Stögöstä tulee mieleen Suomen mäkihyppymaajoukkueen valmentaja, joka ensimmäiset 70% kauden kisoista hyppäyttää valmennettaviaan säkki päässä, 65 kilon reppu selässä ja miniskimbat jalassa, jotta nämä oppisivat reagoimaan hyppyrin nokalla intuitiivisesti, oppisivat raskaan ilmalennon virheistä sekä kasvavaisivat alastulossa henkisesti. Nuo 70% kisoista Suomen hyppääjät leiskauttelevat K90-mäessä sellaisia 30 metrin hyppyjä. Tammi-Helmikuun vaihteesa säkki ja reppu sitten vihdoin otetaan pois, miniskimbat vaihdetaan oikeisiin suksiin ja siihen kaikkein tärkeimpään eli hyppytekniikkaan aletaan kiinnittää huomiota. Ja kas, sen jälkeen maajoukkue taisteleekin ihan kivasti sijoista 2 ynnä muut Norjan korjatessa kirkkaimman mitalin. Valmentajalle tämä on osoitus siitä, että hänen valmennustaktiikkansa toimii, huolimatta siitä että norjalaiset ovat kauden aikana saaneet alle 300 oikeaa hyppykertaa enemmän.
Meikäläisen fiilikset Stögön suhteen ovat Apassin tavoin kaksijakoiset. Toisaalta kyseessä on Liigan TOP5 valmentaja, toisaalta olen kyllästynyt totaalisesti siihen, ettei Stögö edes yritä saada pelikuvioita kuntoon syyskaudella, vaan selvästikkin keskittyy yksilöihin. Ihmetystä herättää se, että tuo jengi on nyt 80%sti ollut Stögön alaisuudessa kohta 3 vuotta, mutta mistään jatkuvuudesta ei ole yhdenkään kauden alussa hajuakaan. Sellaiset lätkän peruselementit, kuten kontrolloidut hyökkäykset tai toimiva ylivoimapeli ovat joka kausi hukassa aina keväälle asti.
Pelikuviotonta lätkää pystyy pelaamaan jotenkuten omalla tasollaan lähinnä kolmen tyyliset pelaajat:
1. Taitavat ja rohkeat huippupelaajat mallia Elkins, Aaltonen, Ramstedt, Heiskanen, Auvitu, joilla on tarpeeksi rohkeutta ja taitoa yksilöratkaisuihn.
2. Perus stay-at-home pakit mallia Finley, Generous ja Aulie, jotka keskittyvät lätkän perusasioihin ilman mitään hienouksia
3. Keskivertoa huonommat pelaajat, joila ei ole kehityspotentiaalia ja joille pelitaktiikan puuttumisella ei ole hirveästi väliä,mallia kaikki IFKn pitkäaikais"junnut"
Noiden pelaajien ulkopuolelle jää suurin osa jengistä. Ne ovat siis niitä pelaajia, joilla on potentiaalia aikaisempien kausien pohjalta tai kehityspotentiaalia, mutta jotka vaatisivat potentiaalin ulosmittaamiseen toimivan joukkuepelin. Näille pelaajille Stögön " löydä sisäinen sankarisi syyskaudella" ei oikein toimi. Myöskään se ei oikein toimi maksavalle yleisölle. Minä ainakin haluaisin nähdä jo syyskaudella toimivaa joukkuepeliä ja erityisesti viihdyttävää lätkää, lopputuloksenkin kustannuksella.
No, Stögöllä näemmä mennään ensi kausikin. Tämä tarkoittaa omalta kohdaltani, että lätkän seuraaminen alkaa myös ensi kaudella toden teolla about tammikuun lopulla, kun tuote nimeltä IFK on siinä kunnossa, että se herättää enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita.