Mainos

Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

  • 367 097
  • 3 362

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Puolustusvoimat hoitavat tehtäväänsä hyvin, mutta viimeaikainen höpötys korkean tegnologian aseiden tarpeesta on kauppamiesten puhetta, joka olisi pitänyt ymmärtää jättää omaan arvoonsa. On totta, että erityisesti USA ja sen lähimmät liittolaiset tarvitsevat mahdollisimman korkeaa teknologiaa taistellessaan sissitoimintaa harjoittavia erilaisia kapinallisia vastaan. Meidän tilanteemme taas on aivan toinen. Meille riittää, että huipputeknologiaa (esim lennokkeja/UAV:ta ja ELSOa kaikissa muidoissaan) löytyy vaikkapa prikaatitasolta. Sen sijaan on aivan turhaa varustaa jokaista taistelijaa realiaikaisella tilannekuvalla tms. joutavaa. Tärkeintä on pitää huolta, että perusaseita sekä mahdollisesti moderneja sirpaleliivejä riittää kaikille.
On sääli, että NATO intoilu saa unohtamaan maailman reaaliteetit. Me emme ole teknologian voimin sotaa käyvä suurarmeija, me olemme maastoamme ja aluetuntemustamme hyödyntävä armeija, jota voisi lähinnä verrata suurvaltaa vastustaviin sisseihin. Korkeasta teknologiasta on pientä hyötyä ja osaamista on ylläpidettävä, mutta puolustuksemme pitää jatkossakin perustua johonkin muuhun kuin kalliisiin laitteisiin. Sotilaan pitää saada luodit lentämään, miinat ja pommit räjähtämään, muu on meidän kokoiselle toimijalle resurssien väärin kohdistamista.

Sinällään tilanteemme on tällä hetkellä hyvä. Puolustuskykymme estää käytännössä ketään hyökkäämästä. Vaikka periaatteessa vihollinen voisi suurin ponnistuksin vallata jotkut suurimmat asutuskeskukset, niin sillä ei olisi käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia pitää niitä pidempään halussaan. Itseasiassa oikein operoimalla (huollon tuhoamalla) esim nykyisen Venäjän resurssit eivät edes riittäisi koko maan valtaamisen. Tästä kyvystä on pidettävä kiinni.

Liäksi on vielä otettava opiksi Ruotsin karvaista pettymyksistä ammattiarmeijan rekrytointi yrityksissään. Mikään ei viittaa siihen, että Suomessa rekrytointi onnistuisi paremmin. Ruotsi ei siis pysty varustamaan sellaista ammattiarmeijaa kuin se haluaisi, koska se ei saa palkattua edes viidennestä tarvitsemastaan miehistöstä. Pienestä maasta ei vain löydy tarpeeksi halukkaita. Suomessa tilanne voisi olla parempi, mutta tuskin kuitenkaan halukkaita täälläkään olisi riittävästi. Näin ollen ammattiarmeija on käytännössä poissuljettu mahdollisuus.
 

Buffalo_1988

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Miksi lupaavien junnujen jotka pääsevät pelaamaan liigaa, on mentävä armeejaan? Ihan turhaa laittaa lahjakkaita kavereita harjoittelemaan lakanan viikkausta.

Sen lisäksi he käyvät treeneissä muutenkin päivittäin joten eipä sitä nyt oikein intiksi voi kutsua.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Suurin osa mitään asiasta perilläolemattomista kuvittelee että kuvitteellinen vihollinen taikaiskusta heittää divisioona maahanlaskujoukkoja Helsinkiin ja peli on menetetty (ja tähän koko tuo "tuntien kestoaika" viittaa, tilanteeseen mitä ei käytännössä tulisi tapahtua), unohtaen täysin että juuri niillä sitovilla asevelvollisjoukoilla pystytään kohtalaisen pienellä vaivalla tekemään jokaisesta maahanlaskupaikasta tulihelvetti jonne sitten em. iskuosastot voivat suunnata vastaiskunsa.

Itseasiassa olennaista on saada liikekannallepano käyntiin. Sen jälkeen on aivan sama vaikka koko pääkaupunkiseutu vallattaisiin eduskuntineen kaikkineen. Itseasiassa sodan seuraamusten kannalta tämä olisi vain hyvä, koska pääkaupunkiseudulla taisteleminen tulisi maksamaan tuhoutuvana infrana hirvittävästi. Taistelut on edullisinta käydä maalla, jossa infran vahingot jäävät pieniksi. Parhaassa tapauksessa vihulainen valtaisi muutamat isommat kaupungit ja joutuisi loppujen lopuksi yllättävän nopeasti vetäytymään todettuaan huollon mahdottomaksi.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Itseasiassa olennaista on saada liikekannallepano käyntiin. Sen jälkeen on aivan sama vaikka koko pääkaupunkiseutu vallattaisiin eduskuntineen kaikkineen. Itseasiassa sodan seuraamusten kannalta tämä olisi vain hyvä, koska pääkaupunkiseudulla taisteleminen tulisi maksamaan tuhoutuvana infrana hirvittävästi. Taistelut on edullisinta käydä maalla, jossa infran vahingot jäävät pieniksi. Parhaassa tapauksessa vihulainen valtaisi muutamat isommat kaupungit ja joutuisi loppujen lopuksi yllättävän nopeasti vetäytymään todettuaan huollon mahdottomaksi.

Näinpä. Liikekannallepano onkin varmaan yksi suurimmista riskeistä puolustusstrategiassa koska on ihan satavarmaa että aikalailla mistä tahansa vihollinen tulee, puolet eduskunnasta saattaisi olla lääpällään vihollisen suuntaan tai vähintään vastustaa sotaa rauhanaatteen takia (välittämättä siitä ettei vihollinen perusta siitä mitään).
On kuitenkin kohtalaisen kova ratkaisu pistää liikekannallepano käyntiin ja se on kuitenkin tehtävä riittävän ajoissa, vaikka toki ylimääräisillä kertausharjoituksilla saadaan kyllä mobilisoitua nopeasti se 30 000-50 000 miestä (ts. pari viimeisintä saapumiserää) ja tilanne voidaan myös sitten laukaista nopeasti jos geopoliittinen tilanne jäähtyy. Käytännössä jos tilanne alkaa kuumenemaan niin tietyt osastot ja henkilöt kutsutaan valmiuteen yllättävänkin nopeasti tai aikaisin, miten sen nyt tahtoo sanoa. Sitä ei tiedä sitten edes jeesuskaan että miten nopeasti erikoisjoukot ovat jo rajan toisella puolella tiedustelemassa (ts. siis vielä ihan rauhan aikana) mutta tottahan toki se kuuluu valmisteluihin vaikka riskialtista onkin.

Toisaalta hyvä puoli nykytilanteessa on se että liikekannallepano alkuvaiheessa koskisi merkittävästi pienempää osaa väestöstä kuin esim. sotien aikaan, eli yhteiskunta kyllä pyörisi ilman valmiuteen kutsuttujakin, eikä tilanne olisi sellainen että yhtäkkiä kolmasosa työvoimasta olisikin poissa töistä.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
On sääli, että NATO intoilu saa unohtamaan maailman reaaliteetit. Me emme ole teknologian voimin sotaa käyvä suurarmeija, me olemme maastoamme ja aluetuntemustamme hyödyntävä armeija, jota voisi lähinnä verrata suurvaltaa vastustaviin sisseihin.

Tämä on Suomen suurin ase Isoa ja Mahtavaa vastaan. Tuskin kukaan haluaa "vallata" maata josta tulisi käytännössä peltoa josta aina ammutaan.

Sinällään tilanteemme on tällä hetkellä hyvä. Puolustuskykymme estää käytännössä ketään hyökkäämästä. Vaikka periaatteessa vihollinen voisi suurin ponnistuksin vallata jotkut suurimmat asutuskeskukset, niin sillä ei olisi käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia pitää niitä pidempään halussaan. Itseasiassa oikein operoimalla (huollon tuhoamalla) esim nykyisen Venäjän resurssit eivät edes riittäisi koko maan valtaamisen. Tästä kyvystä on pidettävä kiinni.

Näin ollen ammattiarmeija on käytännössä poissuljettu mahdollisuus.

Allekirjoitan tämän täysin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Miksi lupaavien junnujen jotka pääsevät pelaamaan liigaa, on mentävä armeejaan? Ihan turhaa laittaa lahjakkaita kavereita harjoittelemaan lakanan viikkausta.

Sen lisäksi he käyvät treeneissä muutenkin päivittäin joten eipä sitä nyt oikein intiksi voi kutsua.
Tai maksaa veroja yms.? Lätkä on kuitenkin vain lätkää, olkoot kuinka lupaava junnu tahansa. Jollekin 19-vuotiaalle potentiaaliselle lätkäjunnulle ero kaiken hoitavista vanhemmista edesauttaa henkistä kasvamista ja sitä kautta myös lätkäuraakin. Urheilijoille se intti ei ole edes fyysisesti raskas ainakin jos muistelen miten tuvassani ollut koripalloilija joutui suorittamaan, tai melkein joutui suorittamaan jotakin.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Vähälle huomiolle on täällä jätetty uusimman Puolustus- ja Turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely. Eduskunta keskusteli siitä 6.2.2013 ja ja tänään oli Radio Suomessa erinomainen ohjelma, johon osallistui eri puolueiden (Vihreät ei osallistunut) asiantuntijoita. Tämän keskusteluketjun pääasiaan eli asevelvollisuusarmeijasta luopumisesta on Suomessa mahdollisimman laaja yhteisymmärrys. Kaikki puolueet Suomessa korostavat sitä, että Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen sekä sotilaalliseen liitoutumattomuuteen. Pohjoismainen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on noussut selonteossa ja keskusteluissa voimakkaasti Nato- ja EU-yhteistyön rinnalle. Oppositiopuolueet (PerSu ja Keskusta) moittivat hallitusta siitä, kun se ei ole kyennyt sopimaan puolustusvoimien määrärahoista kuin vuoteen 2015 saakka. Opposition mielestä (hallituspuolueista myös ainakin Kokoomuksen) määrärahoja on vuoden 2015 jälkeen nostettava puolustusvoimien johdon ilmoittamalla n. 100-150 milj.euron vuotuisella lisäyksellä. Vasemmistoliitto on pitänyt hyvänä selonteossa olevaa mainintaa pv:ien määrärahoista vuoteen 2015 ja niiden määrä mukautetaan sitten vastaamaan yhteiskunnallista taloudellista tilannetta.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu virallisen käsityksen mukaan "aktiiviseen ja rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan sekä uskottavaan ja itsenäiseen maanpuolustukseen."

Tähän liturgiaan sisältyvät sanat uskottava ja itsenäinen ovat reaalimaailmassa täysin toisensa poissulkevia. Optimistisen koulukunnan mukaan Suomi pystyy yksin puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan 24 tuntia. Pessimistisen koulukunnan mukaan 24 minuuttia.

Tästä syystä keskustelu kiteytyy siihen, että me voimme puolustautua uskottavasti (= NATO) tai toivoa, ettei Venäjä koskaan hyökkää. Jokainen joka elättelee visiota, jossa sankarilliset suomalaiset sissit torjuvat suurvallan hyökkäyksen voisi vilkaista tilastoja miesten, tykkien, hävittäjien, laivojen ja panssarivaunujen määristä:

alle sata hävittäjää vastaan yli 5000 hävittäjää jne.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Kaikki puolueet Suomessa korostavat sitä, että Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen sekä sotilaalliseen liitoutumattomuuteen. Pohjoismainen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on noussut selonteossa ja keskusteluissa voimakkaasti Nato- ja EU-yhteistyön rinnalle.

Asevelvollisuudelle ei ole mitään realistisia vaihtoehtoja. Yhteistyö Ruotsin kanssa olisi huomattavasti järkevämpää kuin NATOon liittyminen. NATOn paine on jo nykyiselläänkin saanut Suomea panostamaan aivan liiaksi kalliiseen ja oikeasti tarpeettomaan teknologiaan. NATO tottakai tarvitsee korkeaa tekniikkaa a) löytääkseen vihollisen ja b) tuhotakseen sen vaikka keskelle suurkaupunkia ilman kauheita sivullistappioita. Meidän ongelmamme ei ole löytää vihollista, emmekä tarvitse täsmäaseita. Riittää kun panostamme ilma-ja panssarintorjuntaan sekä talvi- ja yötaistelukykyyn. Eli omalta kannaltamme NATO menee väärään suuntaan, koska sen vihollinen on vaihtunut. Meillä se taas on se sama, jota vastaan soditaan toisin keinoin kuin asymmetrista sotaa käyviä sissejä vastaan.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Tästä syystä keskustelu kiteytyy siihen, että me voimme puolustautua uskottavasti (= NATO) tai toivoa, ettei Venäjä koskaan hyökkää. Jokainen joka elättelee visiota, jossa sankarilliset suomalaiset sissit torjuvat suurvallan hyökkäyksen voisi vilkaista tilastoja miesten, tykkien, hävittäjien, laivojen ja panssarivaunujen määristä:

alle sata hävittäjää vastaan yli 5000 hävittäjää jne.

Wikipedian mukaan Venäjällä on tällä hetkellä käytössä alle 1300 hävittäjää. Toisekseen, vaikka sota syttyisi Suomen ja Venäjän välille, Venäjä ei missään nimessä pysty allokoimaan koko kalustoaan Suomen hävittämiseen. Jo pelkästään Tsetsenian sota/sodat kävivät kalliiksi Venäjälle ja toivat myös negatiivista "mainetta". Suomen resurssit ja kalusto ovat ihan eri luokkaa.

Jos Venäjä oikeasti haluaa jyrätä koko asevoimillaan Suomeen, niin sitten on taas toinen kysymys, pystyisikö Nato varata yksittäisen ja "ei-niin-tärkeän" jäsenmaan puolustamiseen riittävästi resursseja.

Jos taas joskus vielä iskee suursota ja Suomi on Natossa, niin vähän pelkään että Suomeen sijoitetut vähäiset joukot ovat helisemässä, ja sotilasliitolla ei ole tällöin varaa sijoittaa resursseja tänne perähikiälle. Eri asia toki se, että onko Venäjälläkään, mutta ainakin viimeksi oli, ja sama asevelvollisuus siellä on edelleen.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tutkija: Työelämä ei kaipaa armeijan johtajaoppia (YLE)

"Työelämä arvostaa armeijan johtajakoulututusta, mutta se ei uusimpien johtamisoppien mukaan ehkä ole kuitenkaan sitä koulutusta, mitä työelämässä oikeasti tarvitaan. Työelämätutkija kokee, että Puolustusvoimien esimiesoppia yliarvostetaan. Armeijan kovasta maineesta kielivät simputusepäilyt ovat kasvussa."

Suomen suurimman kuntokoulun tarjoama syvältäjohtamiskurssitus ei vastoin laitoksen omaa propagandaa tarjoa juuri mitään erityistä hyvää reaalimaailman haasteisiin. Senhän jo kaikki ties. Simputus, näennäinen tehokkuus, lusmuilu, ämmittely, sakinhivutus ja muodollinen hierarkisuus eivät pelastakaan meitä. Pehmoruotsalaiset jyrää meitin!
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Suomen suurimman kuntokoulun tarjoama syvältäjohtamiskurssitus ei vastoin laitoksen omaa propagandaa tarjoa juuri mitään erityistä hyvää reaalimaailman haasteisiin. Senhän jo kaikki ties. Simputus, näennäinen tehokkuus, lusmuilu, ämmittely, sakinhivutus ja muodollinen hierarkisuus eivät pelastakaan meitä. Pehmoruotsalaiset jyrää meitin!

Niin, yksi tutkija on tätä mieltä ja se on silloin totuus. Minä olen edelleen sitä mieltä, että armeijan johtajakoulutus antaa hyvää kokemusta ihmisten johtamisesta. Johtamistyyli muotoutuu ihmisen persoonan kautta, toiset ovat ns. kovia johtajia, toiset taas tunneihmisiä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Suomen suurimman kuntokoulun tarjoama syvältäjohtamiskurssitus ei vastoin laitoksen omaa propagandaa tarjoa juuri mitään erityistä hyvää reaalimaailman haasteisiin. Senhän jo kaikki ties. Simputus, näennäinen tehokkuus, lusmuilu, ämmittely, sakinhivutus ja muodollinen hierarkisuus eivät pelastakaan meitä. Pehmoruotsalaiset jyrää meitin!

Moni työelämässä todella pitkälle päässyt on täysin toista mieltä...
 

Andrew

Jäsen
Tutkija: Työelämä ei kaipaa armeijan johtajaoppia (YLE)

"Työelämä arvostaa armeijan johtajakoulututusta, mutta se ei uusimpien johtamisoppien mukaan ehkä ole kuitenkaan sitä koulutusta, mitä työelämässä oikeasti tarvitaan. Työelämätutkija kokee, että Puolustusvoimien esimiesoppia yliarvostetaan. Armeijan kovasta maineesta kielivät simputusepäilyt ovat kasvussa."

Johtajaksi ei kasveta, johtajaksi synnytään.

Toisilla ihmisillä on vaan luontaisesti karismaa ja kyky olla oikeudenmukainen johtaja hyvällä ammattitaidolla. Armeijan johtamistyyli on tämmöinen perinteinen kovaääninen machoilu, kun taas nykypäivän ihannejohtaja on itsevarma ja rauhallinen kaveri varustettuna loistavalla ammattitaidoilla.

Johtaja voi yrittää saada auktoriteetin monella eri tavalla, mutta ne ketkä ovat oikeasti johtaja ainesta saavat sen automaattisesti ilman pätemistä tai äänen korottamista.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Armeijan johtamistyyli on tämmöinen perinteinen kovaääninen machoilu, kun taas nykypäivän ihannejohtaja on itsevarma ja rauhallinen kaveri varustettuna loistavalla ammattitaidoilla...

Ihme juttu, omat kokemukseni intistä olivat sellaisia, että siellä oli monta hyvää ja rauhallista johtajaa, juuri sellaisia tyyppejä, joita viestissäsi kuvailit. Jo aliupseerikoulussa kävi ilmi monessa asiasyhteydessä, että Puolustusvoimien ihannetyyppi johtamisessa on yhä edelleen - niin hyvässä kuin huonossakin mielessä - koodinimi "vänrikki Koskela", joka on hyvin kaukana kuvailemastasi machoilusta.

Erikseen haluan lähettää kiitokset oman inttiaikani "koskeloille", hyvä oli meininki.

Ja tietysi niitä urpojakin sinne mahtuu, kuten jokaiseen isoon työyhteisöön.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Moni työelämässä todella pitkälle päässyt on täysin toista mieltä...


Voin taata, että jos minulle annetaan mahdollisuus valita 25 000 nuorukaisen joukosta eri testein itselleni mieluisin joukkio, ja koulutan sen jälkeen heitä mm. marjanpoimimisella, pukkihyppelyllä, joogalla ja kurkkulaululla, niin parinkymmenen vuoden päästä voidaan sanoa että siitä porukasta kehkeytyi "moni työelämässä todella pitkälle päässyt".
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Armeijan johtamistyyli on tämmöinen perinteinen kovaääninen machoilu, kun taas nykypäivän ihannejohtaja on itsevarma ja rauhallinen kaveri varustettuna loistavalla ammattitaidoilla.

Paskat on. Kovaäänistä machoilua kyllä on, mutta se on pääosin yksilöistä kiinni (etenkin varusmiesten kohdalla monesti se välitön esimies on Full Metal Jacketia liikaa katsonut alikersantti tai sitten opistoupseeri-pohjainen vanhan koulukunnan skappari), itse johtamistyyli l. nykyisellään jo pidemmän käytössä ollut syväjohtamisen malli ei ole mitään sen kaltaista.

Kun on tekemisissä esim. esikuntaportaan kanssa, niin toiminta on täysin toisenlaista ja lähtökohta on että myös ryhmä/joukkuetasolla kyse olisi aina _johtamisesta_ ei käskyttämisestä. Viimeistään kertauksissa tämän mallin toimimisen yleensä huomaa kun ne pahimmat aikuisuuden kynnyksen uhot on jengistä poissa ja pelkkä auktoriteettijohtaminen ei vain toimi reserviläisiin. Joskus nuokin asiat pitää kuitenkin oppia ja saada kokemusta, joten varusmiesjohtaminen monesti näyttäytyy negatiivisten piirteitten kautta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Voin taata, että jos minulle annetaan mahdollisuus valita 25 000 nuorukaisen joukosta eri testein itselleni mieluisin joukkio, ja koulutan sen jälkeen heitä mm. marjanpoimimisella, pukkihyppelyllä, joogalla ja kurkkulaululla, niin parinkymmenen vuoden päästä voidaan sanoa että siitä porukasta kehkeytyi "moni työelämässä todella pitkälle päässyt".

Toki, toki, mutta miten tämä tilastollinen ilmiselvyys, että kymmenen tuhannen joukosta joku ainakin pääsee pitkälle, liittyy siihen, että moni huippujohtaja on kehunut RUK:ta "opinahjona".. Eikö olisi tilastollisesti ajateltuna nimenomaan loogisempaa - jos kerran väite intistä surkeana johtamiskouluna pitää paikkansa - että usea mainitsisi johtajakoulutuksen huonona ja negatiivisena asiana..?

No, sen verran asenteellista tämä keskustelu oikeastaan puolin ja toisin, että ehkä sitä ei ole syytä jatkaa..
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Toki, toki, mutta miten tämä tilastollinen ilmiselvyys, että kymmenen tuhannen joukosta joku ainakin pääsee pitkälle, liittyy siihen, että moni huippujohtaja on kehunut RUK:ta "opinahjona".

Miten se, että "moni" siitä jo etukäteen hyvin spesiaalista aineksesta, jotka päätyvät huipputehtäviin ja olisivat päätyneet niihin joka tapauksessa, diggaa inttiaikojen muistoa, liittyy siihen että syvältäjohtamiskoulu on erinomaisia tuloksia suoltava johtajatehdas? Tutkimushan näyttää olevan eri mieltä.

Huippujohtajalla on toki oikeus nostalgiaan, äijäilyyn ja asevelihenkeen. Mutta ehkä tähän kuplaan ei kannata puhaltaa enempää ilmaa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
En oikein ymmärrä mistä tässäkin nyt oikein keskustellaan, Yläpesä on ottanut käytännössä irrallisen lauseen uutisesta, eikä mistään tutkimuksesta ja jättää huomioitta kaiken muun koska se sopii paremmin agendaan.

Vastaavalla lailla tuo toinen jutusta löytyvä sitaatti on ihan käyttiskamaa
"Armeijan johtajaoppi antaa eväät työelämän esimieheksi, kokee johtamisen dosentti Vesa Nissinen.

- Vaikka opiskelisit ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa johtamista, sitä tentitään, ei sitä opetella kokemuksen kautta, mikä on ainoa todellinen tapa oppia johtajuutta, Nissinen kiteyttää."

Tästä olen täysin samaa mieltä, johtamisen sivuaineopinnot valtsikan puolella lukeneena. Teoriapohja antaa työkaluja käsitellä ongelmallisia tilanteita, mutta ilman kokemusta teoria on varsin abstraktia koska johdettavat ovat hyvin erilaisia ja vasta käytännön kautta pystyy edes ylipäätänsä tietämään minkälaista johtamistyyliä pitää soveltaa kuhunkin tai mihinkin tapaukseen/ryhmään. Tekeekö intin johtamiskokemus varusmiesjohtajista parempia johtajia, en osaa sanoa, mutta ei se kokemus ainakaan tyypillisesti huono asia ole.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vastaavalla lailla tuo toinen jutusta löytyvä sitaatti on ihan käyttiskamaa
"Armeijan johtajaoppi antaa eväät työelämän esimieheksi, kokee johtamisen dosentti Vesa Nissinen.

Toki tällaisessa lainauksessa on syytä mainita, että kyseinen dosentti puhuu itse kehittämästään omasta tuotteesta. Myyntimiehillä on usein loistavia ja tarkkaan harkittuja sloganeita. Kuten "Tee työtä jolla on tarkoitus".

Tekeekö intin johtamiskokemus varusmiesjohtajista parempia johtajia, en osaa sanoa, mutta ei se kokemus ainakaan tyypillisesti huono asia ole.

Osa rukkilaisista päätyisi huippujohtajiksi ilman rukkia.
Valtaosa rukkilaisista pärjäisi johtajina aivan yhtä hyvin kuin ilman rukkia/aukkiakin.
Osa Intin johtajakoulutuksen kävijöistä aiheuttaa sotilasjohtamisellaan hallaa yrityksissä ja julkisella sektorilla, eivätkä tajua sitä.
Merkittävä osa sotilasjohtamisesta ei istu nykypäiväiseen työelämään.

Siinä pointit. Ja silti kauppamiehet kehtaavat myydä tätä huijausta nuorisolle.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Toki tällaisessa lainauksessa on syytä mainita, että kyseinen dosentti puhuu itse kehittämästään omasta tuotteesta. Myyntimiehillä on usein loistavia ja tarkkaan harkittuja sloganeita. Kuten "Tee työtä jolla on tarkoitus".

Niin, mutta muuttaako se tuota sanomaa, vai kiellätkö sinä lauseen totuusarvon?
Onko sinulla kenties yliopistotason johtamisopintoja taustalla, koska itse pystyn allekirjoittamaan tuon lauseen täysin, riippumatta sanojan agendasta tai taustasta.

Ja miksi puhuit yhdessä aiemmassa viestissä tutkimuksesta kun tuossa jutussakin vielä erikseen sanotaan ettei tutkimusta ole, satuit vain lainaamaan vastaavasti yhtä toista tutkijaa joka taas korostaa omaa agendaansa (naisena) naisille "ominaisen" tunnejohtamisen vuoksi :)

Osa rukkilaisista päätyisi huippujohtajiksi ilman rukkia.
Valtaosa rukkilaisista pärjäisi johtajina aivan yhtä hyvin kuin ilman rukkia/aukkiakin.
Osa Intin johtajakoulutuksen kävijöistä aiheuttaa sotilasjohtamisellaan hallaa yrityksissä ja julkisella sektorilla, eivätkä tajua sitä.
Merkittävä osa sotilasjohtamisesta ei istu nykypäiväiseen työelämään.

Siinä pointit. Ja silti kauppamiehet kehtaavat myydä tätä huijausta nuorisolle.

Kysymys onkin siitä että onko RUK:sta haittaa, ei, kokemus on kokemusta ja hyväksi niin. Tämä vain taitaa olla liian kova pala myönnettäväksi.
Ja voit toki listata miltä osin sotilasjohtaminen (käy vaikka läpi kaikki syväjohtamisen kulmakivet) ei istu nykypäiväiseen työelämään, luonnollisesti sinullahan on laaja kokemuspohja sotilasjohtamisen teoreettisesta ja käytännön puolesta joten pystyt varmaan syventävästi analysoimaan tätä asiaa. Muuten vaikuttaa vain siltä että heittelet ilmaan lentäviä lauseita ilman minkäänlaisia perusteita.
Auttaakseni sinua, tässä on listaus niistä asioista joista merkittävä osa, eli varmaan 2-3/4 ei sovellu nykypäiväiseen työelämään:

luottamuksen rakentaminen (luottamus),
inspiroiva tapa motivoida (innostus),
älyllinen stimulointi (oppiminen) sekä
ihmisen yksilöllinen kohtaaminen (arvostus)

Voisitko nyt antaa ne kaksi tai kolme tuosta joukosta, niin pääsemme eteenpäin keskustelussa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ylipäänsä on vaikeaa ymmärtää, miten joku voi nähdä intin johtajakoulutuksessa opetettavia yhteistyön, harkinnan ja päätöksenteon kokemuksellisia oppeja jotenkin hirveän negatiivisessa valossa. Tuskin noista kenellekään ainakaan haittaa on..

Ja se, että intin johtamisopit olisivat jotain huutavaa machoilua, se on kyllä ihan paskapuhetta. En muista olleeni tällaisella luennolla, enkä tällaista ole metsässäkään liiemmin kuullut. Toistetaan vielä loppuun, että varmasti intissä - niin kuin muissakin isoissa työyhteisöissä - löytyy se kiintiömäärä urpoja ja idiootteja.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Muuten vaikuttaa vain siltä että heittelet ilmaan lentäviä lauseita ilman minkäänlaisia perusteita.

Oh, jouduin pettymään kun et päätynytkään heittämään "käsienheiluttelusta". Ainoastaan "ilmaan heittely" ja feminismiparanoia-kortti käytetty.

edit: Syväjohtaminen® on rekisteröity tavaramerkki EU:ssa, USA:ssa ja Venäjällä, jonka yksinoikeudet omistaa suomalainen Deep Lead Oy. Nissinen on yhtiön perustaja ja hallituksen jäsen.

Onko sinulla kenties yliopistotason johtamisopintoja taustalla, koska itse pystyn allekirjoittamaan tuon lauseen täysin, riippumatta sanojan agendasta tai taustasta.

Huomaa kyllä, että olet armeijan tuote, sillä silmäsi etsivät nytkin epätoivoisesti kauluksestani ruusukkeiden määrää ja lajia, sen sijaan että keskittyisit itse substanssiin. Täällä siviilissä se, kuka sanoo, ei ole se pihvi, vaan asiasisältö. Kokemukseni syvältäjohtamisen lopputuotteista on sen verran laaja, että voin todeta: tälläkään ohjelmajulistuksella ei ole vaatteita.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Huomaa kyllä, että olet armeijan tuote, sillä silmäsi etsivät nytkin epätoivoisesti kauluksestani ruusukkeiden määrää ja lajia, sen sijaan että keskittyisit itse substanssiin. Täällä siviilissä se, kuka sanoo, ei ole se pihvi, vaan asiasisältö. Kokemukseni syvältäjohtamisen lopputuotteista on sen verran laaja, että voin todeta: tälläkään ohjelmajulistuksella ei ole vaatteita.

Nohnoh, nyt tosin vähän epäselväksi jää mikset analysoinut mitenkään noita johtamisoppeja. Nyt vähän epäselväksi sitten jää että millä teoriapohjalla tai kokemuspohjalla oikeastaan arvioit johtamisoppeja kun kerta kysymys siitä mikä on tiedollinen taustasi on jotenkin väärä? Kysyn siis yhä mikä tuossa esittämässäni lainauksessa on virheellistä, koska tosiaan omat kokemukseni yliopistotason johtamisopinnoista vastaavat täysin esitettyä väitettä.

Kerro nyt mikä vika syväjohtamisessa on, äläkä keskity siihen millaisia omat kokemuksesi ovat syvältä johtajista, vai tahdotko todella että tämä keskustelu viedään anekdoottitasolle? Vähän kyllä nyt haisee tyhjien kattiloitten kolina, kovat ovat puheet mutta kun puheita pitäisi perustella keskityt vain tyhjänpuhumiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös