Venäjän viimeisimmät sodat Tshetseniassa ja Georgiassa kertovat hyvin toisenlaista tarinaa siitä, millainen Venäjällä on primäärinen voimankäytön väline. Groznyin taisteluissa käytettiin panssariprikaateja ja mekanisoitua jalkaväkeä, osin täysin katastrofaalisin seurauksin. Siitä huolimatta Georgian sodassa hyökkäyksen aloitus hoidettiin massiivisilla tykistön keskittämisillä Georgian vastaiselle rajalle sekä panssarikolonnilla.
Surkuhupaisin esimerkki täysin epäonnisista operaatioista on ensimmäisen Tshetshenian sodan Groznyin hyökkääminen, jossa puolustusministeri Pavel Gratshovilla oli suuri merkitys siihen, että tappiot olivat suorastaan katastrofaaliset. Motorisoitujen yhtymien hyökkääminen kaupunkiin vailla kunnollista tulitukea ja suunnitelmaa johti siihen, että käytännössä kaikki syvemmälle kaupunkiin edenneet venäläisosastot tuhottiin tavalla tai toisella. Tshetsheenit tuhosivat kapeilla kaduilla edeneet panssariosastot klassisella tavalla, ensin otettiin pois pelistä osaston ensimmäinen ja viimeinen vaunu ja sen jälkeen napsittiin loukkuun jääneet vaunut miehistöineen yksi kerrallaan pois pelistä.
Operaatio ja samalla koko sota epäonnistui likipitäen täysin eikä siitä tullut Gratsovin lupaamaa parin viikon paraatimarssia jossa kapinalliset tuhotaan täysin. Lopultahan kävi siten, että Jeltsin ja kenraalikunta joutuivat nöyrtymään ja lähinnä ex. presidenttiehdokas ja ex. laskuvarjojoukkojen kenraali Aleksandr Lebed pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli teki "kunniallisen rauhan" kapinallisten kanssa hyvinkin omavaltaisesti. Lebed oli kiehtova ja hyvin mielenkiintoinen hahmo mutta sen pohtiminen taasen ei ole tämän ketjun heiniä.
Tshetshenian toinen sota perustui hyvin pitkälti samaan operointitapaan kuin ensimmäinenkin sota mutta hiukan oli otettu opiksi eikä sotaan lähdetty samalla tavalla puolihuolimattomasti valmistautuneena mutta sodankäyntitapa oli hyvin raaka ja hienostelematon. Tukeuduttiin selkeään kalustolliseen ylivoimaan mutta nähdäkseni toisessa sodassa joukot kykenivät kuitenkin toimimaan operatiivisella tasolla paremmin mitä ensimmäisessä sodassa tshetsheenejä vastaan.
Georia oli tavallaan jatkumo toiseen Tshetshenian sotaan, havaittuja puutteita ei oltu korjattu riittävällä tapaa ja tämä näkyi osaltaan huonona koordinaationa maavoimin ja ilmavoimien välillä, josta aiheutui ainakin yhden oman koneen ja kahden helikopterin pudottaminen, eikä yhteisiä todella hyvin toimivia operaatioita suoritettu. Georgiassa kuten Tshetsheniassakin joukkojen siirrot tapahtuivat pääosin motorisoituina kolonnina muutamaa helikopterijoukkojen suorittamaa operaatiota lukuunottamatta ja Mustanmeren laivasto-osaston toimintaa, jonka yhteydessä yksi Georgian laivaston ohjuskorvetti tuhottiin pintamaaliohjuksella.
En kuitenkaan väitä, että Venäjä kävisi tätä teoreettista sotaa Suomea vastaan vain "perinteisin metodein", mutta uskoakseni mitään high tech-tyylistä jenkki-invaasiota olisi turha odottaa. De facto Venäjä on viime sodissaan käyttänyt hyvinkin perinteisiä metodeja.
"Niillä on sellainen ohjesääntö, ettei ne ihan heti saa sitä muutettua" Tämä viimeinen sitaatti voisi mennä myös "missä elokuvassa sanottua"-ketjuun
En minäkään oikein usko, että Venäjä - jos se hyökkäisi Suomeen seuraavan vuosikymmenen aikana - kykenisi tekemään laajamittaisia high tech -operaatioita vaan pääosa sodasta suoritettaisi venäläisten kannalta perinteisen turvallisella sodankäyntitavalla josta löytyy esimerkkejä Tshetsheniasta ja Georgiasta. Siihen en ota kantaa, että onko tämä perinteinen ja turvallinen sodankäyntitapa järkevä tapa sotia modernissa maailmassa.
Venäjän asevoimat on ollut murroksessa jo reilun vuosikymmenen ajan ja ennen tätä aikaa se oli varsin katastrofaalisessa jamassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja nykyinen murrostila jatkunee pitkälle 2020-luvulle jollei ihmeitä tapahdu. Enkä todellakaan usko, että niitä tapahtuu koska on kaksi hyvinkin merkityksellistä asiaa jotka osaltaan estävät sen ettei pitkäjänteistä ja järkevää asevoimien uudistamista välttämättä saada vietyä taktisella tasolla loppuun saakka vaikka modernia kalustoa saataisikin riittävästi käyttöön (esim. 2013 Venäjän laivasto saa käyttöönsä 36 uutta pinta-alusta ja sukellusvenettä Ria Novostin mukaan).
Ne kaksi merkittävintä syytä murroksen jatkumiselle kauas tulevaisuuteen ovat laajamittainen korruptio sekä oman lähipiirin suosiminen sen sijaan, että valittaisi paras ja pätevin tehtävään.
Korruptiosta on melkoisia esimerkkejä mutta kerrotaan karuluontoinen tosiasia, että Venäjän puolustusbudjetista katoaa vuosittain korruptoituneiden upseereiden ja virkamiesten pussiin miljardeja dollareita vastaava summa. Maksimissaan on esittety arvioita joiden mukaan jopa viidesosa budjetista katoaa korruptoituneiden henkilöiden taskuihin. Miksei asialle tehdä mitään? Asiaa kyllä yritetään korjata mutta tosiasia on se, että korruptio on levinnyt niin korkeille portaille saakka ettei kukaan saa sitä kitkettyä pois, siinä vaiheessa kun Putinin klaanin takapuoli alkaa kärventyä korrupiota tutkineen virkamiehet erotetaan tai heidät itse tuomitaan korruptiosta.
Lähipiirin suosiminen on johtanut sekavaan politiikkaan puolustusvoimien yhteydessä sekä puolustusministeriössä. Edellinen puolustusministeri Anatoly Serdyukov (oli myös Putinin liittolaisia) sai koko ministeriön ja asevoimat kaaokseen ja lopulta hänet oli tehtävään epäpätevänä pakko erottaa. Tilalle nousi Sergei Shoigu, joka on pistänyt ison luudan lakaisemaan ja yrittää ainakin korjata sen mitä korjattavissa on mutta herää kysymys, kuinka kauan hän voi jatkaa toimintaa jos jokun vielä korkeammassa asemassa olevan toimia ryhdytään penkomaan täikamman avulla?
Serdyukovin aikana puolustusministeriö teki useita kauppoja ulkomaiden kanssa mutta mitä ilmeisimmin ainakin osassa kaupoista ne saatiin aikaan runsaan lahjonnan myötä ja nyt esim. italialaisten kanssa tehdyn kaupat Lynx-maastoautoista on pistetty jäihin ja Venäjän asevoimat on lopettanut autojen ostamisen. Niillä on niitä (muistaakseni) vajaat 400 kappaletta eikä lisää aiota ostaa. Venäläislähteiden mukaan paremmin maasto-olosuhteisiin ja sääolosuhteisiin sopiva Tigr-M tulee olemaan tulevaisuudessa yksi niistä venäläisvalmistesista autoista joihin panostetaan.
Venäjä on kuin suuri hitaasti kääntyvä laiva - joka välillä menettää ohjattavuutensa.
***
Sinulle ylläkirjoittamani ei varmaan uutta tietoa ole mutta laitetaan nyt tämä viesti tähän koska aihetta tavalla tai toisella käsittelee.
vlad.