Tämä se ongelma on, ja jonkun muunkin kuin Persujen pitäisi uskaltaa jo tämä sanoa ääneen. Hädänalaisia on autettava, mutta ei kaikkia tänne haluavia. Tuo hukkumisasiakin on osattu jo ihmissalakuljettajien toimesta hyödyntää, ja irvokkaimmillaan näitä "hukkuvia" lasketaan täysin merikelpoisista aluksista lautoille pelastettavaksi jo sopivasti odottelevaan alukseen.
EU:n sisäministerit käsittelivät tänään kahta ajankohtaista asiaa: Kreikan kiristynyttä siirtolaistilannetta sekä muutama viikko sitten neljän jäsenmaan esittelemää väliaikaista ratkaisua, jolla Välimerellä pelastettuja turvapaikanhakijoita jaettaisiin jäsenmaiden kesken.
Yksikään uusi jäsenmaa ei kuitenkaan vahvistanut tiistaina tukeaan Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan aloitteelle. Ruotsi on ilmoittanut, ettei se aio tukea aloitetta ainakaan ensimmäisten joukossa. Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan Bulgaria, Kypros, Tanska ja Hollanti joko vastustavat esitystä tai ovat hyvin vastahakoisia sen suhteen. Suomi ei ole vielä kertonut, tukeeko se aloitetta EU:n jäsenmaana. Tietääkseni tämä päättämättömyys johtuu siitä, että Rinteen hallituksessa on kolme erilaista linjaa.
Suomi on kaukana Ruotsin tilanteesta. Mutta niin pitää ollakin. Segregaatio on arkipäivää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Vanhemmat katsovat tarkkaan, millaiseen kouluun lapsensa laittavat ja tarvittaessa muuttavat sen mukaan paremmalle alueelle. Uusien omistuskerrostalojen asunnot ostavat suuressa määrin (enemmistön) sijoittajat, joten nekin tulevat nykyään vuokralle. Kun Helsingin, Espoon ja Vantaan virallisen väestöennusteen mukaan 15-20 vuoden päästä 25-30 prosenttia kaupunkien väestöstä on ulkomaalaistaustaisia pääkielinään Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kielet, lähestytään enemmän Ruotsia.
Miten koulujen opiskelu silloin sujuu, kun luokalla on paljon oppilaita, jotka eivät osaa suomea, englantia, ruotsia, venäjää? Kuinka koulutus organisoidaan? Kiinostaako päteviä opettajia opettaa kouluissa, joiden oppilaiden kanssa kommunikointi ei suju tutuilla kielillä? Miten estetään joidenkin alueiden muuttuminen 80-90 prosenttisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kieliä puhuvien alueiksi muiden lähdettyä? Miten kehitys vaikuttaa taloudelliseen huoltosuhteeseen? Entä miten estetään ulkomaalaistaustaisten syrjäytyminen - onko se edes mahdollista?
Siinä joitakin asioita, joita tulisi miettiä. Tarkkaan. Hallituksen olisi hyvä aloittaa keskustelua opposition kanssa tarvittavista keinoista.
Viimeksi muokattu: