Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

  • 421 125
  • 3 607

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos vertaa Suomea maihin, joissa sosiaalietuuksia ei ole ja joissa julkiset palvelut on ajettu alas, niin Suomi vaikuttaa varsinaiselta onnelalta. Jopa tuossa naapurissamme Virossa tilanne on se, että monet ihmiset eivät enää pärjää yhtä työtä tekemällä. Siellä on rehellistä köyhyyttä, jonka näkee, kun menee Tallinnan ulkopuolelle.
Osoitatko tuosta viron mediaanipalkkoja kuvaavasta graafista sen kohdan kun ihmiset pärjäsivät yhtä työtä tekemällä ihan toisella tavalla kuin nyt?:
http://estofennia.eu/viro-keskipalkka-mediaanipalkka/
 

Byvajet

Jäsen

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eli jos on sitä mieltä, ettei valtion menojen kasvattaminen ole itsessään hyvä asia (vai kannatatko esim. tilannetta jossa valtio ottaa töihin 10 000 ihmistä ympäri Suomea kaivamaan kuoppia ja täyttämään ne sen jälkeen). Valtion menot kasvaisivat ja työllisyysaste paranee samalla.

Laman aikana jopa tuokin olisi järkevämpää toimintaa kuin julkisten menojen karsiminen. Mutta mieluummin toki pitkän tähtäimen yhteiskunnan toimintaa tehostavaa infrastruktuuri-rakennusta.
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Idealistinen arvioni on, että tulevaisuudessa ihmisten koulutus ja työelämä tulee olemaan enemmän ja enemmän limittynyt. Niin aikuisten kuin nuorten osalta.
Tämä nyt kaiketi koskee edelleen vain toisen asteen koulutusta? Meinaan vain, että jos samaa meininkiä sovellettaisiin joka paikassa, esim. myös yliopistoissa, että olisi "pakko" mennä töihin kesken lukukauden ja työskennellä opintojen lomassa. Mulle nää opinnot käy jo ihan työstä, ei pysty enää oikeita töitä edes ajattelemaan työjärjestykseen, eikä oikeastaan huvitakaan. Joskus sitten ku jaksaa, ei maailmasta työt lopu.

Tosin vaikka tulevaisuudessa tulisikin, ei taida enää minua koskea, ellen nyt ikiopiskelijaksi jää. =O
 

teppana

Jäsen
Tämä nyt kaiketi koskee edelleen vain toisen asteen koulutusta? Meinaan vain, että jos samaa meininkiä sovellettaisiin joka paikassa, esim. myös yliopistoissa, että olisi "pakko" mennä töihin kesken lukukauden ja työskennellä opintojen lomassa. Mulle nää opinnot käy jo ihan työstä, ei pysty enää oikeita töitä edes ajattelemaan työjärjestykseen, eikä oikeastaan huvitakaan. Joskus sitten ku jaksaa, ei maailmasta työt lopu.

Tosin vaikka tulevaisuudessa tulisikin, ei taida enää minua koskea, ellen nyt ikiopiskelijaksi jää. =O

Ilman muuta ensisijaisesti toisen asteen koulutusta. Toisaalta, jo nyt on epäsuotuisaa kehitystä tapahtunut vaativan tason töissä. Esim. yksi suomalainen yritys on alkanut itse kouluttamaan laskijoita (DI-koulutus valmistaa tähän ammattiin) koska yliopistosta ei ole saatu tarvittavaa osaamista. Tässä on kyse erilaisesta ongelmasta, mutta senkin ratkaisuun tarvitaan parempaa yhteistyötä yritysten ja yliopistojen välillä. Tässä taas avainasemassa ovat professorit joissa on kyllä luvalla sanoen aivan järkyttävän suuria eroja.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Oppisopimuskoulutus on kyllä ehdottomasti hyvä asia, koska siitä maksetaan palkkaa. Työharjoittelutkin on, tosin monesti se on yrityksen tapa hommata ilmaista kantoapua ainakin rakennusalalla, mutta jos on pätevä tyyppi, niin kantamisen lisäksi tai jälkeen voi päästä käsiksi muhinkin töihin. Silti tuo opiskelijoiden käyttäminen kantoapuna on kyllä oikeasti ongelma. Tarkoitus on kuitenkin saada oppilas mahdollisimman nopeasti työelämään ja rakennusalan ammattilaiseksi, tällöin olisi tarkoituksen mukaista tehdä niitä oikeita hommia vaikka apparina. Siivoaminen toki kuuluu osaltaan joka työvaiheessa- tai jälkeen suorittaa, mutta pääpaino ei tule olla siinä.

Ongelma on myös siinä, että miten menet jonkun Venäläisen tai Kirgisialaisen appariksi kun kaverit eivät puhu suomea, eivätkä edes englantia.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Ilman muuta ensisijaisesti toisen asteen koulutusta. Toisaalta, jo nyt on epäsuotuisaa kehitystä tapahtunut vaativan tason töissä. Esim. yksi suomalainen yritys on alkanut itse kouluttamaan laskijoita (DI-koulutus valmistaa tähän ammattiin) koska yliopistosta ei ole saatu tarvittavaa osaamista. Tässä on kyse erilaisesta ongelmasta, mutta senkin ratkaisuun tarvitaan parempaa yhteistyötä yritysten ja yliopistojen välillä. Tässä taas avainasemassa ovat professorit joissa on kyllä luvalla sanoen aivan järkyttävän suuria eroja.

Olet parin viime viestisi aikana olet hypännyt muutaman kilometrin päähän alkuperäisestä kysymyksestä eli oppivelvollisuuden kasvattamista. On kirjoituksissasi ollut oikein hyviäkin pointteja, mutta mikään niistä ei nyt edes hatarasti ole yhteydessä oppivelvollisuuden laajentamisen kanssa.

Voit korjata, jos olen nyt väärässä, mutta minusta tuntuu, että kannatat oppivelvollisuuden laajentamista vain sen takia, että olet jollain kummallisella aasinsillalla yhdistänyt sen noihin mainitsemiisi oikeisiin ongelmiin.Tein tämän johtopäätöksen nyt sen perusteella, että hyppäsit noihin asioihin niin sujuvasti.
 

teppana

Jäsen
Parin viime viestisi aikana olet hypännyt muutaman kilometrin päähän alkuperäisestä kysymyksestä eli oppivelvollisuuden kasvattamista. On kirjoituksissa oikein hyviäkin pointteja, mutta mikään niistä ei nyt edes hatarasti ole yhteydessä oppivelvollisuuden laajentamisen kanssa.

Voit korjata, jos olen nyt väärässä, mutta minusta tuntuu, että kannatat oppivelvollisuuden laajentamista vain sen takia, että olet jollain kummallisella aasinsillalla yhdistänyt sen noihin mainitsemiisi oikeisiin ongelmiin.Tein tämän johtopäätöksen nyt sen perusteella, että hyppäsit noihin asioihin niin sujuvasti.

Tuo viimeinen viesti oli vastaus kysymykseen. Aiempi viestini koski oppivelvollisuuden nostamista, tai paremminkin laajensi kantaani miksi pidän sitä potentiaalisesti hyvänä uudistuksena.

Edit: Siis, pidän oppivelvollisuuden nostamista yhtenä osana ratkaisua koulutuksen uudistamisessa. En osaa sanoa minkälainen aasinsilta omassa päässäni on rakentunut, mutta myönnän että asia on ajatuksissani ollut jo muutama vuosi takaperin.

Avaan vähän selvemmin omaa kantaani, jos se selkiyttäisi tätä keskustelua. Olen sitä mieltä, että peruskoulu ei enää nykyään ole riittävä pohja nuorelle. 15-/16-vuotias nuori ei myöskään aina hahmota peruskoulun jälkeisen koulutuksen tärkeyttä eikä saa tukea kodin kautta. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että nuoret aikuiset astuvat työelämään siten että he täyttävät minimivaatimukset joita työnantajat nykyään asettavat. Voidaan keskustella onko toisen asteen koulutus tällainen minimi, itse pidän sitä ainakin hyvin lähellä tällaista minimiä. Tässä mielessä näen aiheelliseksi lisätä tämän minimin oppivelvollisuuteen.

Sitten kun keskustelu tässä lähti osaltani rönsyilemään, avaan myös hieman laajemmin omaa ajatustani koulutuksen ja työelämän kehittymisestä. Tässä puhun siis selvästi laajemmasta kokonaisuudesta josta oppivelvollisuus on yksi osa. Oma näkemykseni tulevaisuudesta on, että ihmisten kouluttautuminen pitkin elämää tulee yleistymään. Ammattia vaihdetaan ja töitä tehdään laajemmalla sektorilla. Ammatillisen koulutuksen joustavuuteen ja yksilöllisyyteen tulee panostaa kovasti. Ihmisten ammattitaito ei tulevaisuudessa tule olemaan selitettävissä yhdellä nimikkeellä, kuten vaikka vartija. Ammattitaito muodostuu kokonaisuudesta jossa voi olla monta erilaista erikoisosaamista. Ihmisellä voi olla ammattipätevyys toimia vartijan tehtävissä, mutta samalla voi myös olla pätevyys/kyky toimia vaikka kahvilatyöntekijänä. Näihin kahteen työhön ei ole molempiin tarpeellista käydä 2-3 vuoden koulutusta vaan tällaisen "moniosaajan" pätevyyden voi hankkia vaikka vartijakoulutuksen ohella muutaman kurssin avulla. Tämä siis vain esimerkkinä.

Haluaisin nähdä lähitulevaisuudessa muutosta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, missä opiskelijalla on mahdollisuus (tietyn rajan puitteissa toki) paremmin räätälöidä omaa koulutustaan vastaamaan sellaisia tarpeita joita hän itse näkee tärkeänä. Tällöin nuoret jotka ovat laajemman oppivelvollisuuden piirissä voivat paremmin löytää opiskeltavaa joka tuntuu mielekkäältä sekä vastaa paremmin realistista maailmaa. Samalla myös aikuispuolelta uudelleenkoulutus järkevöityy kun ihminen voi laajentaa omaa osaamistaan jopa uudelle alalle käymättä läpi kokonaisen perustutkinnon tarpeetonta kurssimäärää.

Lisäksi toivon että löytyisi ainakin halua yhdistää yritysmaailmaa ja toisen asteen ammatillisia opintoja paremmin. Tämä on aika kuuma peruna, varsinkin kun herkästi tulee mielikuva missä nuoria otetaan palkkatyöhön maksamatta (kunnon) palkkaa. Tähän minulla ei mitään konkreettista ehdotusta ole, se on vain ajatuksen tasolla.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Palkat nousseet 6-7%, inflaatio ollut 3,7%. Kyllä ennen oli paremmin kun oli kommunismi. Ei ollut inflaatiota ollenkaan.
Ei tässä ole koskaan kysymys niiden köyhien oloista, vaan siitä ettei kukaam vaan tienaa liikaa.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
NHL tähtien status ei oikein ole hyvä argumentti, eihän meillä asevelvollisuuttakaan muuteta koska urheilijat.

Mutta siis, pakko ei ole koskaan optimaalinen keino. Toimeentulon tuottavan työn pitää olla myös mahdollista, mutta näkisin tässä kehityksenä oppisopimus tyylisen ammatin hankkimisen.

Asevelvollisuutta voi siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Voisiko oppivelvollisuutta?
 
Oppivelvollisuuden nostokaan ei ole aivan ristiriidaton asia. En tiedä, miten se muotoillaan, mutta toimeentulon tuottava työn tulisi voida kumota sen. Vai sanotaanko nyt Kaapo Kakolle, että NHL ei valitettavasti vielä käy koska oppivelvollisuus jatkuu?

Pakko on oppimisessa aika heikko motivaattori. Siitä esimerkkinä suomalaisten ruotsinkielen osaamisen taso. Pahimmillaan käy niin, että amisten oppimisympäristöä häiritsee muutama sekakäyttäjä eikä asialle voi tehdä oikein mitään.
Eikö tuo velvollisuus loppuisi 18-vuotiaana, joten ei estäisi lähtemistä. Toki ei kai ihmisten ulkomaille muuttoa estetä tälläkään hetkellä vaikka lapsella olisi oppivelvollisuus suorittamatta.
 

Undrafted

Jäsen
Ihmetyttää persujen ja kokoomuksen kitinä näistä puhemiesvalinnoista. Nämä puolueet olisivat toimineet tismalleen samoin jos olisivat vastaavassa tilanteessa.
Ymmärtääkseni puhemiehistön osalta on vakiintunut käytäntö mikä puolue saa minkäkin paikan, joten lähtökohdin ei luulisi kenelläkään olevan valitettavaa. Matti Vanhanen jopa minusta ylikokenut puhemieheksi, jos nyt joku on hänen valinnasta kitissyt.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
aika vaikea minun nähdä asiaa näin. Aika pienestä oli kiinni että demarit oli isoin puolue. Jos isoin olisi ollut persut tai kokoomus niin en usko että hallitus olisi ihan nyt nähdyn näköinen. Että se järki, mutta tämä nyt on vain minun mielipiteeni.
Nimenomaan näin. Toki vaalitulos oli sellainen(monta keskisuurta puoluetta, ei selvää ykköstä,jne), että minkä tahansa hallituksen jälkeen olisi joku kysellyt, että tätäkö muka äänestettiin. Demarit nyt kuitenkin oli suurin ja sai vetovastuun, joka määritteli kokoonpanoa jo pitkälti. Vihervasemmisto oli myös vaalivoittajia kauttaaltaan, joka lisää oikeutusta hallitusvastuulle. Veret seisauttavaa voittoa he eivät saaneet, ja siksipä juuri Keskusta "jouduttiin" ottamaan mukaan, ja tämä myös näkyy konkreettisesti hallitusohjelmassa. Vaikea nähdä tässä mitään Suomessa sovelletun demokratian vastaista.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti

Minusta artikkelin ehdoton helmi on tämä lause: "Kiesiläinen (Libera) pitää myönteisenä sitä, että "syrjityn ääni" saadaan mukaan pöytään, ja toivoo, että Suomen Yrittäjät pääsevät myös laajennettuun kolmikantaan." Onneksi tuo syrjityn ääni on sentään älytty laittaa lainausmerkkeihin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minusta artikkelin ehdoton helmi on tämä lause: "Kiesiläinen (Libera) pitää myönteisenä sitä, että "syrjityn ääni" saadaan mukaan pöytään, ja toivoo, että Suomen Yrittäjät pääsevät myös laajennettuun kolmikantaan." Onneksi tuo syrjityn ääni on sentään älytty laittaa lainausmerkkeihin.
Joo, syrjitty oli huono sananvalinta, sillä ei heitä tarkoituksellisesti ole syrjitty. Olisi sanonut että pienyrittäjillä ei ole tähän asti ollut sananvaltaa itseään koskeviin kysymyksiin koska järjestelmä on rakennettu isojen ehdoilla, ja nyt tätä epäkohtaa ollaan korjaamassa niin ei olisi tarvinnut hupsuja.
 
K

Kiekkokatsoja

Rinteen kermaperseporukka kasvaa. On tulossa ennätysmäärä ministereitä, valtiosihteereitä ja ertyisavustajia. Hyväveli (ja hyväsisko) järjestelmä politiikassa kasvaa, kaikilla hallituspuolueilla.

Lisäys. Rinteen kehumaa arvo(kasta) pohjaa??
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Rinteen kermaperseporukka kasvaa. On tulossa ennätysmäärä ministereitä, valtiosihteereitä ja ertyisavustajia. Hyväveli (ja hyväsisko) järjestelmä politiikassa kasvaa, kaikilla hallituspuolueilla.

Lisäys. Rinteen kehumaa arvo(kasta) pohjaa??
Hallitukseen on tulossa kolminkertainen määrä valtiosihteereitä - useampi eduskunnasta pudonnut saa huippupestin ja 13 000 e/kk

Tässä vielä linkkiä.

Eli 13 000 euroa tienaavien valtiosihteerien määrä nousee edellisen neljästä valtiosihteerista 14-15:seen. Nimettävät henkilöt tulevat olemaan eduskunnasta keväällä tippuneita. Tuo näyttää kyllä huonolta.
 

jokerit67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jotain tällaista osasi toki odottaa, mutta että tuplataan ministeriporukan ja sen possen kokonaiskustannus? Tuohon täytyy olla jo vähän kanttia, mutta Antillahan sitä on. "Kyllä meillä on tähän varaa", vai miten se meni?
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Minusta artikkelin ehdoton helmi on tämä lause: "Kiesiläinen (Libera) pitää myönteisenä sitä, että "syrjityn ääni" saadaan mukaan pöytään, ja toivoo, että Suomen Yrittäjät pääsevät myös laajennettuun kolmikantaan." Onneksi tuo syrjityn ääni on sentään älytty laittaa lainausmerkkeihin.

Oliko Malisen kritiikki Rinteen hallituksen ohjelmasta mielestäsi kuitenkin perusteltua - vai onko hallituksen ohjelma mielestäsi hyvä, realistinen ja missä määrin näet tavoitteiden toteutuvan?
 

teppana

Jäsen
Hallitukseen on tulossa kolminkertainen määrä valtiosihteereitä - useampi eduskunnasta pudonnut saa huippupestin ja 13 000 e/kk

Tässä vielä linkkiä.

Eli 13 000 euroa tienaavien valtiosihteerien määrä nousee edellisen neljästä valtiosihteerista 14-15:seen. Nimettävät henkilöt tulevat olemaan eduskunnasta keväällä tippuneita. Tuo näyttää kyllä huonolta.

Hmm, palkkakulujen nousu 15 miljoonasta 30 miljoonaan alkaa kyllä jo olla sen verran suuri summa, että pitää pystyä perustelemaan. Onko aiemmissa hallituksissa ollut saman verran henkilöstöä kuin Rinteen ja oliko Sipilän hallitus vähämiehinen?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Hmm, palkkakulujen nousu 15 miljoonasta 30 miljoonaan alkaa kyllä jo olla sen verran suuri summa, että pitää pystyä perustelemaan. Onko aiemmissa hallituksissa ollut saman verran henkilöstöä kuin Rinteen ja oliko Sipilän hallitus vähämiehinen?

No, mikä Sipilän hallituksessa dominoi oli kehno valmistelu, välillä ihan hämmentävänkin kehno ja amatöörimäinen. Eli jos nämä nimitykset tehostaisivat lainvalmistelua niin ihan hyvin voitaisiin panostaa kunnolla lisää, mutta näin ensisilmäykseltä vaikuttavat pitkälle vain palkintoviroilta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös