Vaihteeksi ulkopolitiikasta. Lupaan, en käsittele Venäjää... Sisäministeri Maria Ohisalo kaipaa Suomeen feminististä ulkopolitiikkaa.
Maria Ohisalo: Suomi tekee feminististä ulkopolitiikkaa | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Kannattaa lukea rauhallisesti, loppuun asti. Tarkoitus ei ole korvata perinteistä ulkopolitiikkaa vaan täydentää sitä ja antaa näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä paitsioon. Ohisalon mukaan konfliktien ehkäisyn ja niiden kestävän ratkaisemisen kannalta on välttämätöntä arvioida, mikä on tyttöjen ja naisten asema konfliktin keskellä. Parhaiten tämä onnistuu varmistamalla, että naiset ovat mukana itsenäisinä toimijoina, kun konflikteja ratkotaan.
Ohisalon mukaan feministiseen ulkopolitiikkaan kuuluu keskeisenä myös naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen. Kehityspolitiikassa feministinen näkökulma antaa hänen mukaansa tukea tyttöjen ja naisten aseman parantamiselle sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydelle. Ohisalo toteaa feministisen ulkopolitiikan hyödyntävän yhteiskuntaa laajemminkin turvaamalla naisten poliittisia ja taloudellisia oikeuksia ja parantamalla näin demokratian toimivuus.
Kuulostaa järkevältä. Mutta entäs käytännössä? Jos otetaan samoja teemoja kuin Ohisalo - konfliktit ja väkivalta - miten feminististä ulkopolitiikkaa harjoitetaan tilanteessa, jossa EU:n alueelle pyrkii viisi miljoonaa siirtolaista, joista neljä miljoonaa onnistutaan höynäyttämään Turkkiin, todelliseen diktatuuriin? Onko tämä feministisen ulkopolitiikan mukaista? Entäs se, jos Suomeen tulee tuota kautta 30 000 turvapaikanhakijaa/siirtolaista, joista 80 prosenttia on nuoria miehiä, jotka ovat jättäneet mahdolliset perheensä sodan jalkoihin?
Miten ihmisten tasavertainen kohtelu onnistuu? Ei se onnistukaan. Tilannehan on koko ajan päällä Turkin osalta. Mutta sen oikaisemisesta ei puhuta ainakaan Ohisalon toimesta ja epäilen - en ole ehtinyt tutustumaan - että oppihenkilönsä Margot Wallström ei ole myöskään tätä käsitellyt.
Käytännön ongelmista huolimatta kannatan feminististä ulkopolitiikkaa. Kyse on arvoista ja naisten sekä lasten aseman parantamisesta ja tasavertaisemmasta käsittelystä. Ehdottoman tervetullut ajatus - mutta se pitäisi myös muuttaa nykyistä enemmän todeksi osana ulkopolitiikkaa.