Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

[dana77]

Vaikka en ole koskaan maalla asunut, on hieman vaikea ymmärtää kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua. Molempia tarvitaan. Jos maaseudulta torpataan yrittämisen ja työnteon mahdollisuudet, se vasta kalliiksi tulee.

Jos jätetään huomioitta ilmeiset maa- ja metsätalous, sekä osittain matkailu, niin mihin maaseudulla asumista tarvitaan? Tai jos yksinkertaistetaan, niin mikäli työpaikka on maalla, niin maalla asuminen on järkevää ja jos työpaikka on kaupungissa niin silloin kaupungissa asuminen on järkevää, mutta miksi yhteiskunnan kannalta olisi järkevää tukea asumista pitkien ja hankalien matkojen päästä työpaikoista? Toki tukia ei ole järkevää vetää nolliin heti, mutta markkinatalouden lakien pitää antaa ohjata päätöksiä järkevään suuntaan eikä vääristää niitä tukihimmeleillä.

 

[Cobol]

Miksi tämä on järkevää? Ne maalaiset kulkevat niillä autoilla kuitenkin maksaa se tai ei. Nyt jää vaan verotuloja saamatta. Eikö valtio löytäisi järkevämpiä kohteita veronalennuksille tai voisi sitten jakaa sitä rahaa vaikka köyhille? Löytäisi, mutta maalaisliittojohtoinen maalaishallitus haluaa jakaa rahaa maaseudulle entisestään kaupunkilaisten kustannuksella.

Esitykseni oli siis maaseudun työmatkaan sidottu, ja molempiin suuntiin työssä käydessä. EK:n esitys oli liikkuvuuden lisääminen, jotta avoinna oleviin työpaikkoihin saadaan tekijöitä. Minusta nämä ovat järkeviä lähtökohtia ja tulevat kokonaisuudessa halvemmaksi, kun työnteosta maksetaan usein verot. En kannata työttömyyden ja sosiaaliturvan lisäämistä sillä, että viedään mahdollisuuksia työntekoon. Maaseudulla elinkeinorakenne on palveluvaltaistunut ja alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden työpaikkojen lukumäärä on laskenut. Myös kaupungeista käydää maaseudulla työssä.

Jos jätetään huomioitta ilmeiset maa- ja metsätalous, sekä osittain matkailu, niin mihin maaseudulla asumista tarvitaan? Tai jos yksinkertaistetaan, niin mikäli työpaikka on maalla, niin maalla asuminen on järkevää ja jos työpaikka on kaupungissa niin silloin kaupungissa asuminen on järkevää, mutta miksi yhteiskunnan kannalta olisi järkevää tukea asumista pitkien ja hankalien matkojen päästä työpaikoista? Toki tukia ei ole järkevää vetää nolliin heti, mutta markkinatalouden lakien pitää antaa ohjata päätöksiä järkevään suuntaan eikä vääristää niitä tukihimmeleillä.

Mitä maaseudun ja kaupunkien ihmisiä tunnen, pitkät työmatkat menee junalla, bussilla tai lentokoneella. Eniten taitaa kulkea junalla Lahden ja Helsingin väliä, jolloin Lahden asemalle tullaan esim 5-10 km päästä keskustasta. Sitten jos otetaan joku tyypillinen maalaiskunta, niin palvelut on sielläkin yhä enemmän työllistävä. Työmatka on tyypillisesti 5-20 km, ja busseja ei enää juuri kulje. Samoin on paljon yrittäjiä, ennen kaikkea palveluissa.

Hatusta heitän, että alkutuotannon osuus maalla on keskimäärin enää luokkaa 20 prosenttia ja muiden työpaikkojen siten 80 prosenttia. Mökkipaikkakunnilla (joita on suvussa kolme) on esimerkkejä uudenlaisista palvelutyöpaikoista, joiden työntekijät tulevat kaupungista tai läheltä kaupunkia mm. pätevyysvaatimuksista johtuen.

Kun maaseudun työttömyysaste on kaiketi ainakin mun kokemukseni mukaan matala, ja ihmiset yrittävät mielellään, vuosittainen tuki on liikenteen verotuksen osalta kokonaisuudessa pieni ja selvästi plussalla, kun työllisyys huomioidaan.

Verotukia ei Suomessa markkinatalous ohjaa.

 

[Tadu]

Esitykseni oli siis maaseudun työmatkaan sidottu, ja molempiin suuntiin työssä käydessä. EK:n esitys oli liikkuvuuden lisääminen, jotta avoinna oleviin työpaikkoihin saadaan tekijöitä. Minusta nämä ovat järkeviä lähtökohtia ja tulevat kokonaisuudessa halvemmaksi, kun työnteosta maksetaan usein verot. En kannata työttömyyden ja sosiaaliturvan lisäämistä sillä, että viedään mahdollisuuksia työntekoon. Maaseudulla elinkeinorakenne on palveluvaltaistunut ja alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden työpaikkojen lukumäärä on laskenut. Myös kaupungeista käydää maaseudulla työssä.

Eikös nykyinen työmatkakulujen vähennysoikeus sitten riitä tai voisiko sitä muokata? En ymmärrä miksi Helsingistä ostetusta bensasta pitäisi maksaa verojen muodossa enemmän kuin vaikka siellä Akaalla. En siis väitä, että olisit eri mieltä. Viittaan tuohon hallituksen kaavailemaan muutokseen.

 

[Cobol]

Tää hallitus on ihan joukki, ja politiikkaan kuulumattomat vasurikaverinikin ovat samaa mieltä. Varmaan, koska ovat koulutettuja 30-40 vuotiaita työssäkäyviä kaupunkilaisia, eivätkö koe tämän hallituksen vastaavan heidän huoliinsa mitenkään. En ole kysynyt mitä puoluetta äänestivät, mutta oletan heidän äänestäneen Vihreitä. Kai ne Vihreiden jäsenet ovat nykyhallitukseen ovat tyytyväisiä, mutta äänestäjät eivät välttämättä.

Itselläni on muutama tietääkseni kokoomuslainen tuttu - kuten lääkäri ja juristi sekä kaksi osaomistajaa pienehkössä firmassa, jotka tienaavat jotain 200 000 vuodessa - ja ainakaan heidän mielestä Rinteen hallitus ei ole kuin onnistunut. Pelot olivat kovat mm. omistamisen verottamisen osalta, mutta hyvin on hallitus yrittäjää, osingonnostajaa ja muita enemmän tienaavia ymmärtänyt. Pieni kolhu tuli toki paljon tienaavien ansiotuloverotuksessa, mutta sen voi kuitata nostamalla vähemmän palkkaa ja maksamalla enemmän osinkoja.

Keskusta on saanut SDP:n, Vihreät ja Vassarit pidettyä hyvin ruodussa, mitä yritysten ja henklöiden verotukseen tulee.

 

[Tadu]

Itselläni on muutama tietääkseni kokoomuslainen tuttu - kuten lääkäri ja juristi sekä kaksi osaomistajaa pienehkössä firmassa, jotka tienaavat jotain 200 000 vuodessa - ja ainakaan heidän mielestä Rinteen hallitus ei ole kuin onnistunut. Pelot olivat kovat mm. omistamisen verottamisen osalta, mutta hyvin on hallitus yrittäjää, osingonnostajaa ja muita enemmän tienaavia ymmärtänyt. Pieni kolhu tuli toki paljon tienaavien ansiotuloverotuksessa, mutta sen voi kuitata nostamalla vähemmän palkkaa ja maksamalla enemmän osinkoja.

Keskusta on saanut SDP:n, Vihreät ja Vassarit pidettyä hyvin ruodussa, mitä yritysten ja henklöiden verotukseen tulee.

Tottakai oikeistolaiset ovat pääosin tyytyväisiä kun hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään (vielä). Kuten olen kirjoittanut, tää on prosenttipeliä, prosentti sinne tai tänne. Toisaalta väestön ikääntymiselle pitäisi jotain tehdä, mutta ei kait kukaan tältä tai muultakaan hallitukselta mitään odota ennen kuin suuret ikäluokat ovat kuolleet.

Vihreiden pitäisi olla pettyneitä kun hallitus ei ole ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehnyt oikeastaan yhtään enempää kuin riistäjäporvarihallitus ensin, samoin kuin persujen pitäisi olla tyytymättömiä 2015 kun turviksia tuli ovista ja ikkunoista.

Loppupeleissä se on ihan sama kuka siellä on vallassa. Suuria suunnanmuutoksia ei tapahdu. Prosentti tai kaksi otetaan omille eturyhmille ja omia etuuksia pyritään nostamaan. Siinä suomalainen hallituspolitiikka tiivistettynä.

 

[Cobol]

Eikös nykyinen työmatkakulujen vähennysoikeus sitten riitä tai voisiko sitä muokata? En ymmärrä miksi Helsingistä ostetusta bensasta pitäisi maksaa verojen muodossa enemmän kuin vaikka siellä Akaalla.

Tavallaan riittää. Mutta Ollila katsoi tilannetta eteenpäin. Kun sähköautot ovat kehittyneempiä akkujen osalta ja Suomi on hiilineutraali 2035. Jos autoilun muu verotus puretaan, hankinnasta ja käytöstä (ajoneuvovero) perittävät verot korvattaisiin auton liikkumisen perusteella. Tässä voisi olla siten erilaisia kaavoja riippuen siitä, onko alueella tarjolla joukkoliikenne vai ei jne. Koska tähän ei päästä kovin nopeasti - jos lainkaan, koska autojen vakoileminen valtion toimesta on saatanasta - nyt on tullut esille aiempaa voimakkaammin esim kuntakohtainen polttoaineverotus. Vaikea uskoa siihen.

Loppupeleissä se on ihan sama kuka siellä on vallassa. Suuria suunnanmuutoksia ei tapahdu. Prosentti tai kaksi otetaan omille eturyhmille ja omia etuuksia pyritään nostamaan. Siinä suomalainen hallituspolitiikka tiivistettynä.

Valitettavasti näin on. Siksi Suomen ongelmat jäävät ratkaisematta, ja ne työnnetään seuraaville hallituksille. Kuten eläkepommi, sosiaaliturvan uudistaminen, verotuksen uudistaminen, sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen jne. Ehkä jotain voi tulla jälkimmäiseen Rinteen porukoilta, mutta muuten on hiljaista. Vaikka kaikki tietävät, että Suomen rakenneuudistus olisi pitänyt viedä läpi aikaa sitten. Ja nyt olisi ehdottoman kiire.

Silti samoja ongelmia on kaikissa muissakin maissa. Ei Suomi ole poikkeus. Ongelmien vakavuusaste vaihtelee maittain.

 

[Tadu]

Tavallaan riittää. Mutta Ollila katsoi tilannetta eteenpäin. Kun sähköautot ovat kehittyneempiä akkujen osalta ja Suomi on hiilineutraali 2035. Jos autoilun muu verotus puretaan, hankinnasta ja käytöstä (ajoneuvovero) perittävät verot korvattaisiin auton liikkumisen perusteella. Tässä voisi olla siten erilaisia kaavoja riippuen siitä, onko alueella tarjolla joukkoliikenne vai ei jne. Koska tähän ei päästä kovin nopeasti - jos lainkaan, koska autojen vakoileminen valtion toimesta on saatanasta - nyt on tullut esille aiempaa voimakkaammin esim kuntakohtainen polttoaineverotus. Vaikea uskoa siihen.



Valitettavasti näin on. Siksi Suomen ongelmat jäävät ratkaisematta, ja ne työnnetään seuraaville hallituksille. Kuten eläkepommi, sosiaaliturvan uudistaminen, verotuksen uudistaminen, sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen jne. Ehkä jotain voi tulla jälkimmäiseen Rinteen porukoilta, mutta muuten on hiljaista. Vaikka kaikki tietävät, että Suomen rakenneuudistus olisi pitänyt viedä läpi aikaa sitten. Ja nyt olisi ehdottoman kiire.

Silti samoja ongelmia on kaikissa muissakin maissa. Ei Suomi ole poikkeus. Ongelmien vakavuusaste vaihtelee maittain.

Suomen ongelmat ovat olleet nähtävissä jo 1990-luvulta tai aiemmin. Nokian menestys sokaisi poliitikot ja kansalaiset. Tällä hetkellä ongelmien sivuuttamiselle ei ole muuta tekosyytä kuin itsekkyys.

 

[Cobol]

Suomen ongelmat ovat olleet nähtävissä jo 1990-luvulta tai aiemmin. Nokian menestys sokaisi poliitikot ja kansalaiset. Tällä hetkellä ongelmien sivuuttamiselle ei ole muuta tekosyytä kuin itsekkyys.

Totta. Ja Rinteen, Vihreiden, Kepun ja Vassarien hallitus käyttää pakoilun lisäksi mielikuvia. Tehdään hallitusohjelma, jota voi ihan mainostaakin hieman värikynällä ilmaston osalta "kaikkien aikojen vihreimpänä hallitusohjelmana" (Pekka Haavisto, puhe puoluekokouksessa 2019). Jätetään konkretia pois, ja neuvotellaan sitten EU:n kanssa joitakin ilmastoon liittyviä Sipilän hallituksen päätöksiä jopa heikentäen. Mielikuva elää, ja sillä Rinteen hallitus sätkii eteenpäin ja Haavisto rakentaa kampanjaa pressanvaaleihin.

Isot ongelmat - muutkin kuin ilmaston osalta - jätetään huoletta sivuun. Niihin ei puututa eikä niitä käsitellä. Ratkaisemisesta puhumattakaan. Sipilän hallitus sentään joissakin teki yrityksiä, mutta Rinne ei aio sellaisia riskejä ottaa. Tämä tuntuu sopivan Vihreille ja Vassareille. Ja tietenkin Kepulle, joka monen onneksi vahtii hallituksessa SDP:n ja Vassarien verolinjan pitämistä kaukana päätöksistä.

 

[dana77]

Kun maaseudun työttömyysaste on kaiketi ainakin mun kokemukseni mukaan matala, ja ihmiset yrittävät mielellään, vuosittainen tuki on liikenteen verotuksen osalta kokonaisuudessa pieni ja selvästi plussalla, kun työllisyys huomioidaan.

Autoilu on pieni osa kokonaisuutta ja voisin tähän (ja Soininvaaran logiikkaan) yhtyä jos samalla huomioidaan kaikki muut liittyvät seikat.

Lähtökohta keskustelulle on, että maamme elää yli varojensa. Velkaannumme myös nousukausillla. Puhutaan jopa parista-kolmesta miljardeista euroista vuositasolla riippuen vähän miten pitkälle tulevaisuuteen haluamme katsoa ja heikkenevään huoltosuhteelle varautua. Verotuksemme on myös tapissa eli korotusvaraa ei ole ja tahtoisin jopa sanoa, että verotusta olisi järkevää laskea, jos vain palvelut saadaan turvattua jotenkin muuten.

Meillä on muutamia vaihtoehtoja mistä tuollaiset säästöt voidaan saada. Maahanmuutto ja veronkierron torjunta ovat helppoja populistisia heittoja, mutta niistä ei tosiasiassa sellaisia säästöjä löydy että se tämän ison ongelman ratkaisi. Tämä ei tarkoita, etteikö niistä kannattaisi tai voisi pienempiä säästöjä/tulonlisäyksiä tavoitella. Haihattelu 80-luvun pääomaverotuksen perään menee myös tälle osastolle.

Mitä sitten jää jäljelle? Meillä on toki terveydenhuoltoa, koulutusta, maanpuolustusta ja muuta mihin uppoaa miljardeja, mutta minun mielestäni kuitenkin ylivoimaisesti helpointa, järkevintä ja inhimillisintä on nuo miljardit säästää syrjäseutujen tekohengittämisesgä, jolle ei ole loppua näköpiirissä. Vaikka tarkkaa summaa on vaikea laskea niin se on useita miljardeja joka vuosi.

Himmeli on ovelasti rakennettu vuosikymmenien aikana koostumaan niin monista osista, että sen laskeminen ja purkaminen olisi lähes mahdotonta. En usko, että Kepu on tätä saanut aikaan vahingossa, vaan he ovat ymmärtäneet, että jos kustannukset olisivat tiedossa ja nähtävissä, niin hekvetinkone ammuttaisiin heti alas. Maanpuolustusta on aikoinaan käytetty keppihevosena ja ehkä aiheestakin.

Vertailun vuoksi Ruotsissa näiden luontaisten muutosten on annettu tapahtua omalla painollaan, kaupungistumisaste on ihan toista ja säästöt ovat miljardeja. Ruotsi ei velkaannu ja syynä ei ole tiukempi maahanmuuttopolitiikka, radikaalisti vähäisempi veronkierto eikä tällä hetkellä oikein edes pelkkä työllisyysastekaan, joskin kaupungillistuminen on yksi tekijä joka nostaa työllisyysastetta.

Mihin ne rahat sitten menevät? Ensinnäkin palveluiden tuottaminen syrjäseuduilla on kallista. Terveys, sosiaali ja Koulutuspalveluiden tuottaminen liian pienissä yksiköissä on tehotonta ja kallista. Koneet ja tilat ovat pienemmällä käytöllä, asiakkaita joudutaan pompottekemaan luukulta toiselle. On toki asiallista muistuttaa, että jättiyksikötkään eivät ole välttämättä tehokkaita, mutta tietty minimikoko vaaditaan.

Tuottaminen on kuitenkin vain yksi osa. Ihmisiä kuljetetaan palveluiden luo yhteiskunnan rahoilla pitkiä matkoja, sitä varten pitää rakentaa ja ylläpitää infraa eli aurata kilometrejä tietä että Jani-Petteri pääsee kouluun oppimaan algebraa ja että Selma-mummo pääsee kusemaan purkkiin.

Muutamia ihmisiä varten rakennetaan sähköverkkoja, vesijohtoja, nettikaapeleita. Sähkön siirrossa on hävikkiä mitä pidempi matka sitä siirretään. Samoin lämmössä. Lämmöntuontanto on tehottomanpaa hajautetusti.

Millä tämä kaikki sitten rahoitetaan? Verovaroista, tavalla tai toisella. Infra kustannetaan isoin osin valtion varoista (mm tiet) eli sieltä voidaan iso siivu jyvittää tueksi tälle järjettömyydelle. Samoin koulutuksesta Ja jossain (pienemmässä) määrin myös terveys- ja sosiaalipalveluista. Työmatkavähennykset, maatalouden tuet, erilaiset kuljetustuet ja muut tekevät satojen miljoonien lovia valtion budjettiin.

Osa rahoitetaan kuntien piikeistä joskin valtionosuuksilla tukien eli valtion taskusta. Valtionosuudet ovat vain yksi osa kokonaisuutta, vaikka niidenkin yhteissummat ovat miljardeja (kaikki ei kohdistu haja-asutukseen). Sinänsä minulla ei sinänsä ole tarvetta puuttua kuntien menoihin monilta osin, sillä ne kohdistuvat kuntalaisille itselleen ja he saavat niistä päättää.

Sitten tulee vielä monenlaiset piilotuet. Hajallaan asuvat eivät maksa sähköstä tai vedestä niiden kustannusten mukaan, vaan tiiviimmin asuvat subventoivat hinnassa palvelut syrjässä asuville. Samaten energiaveroa kerätään kaikilta ja sitä jyvitetään maaseudulle.

Jos nämä kaikki lopetetaan niin ei minulla ole mitään sitä vastaan että biodieselin verotus lopetettaisiin vaikka kokonaan. Niin kauan kun jokainen maksaa omien valintojensa kustannukset itse, niin hän saa minun puolesta asua vaikka missä korvessa. Yhteiskuntana meidän ei ole vain järkevää tukea sitä eikä meillä ole siihen varaakaan.

 

[Cobol]

Jos nämä kaikki lopetetaan niin ei minulla ole mitään sitä vastaan että biodieselin verotus lopetettaisiin vaikka kokonaan. Niin kauan kun jokainen maksaa omien valintojensa kustannukset itse, niin hän saa minun puolesta asua vaikka missä korvessa. Yhteiskuntana meidän ei ole vain järkevää tukea sitä eikä meillä ole siihen varaakaan.

Kun kannatan kaupungistumista ja esteiden raivaamista siltä, tekstistäsi on helppo olla kokonaisuutena samaa mieltä. Kaupungistuminen lisää tuottavuutta ja tuottavuuden lisääminen on ainoa järkevä vaihtoehto, jos Suomi aikoo kaupungeittain kilpailla Ruotsin ja Viron kanssa. Ja on kilpailtava, jotta investoinnit kohdistuisivat Helsinkiin ennen Tukholmaa, Turkuun ennen Göteborgia jne. Maantiede on meitä vastaan, mutta muussa voimme tehdä paljon. Tästä olen monta kertaa kirjoittanut.

Kuten siitäkin, että pitää rakentaa korkeammin ja pitää huolehtia siitä, että korkeat rakennukset tehdään oikeassa suhteessa toisiinsa. Näin tiivistämme kaupunkia, ja tiivistäminen sekä kaupungeissa että asutuksessa, on välttämätöntä mm. mainitsemistasi syistä. Pelkkä kaupungistuminen ei riitä, Suomi on sen osalta kohtuullisessa asemassa mm. Ruotsin kanssa. Kyse on asutuksen tiiviydestä, jossa olemme erittäin merkittävästi mm. Ruotsia jäljessä.

Mutta en näe Soininvaarankaan tapaan järkevänä sitä, että asutus keskittyy tulevaisuudessa vain Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Tarvitaan maakuntien menestyviä kaupunkeja, joiden ympärillä on menestyvää maaseutua. Kaivostoiminta, turismi, luonnonvarainen viljely ja siihen liittyvät innovaatiokeskukset ja muutamat muut asiat voisivat olla joskus 2059 eli 30 vuoden päästä elinkeinoja maaseudulla.

Työvoiman liikkumista on tuettava. Mitä enemmän maaseudulle tulee uusia elinkeinoja ja mitä enemmän teollisuus ja palvelut kehittyvät, sitä enemmän työvoima suuntautuu myös kaupungeista maaseudulle. Esimerkiksi kaivosteollisuutta tai lohenkalastusta tai luontoturismia ei voi tuoda keskelle Helsinkiä. Toki lohta saa mm. Vanhankaupunginlahdelta, mutta sekin on hyvin rajattua nyt ja uskoakseni tulevaisuudessa.

Sen sijaan esimerkiksi Suomen maksamaa omaa maataloustukea ja monia muita tukia on syytä karsia voimakkaasti. Ne ovat osin jopa muutoksen esteinä. Kepu on ollut tässä kielteisessä mielessä jarru, jota vuorollaan Kokoomus, SDP ovat tukeneet ja nyt Vihreät ja Vasemmisto sekä RKP tukevat.

 

[dana77]

Mutta en näe Soininvaarankaan tapaan järkevänä sitä, että asutus keskittyy tulevaisuudessa vain Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Tarvitaan maakuntien menestyviä kaupunkeja, joiden ympärillä on menestyvää maaseutua.

En muista Osmoin tuollaista sanoneen, mutta olen samalla linjalla kanssasi. Tuollaiset 50 000 - 100 000 kaupungit alkavat olemaan jos sen kokoisia, että niissä palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti. Silti ne ovat vielä ns mukavia pikkukaupunkeja, joissa on helppoa ja mukavaa asua ja yrittää. Minä voisin tehdä niinkin radikaalin toimenpiteen, että näiden kaupunkien välinen junaliikenne muutettaisiin hyvin kustannustehokkaaksi tai jopa lähes maksuttomaksi. Juna on kuitenkin liikkumismuotona sellainen, että sähkö voidaan tuottaa päästöttämästi, siinä voi työskennellä ja kustannus per lisämatkustaja on lähes nolla kun infra on kunnossa, joten sitä pitäisi tukea erittäin vahvasti muiden kustannuksella. Toki nuo raideinvestoinnitkin pitäisi hoitaa myös.

 

[Cobol]

En muista Osmoin tuollaista sanoneen, mutta olen samalla linjalla kanssasi. Tuollaiset 50 000 - 100 000 kaupungit alkavat olemaan jos sen kokoisia, että niissä palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti. Silti ne ovat vielä ns mukavia pikkukaupunkeja, joissa on helppoa ja mukavaa asua ja yrittää. Minä voisin tehdä niinkin radikaalin toimenpiteen, että näiden kaupunkien välinen junaliikenne muutettaisiin hyvin kustannustehokkaaksi tai jopa lähes maksuttomaksi. Juna on kuitenkin liikkumismuotona sellainen, että sähkö voidaan tuottaa päästöttämästi, siinä voi työskennellä ja kustannus per lisämatkustaja on lähes nolla kun infra on kunnossa, joten sitä pitäisi tukea erittäin vahvasti muiden kustannuksella. Toki nuo raideinvestoinnitkin pitäisi hoitaa myös.

Ehdottomasti tuohon suuntaan eli joukkoliikennettä vahvistetaan raiteilla. Tällöin Tampere/Turku/Helsinki kehittyvät kaikki ja toivon mukaan myös kunnat siinä välissä. Ottaisin mukaan myös Jyväskylän, Vaasan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen eli yhteensä luokkaa 10 kaupunkia. Niiden ympärillä myös maaseutu kehittyisi ja tukisi kaupunkien kehittymistä vähän EK:n ja Soininvaaran esittämin ehdoin.

Tuossa on muutama Soininvaaran pohdinta aiheesta, jossa Hki-Tre-Tku kaupunkien lisäksi välissä olevia alueita vahvistetaan ja eri skenarioissa muita kaupunkeja myös. Niitä ei saa mielestäni olla liikaa, ehkä 10-15. Muuten käy kuten Soininvaara tuo esille eli kymmenien vahvistaminen jättää yhden jäljelle:

Kasvukäytävä menestyjien väliin

www.soininvaara.fi

Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?

www.soininvaara.fi

 

[Walrus21]

@dana77 tuossa sanoitti hyvin, mistä on kyse.

Asumispolitiikan asiantuntijat puhuvat jopa skenaariosta, jossa pk-seutu on ainoa tulevaisuuden kasvualue. Tämä on vääjäämätön kehitys, joka pitäisi hyväksyä ja ottaa huomioon. Toki se tarkoittaisi - ja tarkoittaa - sitä, että kepu kuihtuu pienpuolueeksi.

On äärimmäisen haitallista houkutella ihmisiä kauas palveluista, minkä jälkeen sitten voivotellaan, kun ei ole rahaa taata perustuslakiin nakuteltuja oikeuksia. Kuntia pitäisi olla mielellään max. 100 ja yhteiskuntarakenteen sellainen, että palveluiden äärelle muuttaminen on aina kannattavaa. Ei Suomi ole niin rikas, että kasvavia menoja voidaan rahoittaa nykyisenlaisella haja-asutusideologialla.

 

[Cobol]

Asumispolitiikan asiantuntijat - kuten kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara ja Osmo Soininvaara - näkevät ongelmia, jos vain muutama kaupunki kasvaa. Soininvaaran näkemyksiä yllä ja Vaattovaaran alla. Ei tässä koko Suomea pidetä asuttuna (ei ole nytkään), mutta useita alueita tulee tukea vaikkapa koulutuksellisen tasa-arvon tarjoamisella, mitä Vaattovaara esittää:

Kaupunkiprofessori: Koko Suomen ei tarvitse pysyä asuttuna vaan olemassa

Kaupungistumista ei pidä estää, mutta muuta Suomeakaan ei saa hylätä, sanoo professori Mari Vaattovaara.

yle.fi

Soininvaaran mielestä Länsimetron ja Kehäradan lähiöt olisi tullut kehittää Keravan kaltaisina pikkukaupunkeja, ja allekirjoitan tämänkin viisauden:

Kurkistus asumisen kristallipalloon

www.soininvaara.fi

 

[Vahva tunne]

@dana77 tuossa sanoitti hyvin, mistä on kyse.

Asumispolitiikan asiantuntijat puhuvat jopa skenaariosta, jossa pk-seutu on ainoa tulevaisuuden kasvualue. Tämä on vääjäämätön kehitys, joka pitäisi hyväksyä ja ottaa huomioon. Toki se tarkoittaisi - ja tarkoittaa - sitä, että kepu kuihtuu pienpuolueeksi.

On äärimmäisen haitallista houkutella ihmisiä kauas palveluista, minkä jälkeen sitten voivotellaan, kun ei ole rahaa taata perustuslakiin nakuteltuja oikeuksia. Kuntia pitäisi olla mielellään max. 100 ja yhteiskuntarakenteen sellainen, että palveluiden äärelle muuttaminen on aina kannattavaa. Ei Suomi ole niin rikas, että kasvavia menoja voidaan rahoittaa nykyisenlaisella haja-asutusideologialla.

Samalla tavalla on sairasta, että ihmiset muuttavat pääkaupunkiseudulle, jossa palkka ei riitä asumiseen. Tähän saadaan asumistukea, joka on verovaroin kustannettua. Hyödyn keräävät asunnonvuokraajat. Julkista liikennettä sponssataan. Jos se olisi omakustanteista, ei sitä käytettäisi. Toki suurissa kaupungeissa sikäli järkevää, ettei vallan puuroudu liikenne.
Autoilijoilta kerätään se 8 miljardia, infraan palautetaan reilu miljardi. Jonnekin yleiseen hyvään mennee loput.
Paljon on turhaa yritystukea, Nokiat ja UPM:t sun muut saavat kai ihan kohtalaista tukea, samoin maanviljelys. Kyllä karsittavaa olisi.

 

[Skeletor]

Samalla tavalla on sairasta, että ihmiset muuttavat pääkaupunkiseudulle, jossa palkka ei riitä asumiseen. Tähän saadaan asumistukea, joka on verovaroin kustannettua. Hyödyn keräävät asunnonvuokraajat. Julkista liikennettä sponssataan. Jos se olisi omakustanteista, ei sitä käytettäisi. Toki suurissa kaupungeissa sikäli järkevää, ettei vallan puuroudu liikenne.

Jeps, julkisen liikenteen sponsorointi muiden varoista on kyllä yksi sokea piste. Kaikki yksityiseksi ja maksakoon ne jotka käyttävät. Jos johonkin, niin pieni siivu pyöräilyn ja kävelyn tukemiseen.

Muutenkin koko kaupungistuminen on nykyisessä ilmastoahdistuksessa yksi suurimmista päästölisäyksistä. Jatkuva kaupallisen kulutuspaineen luominen entistä helpommin saataville (esimerkiksi jättimäiset ostoskeskukset) on kaiken pahan syy. Siellä missä ei ole mitään, ei saastuteta turhilla kulutushyödykkeillä.

 

[benicio]

Samat naamat täällä taas, joten miksen minäkin. Muutama pointti (en lähde ajantasaistamaan tarkkoja lukuja, pitivät paikkansa ainakin viimeksi kun tämä syrjäkulmalaisten koulukiusaus oli siististi cool):
-12% suomalaisista asuu työssäkäyntialueiden (33kpl) ulkopuolella
-sata pienintä kuntaa saavat alle 10% valtionosuuksista
-kaupunkien asumistuet ovat suuremmat kuin kansalliset maataloustuet
-liikenteestä on vuosikymmeniä kerätty joka vuosi miljardeja enemmän veroja kuin sinne palautuu ja silti infrassa on korjausvelkaa miljardeja.

Mutta toki, kaksi kertaa viikossa auki oleva Tuusniemen terveyskeskus tässä se suurin terroristi on.

 

[dana77]

En ole koskaan puolustellut asumistukia, Itseasiassa olen todennäköisesti palstan suurin niiden vastustaja. Ne nostavat asuntojen hintoja ja vuokria ja aiheuttavat samanlaista tehottomuutta ja ohjaavat vääriin valintoihin kuin muutkin tuet. Kaavoitus ja sen puute on toinen syy miten asuntojen hintoja pidetään keinotekoisesti korkeina. Ne eivät kuitenkaan ole millään tavoin vaihtoehtoinen asia syrjäseutujen tuille, vaan kumpikin pitäisi lopettaa. Sieltäkin säästyisi merkittäviä summia.

Jokainen järkevä ihminen varmasti ymmärtää, että me emme rikastu sillä, että valtio kerää meiltä veroja ja sitten antaa takaisin tukina. Ei ne tuet ole mitään ilmaista rahaa, vaan me maksamme ne itse. Miksei systeemiä suoraviivaistettaisi niin, että kerättäisiin niitä veroja vähemmän ja jokainen voisi käyttää säästyneet rahat niinkuin parhaaksi näkee. Tämän jälkeen useamman palkka riittäisi esim pääkaupunkiseudulla asumiseen jos hän niin valitsee. Verotus on kuitenkin loppujen lopuksi miinussummapeliä, eli osa menee aina (turhaan) byrokratiaan ja tehottomuuteen. Ihan niinkuin jossain virastossa tiedettäisiin paremmin mitä ihmiset haluavat rahoillaan tehdä. Toki mielelläni tarjoaisin sellaisille ihmisille, jotka sitä kaipaavat jonkun vapaaehtoisen palvelun, johon he saisivat laittaa rahansa ja joka käyttäisi ne heidän puolestaan "tukeakseeen" tämän ihmisen valintoja semi-randomisti (otettuaan siitä ensin oman siivunsa).

On toki poikkeuksia, joissa tietyt asiat ovat järkevää rahoittaa veroilla, kuten vaikkapa tiet ja joukkoliikenne. Yksityiset tiet joista kerätään tullimaksu ovat tehottomampi tapa, koska rahojen kerääminen aiheuttaa merkittävästi kustannuksia ja maksimaalinen tuotto sopii teiden hoitoon yhtä huonosti kuin hoivapalveluihin. Samoin julkinen liikenne on erittäin paljon edullisempi tapa hoitaa liikennöinti isoissa kaupungeissa versus kaikki muut liikennöintitavat. Edellisessä viestissä meinasin esittää, että se voisi olla jopa ilmaista. Tulisi säästöjä, kun koko lippurumba voitaisiin unohtaa. Esim Helsingin liikenne on kaupungin veronmaksajien kustantama eikä maalaiset sitä joudu kustantamaan senttiäkään ja silti on hyvinkin kannattavaa.

 

[Walrus21]

Samalla tavalla on sairasta, että ihmiset muuttavat pääkaupunkiseudulle, jossa palkka ei riitä asumiseen. Tähän saadaan asumistukea, joka on verovaroin kustannettua. Hyödyn keräävät asunnonvuokraajat. Julkista liikennettä sponssataan. Jos se olisi omakustanteista, ei sitä käytettäisi. Toki suurissa kaupungeissa sikäli järkevää, ettei vallan puuroudu liikenne.
Autoilijoilta kerätään se 8 miljardia, infraan palautetaan reilu miljardi. Jonnekin yleiseen hyvään mennee loput.
Paljon on turhaa yritystukea, Nokiat ja UPM:t sun muut saavat kai ihan kohtalaista tukea, samoin maanviljelys. Kyllä karsittavaa olisi.

Kuka sanoi, että kannatan valtion puuttumista vuokramarkkinoille?

Jos ei palkka riitä pk-seudulla asumiseen, niin sitten asuu liian lähellä keskustaa. Hertsikasta itään tippuu neliöhinnat kuin lehmän häntä. Mielestäni sen pitääkin mennä niin, että palveluiden äärellä ja keskeisellä sijainnilla on kallista.

 

[Analyzer]

Autoilu on pieni osa kokonaisuutta ja voisin tähän (ja Soininvaaran logiikkaan) yhtyä jos samalla huomioidaan kaikki muut liittyvät seikat.

Lähtökohta keskustelulle on, että maamme elää yli varojensa. Velkaannumme myös nousukausillla. Puhutaan jopa parista-kolmesta miljardeista euroista vuositasolla riippuen vähän miten pitkälle tulevaisuuteen haluamme katsoa ja heikkenevään huoltosuhteelle varautua. Verotuksemme on myös tapissa eli korotusvaraa ei ole ja tahtoisin jopa sanoa, että verotusta olisi järkevää laskea, jos vain palvelut saadaan turvattua jotenkin muuten.

Meillä on muutamia vaihtoehtoja mistä tuollaiset säästöt voidaan saada. Maahanmuutto ja veronkierron torjunta ovat helppoja populistisia heittoja, mutta niistä ei tosiasiassa sellaisia säästöjä löydy että se tämän ison ongelman ratkaisi. Tämä ei tarkoita, etteikö niistä kannattaisi tai voisi pienempiä säästöjä/tulonlisäyksiä tavoitella. Haihattelu 80-luvun pääomaverotuksen perään menee myös tälle osastolle.

Mitä sitten jää jäljelle? Meillä on toki terveydenhuoltoa, koulutusta, maanpuolustusta ja muuta mihin uppoaa miljardeja, mutta minun mielestäni kuitenkin ylivoimaisesti helpointa, järkevintä ja inhimillisintä on nuo miljardit säästää syrjäseutujen tekohengittämisesgä, jolle ei ole loppua näköpiirissä. Vaikka tarkkaa summaa on vaikea laskea niin se on useita miljardeja joka vuosi.

Himmeli on ovelasti rakennettu vuosikymmenien aikana koostumaan niin monista osista, että sen laskeminen ja purkaminen olisi lähes mahdotonta. En usko, että Kepu on tätä saanut aikaan vahingossa, vaan he ovat ymmärtäneet, että jos kustannukset olisivat tiedossa ja nähtävissä, niin hekvetinkone ammuttaisiin heti alas. Maanpuolustusta on aikoinaan käytetty keppihevosena ja ehkä aiheestakin.

Vertailun vuoksi Ruotsissa näiden luontaisten muutosten on annettu tapahtua omalla painollaan, kaupungistumisaste on ihan toista ja säästöt ovat miljardeja. Ruotsi ei velkaannu ja syynä ei ole tiukempi maahanmuuttopolitiikka, radikaalisti vähäisempi veronkierto eikä tällä hetkellä oikein edes pelkkä työllisyysastekaan, joskin kaupungillistuminen on yksi tekijä joka nostaa työllisyysastetta.

Mihin ne rahat sitten menevät? Ensinnäkin palveluiden tuottaminen syrjäseuduilla on kallista. Terveys, sosiaali ja Koulutuspalveluiden tuottaminen liian pienissä yksiköissä on tehotonta ja kallista. Koneet ja tilat ovat pienemmällä käytöllä, asiakkaita joudutaan pompottekemaan luukulta toiselle. On toki asiallista muistuttaa, että jättiyksikötkään eivät ole välttämättä tehokkaita, mutta tietty minimikoko vaaditaan.

Tuottaminen on kuitenkin vain yksi osa. Ihmisiä kuljetetaan palveluiden luo yhteiskunnan rahoilla pitkiä matkoja, sitä varten pitää rakentaa ja ylläpitää infraa eli aurata kilometrejä tietä että Jani-Petteri pääsee kouluun oppimaan algebraa ja että Selma-mummo pääsee kusemaan purkkiin.

Muutamia ihmisiä varten rakennetaan sähköverkkoja, vesijohtoja, nettikaapeleita. Sähkön siirrossa on hävikkiä mitä pidempi matka sitä siirretään. Samoin lämmössä. Lämmöntuontanto on tehottomanpaa hajautetusti.

Millä tämä kaikki sitten rahoitetaan? Verovaroista, tavalla tai toisella. Infra kustannetaan isoin osin valtion varoista (mm tiet) eli sieltä voidaan iso siivu jyvittää tueksi tälle järjettömyydelle. Samoin koulutuksesta Ja jossain (pienemmässä) määrin myös terveys- ja sosiaalipalveluista. Työmatkavähennykset, maatalouden tuet, erilaiset kuljetustuet ja muut tekevät satojen miljoonien lovia valtion budjettiin.

Osa rahoitetaan kuntien piikeistä joskin valtionosuuksilla tukien eli valtion taskusta. Valtionosuudet ovat vain yksi osa kokonaisuutta, vaikka niidenkin yhteissummat ovat miljardeja (kaikki ei kohdistu haja-asutukseen). Sinänsä minulla ei sinänsä ole tarvetta puuttua kuntien menoihin monilta osin, sillä ne kohdistuvat kuntalaisille itselleen ja he saavat niistä päättää.

Sitten tulee vielä monenlaiset piilotuet. Hajallaan asuvat eivät maksa sähköstä tai vedestä niiden kustannusten mukaan, vaan tiiviimmin asuvat subventoivat hinnassa palvelut syrjässä asuville. Samaten energiaveroa kerätään kaikilta ja sitä jyvitetään maaseudulle.

Jos nämä kaikki lopetetaan niin ei minulla ole mitään sitä vastaan että biodieselin verotus lopetettaisiin vaikka kokonaan. Niin kauan kun jokainen maksaa omien valintojensa kustannukset itse, niin hän saa minun puolesta asua vaikka missä korvessa. Yhteiskuntana meidän ei ole vain järkevää tukea sitä eikä meillä ole siihen varaakaan.

Kuvailet paikoin ihan hyvin tätä ongelmaa. Kyllähän tälle kaikelle on iso hintalappu.

Jätät kuitenkin mainitsematta, että tehostamista tapahtuu koko ajan. Pieniä yksiköitä suljetaan niin päiväkoti, koulu ja terveydenhoitorintamalla aivan jatkuvasti.

Mitään radikaaleja muutoksia ei voida tehdä, koska suurin osa ihmisten varallisuudessa on kiinni asunnossa. Monin paikoin asuntojen hinnat ovat jo nyt syöksykierteessä. Jos asumisen kustannuksia siirretään yhteiskunnalta yksilölle maaseuduilla, niin miten luulet tälle kehitykselle tapahtuvan? Aivan, kiihtyy entisestään. Onko reilua?

Aika korjaa tätä asiaa oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Itse palailin juuri talviselta vaellusreissulta pohjoisesta ja osasin antaa arvoa sille, että pienemmätkin tiet oli aurattu ja ajettavassa kunnossa. Tokihan se maksaa, mutta hyötyvät siitä muutkin kuin paikalliset.

 

[dana77]

Jätät kuitenkin mainitsematta, että tehostamista tapahtuu koko ajan. Pieniä yksiköitä suljetaan niin päiväkoti, koulu ja terveydenhoitorintamalla aivan jatkuvasti.

Mitään radikaaleja muutoksia ei voida tehdä, koska suurin osa ihmisten varallisuudessa on kiinni asunnossa. Monin paikoin asuntojen hinnat ovat jo nyt syöksykierteessä. Jos asumisen kustannuksia siirretään yhteiskunnalta yksilölle maaseuduilla, niin miten luulet tälle kehitykselle tapahtuvan? Aivan, kiihtyy entisestään. Onko reilua?

Aika korjaa tätä asiaa oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Ensinnäkin myönnän, että on ikävää että muutoksia ei ole lähdetty tekemään jo viimeistään 80-luvulla. Se on ollut vääryys näitä ihmisiä kohtaan. Kaikki tietää työllisyys- ja ansiotilastot sekä asuntojen arvot ja silti he kiitollisina äänestävät Kepua. Kuitenkaan ei tämä muutos ole fiksuille ihmisille voinut olla yllätys enää tällä vuosituhannella. Niinpä mistään epäreiluudesta ei voida puhua jos omat valinnat on perustuneet siihen, että valtion tuet ovat ikuisia kuin neuvostoliitto.

Muutosta tapahtuu mutta liian hitaasti. Vieläkin rakennetaan uutta seutuville jossa se ei ole kannattavaaja muutetaan haja-asutusalueille tukiin perustuvien laskelmien takia. Ihan ensimmäisenä infranrakentaminen pitäisi ottaa käsittelyyn. Esim sähköliittymän rakentaminen voi maksaa kymppitonnin josta liittyjä maksaa itse vain 3000-5000€ ja muut verkon käyttäjät siirtomaksuista loput. Se ei ole reilua. Samoin pitäisi ilmoittaa, että keskusteluja tukia (esim työmatkavähennyksiä tullaan leikkaamaan esim 10% joka toinen vuosi tästä eteenpäin)

 

[Cobol]

Samoin pitäisi ilmoittaa, että keskusteluja tukia (esim työmatkavähennyksiä tullaan leikkaamaan esim 10% joka toinen vuosi tästä eteenpäin)

Työmatkavähennyksiä on hyvin järkevä maksaa, kunhan ne kohdistuvat työmatkoihin. Tänä vuonna omavastuu on 750 euroa, joten lomat huomioiden rapiat 65 euroa on maksettava itse työmatkoista työkuukausina, ja jos kulut ylittävät ko. summan, ansiovähennykset ovat mahdollisia aina 7 000 euroon asti. Kulut vähennetään siis ansioista, ei veroista.

Kun esimerkiksi putkiasentaja, mittarinlukija, lääkäri tai siivooja liikkuu useiden työpisteiden ja kodin välillä junalla, bussilla, lentokoneella, taksilla, veneellä tai henkilöautolla, hänelle saattaa tulla vuositasolla vähennysoikeutta, josta vain osa palautuu hänelle. Työn tekemisen kannalta katsoen hänen on liikuttava. Yhteiskunnan kannalta on mielekästä maksaa vähennys, koska vähennys kohdistuu ansioihin, jotka ovat veronalaista tuloa.

Luulen, että työmatkavähennys mielletään usein kohdistuvaksi henkilöauton verottomiin kilometrikorvauksiin. Niitä voikin rukata useilla eri tavoilla. Kuten sitoa vähennys nykyistä paljon enemmän joukkoliikenteen ensisijaisuuteen ja ympäristöystävällisempään polttoaineeseen. Myös maksettua summa kilometriä kohden voidaan arvioida uudestaan todellisia kustannuksia vastaavaksi.

 

[Analyzer]

Luulen, että työmatkavähennys mielletään usein kohdistuvaksi henkilöauton verottomiin kilometrikorvauksiin. Niitä voikin rukata useilla eri tavoilla. Kuten sitoa vähennys nykyistä paljon enemmän joukkoliikenteen ensisijaisuuteen ja ympäristöystävällisempään polttoaineeseen. Myös maksettua summa kilometriä kohden voidaan arvioida uudestaan todellisia kustannuksia vastaavaksi.

Kyllä ne on tälläkin hetkellä sidottu joukkoliikenteen ensisijaisuuteen. Joukkoliikenteen mukaan se maksetaan, jos sellainen vaihtoehto on olemassa.

Muutoin hyvää asiaa.

 

[Analyzer]

Ensinnäkin myönnän, että on ikävää että muutoksia ei ole lähdetty tekemään jo viimeistään 80-luvulla. Se on ollut vääryys näitä ihmisiä kohtaan. Kaikki tietää työllisyys- ja ansiotilastot sekä asuntojen arvot ja silti he kiitollisina äänestävät Kepua. Kuitenkaan ei tämä muutos ole fiksuille ihmisille voinut olla yllätys enää tällä vuosituhannella. Niinpä mistään epäreiluudesta ei voida puhua jos omat valinnat on perustuneet siihen, että valtion tuet ovat ikuisia kuin neuvostoliitto.

Muutosta tapahtuu mutta liian hitaasti. Vieläkin rakennetaan uutta seutuville jossa se ei ole kannattavaaja muutetaan haja-asutusalueille tukiin perustuvien laskelmien takia. Ihan ensimmäisenä infranrakentaminen pitäisi ottaa käsittelyyn. Esim sähköliittymän rakentaminen voi maksaa kymppitonnin josta liittyvä maksaa itse vain 3000-5000€ ja muut verkon käyttäjät siirtomaksuista loput. Se ei ole reilua. Samoin pitäisi ilmoittaa, että keskusteluja tukia (esim työmatkavähennyksiä tullaan leikkaamaan esim 10% joka toinen vuosi tästä eteenpäin)

Tässä ollaan kyllä eri mieltä. Mielestäni taantuvalle maaseutupaikkakunnalle muuttaneen on tullut ymmärtää, että asunnon arvo tulee tulevaisuudessa laskemaan. Sen sijaan siihen pitää kyllä voida luottaa näin vakaassa valtiossa, että valtiovallan taholta asumiskustannuksia ei tulla merkittävästi lisäämään. Yhtä lailla näin tulee voida olettaa koulutus ja terveyskistannuksissa.

Jälkikäteen ei voida mielestäni rokottaa, mutta kuvailemallasi tavalla esim uuden infran suhteen niin on toki mahdollista ja oikeutettuakin tehdä. Mutta sellaiset päätökset toden totta kiihdyttävät kaupungistumista ja autioittavat maaseutua entisestään. Sitä toki haluatkin.

 

[Cobol]

Kyllä ne on tälläkin hetkellä sidottu joukkoliikenteen ensisijaisuuteen. Joukkoliikenteen mukaan se maksetaan, jos sellainen vaihtoehto on olemassa.

Muutoin hyvää asiaa.

Totta, mutta otin "Luulen, että työmatkavähennys mielletään usein kohdistuvaksi henkilöauton verottomiin kilometrikorvauksiin" erilliseen kappaleeseen siksi, että monet tarkoittavat sillä ennen kaikkea verotonta työnantajan (yksityinen tai julkinen) maksamaa kilometrikorvausta. Siihenkin siis voisi tehdä muutoksia. Kuten sitoa vähennys nykyistä paljon enemmän joukkoliikenteen ensisijaisuuteen ja ympäristöystävällisempään polttoaineeseen. Myös maksettua summa kilometriä kohden voidaan arvioida uudestaan todellisia kustannuksia vastaavaksi.