Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

[Ollakseni]

Pääomatuloissa on se ongelma että maksat pienistäkin pääomatuloista 30 % veroa joka on paljon suurempi kuin pienistä palkkatuloista.

Saman 30 % maksat vaikka miljoonien pääomatuloista joka paljon vähemmän kuin vastaavista palkkatuloista.

Kiinteä sama pääomavero on rikkaiden hyyssämisvero. Oikeudenmukaidempaa olisi verottaa pieniä pääomatuloja esim. 20 % ja suuria vaikka 30-40 %.

Pääomatuloverossa on kaksi luokkaa. 30% ja 34%. Kai sinä nyt tuon tiedät.

 

[Cobol]

Kuitenkin vastaavasti tulee mieleen, että tämä harrastelija-tilastotieteilijä esitti luvun 3,2 miljardia eli kymmenkertaisen summan. En ole varma onko siinä täysimittaiseksi huomioitu rajallinen henkiset kärsinyksetkkn, mutta äkkiseltään voisi laskea että tuolla määrällä kulut olisivat 8300€/kk/hlö. Kuulostaako se oikeasti uskottavammalta?

Sivusta sen verran, että kun joskus vertasin Ruotsin luotettavia arvioita kustannuksiksi Suomeen, Vahteran raapustelut tuli käytyä läpi. Ja taisin niitä kommentoidakin. Vahtera ei päädy 8 300/kk vaan 2 667/kk. Hän laskee kulut 100 000 pakolaisen mukaan, ei suinkaan 2015 saapuneiden 32 000 mukaan. Kun Ruotsin nettokustannus on euroina luokkaa 617 per kuukausi, Vahteran esitys on jo siltä pohjalta liikaa. Mutta ei Suomi pääse yhtä edulliseen nettokuluun eliaikana kuin Ruotsi, koska pakolaisten työllisyysaste on surkea vrt Ruotsiin.

Tästä en mielelläni jatkaisi, kun aihe on 100 kertaan käyty läpi ja luvut myös esitetty.

 

[Walrus21]

Jännä kun eivät ole Ruotsissa jo konkurssia tehneet noilla Vahteran laskelmilla. Sinne kuitenkin tuli sen 160 000 tp-hakijaa kesällä 2015 ja senkin jälkeen huomattavasti enemmän kuin Suomeen.

Mutta ylijäämäistä budjettia pukkaa ja ikärakenne on kohdillaan. Eivät sitten Suomesta ole tajunneet ottaa mallia.

 

[Murkula]

Pääomatuloissa on se ongelma että maksat pienistäkin pääomatuloista 30 % veroa joka on paljon suurempi kuin pienistä palkkatuloista.

Saman 30 % maksat vaikka miljoonien pääomatuloista joka paljon vähemmän kuin vastaavista palkkatuloista.

Kiinteä sama pääomavero on rikkaiden hyyssämisvero. Oikeudenmukaidempaa olisi verottaa pieniä pääomatuloja esim. 20 % ja suuria vaikka 30-40 %.

Silloin kun ei tiedä mistään mitään niin ei kannattaisi välttämättä ottaa minkäänlaista kantaa mihinkään. En jaksa tätä asiaa sen enempää alkaa selvittää kun lainatusta viestistä käy ilmi, että lähtötiedot ovat ihan nollatasolla ja homma menisi rautalangasta vääntämiseksi. Jos haluat helpotusta epäoikeudenmukaisuuteen niin mene vaikka verottajan sivulta ottamaan vähän selkoa.

 

[Pompino]

Jännä kun eivät ole Ruotsissa jo konkurssia tehneet noilla Vahteran laskelmilla. Sinne kuitenkin tuli sen 160 000 tp-hakijaa kesällä 2015 ja senkin jälkeen huomattavasti enemmän kuin Suomeen.

Mutta ylijäämäistä budjettia pukkaa ja ikärakenne on kohdillaan. Eivät sitten Suomesta ole tajunneet ottaa mallia.

Huoh, olette te omasta mielestänne viisaat sitten aika väsyneitä oikeesti. Etkö ole lukenut uutisia, että jo riittäisi rikkauden tulo maahan tällä kertaa, rajatarkastuksien takaisinotto. Kaikki vaan sen takia, että ei haluta liikaa rahaa, vaan osa voitaisiin antaa vaikka vanhaan alusmaahaan eli Suomeen.

Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Ruotsi teki jälleen ylijäämäisen budjetin. Sitä auttavat nuori väestö, monipuolinen vienti ja korkea työllisyysaste.

www.hs.fi

Maahan voidaan ja pitää ottaa työvoimaa siinä vaiheessa kun suorittavan tason töitä löytyy, niin kuin Suomesta mentiin 70-luvulla Ruotsiin. Mihin sinä besserwisseri työllistät nämä rajan ylitulleet lukutaidottomat miehet? Siis, jos 20 euron kaarnaveneille ei enää löydy kysyntää?

 

[Walrus21]

Maahan voidaan ja pitää ottaa työvoimaa siinä vaiheessa kun suorittavan tason töitä löytyy, niin kuin Suomesta mentiin 70-luvulla Ruotsiin. Mihin sinä besserwisseri työllistät nämä rajan ylitulleet lukutaidottomat miehet? Siis, jos 20 euron kaarnaveneille ei enää löydy kysyntää?

Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä. Ruotsissa ovat tämän tajunneet muillakin politiikan osa-alueilla.

Toki Ruotsillakin on rajansa vastaanottokapasiteetin suhteen, minkä vuoksi kontrollia harjoitetaan. Varmaan ihan viisasta.

 

[Mediakuutio]

Silloin kun ei tiedä mistään mitään niin ei kannattaisi välttämättä ottaa minkäänlaista kantaa mihinkään. En jaksa tätä asiaa sen enempää alkaa selvittää kun lainatusta viestistä käy ilmi, että lähtötiedot ovat ihan nollatasolla ja homma menisi rautalangasta vääntämiseksi. Jos haluat helpotusta epäoikeudenmukaisuuteen niin mene vaikka verottajan sivulta ottamaan vähän selkoa.

Toki onhan pääomatuloverossa yksi porrastus mutta aikalaillahan tuo pitää kuitenkin paikkansa. Pieniä pääomatuloja verotetaan paljon enemmän kuin vastaavia ansiotuloja ja sitten taas toisesta suunnasta päinvastoin.

 

[Tadu]

Saatiin kymmeniä tuhansia hammslääkäreitä ja insinöörejä, mutta rasisteina ajoimme heidät pois ja nyt ollaan kusessa. Damn

 

[arvee]

Jännä kun eivät ole Ruotsissa jo konkurssia tehneet noilla Vahteran laskelmilla. Sinne kuitenkin tuli sen 160 000 tp-hakijaa kesällä 2015 ja senkin jälkeen huomattavasti enemmän kuin Suomeen.

Mutta ylijäämäistä budjettia pukkaa ja ikärakenne on kohdillaan. Eivät sitten Suomesta ole tajunneet ottaa mallia.

Suomi ei ole Ruotsi, vaikka jotkut niin unelmoiden laskevatkin. Hieman on eritasoa taloutemme kyvykkyydet.
Ja myös Ruotsissa muutamilla kunnilla taitaa olla vaikeuksia, hellimispolitiikasta johtuvia talousrasitteita. Seuraamme varmaankin yhdessä mielenkiinnolla tilanteen kehitystä, Isoveljen poliittista suuntaa.
Demokratiassa onneksi puolueet hakevat ansaitsemansa tilansa lopulta, simppelissä koeputkessa jotkut mielipiteet konsentroituvat luultavimmin kansankunnan parhaaksi, eiks je.

Minusta olisi hienoa, mikäli Valtionkonttori tai mikä instanssi se sitten onkaan, valtiovarainministeriö, laskisi reilusti mamukustannukset ja torppaisi yksityisajattelija Pauli Vahteran ja siinä sivussa myös hyvinkin pitkälti persujen talouspoliittisen kiihkoilun perusteet. Eikö se olisi hyvinkin reilua tutkimusmeininkiä?

Antti Rinteen hallitus asettanee komitean miettimään tällaisen tutkimuksen reunaehdot pikimmiten. Ja valitsee tietysti sopivat tutkijat tutkimaan.

 

[Pompino]

Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä. Ruotsissa ovat tämän tajunneet muillakin politiikan osa-alueilla.

Toki Ruotsillakin on rajansa vastaanottokapasiteetin suhteen, minkä vuoksi kontrollia harjoitetaan. Varmaan ihan viisasta.

Tuolla vastauksella siis kuittaat Vahteran laskelmat?
Ei Suomea ja Ruotsia voi verrata. Toisella on vuosisatojen valloitushistoria ja toinen on parin ryssän kurmootuksen jälkeen koittanut nousta jaloilleen. Hurrit on vuosisatoja tottunut, että joku tekee niiden puolesta työt ja sotii sodat heidän puolestaan. Täällä on totuttu hoitamaan hommat itse. Ja kun työt meinaa loppuu iteltäkin, niin pitäisi ruveta kaiken maailman Sipilän kavereita elättämään tässä sivussa....
Tuli käytyä lomaviikolla taas Viron ja Latvian maaseudulla, ei kauhean rikkaan näköistä. Sä voisit mennä sinne konsultoimaan, että nyt kun otatta tänne 30 000 irakilaista ja saman verran somaleita, niin talous räjähtää nousuun, koska saman se teki Ruotsissakin.

 

[arvee]

Toki Ruotsillakin on rajansa vastaanottokapasiteetin suhteen, minkä vuoksi kontrollia harjoitetaan. Varmaan ihan viisasta.

Anteeksi lyhyt kysymysviesti: Mitä vittua??? Miksi rajoja asetetaan maahanmuuton suurvallassa?
Eivätkö vilpittömät maanpakolaiset ja turvapaikanhakijat enää ilman kontrollia pääsekään paiskimaan duunia uuteen kansankotiinsa?

Miten niin viisasta politiikkaa on nytten sitten tämä?
Haluan lukea jostain Tiina Rosenbergin näkemyksen tästä "viisaasta" kontrollitasosta.
Helvetin sekavaa alkaa pian olla ruotsalainen maahanmuuttopolitiikka tällä viisastelulla.

 

[Tuamas]

@dana77 tyhjensi pajatson tämän hetken osalta.

Itse olen suunnilleen samat asiat kirjoittanut tuossa nelisen vuotta sitten.
Koska Suomessa ei ole vieläkään mitään merkittävää tehty näiden asioiden korjaamiseksi, en näe tarpeellisena kirjoittaa samaa uudestaan, vaan linkkaan tuohon edelliseen versioon:

Otetaan ensin ongelmat, sitten katsotaan onko mitään ratkaisuja tarjota

- Väestörakenne, lähivuosina eläköityvät loput suurista ikäluokista, jolloin työikäisten ja eläkeläisten suhde on vinoutunut (pl. jos maahanmuutto jatkuu nykymenoa, väestörakennekin oikenee)

Spoileri

Tätä voidaan korjata maahanmuuton kautta, toki Suomeen tuntuu olevan vaikea saada korkeamman profiilin maahanmuuttajia. Pakolaiset ovat tähän ehkä määrällisesti ratkaisu, mutta todennäköisesti eivät laadullisesti. Tässä tulee tehdä merkittäviä panostuksia turvapaikan/oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseksi, jotta sijoituksista saadaan maksimihyöty. Lisäksi tulee tehdä merkittäviä panostuksia nykyisten hakijoiden käsittelyaikojen leikkaamiseen, jotta tiedetään keille tehokkaimmat kotouttamistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.

- Eläkepommi, suuret ikäluokat huijasivat itselleen eläkesysteemin, jossa työssäkäyvä ikäluokka maksaa käytännössä työeläkkeet. Tällöin he pääsivät nauttimaan systeemistä, jossa itseä edeltävät ikäluokat ovat selvästi pienempiä (pienet eläkemaksut, jopa alle 10%) sekä jättivät lisääntymättä samaan tahtiin kuin edeltävät ikäluokat, jolloin ilman isompaa muutosta eläkemaksu huitelee siellä 25-31%:n tienoilla seuraavat parikymmentä vuotta. YEL-maksuissa tilanne on kaikista järkyttävin, kun koko kerätty potti menee tällä hetkellä maksuun, eikä rahastoitavaksi jää tällä hetkellä mitään. Tähän päälle vielä "superkertymät", varhennetut eläkeiät ym. koijaukset.

Spoileri

Eläkejärjestelmän uudistus olisi tullut tehdä jo 80 -luvulla, viimeistään 90 -luvulla, mutta suuret ikäluokat sen sijaan koijasivat itselleen entistä suurempia etuja. Tämä on asia, joka rapauttaa kilpailukykyämme, mutta johon ei järkevää ratkaisua ole olemassa. Yksi vaihtoehto olisi tietysti järjestelmän kokonaisuudistus siten, että siirrytään malliin jossa maksetaan vain sen oman sukupolven eläkkeitä, tässä vain valtio joutuisi tekemään miljardipanostuksia, mutta tämä mahdollistaisi merkittävän työn hinnan laskemisen.

- Työurien pituus sekä syrjäytyminen, suomalaisten eläköitymisikä on 60,9 vuotta, tästä käytännössä 2,7 vuotta aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeellä jääneistä. Työkyvyn ylläpito, tarvittaessa työurien "siirto" sekä mielenterveysongelmiin panostaminen ovat niitä pointteja, joihin täytyisi kiinnittää huomiota, jotta isompi osa porukasta jaksaa työelämässä edes lähes koko teoreettisen työssäoloiän. (Todettakoon nimimerkille @Rafael että suoraan työelämästä eläköityvien keskimääräinen eläkeikä on 63,6 vuotta).

Spoileri

Tämä on varmaan vaikein korjattava, mutta käsitykseni mukaan nykytutkimus on sillä kannalla, että ennaltaehkäisevä työ mm. mt-ongelmissa sekä aikainen puuttuminen käsittääkseni tuottavat tuotto/panos-tasolla hyviä tuloksia.

- Kuntien lukumäärä, Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää. Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema. Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä. Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja alle 10 000 asukkaan kuntia 78. Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri. Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.

Spoileri

Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus). Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.

- Julkisen puolen tehokkuus, julkisen puolen tehokkuus laahaa käytännössä jokaisella mittarilla ja alalla perässä yksityistä puolta. Jo toimenpiteillä jotka onnistuneesti tuovat julkisen puolen organisaatioita lähemmäs yksityistä puolta, päästäisiin lähelle kestävyysvajeen nollausta.

Spoileri

Liikelaitostamiset, yhtiöittämiset, parempi johtaminen, parempi osto-osaaminen jne. Tästä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka onnistuneella johtamisella sekä pienillä uudistuksilla tarjotaan sama/parempi palvelutaso pienemmin resurssein. Parhaina esimerkkeinä nyt vaikkapa tämä Pohjois-Savon TE-toimisto Työpaikat täyttyvät Pohjois-Savossa muuta maata paremmin – syynä "Kuopion ihme" - Talous - Helsingin Sanomat jossa työllistämislukemat ovat yli 50% parempia kuin maan toisiksi parhaalla TE-toimistolla ja tämä ainoastaan hieman työtapoja uusimalla sekä johtamista parantamalla. Tällaiset luvut ovat esimerkkejä siitä kuinka julkisella puolella kaivattaisiin uusia tuulia ja parempaa johtamista, ei yksityisellä puolella ole mahdollista että yksi toimija on pitkään noin paljon parempi kuin kukaan muu. Jos markkinoiden ykkösellä on uusia toimintamalleja, bisnesmalleja tai muuta erityistä, se pyritään kopioimaan välittömästi kilpailijoiden toimesta. Julkisella puolella tämä tuntuu toteutuvan mahdollisimman heikosti.

Toki on myös annettava tunnustusta ja todettavat, että verottaja on organisaationa kehityksen kärjessä ja tulokset ovat oikeastaan kautta linjan vakuuttavia. Siellä tuotetaan huomattavasti aiempaa paremmin ja nopeammin palvelut, aiempaa selvästi pienemmällä toimisto- ja väkimäärällä. Ajoneuvoveron siirtäminen Trafilta verottajalle on hieno veto ja vastaavia siirtoja soisi lisää. Toinen hieno laitos on Patentti- ja tekisterihallitus (PRH), joka myös on vakain askelin siirtynyt nykyaikaan ja vaikkei väkimäärä ole merkittävästi noussut, ovat käsittelyajat pudonneet merkittävästi. Vastakkaisena esimerkkinä taas TE-toimisto, joka muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on jämähtänyt jonnekin 80-90-luvulle ja pikemmin estää työllistymistä kuin tukee sitä. Tässäkin toki sääntely tulee vastaan ja osa idioottimaisimmista käytännöistä tulee laista.

Jatkuu...

Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi

- Kasvavat terveydenhuoltokulut, hoidot kehittyvät, ihmisiä hoidetaan entistä vaikeammissa tilanteissa ja väestörakenne aiheuttaa sen, että eläkeläisten määrä pysyy korkeana seuraavat pari-kolmekymmentä vuotta. Kuntien ns. lisätyn terveydenhuollon kustannus per asukas (keskiarvo ~4000€) nousee ikäluokittain 65-74 +58,4%, 75-84 +263,9% ja yli 85 vuotiaat + 729,4%. Koska eläkeläisten määrä lisääntyy, lisääntyvät terveydenhuoltokustannukset vääjäämättä. Tähän otetaan päälle se, kuinka erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat uusien hoitomuotojen myötä sekä se, ettei perusterveydenhuoltoon haluta panostaa suhteessa riittävästi, on tässäkin todella merkittävä pommi tikittämässä. Koska huono perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus johtaa siihen, että sairaudet ehtivät kehittymään akuuteiksi, jolloin niiden hoitaminen on taas aivan helvetin kallista.

Spoileri

Perusterveydenhuoltoon tulee panostaa nykyistä enemmän, nyt perusterveydenhuolto on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun kallis erikoissairaanhoito syö ylimääräiset resurssit. Tulee kunnalle/sote-yhtymälle huomattavasti edullisemmaksi hoitaa sairaudet heti kun ne ovat todettavissa ts. saada porukka käymään terveyskeskuksissa ja saada lääkärit ottamaan näistä kopin jo siinä kohtaa. Tähän Sote-uudistus tuonee parannusta, koska koko hoitoketju on silloin yhden toimijan alla, jolloin mahdollisuudet järkevään kokonaisasiakkuuteen sekä potilaan hoitoketjun rationalisointiin ovat olemassa.

Nyt on aivan järjetöntä, että perusterveydenhuolto on kunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireillä. Tämä luo aivan turhia kilpailuasetelmia sekä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä kuinka tehokkaasti kunnanisät ovat saaneet perusterveydenhuollon hoidettua. Lisäksi on vaikea kuvitella pienten kuntien pystyvän hoitamaan näitä, kun Porin kokoisessa kunnassa perusterveyden puolella on jatkuva resurssipula sekä suurin osa lääkäreistä sairaanhoitopiirin listoilla, jolloin kunnalle jää vaihtoehdoiksi lähinnä vuokralääkärien sekä ulkomaalaisten lääkärien käyttö.

- Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, matalan osaamistason tehtävät vähentyvät ja erittäin korkean osaamistason tehtävät lisääntyvät. Tai oikeammin matalan osaamistason tehtävät siirtyvät teollisuudesta palvelualoille sekä hoiva-alalle. Tässä on siirtymä, jonka ratkaisu on erityisen vaikeaa. Kuinka työllistää samaa konetta 30 vuotta käyttänyt tehdasduunari, kun tarjolla on lähinnä hoivatyötä tai muuta "pehmeämpää". Lisäksi kaiken työn vastaanottamisen tulisi aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyys.

Siirtyminen teollisesta tuotannosta palvelutuotantoon sekä ainoastaan korkean jalostusasteen tuotantoon on vääjäämätön ja kansantaloudellisesti järkevä. Ei Suomessa ole järkevä kilpailla Intian, Kiinan, Afrikan maiden ym. matalapalkkamaiden kanssa siitä kuka tuottaa mutterit halvimmalla. Tällä tiellä emme ole menestyneet vuosikymmeniin, emmekä menesty tulevaisuudessakaan. Suomi menestyy viemällä korkeaa osaamista vaativia tuotteita ja palveluita.

Spoileri

Perustulo voimaan heti. Siirtyminen kuolevalta alalta pois tulee tehdä mahdollisimman helpoksi mm. mahdollistamalla entistä laajemmin opiskelu työttömyysturvalla.
Lisäksi +50-vuotiaiden työllistämisestä tulee tehdä paljon entistä houkuttelevampaa esim. työllistämistuen kautta.
Puretaan nykyinen kassajärjestelmä sekä AY-jäsenmaksujen vähennysoikeus (toki sama työnantajapuolella) ja siirrytään ns. yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.
On aivan naurettavaa, että kassat jotka maksavat 5,5% ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista toimivat portinvartijoina. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys.

- Sääntelyn määrä, työaikasääntely asiantuntijaorganisaatioissa, osakeyhtiölain säätely start-up maailmassa, työllistämisen ilmoitukset, erinäiset lupamenettelyt ym ym. Suomi on sääntelyn luvattu maa ja vaikka periaatteessa kaikki poliitikot puhuvat sääntelyn purkamisen puolesta, on käytännön toimenpiteitä nähty melko vähän (no, nyt saatin kauppojen aukiolojat vapaaksi, hyvä ensimmäinen askel). Seuraava isompi askel on ensi vuodesta voimaan astuva uusi kirjanpitolaki, joka helpottaa erityisesti PK-sektorin elämää.

Spoileri

Luodaan uusi yhtiömuoto Oy:n ja henkilöyhtiöiden väliin, eli yhtiömuoto joka olisi erillinen oikeushenkilö, mutta jota ei koskisi niin laaja sääntely kuin osakeyhtiötä. Tämä helpottaisi yrittämisen aloittamista sekä start uppien käynnistämistä.
Kansallinen tulorekisteri välittömästi tai ainakin nopeutetusti käyttöön, on aivan järjetöntä että nykyisenä sähköisenä aikana sama ilmoitus annettaan pahimmillaan kymmeneen eri paikkaan.
Muutoinkin sääntelyä tulisi pikemmin purkaa lupayhteiskunnasta kohti ilmoitusyhteiskuntaa.
Luovutaan yleissitovuudesta, tilalle kansallinen minimipalkka ja minimityöehdot.
Lisäksi vahva sekä helposti raportoitava sanktiointi työnantajille jotka yrittävät kiertää tätä.

- Verotuksen ohjaavuus ja suoraviivaisuus, verotuksessa on sekä yhteistö- että yksilöpuolella mittava määrä vähennyksiä, joilla ei ole kuin korkeintaan negatiivinen ohjaava vaikutus ja jotka koskevat lähinnä niitä, jotka osaavat niitä riittävän hyvin hakea.
Sama koskee yritystukia, joiden vaikuttavuus on erittäin kyseenalaista ja jotka vääristävät kilpailua.
Verotuksessa tulisi ylipäätään korostaa tehokkuutta, yksinkertaisuutta sekä mahdollisimman pientä tai positiivista ohjaavuutta.
Verotuksessa tulisi myös kannustaa yrittäjyyteen.

Esimerkiksi tuulivoiman tariffituki on täysin idioottimainen toteutus, tarkoitus lieni saada tuulivoimaosaamista Suomeen sekä tuulivoiman määrää kasvatettua.
Nyt kuitenkin tuen muodon takia tuulivoimatuottajien on järkevintä ostaa mahdollisimman testattua ja koeteltua vanhaa tekniikkaa, sen sijaan että kehityspanoksia ja/tai rahaa ohjautuisi uusien innovaatioiden ostamiseen/kehittämiseen.
Tällä luotiin suora tulonsiirto valtiolta pääomasijoittajille, ulkomaalaisille tuulivoimavalmistajille sekä maanomistajille.

Spoileri

Poistetaan yritystuista kaikki joiden positiivisesta vaikuttavuudesta ei ole vahvaa näyttöä, lopetetaan tuulivoiman tariffitukeminen ja siirrytään esim. parhaiden teknisten ratkaisujen tukemiseen (esim. tuki tuulivoimaloille, jotka tuottavat enemmän kuin mediaanituulivoimala), poistetaan henkilöverotuksesta sekä yhteisöverotuksesta ylimääräiset lisävähennykset.
Parannetaan yrittämisen verotehokkuutta suhteessa ansiotyöhön, erityisesti henkilöyhtiöiden sekä elinkeinonharjoittajien osalta (tässäkin uusi yhtiömuoto ns. kevennetty Oy olisi avainasemassa), nyt verohyöty yrittämisestä on minimaalinen suhteessa palkkatyöhön, jos et toimi osakeyhtiömuodossa.
Lisäksi henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat toimivat henkilökohtaisella riskillä, jolloin epäonnistuminen yritystoiminnassa vie myös yksityisen puolen varat.
Min 75% näillä keinoilla saavutettavista säästöistä yhteisöveron laskemiseen .

Nyt sitten piti alkaa tähän kehittelemään niitä ratkaisuja, mutta koska tekstistä näemmä tuli melko pitkä, niin koitetaan vaikkapa spoiler-tägeillä ratkaista Suomen tilanne.

Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi

Näihin lisäisin vielä Siilasmaan ja Vesterbackan esittämän työperäisen oleskeluluvan osalta maksimikäsittelyajaksi kuukauden, jonka jälkeen lupa on automaatio.

Nykyisellään on täysin järjetöntä, että jopa huippuosaajien osalta menee kuukausia, jopa yli puoli vuotta että työntekijä saadaan Suomeen töihin.

 

[arvee]

Musta tuntuu, että Suomessa ylikoulutetaan keskinkertaista porukkaa väärille aloille: annetaan ymmärtää että kaikille ylioppilaille, jotka yliopistoon kävelevät ja sieltä paperin kera ulos, on yhteiskunnalla tarjota mieleinen kiva duuni ja siitä sitten autuaina leikkivät eläkkeelle asti. Arvokkaina emerituksina lopulta taas selittävät jotain ja kansakuntamme tietoisuus kaikenlaisesta on lisääntynyt mälyttömästi.

Olen mielelläni väärässä.

Perustutkimusta, luonnontieteitä, niihin pitää satsata kunnolla. Fyssaa ja kemmaa, biologiaa ja siten kai myös lääketieteen sovelluksia, ympäristöteknologiaan tietysti.
Sieniä ja koppakuoriaisia, kvanttikonehia jne. Myös geologeja kaivamaan resursseja johonkin hyödylliseen, kyllä maailmassa vielä löydettävää riittää.
Arkeologeille ja historian tutkijoille on aina tilansa, mutta valtiotieteilijöitä ja mediatutkijoita ei tarvita välttämättä satoja Suomeen.

Ihmisten eliniän pidentämistä en pidä kovin tärkeänä tavoitteena kuitenkaan. Aikansa kullakin.

 

[Walrus21]

Musta tuntuu, että Suomessa ylikoulutetaan keskinkertaista porukkaa väärille aloille: annetaan ymmärtää että kaikille ylioppilaille, jotka yliopistoon kävelevät ja sieltä paperin kera ulos, on yhteiskunnalla tarjota mieleinen kiva duuni ja siitä sitten autuaina leikkivät eläkkeelle asti.

Kun oli puhetta Ruotsista, niin ehkä tässä on tietynlainen ero ajattelussa. Ruotsissa brändätään jotain helvetin huonekaluja ja kehitellään sovelluksia sellaisiksi, että arveekin ottaa ne käyttöön. Suomessa paukutetaan vasaraa ja toivotaan, että maailma ympärillä ei muutu miksikään.

Valtiotieteellisessä on muuten melko hyvät työllisyysnäkymät. Palkkamediaani keikkuu muistaakseni siellä 3500€/kk tuntumassa.

 

[Tadu]

Kun oli puhetta Ruotsista, niin ehkä tässä on tietynlainen ero ajattelussa. Ruotsissa brändätään jotain helvetin huonekaluja ja kehitellään sovelluksia sellaisiksi, että arveekin ottaa ne käyttöön. Suomessa paukutetaan vasaraa ja toivotaan, että maailma ympärillä ei muutu miksikään.

Suomessa on jouduttu vasta NL:n kaatumisen myötä heräilemään siihen, että paska ei myy. Ollaan monessa asiassa aika samalla tasolla itäblokin maiden kanssa, tai jos ei nyt samalla tasolla, niin länsimaiden ja idän välissä. Valitettavasti.

 

[benicio]

Valtiotieteellisessä on muuten melko hyvät työllisyysnäkymät. Palkkamediaani keikkuu muistaakseni siellä 3500€/kk tuntumassa.

Kuinkahan iso osa työllistyy julkiselle sektorille?

 

[Walrus21]

Kuinkahan iso osa työllistyy julkiselle sektorille?

Riippuu pääaineesta. Tässä graafeja (sivu 24):

http://www.helsinki.fi/urapalvelut/uraseuranta/2016/valtiotieteellinen_2003_2011.pdf

Tässä hieman tuoreempaa dataa:

https://www.yhteiskunta-ala.fi/site/assets/files/1203/tmt2017.pdf

Aika tasaisesti näyttäisi jakautuvan valtion, kuntien ja yksityisten välille.

 

[benicio]

Aika tasaisesti näyttäisi jakautuvan valtion, kuntien ja yksityisten välille.

No juu, pelkäsin pahempaa. Jopa yksi kolmasosa näytti olevan ihan yksityisellä sektorilla, ja julkisellakin on tietysti paljon ihan kansantalouden credit-puolellekin sijoittuvaa opetusta ja tutkimusta.

 

[dana77]

Kun oli puhetta Ruotsista, niin ehkä tässä on tietynlainen ero ajattelussa. Ruotsissa brändätään jotain helvetin huonekaluja ja kehitellään sovelluksia sellaisiksi, että arveekin ottaa ne käyttöön. Suomessa paukutetaan vasaraa ja toivotaan, että maailma ympärillä ei muutu miksikään.

Voidaanhan sitä mennä lakkoon vastalauseeksi sille jos näyttää, että maailma muuttuisi. Ja ehkä joku valtiontuki voisi olla paikallaan kompensoimaan maaiman muuttumista, joka tietenkin rahoitetaan verottamalla hyvin toimeentulevia.

 

[Cobol]

Rinteen hallituksella olisi kansan tuki työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Saas nähdä kelpaako se hallitukselle, vai jatketaanko heikentävällä linjalla:

Kysely: Suomalaiset suopeita työperäiselle maahanmuutolle – “Ymmärretään, että suuri osa kynnelle kykenevästä porukasta alkaa olla töissä”

Vain perussuomalaisten kannattajissa on enemmän työperäisen maahanmuuton vähentämistä kuin sen kasvattamista haluavia.

yle.fi

Myös persuista 25 prosenttia kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Mielenkiintoisesta on, että persuista vain 16 prosenttia haluaa pienentää työperäistä maahanmuuttoa selvästi vähemmäksi kuin nyt.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on arvioinut, että Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa. Rinteen hallitus ei ole tehnyt tämän eteen mitään sellaista, mitä pitäisi tehdä. Aika monta kertaa on tullut linkitettyä tilastoitua tietoa, miten esimerkiksi asiantuntijan on hyvin vaikea päästä Suomeen töihin, vaikka hän ei ole saatavuusharkinnan piirissä.

 

[Cobol]

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on arvioinut, että Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa. Rinteen hallitus ei ole tehnyt tämän eteen mitään sellaista, mitä pitäisi tehdä. Aika monta kertaa on tullut linkitettyä tilastoitua tietoa, miten esimerkiksi asiantuntijan on hyvin vaikea päästä Suomeen töihin, vaikka hän ei ole saatavuusharkinnan piirissä.

Tällä hetkellä työperäisen maahanmuuton määrä on luokkaa 12 000. Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tulee EU-maiden ulkopuolelta. Suurimpia kansalaisuusryhmiä ovat ukrainalaiset, intialaiset, venäläiset, kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset. Miksi Rinteen hallitus ei toimi riittävästi esimerkiksi Suomeen tulevien asiantuntijoiden työskentelyn helpottamiseksi?

Todennäköisesti syy se, että Rinne ay-liikkeen jyränä on edelleen sidoksissa ay-liikkeeseen mieleltään. Nykyinen SAK:n puheenjohtaja Eloranta epäilee, että suomalaisten palkkakehitykselle ulkomainen työvoima saattaa tehdä hallaa, vaikka vedenpitävää tutkimustietoa väitteen tueksi ei olisi olemassa:

Jos intialainen insinööri syrjäyttää suomalaisen insinöörin, ei suomalainen välttämättä työllisty enää insinööriksi. Hän voi työllistyä matalapalkkaiseen työhön, jossa palkka on pienempi kuin insinöörillä

TEM löi luvut pöytään: Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa - asiantuntijoita houkutellaan Intiasta ja Etelä-Koreasta

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: ”Sitä faktaa tuskin kukaan kiistää, että suomalaisen työntekijän mahdollisuus esittää palkankorotustoiveita heikkenee, jos yritykselle on tarjolla työvoimaa ulkomailta.”

www.iltalehti.fi

Suomalainen insinööri - joita palkkasin ja haastattelin työhön aikoinaan muutaman sadan verran - työllistyy 100 % varmasti, jos hänen osaamisensa, kielitaitonsa ja muut tarvittavat ominaisuutensa ovat markkinoiden hakemaa luokkaa. Eli normaalit. Elorannan kommenttien perusteella ei ole vahinko, että työperäinen maahanmuutto on käytännössä vaikeutunut Rinteen hallituksen aikana.

 

[Murkula]

Toki onhan pääomatuloverossa yksi porrastus mutta aikalaillahan tuo pitää kuitenkin paikkansa. Pieniä pääomatuloja verotetaan paljon enemmän kuin vastaavia ansiotuloja ja sitten taas toisesta suunnasta päinvastoin.

No niin, tietenkin just näin.
Se vaan että tuo epäoikeudenmukaisuus juttu oli ihan typerää kun erilaisin rajoin esimerkiksi osinkoja muuttuu verottomiksi tai ansiotuloiksi jne.
Alle 8% matemaattisesta arvosta verotetaan 25% pääomatuloina ja 75% on verovapaata eli tämä tarkoittaa koko maksetun tulon verottamista 7,5%:lla. 150 000€ asti ja ylimenevältä osalta 85% verotetaan pääomatuloina sekä 15% verottomana.
Tästä voi sitten laskeskella mitä tulee veroksi koko summalle milloinkin. Tämä siis liittyy listaamattomaan yhtiöön.

Jos osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 %:n tuoton, ylimenevästä osasta 75 % on osingonsaajalle ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa.
Ansiotuloja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan eli ansiotulojen veroprosentti nousee tulojen kasvaessa.

Tokihan näitä pääomatuloja verotetaan samalla asteikolla. Mutta listatustakaan yhtiöstä saatua tuloa ei veroteta 100% vaan 85% mukaan ja siitäkin tehdään vielä vähennykset jos ovat omavastuuta suuremmat.

Mitään asiasta ymmärtämätön voi sanoa että se on aina 30% tai 34% ja tämähän on oikein, mutta jos yhtään kokonaisuutta ymmärtää niin tuon julistaminen epäoikeudenmukaisuutena on täyttä skeidaa kun selvästi henkilön tulonmuodostumisen / veronmaksun kanssa sillä ei ole yhteneväisyyttä.

Tässä tämä on aika mutkat suoriksi oikaistuina. Saa olla erimieltä, mutta sen verran tämän asian kanssa olen tekemisissä että suhteellisen hyvä käsitys on.

Mitäkö yritän sanoa, no sen että koko veronmaksussa ei ole ihan yksiselitteisiä rajoja.

 

[Ollakseni]

Tässä tämä on aika mutkat suoriksi oikaistuina. Saa olla erimieltä, mutta sen verran tämän asian kanssa olen tekemisissä että suhteellisen hyvä käsitys on.

Mitäkö yritän sanoa, no sen että koko veronmaksussa ei ole ihan yksiselitteisiä rajoja.

Niin riippuu kaiketi siitä puhutaanko yleisesti osakkeiden omistajista vai yrittäjistä. Yleensä jos pääomatuloa tulee 10 000 euroa niin kyse on lisästä palkan päälle. Sitten kun aletaan menemään jonnekin 50 000 tai enemmän niin voisi ajatella kyseessä olevan pääasiallisesti tulosta. Ei tietenkään näillä rajoilla jne. mutta miltei tasavero käy varmaan monille osinkoja nostaville ihan hyvin.

 

[Murkula]

Niin se vasemmistolainen ajattelee. Saamapuollella kelpaa vain eurot kun ei prosenteilla mitään saa ostettua. Toisten kulupuolella ei euroilla ole väliä vaan prosentit merkitsee.

 

[Cobol]

Alle 8% matemaattisesta arvosta verotetaan 25% pääomatuloina ja 75% on verovapaata eli tämä tarkoittaa koko maksetun tulon verottamista 7,5%:lla.

Muutenkin hyvä teksti, mutta lisään vielä yhden tekijän. Yhtiön on maksettava voitostaan nykyään 20 prosenttia veroa. Tämän jälkeen on säädetyin ehdoin nostettavissa alle 8 prosenttia matemaattisesta arvosta yhteensä 7.5 prosentin verolla. Joten veroja on maksettu ennen nostamista 20 + 7.5 prosenttia.