Vikaa on usealla tasolla. Ensinnäkin se, että kaupallinen yrittäjä on tuotteistanut teoreettisen mallin, joka ajetaan systeemiin kuin käärme pyssyyn, ei suinkaan tarkoita sitä, että tuo integroituisi millään tavalla käytäntöön. Kalvoja plärätään, kansioita kopioidaan ja salissa istuu komppaniallinen korvia. Sitten juoksujalkaa sotkun munkkijonoon. Omien ensikäden kokemusten valossa kyse on vain brändituotteesta, jolla Deep lead Oy on kerännyt hyvät hillot ja Sa-Int samaan aikaan voinut kiillottaa paraatipukuaan ulospäin. Kasarmeilla business as usual.
Siis hetkonen mistä nyt oikein puhut, mistä systeemiin ajamisesta nyt oikein puhut? Ymmärränkö nyt ihan oikein että siis ensin on luotu kaupallinen johtamisoppi jota sitten nyt myydään puolustusvoimille?
Ihan vain sellainen kummallinen juttu tuli mieleen että Deep Lead Oy on perustettu 2002 mutta itse kyllä tutustuin syväjohtamiseen jo vuonna 2000 ja Vesa Nissisen väitöskirja, jonka tekemisen aikana Nissinen työskenteli puolustusvoimissa, on hyväksytty 2001.
vk 48/01 Nissinen Vesa: Kasvatustiede: Sotilasjohtaminen. Kriittiseen konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen...
Jotenkin tuntuu siis oudolta että syväjohtamisessa nyt mentäisiin jonkun ulkopuolisen brändin perässä, kun koko brändi on kehitetty puolustusvoimien toimesta puolustusvoimille ja sen jälkeen kaupallistettu JA vielä kaikenlisäksi johtamismallille on sen jälkeenkin saatu tieteellistä validointia ainakin jollain tasolla (en ota vastuuta siihen miten merkittäviä nuo aikaansaannokset ovat, mutta ainakin jotain on tehty)
Tutkitusti vaikuttava | Deep Lead.
Olenko nyt ymmärtänyt sinun viestisi ihan väärin, vai oletko vain aivan täydellisen kujalla tästä asiasta ja puhut mitä sylki suuhun tuo vailla mitään totuuspohjaa.
Toinen, hellyttävämpi vika on siinä, että "motivoiva, yhteisiä arvoja" jne. (tähän itse valitsemiasi muotihokemia) toteuttava ihmisläheinen johtaminen voi olla hyvä mainosvaltti kilpailtaessa nörde-poikien huomiosta ja halusta osallistua talon palveluiden käyttöön (mikä taas varmistaa että kantapeikoilla työ säilyy), mutta kuvitteletko että se sopii armeijan ykköstehtävän (sotilaallinen puolustautuminen) hoitoon? Nyyssönen, käytäisiinkö nyt yhdessä pikakehityskeskustelu siitä, millä motivaatiotasolla olisi mahdollista teidän kohdistaa edes muutama laukaus tänne päin suuntaava venäläistä erikoismiestä kohti? Voidaan jatkaa keskustelua sitten yhdessä muun ryhmän kanssa ja kerään kaikilta palautteen tästä suorituksesta jos hyvin käy?
Ensinnäkin en valinnut mitään muotihokemiani vaan copypeistasin vaan teesit Wikipediasta, olisin hyvin voinut myös copypeistata ne minun vm. 2000 johtamiskansiostani jonka sain RUK:ssa. Ovatko yli 13 vuotta vanhat teesit muotihokemia?
Koska sinulta puuttuu se kokemus, et selvästikään ole oivaltanut miten syväjohtamisen teoria siirretään käytäntöön, juuri sen takia syväjohtaminen ei ole vain kalvosulkeisia, lentäviä lauseita ja kirjatenttejä vaan puolustusvoimissa siihen kuuluu olennaiselta osin se käytännön jakso missä noitten teesien sisältö siirretään käytäntöön. Jos sinulla olisi ymmärrystä ja kokemusta näitten asioitten toteuttamisesta näkisit heti että inspiroiva tapa motivoida tarkoittaa rauhanaikana vaikka käytännössä yksikköylpeyden luomista, ylpeyden tuntemista omasta tehtävästä ja tehtävän tärkeyden hahmottaminen ja motivaation löytämistä siitä vaikeina hetkinä. Se miten asian käytännössä toteuttaa on kuitenkin toissijaista, tärkeintä on tosiaan saada alainen motivoitua siihen tehtävään mitä hänen pitää tehdä, oli tehtävä miten vastenmielinen tahansa. Sotatilanteessa sitten näistä asioista koostuu se miten ihminen tahtoo heittää henkeään kotimaan tai joukko-osaston puolesta, aika hyvin motivoituja kavereita ne yleensä ovat jotka heittäytyvät kranaattien päälle suojellakseen toveraita vaikka hintana on varma kuolema.
Mutta hyvä, esitit siis kritiikkiä yhteen kohtaan, et siis hyväksy motivaatiota hyväksi johtamismenetelmäksi. Onko siis motivointi ainoa virheellinen asia syväjohtamisessa (no, 1/4 on sikäli merkittävä osa, 25% mutta toisaalta ehkä itse sanoisin sitä vielä vain osaksi)?
PV pelaa mielestäni härskiä imagopeliä tällä projektilla, joka on täysin päälle liimattua viisastelua ja näyttelyä, mikä ei tosiasiallisesti palvele sitä kriisitilannekäyttäytymistä, mikä on kuitenkin armeijan ainoa tosiasiallinen olemassolon peruste. Se vanha kunnon simputusakatemia oli kuitenkin tähän tarkoitukseen oikeampi vipu.
Niin, mitenkä paljon sinulla on kokemusta kriisitilannekäyttäytymisestä tai sotilasjohtamisesta? Eli oletko sinä kenties johtanut joukkoasi edes rauhan aikana fyysisen ja henkisen rasituksen alla ja tällöin havainnut ettei noilla teeseillä ole mitään arvoa. Vai onko sinulla kattava kokemus ihan sodankäynnistä ja varmaankin pystyt helposti osoittamaan väitteesi.
Toisinsanoen sinulla ei ole
A) mitään kokemusta syväjohtamisesta
B) Tiedollisia valmiuksia asiasta, niin syväjohtamisen kuin teoreettisen johtamistutkimuksen saralta, tai et ainakaan ole halunnut tuoda esille kattavaa johtamistiedon oppineisuuttasi. Ainakin onnistut peittämään sen hyvin.
C) Perusteita ja argumentaatiota syväjohtamisen mallin toimimattomuudesta yleensä
Ja nyt valitat siitä ettemme puhu substanssista, jos koko substanssi puuttuu sinulta aivan täydellisesti.