Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

[arvee]

Miksi kaikki EU-maat vihaavat Suomen budjettisuunnitelmaa? Tuppurainen ja Rinne vastaavat

Suomi on saanut kovaa kritiikkiä työstämästään EU:n budjettisuunnitelmasta, mutta pääministeri Antti Rinne (sd) ja Suomen esittämää budjettipaperia työstänyt eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) pitävät kritiikkiä normaalina.

www.iltalehti.fi

Kunnianhimoinen hallituksemme on lähtenyt reippaalla otteella parantamaan Maailman, Eurooppa toki ensin taotaan oikeaan formuun. Hieman suomalaisen vision edistyksellinen ote tihkaisee joitakin tolloimpia kumppaneita, mutta se oli odotettavissa.
Luokan priimustytön helvetin upeita ideoita aina joku patriarkaatissa väärin kasvanut kloppi kritisoi. Koska tyttö.
Toki se luokkaretki matkaisi 700 000 € per nuppi, mutta kaikilla olisi taatusti kiva reissu.

Euroopassa tulevat demarit ottamaan turpiinsa seuraavissa vaalitaisteluissa vähän joka rintamalohkolla.
Väitän, että Hollannissa, Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassakin kuvio polarisoituu. Ns. kansallismieliset keräävät ääniä yhä enemmän, demarit ottavat turpaan eniten, myös maltillinen oikeistoliberaalius.

 

[Uuhis #97]

Onko poliittinen keskustelu ollut aina tällaista kuin nykypäivänäkin? Olen sen verran nuori, että en muista itse esim. Lipposen hallituksia, mutta dissattiinko silloinkin kaikkia päätöksiä surutta ja pääministeri sekä ministerit joutuivat aina julkisen jyrän alle, kuten nykyään. Sipilä oli vihaituin mies koko maapallolla ja nyt hänen paikkansa on ottanut Rinne, vaikka politiikka on minun näkökulmastani ollut heidän kausillaan erilaista.

Some ja klikkiotsikot tulivat Lipposen hallitusten jälkeen. Tavallaan porvarina naurattaa kuinka Rinnekin runnotaan matalaksi "vaalilupausten pettämisestä" ja hallitus on lytätty kyvyttömäksi sen oltua hommissa massiiviset 4 kuukautta. Mutta somessa voi räksyttää mitä tahansa, äänestäjät eivät muista menneitä(esim sitä että Kokoomuskin otti saatanasti valtionvelkaa hallitusvastuussa ollessaan), ja jos joku muistaakin, sen voi blokilla kätevästi hiljentää.

 

[Tadu]

Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista

Visegrad-maat arvostelevat kovin sanoin puheenjohtajamaa Suomen pohjapaperia.

www.is.fi

Suomi pitää puoliaan EU:ssa missäs muussa asiassa kuin maataloustuissa.

 

[ipaz]

Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Ruotsi teki jälleen ylijäämäisen budjetin. Sitä auttavat nuori väestö, monipuolinen vienti ja korkea työllisyysaste.

www.hs.fi

Suomi ottaa lisää velkaa ja Ruotsissa on neljättä vuotta ylijäämäinen budjetti. Hesarin jutussa pari asiantuntijaa tuovat maiden eroja esiin.

Numero 4 on hyvä. "Poliittinen kulttuuri". Ruotsissa demaritkin on talousasioissa enemmän oikealla kun Suomessa Kokoomus. Se vaikuttaa kokonaisuuteen valtavasti.

 

[mjr]

Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Ruotsi teki jälleen ylijäämäisen budjetin. Sitä auttavat nuori väestö, monipuolinen vienti ja korkea työllisyysaste.

www.hs.fi

Suomi ottaa lisää velkaaja Ruotsissa on neljättä vuotta ylijäämäinenbudjetti. Hesarin jutussa pari asiantuntijaa tuovat maiden eroja esiin.

No minä olen kyllä antanut itselleni kertoa, että Ruotsi on sisällissodan partaalla oleva väkivallan pesä - kas kun ei seuraavaksi kehuta Somalian taloutta. Fake news! Sad!

 

[Cobol]

Some ja klikkiotsikot tulivat Lipposen hallitusten jälkeen. Tavallaan porvarina naurattaa kuinka Rinnekin runnotaan matalaksi "vaalilupausten pettämisestä" ja hallitus on lytätty kyvyttömäksi sen oltua hommissa massiiviset 4 kuukautta.

Ei kai kukaan kyvyttömäksi ole rutannut? Kovin aktiivisesti on neuvoteltu EU:n kanssa lisämaataloustuista ja maatalouden päästövaatimusten ohittamisesta sekä lisähakkuista. Se mistä kritiikkiä on eniten tullut, on hallituksen budjettiesitys vuodelle 2020 versus vaaleissa esitetyt näkemykset ja hallitusohjelma.

 

[Cobol]

Suomi ottaa lisää velkaaja Ruotsissa on neljättä vuotta ylijäämäinenbudjetti. Hesarin jutussa pari asiantuntijaa tuovat maiden eroja esiin.

Voisivat puhua suoraan. Se on tuotannon osalta vähän kuin Venäjää vertaisi Saksaan. Suomi ei ole samalla tavalla raaka-aineiden viennin varassa kuin Venäjä, mutta palveluvienti ei vielä riitä ja tuotanto on sitten investointitavaraa. Nykyään maailma pyörii yhä vahvemmin kuluttamisen varassa ja siksi maat, jotka tuottavat hyödykkeitä Ruotsin tapaan kulutukseen, ovat vahvoilla. Tämä trendi vaan lisääntyy jatkossa ja esimerkiksi perinteinen teollisuus voi kyykätä samaan aikaan.

Pientä etua Ruotsilla on siinäkin, että yrityksiä johdetaan yhdessä. Työntekijöillä on vahvempi sisäinen asema päätöksiin, mutta se tulee vastuun kautta. Suomessa työntekijöillä ei ole yritysten sisällä samanlaista asemaa, joten ay-liike on ottanut valtaa ulkoisen lakkotoiminnan kautta. Silloin on kyllä valtaa, mutta ei mitään vastuuta.

 

[hege]

Ruotsissa osataan paremmin välttää vastakkain asettelua työmarkkinoilla ja yksi tekijä on varmaan @Cobol in mainitsema työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa. Muutenkaan minusta siellä ei nähdä työntekijöiden ja työnantajien välillä tilannetta nollasumma pelinä missä kaikki mitä toiselle antaa on automaattisesti pois toiselta vaan ehkä enemmän pyritään näkemään esimerkiksi yrityksen tasolla se miten kaikki hyötyisivät tehdyistä päätöksistä lähitulevaisuudessa (ei välttämättä heti) ja tämä auttaa sitten kipeiden päätösten teon yhteydessä kuten irtisanomiset. Lisäksi oma kokemus on, että Ruotsissa työnantaja (ja olisiko siellä ollut vielä joku vakuutuskuvio takana) on yt-kuviossa huomattavasti aktiivisempi työntekijöiden uudelleen työllistämisen suhteen. Tosin jostain luin, että nyt Ruotsissakin olisi työttömyys lähtenyt kasvuun eli katsotaan miten käy.

 

[Walrus21]

Sekopäinen skitsoilu on kasvanut täsmälleen samaa vauhtia Vihreiden kannatuksen kanssa. Vihreiden kannatusprosentti peilaa käytännössä yksi yhteen äänestysikäisen väestön sisältä löytyvää omahyväisen idiotismin määrää.

Ei millään pahalla, mutta ei tämä oma avauksesi ainakan mitään rakentavaa tai yhteen kokoavaa näkökulmaa tuo keskusteluun.

Luonnollisesti haukkumasi porukka on tätä mieltä:

Sekopäinen skitsoilu on kasvanut täsmälleen samaa vauhtia perussuomalaisten kannatuksen kanssa. Perussuomalaisten kannatusprosentti peilaa käytännössä yksi yhteen äänestysikäisen väestön sisältä löytyvää omahyväisen idiotismin määrää.

Todellinen ikiliikkuja tämä.

 

[Walrus21]

Suomi ottaa lisää velkaaja Ruotsissa on neljättä vuotta ylijäämäinenbudjetti. Hesarin jutussa pari asiantuntijaa tuovat maiden eroja esiin.

Ihmiset ovat sinällään pitkälti samanlaisia molemmissa maissa. Osa on konservatiivisia, osa liberaaleja ja monet jotain siltä väliltä.

Jos taas tarkastellaan puhtaasti politiikkaa, niin mielestäni seuraavat erot ovat silmiinpistäviä:

1) Katse tulevaisuuteen. Ruotsissa on kaikessa hiljaisuudessa sorvattu lentovero, julistauduttu feministiseksi hallitukseksi, kielletty uusien bensa- ja dieselkäyttöisten autojen myyminen vuonna 2030 ja ties mitä muuta. Tämä voidaan tehdä ilman, että maassa on kommunistisen puolueen vähemmistöhallitus. Mielestäni tällaiset päätökset eivät edellytä, että on joku viherhörhö. Suomessa asetelma on kuitenkin freimattu niin, että voit olla joko likainen hippi tai keski-ikäisen kypäräpapin lakeija.

2) Ruotsalaisilla on ymmärrystä liiketoiminnasta. Ruotsalaiset ovat hiffanneet, että markkinoilla eivät menesty 50-luvun toimintamallit tai taaksepäin katsovat liiketoimintasuunnitelmat. Ruotsalaiset osaavat brändätä, kuten lukuisat kansainväliset menestysyritykset osoittavat. Suomessa vingutaan, kun uutta kauppakeskusta ei ole nimetty Pasilan kauppakeskukseksi, vaan brändiä varten on jopa tukeuduttu kansainväliseen ajatteluun. Hirvitys sentään.

3) Ruotsissa osataan tehdä ikäviä päätöksiä. Aina ei osuta oikeaan, mutta ainakin politiikka vastaa yhteiskunnalliseen muutokseen. Pidän lähes pomminvarmana, että Ruotsi haldaa tämän ilmastopolitiikankin noin kymmenen kertaa paremmin kuin Suomi. Työmarkkinoiden osalta Ruotsi on jo voittanut kilpailun, ja tulevaisuudessa erot vain korostuvat.

4) Ruotsin politiikkaa ei hallitse 50-lukulainen böndepuolue, jonka ainoa funktio on toimia maalle jurpahtaneiden ja valtion tuloluukusta riippuvaisten maalaisten etujärjestönä. Tämän vuoksi Ruotsissa ykköskeskustelunaiheita eivät ole turvetuotannon ja turkistarhauksen kaltaiset auringonlaskun alat.

On ehkä tullut aiemminkin todettua, mutta Suomessa on äärimmäisen vaikea äänestää mitään puoluetta. Kaikki ovat jonkin yksittäisen etujärjestön piirissä ja pitävät sisällään todella typeriä kansanedustajia, joita saa päivittäin hävetä.

 

[haunted shores]

Sekopäinen skitsoilu on kasvanut täsmälleen samaa vauhtia perussuomalaisten kannatuksen kanssa. Perussuomalaisten kannatusprosentti peilaa käytännössä yksi yhteen äänestysikäisen väestön sisältä löytyvää omahyväisen idiotismin määrää.

Eri mieltä. Persujen kannattajat harvemmin (muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta) löytävät tietään osallistumaan mihinkään keskusteluun. Tuossa kollektiivissa some-preesens rajoittuu meemien ja maahanmuuttovastaisten blogien jakamiseen.

 

[Walrus21]

Eri mieltä. Persujen kannattajat harvemmin (muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta) löytävät tietään osallistumaan mihinkään keskusteluun. Tuossa kollektiivissa some-preesens rajoittuu meemien ja maahanmuuttovastaisten blogien jakamiseen.

Olen tästä eri mieltä. Minulla ei ole yhtää persua seurattavana missään somessa, mutta silti törmään päivittäin kymmeniin - ellei satoihin - siniristilippuisiin isänmaanpuolustajiin, jotka ovat ristiretkellä jossain Mikael Jungnerin tai Pekka Saurin feedissä. Tuskin ovat vihreiden tai vasemmistoliiton äänestäjäkuntaa.

 

[Sonny Burnett]

Ruotsissa osataan paremmin välttää vastakkain asettelua työmarkkinoilla ja yksi tekijä on varmaan @Cobol in mainitsema työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa. Muutenkaan minusta siellä ei nähdä työntekijöiden ja työnantajien välillä tilannetta nollasumma pelinä missä kaikki mitä toiselle antaa on automaattisesti pois toiselta vaan ehkä enemmän pyritään näkemään esimerkiksi yrityksen tasolla se miten kaikki hyötyisivät tehdyistä päätöksistä lähitulevaisuudessa (ei välttämättä heti) ja tämä auttaa sitten kipeiden päätösten teon yhteydessä kuten irtisanomiset. Lisäksi oma kokemus on, että Ruotsissa työnantaja (ja olisiko siellä ollut vielä joku vakuutuskuvio takana) on yt-kuviossa huomattavasti aktiivisempi työntekijöiden uudelleen työllistämisen suhteen. Tosin jostain luin, että nyt Ruotsissakin olisi työttömyys lähtenyt kasvuun eli katsotaan miten käy.

Ruotsissa työnantajan direktio-valta työntekijään nähden on perustavalla tavalla erilainen kuin Suomessa. Sopimisen kulttuuri ja eritoten luottamus on juurtunut länsi-naapuriin paremmin. (Direktiolla tässä tarkoitetaan lyhyesti sitä että jos työnantaja vs tekijäpuolilla on erimielisyys niin työntekijäpuolen kanta on voimassa tuomioistuimen päätökseen saakka)

Suomessa työnantajapuoli ei halua luopua laajemmasta direktio-vallastaan mutta haluaa kuitenkin enemmän paikallista sopimista. Tämä pelottaa tekijäpuolta jonka vaakakupissa ei ole muuta kuin Ruotsia laajempi lakkoilu-oikeus. Kun jo perus-asetelma on näin kärjistynyt ja erilainen kuin länsinaapurissa niin ei ihme että jälkijunassa tullaan. Suomella on tässä omat historiaĺliset veriset taakkansa kannettavanaan.

Oi jospa tulevaisuuden fiksut ihmiset oppisivat luottamaan toisiinsa ja kaivautuisivat ylös poteroistaan.

Omakohtainen kokemus löytyy takavuosilta jossa huomasin eron suomalaisessa ja ruotsalaisessa työkulttuurissa. Suomalainen yhtiö osti liki 300 vuotta vanhan saman alan firman Ruotsista ja päätti laittaa asiat kuntoon isännän elkein. Lopputulos oli kulttuurien yhteentörmäys ja huonoa bisnestä.

 

[Cobol]

Ruotsissa työnantajan direktio-valta työntekijään nähden on perustavalla tavalla erilainen kuin Suomessa. Sopimisen kulttuuri ja eritoten luottamus on juurtunut länsi-naapuriin paremmin. (Direktiolla tässä tarkoitetaan lyhyesti sitä että jos työnantaja vs tekijäpuolilla on erimielisyys niin työntekijäpuolen kanta on voimassa tuomioistuimen päätökseen saakka)

Ruotsissa direktio on voimassa vain tietyissä, rajoitetuissa asioissa. Jos Ruotsissa yhtiön hallituksessa työntekijät ovat eri mieltä jostain prosessin kehittämisestä, saavat olla. Hallitus voi nimetä toimitusjohtajan työnantajan toimesta. Ruotsissa työehtosopimukset eivät ole yleissitovia, vaikka valtaosa työntekijöistä on niiden piirissä. Palkat ovat joustavia ja ne joustavat vientiliitot edellä, jotka määräävät mm. korotukset.

Mutta kun työntekijät kuuluvat hallitukseen, heillä on samalla vastuu yhtiön kehittämisestä. Harva siellä istuu ja toimii yhteistä etua vastaan. Tämä on tuonut Ruotsiin erilaisen kulttuurin. Kun Suomessa ay-väki pistää laitonta lakkoa pystyyn, jos työnantaja muuttaa tekstiviesti-ilmoituksen fonttia, Ruotsissa ei edes käsitellä tällä tavalla näitä asioita. Ei se ole kenenkään intressissä hukata yhteistä aikaa työnteolta.

e: alla Suomen ja Ruotsin työsopimusvertailua ja ulkomuistista pitkälti menee, kuten Uusitalo kirjoittaa:

Ruotsin malli « Akateeminen talousblogi

Suomenkielinen blogi taloudesta ja taloustieteestä Finnish blog about economics and the economy

blog.hse-econ.fi

Suomen tilanne on kirjoitushetken 2015 jälkeen hieman parantunut, mutta työttömyymenoista (ei tuossa käsitelty) suhteessa Suomessa menee edelleen suurempi osuus työntekijän korvauksiin, kun Ruotsissa ja Pohjoismaissa menee suhteessa enemmän uuden työpaikan etsimiseen ja kouluttautumiseen eri tavoin.

Ruotsin toimivuus on sidoksissa sekä parempaan tuotteistukseen ja siihen, että kulutuskysyntä ohjaa kaikkea tuottamista Suomea enemmän. Suomessa Etla totesi. että 500 työpaikkaa kuolee nyt päivässä ja samaan aikaan syntyy vähintään 500 uutta työpaikkaa. Kuolevat työpaikat ovat perinteisiä tehdas- yms vähän koulutusta vaativa työpaikkoja. Uudet työpaikat liittyvät erilaiseen digitalisaatioon. Lisäksi Euroopassa kulutuksen merkitys on kasvanut, vaikka ei vielä olla USA:n lukemissa.

Ei varmaan tarvitse sanoa, että Ruotsissa on tähän tilanteeseen valmiita suunnitelmia, mutta Sipilän tai Rinteen hallitus ei höpinöitä huomioimatta ole riittävän rohkea hyödyntämään digitalisaatiota talouskasvussa. Eikä se ole vain hallituksista kiinni, sillä Sitran tutkimuksessa suomalaiset yritykset eivät kiinnostuneet digitalisaation hyödyntämisestä samalla tavalla kuin muut eurooppalaiset firmat Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.

 

[mjr]

Suomessa työnantajapuoli ei halua luopua laajemmasta direktio-vallastaan mutta haluaa kuitenkin enemmän paikallista sopimista. Tämä pelottaa tekijäpuolta jonka vaakakupissa ei ole muuta kuin Ruotsia laajempi lakkoilu-oikeus. Kun jo perus-asetelma on näin kärjistynyt ja erilainen kuin länsinaapurissa niin ei ihme että jälkijunassa tullaan. Suomella on tässä omat historiaĺliset veriset taakkansa kannettavanaan.

Niinpä, meillä on management by perkele vs irrationaalinen herraviha (ja veikkaanpa että pitkät ja synkät historialliset juuret näillä asenteilla). Ne jotka haluavat paikallista sopimista tässä maassa tuntuvat käytännössä haluavan paikallista työnantajan sanelua nöyrille ja tottelevaisille työntekijöille ja samalla ay-liike puolestaan jumittaa ja jurottaa täysin vanhanaikaisissa betonirakenteissa. Ellei vaadi kummankin osapuolen merkittävää vastaantuloa niin on lähinnä osa ongelmaa eikä sen ratkaisua. Mutta tätä lienee täällä sinimustassa JA;ssa ihan turha sanoa.

 

[Cobol]

Niinpä, meillä on management by perkele vs irrationaalinen herraviha (ja veikkaanpa että pitkät ja synkät historialliset juuret näillä asenteilla). Ne jotka haluavat paikallista sopimista tässä maassa tuntuvat käytännössä haluavan paikallista työnantajan sanelua nöyrille ja tottelevaisille työntekijöille ja samalla ay-liike puolestaan jumittaa ja jurottaa täysin vanhanaikaisissa betonirakenteissa. Ellei vaadi kummankin osapuolen merkittävää vastaantuloa niin on lähinnä osa ongelmaa eikä sen ratkaisua. Mutta tätä lienee täällä sinimustassa JA;ssa ihan turha sanoa.

Eiköhän Jatkoajassa ole samaan päädytty varsin usein viime vuosien aikana kaikissa asiaa koskevissa keskuisteluissa. Vikaa on kaikissa osapuolissa ja sen on helvetin suuri ongelma. Itsekin olen korjannut näkemystäni jo aiemmin.

En myöskään allekirjoita sitä, että vaikkapa Kokoomuksen Lepomäki tai monet työnantajat haluaisivat paikallista sopimista siksi, että haluavat sanelua työnantajalle. Jos on vähänkään perehtynyt suomalaisiin yrityksiin, jo useamman vuoden monet pörssiyritykset ja muut ovat ottaneet työntekijät osaksi päätöksentekoa ja hallituksiin. Esimerkkejä on täällä kerrottu monta kertaa.

 

[Salama44]

Työllisyysaste nousi ja työllisiä tuli lisää. Ollaan jo lähellä 73 prosenttia.

Oppositio urputtaa, mutta hallitus tekee työtään ja enne kaikkea oikeudenmukaisemmin niin että myös pienituloiset eläkeläisetkin saavat jotain. Kokoomuksen eikä edes perussuomalaisten mielestä siihen olisi pitänyt uhrata mitään.

Suomen työllisyysaste nousi syyskuussa 72,8 prosenttiin: ”Valoa synkkään syysaamuun”

Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on laskenut erityisesti Varsinais-Suomessa, mutta Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi.

www.hs.fi

 

[Ollakseni]

Oppositio urputtaa, mutta hallitus tekee työtään ja enne kaikkea oikeudenmukaisemmin niin että myös pienituloiset eläkeläisetkin saavat jotain. Kokoomuksen eikä edes perussuomalaisten mielestä siihen olisi pitänyt uhrata mitään

Miten pienituloisten eläkeläisten saaman rahamäärän nostaminen vaikuttaa työllisyysasteeseen? Ja onko se raha jo tullut eläkeläisille? Mitä työllisyyttä parantavia toimia hallitus on tähän mennessä tehnyt ja ovatko ne jo voimassa?

 

[Karhunkulta]

Miten pienituloisten eläkeläisten saaman rahamäärän nostaminen vaikuttaa työllisyysasteeseen? Ja onko se raha jo tullut eläkeläisille? Mitä työllisyyttä parantavia toimia hallitus on tähän mennessä tehnyt ja ovatko ne jo voimassa?

Kysymyksiä joihin hallitus on antanut tähän mennessä vastauksia lähinnä argumentilla: ” Me teemme nyt näin, kun edellinen hallitus ja Kokoomus... ja se edellinen hallitus. Ai koska nämä toteutuu? No vastaisin että edellinen hallitus ei sitä ja tätä... ja Kokoomus”

Listaan voisi lisätä myös hoitajamitoutuksen, vai millä nimellä se enää kulkee, jonka senkin piti olla demareille ihan helppo homma. Nyt saadaan odotella lisähoitajia ja lakien voimaanastumista ensi hallituksen puolelle.

Puheet on kovat, mutta toisin kuin Sipilä, puheeksi nämä isot asiat jäävätkin. Sipilä ei tosiaan meikäläisen suosikkilistalle kuulu, mutta sai hän vaikeita asioita myös juntattua läpi = jotain myös tapahtui mitä sanottiin tapahtuvan. Nämä kaverit eivät saa aikaan, kuin jotain pikkukivaa kaikille ja loput asiat yritetään väistellä läpi hallituskauden.

 

[Creed Bratton]

Älkääs nyt. Antti on niin hienosti ohjannut laivaa, että EU komissiokin tuli ihmettelemään miten ensi vuotta on oikein budjetoitu.

 

[Walrus21]

Älkääs nyt. Antti on niin hienosti ohjannut laivaa, että EU komissiokin tuli ihmettelemään miten ensi vuotta on oikein budjetoitu.

Viime hallituskaudelta opimme, että kaikki positiiviset taustavireet ovat johdettavissa kansainväliseen talouskehitykseen. Näin ollen kaikki Rinne I:n sankariteot ovat muiden ansiota. Halla-aho voi vielä lisätä, että ei ne mitään oikeita työllisiä ole, vaan tempputyöllistettyjä prekariaatin jäseniä.

Jos kaikki menee vituiksi, voi Rinne vedota Sipilä ykköseen tai krooniseen talouskehitykseen. Antti ohjaa bussia, mutta joku muu paskoi jarrut ja näppäili navigaattoriin "Kreikan tie".

 

[Stuttgarter]

Älkääs nyt. Antti on niin hienosti ohjannut laivaa, että EU komissiokin tuli ihmettelemään miten ensi vuotta on oikein budjetoitu.

Tarkoitit varmaan ohjannut bussia?

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=S6zmRDY-4XQ

 

[Karhunkulta]

Tutkijat esittivät tehotoimensa liikenteen päästöjen leikkaamiseksi – liikenneministeri Marin sivuutti raportin: ”Edellisen hallituksen tilaama selvitys”

– Emme ole tehneet minkäänlaisia päätöksiä tämän suuntaisista linjauksista, Marin sanoi.

www.is.fi

En mä oo varmaan kuin sen viisi(toista) kertaa sanonut miten risoo tämä nykyisen hallituksen keskustelu asioista, että aina kaikki on ”se edellinen hallitus ja ei me ikinä” vastauksia kysymyksiin. Tästä taas yksi lisää.

Ja tietysti tämä jätetään luultavasti juuri siitä syystä käyttämättä, kun edellinen hallitus on tämän raportin tilannut. Vitun vässykät.

 

[Analyzer]

Aika raju kontrasti kyllä tämän ja edellisen hallituksen välillä. Sipilän hallitus laittoi tuulemaan kauhealla vauhdilla, niin että valmistelutyökään ei pysynyt perässä. Uskallettiin myös tehdä sellaisia poliittisia päätöksiä, joiden tiedettiin olevan epäsuosittuja.

Tämä Rinteen hallitus taas sitten lupaa kaikkea kivaa kaikille. Sen sijaan vaikeisiin asioihin perustetaan selvitys- ja työryhmiä minkä keretään ja valmistuvat raportit isketään suoraan roskakoriin, koska ne ovat edellisen hallituksen tilaamia.
Vaikuttaa hyvin vahvasti monelta osin ajanpeluulta. Halutaan näyttää siltä että tehdään, mutta koska päätökset ovat poliittisesti vaikeita, niin niitä ei haluta oikeasti toteuttaa. Äkkiäkös siihen valmisteluun yksi vaalikausi humahtaa.

Olen ymmärtänyt, että näillä ilmastotoimilla on kiire. Mihin se kiire loppuu, kun asiasta paasanneet pääsevät hallitukseen?

Vanha viisaus on, että vaikeat päätökset kannattaisi tehdä heti vaalikauden alussa, jotta ne on unohdettu ennen vaaleja. Hallitusyhteistyö usein myös rakoilee viimeisen vuoden aikana, kun aletaan hakemaan asemia uusiin vaaleihin. Ei silloin saada enää mitään merkittäviä kansakunnan mielipiteitä vahvasti jakavia päätöksiä aikaan.

 

[Tadu]

Olen ymmärtänyt, että näillä ilmastotoimilla on kiire. Mihin se kiire loppuu, kun asiasta paasanneet pääsevät hallitukseen?

Ei poliitikoilla ole mitään agendaa tehdä tästä maailmasta tai Suomesta parempaa. Tärkein tavoite heillä on varmistaa uudelleenvalinta seuraavissakin vaaleissa ja saada mahdollisimman paljon kupattua verorahoja itselle ja läheisille.