Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

[Freya]

Vuoropäiväkoti on aina käytettävissä

Asia ei ikävä kyllä ole ihan näin yksinkertainen. Vuoropäiväkoteja on paikkakunnilla kuitenkin rajattu määrä, ja itse tiedän että moniin on jopa yli vuoden jonot. Sellaisia päiväkoteja jotka esim. arki-iltaisin tarjoaisivat hoitoa kello 22.00 asti on enemmän, mutta päiväkoteja jotka tarjoaisivat viikonloppuisin hoitoa löytyy huomattavasti vähemmän. Mikäli oleellisesti ihmisten sunnuntai- töiden määrä (tai vlopun ylipäätänsä) lisääntyisi, pitäisi varmasti tässä kohtaa myös lisätä auki olevien vuoropäiväkotien määrää.

Ellei vanhemmat haluaisi sitten jatkuvasti panostaa yksityiseen lastenhoitajaan, vaikka mll : sta.

 

[Jymäkkä]

Samaa mieltä siitä, että työnhakijalla pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus kieltäytyä viikonlopputyötä teettävästä työpaikasta. Perustulo / negatiivinen tulovero olisi tähän erinomainen ratkaisu, mutta sitä odotellessa tuon voisi toki säätää ihan nykyiseenkin järjestelmään hyväksyttäväksi syyksi kieltäytyä työpaikasta menettämättä tukia.

Edit. Siis mikäli samassa yhteydessä luovutaan pakotetuista viikonloppulisistä.

Tämä voisi olla kokeilemisen arvoinen. Minulla on kyllä epäilykseni, että hyvin pian alalle muodostuisi käytännöksi lisättömyys, kun varsinkin tarjoilupuolella noilla työntekijöille ihan hirveän hyvä neuvotteluasema ole, jos haluavat duunia tehdä. Keittiön puolella voi olla parempi tilanne.

 

[MPN]

Jos myyntiä on oikeasti sunnuntaillekin, niin tuo kalleus ei ole enää syy pitää raflaa kiinni, kun ei ole sen kalliimpaa kuin muutenkaan. Joissain paikoissa sunnuntaimyynti voi ylittää arkimyynnin, jolloin tuo jo kannattaisi.

Jos sunnuntailisät on jyvitetty muulle viikolle, ei kyseisen paikan pitäminen ole yhtä kannattavaa kuin aiemmin, ellei sunnuntaina ole kysyntää. Käytännössä tämä siis vie työpaikkoja, ei tuo niitä.

Niin, on se kumma, jos työntekijät haluaa korvauksen työstään. Se sunnuntailisä on muodostinut alalla käytännöksi, ja totta kai nämä vaikuttaa myös noihin peruspalkkoihin, kun lisillä voi ansiotasoa nostaa. Lisien jättö pois ilman peruspalkan nostoa olisi suora ja kohtuuton palkanalennus. Kaikkihan varmasti haluaisi puoli-ilmaista työvoimaa myös firmaansa, mutta kun työntekijä haluaa elääkin sillä palkalla.

Edelleenkin, kyseessä ei ollut se asia että joku haluaa sunnuntailta tuplapalkan tai että millä palkalla tulee toimeen (ihan minimipalkallakin tulee muuten toimeen, jos on siis "täydet" tunnit).

Ja on se saatanan kumma että esim. @Jymäkkä ja @DonTirri takertuu ainoastaan noihin lisiin, vaikka listassa oli monta muutakin asiaa, jotka vaikuttavat yhteistyössä. Jos verokiilaa pienenee, tarkoittaa se myös että samalla kustannuksella työnantaja voi maksaa työntekijälle parempaa palkkaa, valtio vie vain välistä vähemmän. Muutenkin koko hommassa aistii hyvin perinteisen ay-liikemäisen poteroihin kaivautumisen ja saavutetuista eduista kiinnipitämisen. Jos oikeasti työllisyyttä halutaan parantaa, se saattaa tarkoittaa ikäviäkin ratkaisuja.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Jos oikeasti työllisyyttä halutaan parantaa, se saattaa tarkoittaa ikäviäkin ratkaisuja.

Eli pitäisi taas muutenkin heikkopalkkaisten mm tarjoilijoiden antaa palkastaan pois, että ehkä tulisi muutama työpaikka lisää vai mitä tarkoitat? Ai että jossain pääkaupunkiseudulla olevat muutama ravintolat ehkä pitäisi ovensa auki myös sunnuntaisin, että eräät täällä pääsevät syömään? Vai mitä tarkoitat noilla ikävillä toimilla?

 

[DonTirri]

@muti jos kerran La- ja Su-lisät ovat turhia niin miksei samantien pidetå virastoja, pankkeja, kouluja yms auki ma-pe? Ilman lisiä tietenkin. Lisää työpaikkoja siitäkin tulisi!

Besides,ei siitä niin pitkään ole kun esim kaupan alalla La- ja Su-aukiolot (pyhistä puhumattakaan) olivat vahvasti rajoitettuja. Kaupat itse lobbasivat rajoitusten poistoa ja nyt onkin sitten valitusvirtenä liian kalliit lisät?

Ja minkä helvetin takia sitä säästöä pitää nyhtää jo valmiiksi pienipalkkaisten selkärangasta?

 

[MPN]

Eli pitäisi taas muutenkin heikkopalkkaisten mm tarjoilijoiden antaa palkastaan pois, että ehkä tulisi muutama työpaikka lisää vai mitä tarkoitat? Ai että jossain pääkaupunkiseudulla olevat muutama ravintolat ehkä pitäisi ovensa auki myös sunnuntaisin, että eräät täällä pääsevät syömään? Vai mitä tarkoitat noilla ikävillä toimilla?

Lueppa viesti uudelleen. Verokiilan lähettyviltä löydät pointin. Ja luultavasti Tampere/Helsinki/Oulu/Turku kuuluvat niihin paikkakuntiin joissa sunnuntaina aukioloaikoja lisättäisiin ja siitä tulisi helposti kannattavaa. Muualla ei välttämättä niinkään. Lisäksi varsinkin hesassa sunnuntain kiinniolot ovat aiheuttaneet ongelmia (tokikin pieniä) myös turismille. Itselle ravintoloiden aukioloajoilla ei ole vaikutusta, muutenkin tulee niin harvoin käytyä. Mutta ikävät toimet saattavat vittumaisen työnantajan kohdalla tarkoittaa jossain työpaikassa sitä että palkka alenee.

@muti jos kerran La- ja Su-lisät ovat turhia niin miksei samantien pidetå virastoja, pankkeja, kouluja yms auki ma-pe? Ilman lisiä tietenkin. Lisää työpaikkoja siitäkin tulisi!

Ilmeisesti tarkoitat ma-su? Mutta kannatan tuota ajatusta vahvasti. Toki kaikki lähtee siitä että onko se kannattavaa. Jos lisät, varsinkin se mitä ne tulevat maksamaan työnantajalle, ovat jarru työllisyyden kasvulle, niin ne täytyy ehdottomasti poistaa. Jos siis halutaan työllisyyttä lisätä sillä sektorilla. Tai hommataan 50 viranhaltijaa jakamaan sunnuntaitukia verorahoista, jotta saadaan taas uusi tulonsiirto ja hukutettua lisää rahaa julkiseen sektoriin.

Besides,ei siitä niin pitkään ole kun esim kaupan alalla La- ja Su-aukiolot (pyhistä puhumattakaan) olivat vahvasti rajoitettuja. Kaupat itse lobbasivat rajoitusten poistoa ja nyt onkin sitten valitusvirtenä liian kalliit lisät?

Ja se oli/on täysin naurettavaa että tuollaisissa asioista päätetään lailla. Kirkollisvero on myös naurettava muinaisjäänne ja löytyy niitä muitakin. Enkä näe että tuo on, ainakaan isoille, kaupoille suuri ongelma. Pienille varmasti on. Mutta kun mistään ei voisi luopua.

Ja minkä helvetin takia sitä säästöä pitää nyhtää jo valmiiksi pienipalkkaisten selkärangasta?

Jos esimerkiksi ravintolan ei ole järkevää olla sunnuntaina auki, koska lisien kanssa tulee niin kalliiksi, niin mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Ruvetaan pienentämään annoksia? Tingitään raaka-aineista? Nostetaan hintoja? Kaikilla noilla kolmella on sellainen yhteys, että ne karkoittavat asiakkaat aika tehokkaasti, varsinkin kun ravintolat yleensä tietävät käyvän hintatasonsa. Eli käytännössä vaihtoehdot ovat pitää tilanne entisellään, jolloin työpaikkoja ei tule lisää. Tai jos ilman sunnuntailisiä se olisi kannattavaa, niin lisien poistolla työpaikkoja tulisi lisää. Ja edelleenkin, jos lisät poistetaan, työnantajan kustannuksia kevennetään, niin nettopalkka voi pysyä samana.

Sitä myös ihmettelen että jos se esimerkin ravintola ei ole aiemmin ollut sunnuntaisin auki, mutta nyt rupeaa olemaan ja lisiä ei makseta, niin miten se nyhdetään pienipalkkaisten selkärangasta? Koska yksi työvuoro voi ajoittautua sunnuntaille? Ja siitä saa normaalin palkan? Myös työnantaja voi kuitenkin halutessaan maksaa mitä lisiä haluaa tai pystyy, niiden ei kuulu olla lakiin kirjattu.

 

[Ollakseni]

Onko todistetta, että korkeampi verotus hillitsee alkoholin käyttöä? Jos näin on, epäsuora taloudellinen hyöty voi olla iso terveydenhuollossa.

Kyllä. Jos tehdään päihteen hankkimisesta hankalampaa ja kalliimpaa niin kysyntä vähenee. Toimii parhaiten silloin kun rajat ovat tarkkaan valvottuja ja parilla kympillä ei pääsee naapurimaasta hankkimaan päihteitä.

 

[Ck]

Tämä ei kyllä niin helpolla saa mennä, että jätetään vkloppu lisät maksamatta. Eikä varmaan tämän hallituksen aikana ole tämä tapahtumassakaan. Kyllä varmaan yritysten olisi myös helpompi palkata lisää työntekijöitä jos palkka olisi 1 euroa tunti. Mutta ei se niin mene. Yritys haluaa tehdä katetta, laskee kannattavuuslaskelman ja jos sitä katetta ei tule reilusti palkatulla työntekijällä, niin sitten se homma pitää tehdä itse tai olla tekemättä.

Tosin ei tämä ole kaksipiippuinen juttu, eli mustavalkoinen kuten kirjoitin. Yrittäjiä pitäisi taas jeesata monessa muussa asiassa ja verotusta laskea.

Monesti tämä yrittäjien itku on siitä, että ei haluta maksaa sitä palkkaa mitä kuuluu maksaa.

Ulkomaalaisille pitäisi laittaa joku sääntö myöskin. Esimerkiksi urakoita myydään alehintaan rakennusalalla ja töitä tehdään halvemmalla. Jos miettii, että Venäjällä keskipalkat voi olla jossain 500-700 euron korvilla ja yhtäkkiä Suomessa tienaatkin alimman palkkaluokan 1600-1700 euroa, niin tämä kannattaa. Otetaan siis vuosia alalla olleita ulkomaalaisia, kielitaidottomia tänne töihin 10,73 euron tuntipalkalla. Suomalainen ottaisi samasta työstä sen n.14-17euroa, eli siinä on melkoinen ero. Kyllähän yrittäjä käyttää porsaanreiän ja palkkaa sen 10e miehen tekemään väliseinät tai muuraamaan.

Sitten opiskelijat tekevät työt ilmaiseksi roskia keräämällä ja jotain hanttihommia tekemällä.

Suomalaisen osaamisen kannalta olisi tärkeää, että ne oikeat hommat tekisi edelleen suomalainen ja opiskelijat voisivat toimia apumiehinä näille. Toki sen ulkomaalaisenkin saisi palkata, mutta myös sillä samalla tuntipalkalla. Kun tuohon saataisiin joku järkevä toimintamalli, niin siinä tapauksessa se Takahikiän Hitsaus Oy saisi puolestani palkata vaikka 1000 venäläistä hitsaria töihin.

 

[DonTirri]

@muti Olet selkeästi unohtanut yhden asian: matalapalkka, ainakin kaupanalalla lisät ovat isot koska peruspalkka on pieni. On kauppiaalle halvempaa maksaa yhtenä/kahtena päivänä muutamalle enemmän kuin koko köörille joka päivältä.

Tiedätkö sinä edes millasia liksoja esim kaupassa tienataan? Mä tappelen viimeseen jokasesta sentinstä joka mulle kuuluu, se on sanomatta selvä.

 

[Jymäkkä]

Ja on se saatanan kumma että esim. @Jymäkkä ja @DonTirri takertuu ainoastaan noihin lisiin, vaikka listassa oli monta muutakin asiaa, jotka vaikuttavat yhteistyössä. Jos verokiilaa pienenee, tarkoittaa se myös että samalla kustannuksella työnantaja voi maksaa työntekijälle parempaa palkkaa, valtio vie vain välistä vähemmän. Muutenkin koko hommassa aistii hyvin perinteisen ay-liikemäisen poteroihin kaivautumisen ja saavutetuista eduista kiinnipitämisen. Jos oikeasti työllisyyttä halutaan parantaa, se saattaa tarkoittaa ikäviäkin ratkaisuja.

En takerru lisiin, vaan palkkatasoon. Onhan sekin tosin "saavutettu" etu, mutta noilla pienipalkkaisilla aloilla tuolla palkanalennuksella olisi varsin suuret vaikutukset elintasoon kun vielä elinkustannukset eivät ole ainakaan laskemassa. Kannatan kyllä moniakin uudistuksia työelämässä, mutta työllisyyden parantamista halpatyövoimalla en kannata, poikkeuksena työllisyyden alkuun auttavat määräaikaiset sopimukset.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole näissä mitään kiinnipitämistä, alallani ei mitään pyhä-tai iltalisiä ole. Toki pienemmällä verokiilalla työllistäminen olisi halvempaa, mutta jostain nekin rahat ovat sitten pois. Ja ne suuret rahat ei todellakaan ole missään hallintotasolla säästettävissä.

 

[Cliffer666]

Nyt kun näitä ensimmäisiä istuntoja on kattonut, niin eihän tästä voi olla nauttimatta.. Kokkareet ja persut, ne Suomelle haitallisimmat puolueet, molemmat oppositiossa ja kehittelemässä valitusvirsiään. Ai että.. Tästä tulee vielä viihdyttävä nelivuotinen.

 

[Eikka86]

Edellisessä elämässä kun 90% vuoden pyhistä ja sunnuntaista tuli oltua töissä ja jos jonkinlaista palvelualan kioskia nähtyä, niin kyllähän noissa alle pari miljoonaa vaihtavissa paikoissa miehitys oli pientä ja yrittäjävetoista. Osalle nuo päivät oli riittäviä tai pakonomaisia pitää auki, osalle todella huonoja. Paikoissa jos oli pelkästään työntekijöitä, ei sunnuntain tulos ainakaan plussalle jäänyt kuin aniharvoin.

Silloinen oma TES oli melko naurettava kaikkiaan kun vapaata oli pakko antaa viikonlopuiksi joka kolmas viikko eli viikonloppuja tuli väkisinkin ja sunnuntaina/pyhinä/aattoina ainoat prosentit. En koe noiden leikkaamisessa olevan mainittavaa hyötyä ennen yleissitovuuden poistoa ja minimipalkan/lisien lakisääteistä alarajaa.

Toisaalta tiettyjen alojen yli/viikonlopputyöt on melko naurettavalla tasolla taas toiseen suuntaan. Menen viikonlopuksi nyt töihin ja saan siitä reilun viikon palkan, menisin kyllä vähemmälläkin jos koen tarvetta lisärahalle tai aikatauluihin sopisi. Eikä kyseessä ole edes parhain TES työntekijän näkökulmasta, semmosta parempaa keskitasoa ehkä.

 

[Creed Bratton]

Nyt kun näitä ensimmäisiä istuntoja on kattonut, niin eihän tästä voi olla nauttimatta.. Kokkareet ja persut, ne Suomelle haitallisimmat puolueet, molemmat oppositiossa ja kehittelemässä valitusvirsiään. Ai että.. Tästä tulee vielä viihdyttävä nelivuotinen.

Kyllä se kannattaa nauttia. Lisää velkaa vaan ja myydään valtion omaisuus pois. Seuraavat sukupolvet kyllä aikanaan maksavat, kun tämän päivän vihervasemmisto pohtii kuinka veronmaksajien rahat saadaan tehokkaasti tuhlattua! Mutta ei oo kenelläkään paha mieli.

 

[arvee]

...Tästä tulee vielä viihdyttävä nelivuotinen.

Mahtavat bileet on Antti järjestänyt! Neljä vuotta vappujuhannusuuttavuotta putkeen!! Ja meillä kaikilla on niin mukavaa, Antti Possun nimipäiviä vietetään aamusta aamuun!!!

No, jokainen festivaali loppuu aikanaan. Juhlijat luikkivat tahoilleen ja jonkun pitää jäljet siivota.
Ja pahimmassa tapauksessa myös maksaa artistien keikkapalkkiot.
Mutta olihan se kivaa aikaa, näitä bileitä muistellaan vielä hallituskausia.

 

[MPN]

@muti Olet selkeästi unohtanut yhden asian: matalapalkka, ainakin kaupanalalla lisät ovat isot koska peruspalkka on pieni. On kauppiaalle halvempaa maksaa yhtenä/kahtena päivänä muutamalle enemmän kuin koko köörille joka päivältä.

Tiedätkö sinä edes millasia liksoja esim kaupassa tienataan? Mä tappelen viimeseen jokasesta sentinstä joka mulle kuuluu, se on sanomatta selvä.

Jos tekee täyttä työaikaa, ilman kokemuslisiä yms, niin vuosipalkka pyörii siellä 20 000 - 25 000€ välillä, ilman ylitöitä ja lisiä. Sitten kun mukaan tulee kokemus- ja vuorolisät, vaikutus on yleensä 5 000 - 10 000€ tuohon päälle.

Enkä unohtanut mitään, työnantaja voisi halutessaan maksaa sunnuntailisän kuten ennenkin tai esim. eläkemaksujen pienentymisen takia nostaa pelkästään peruspalkkoja (ilman että työnantajan kokonaiskustannukset nousevat).

En takerru lisiin, vaan palkkatasoon. Onhan sekin tosin "saavutettu" etu, mutta noilla pienipalkkaisilla aloilla tuolla palkanalennuksella olisi varsin suuret vaikutukset elintasoon kun vielä elinkustannukset eivät ole ainakaan laskemassa. Kannatan kyllä moniakin uudistuksia työelämässä, mutta työllisyyden parantamista halpatyövoimalla en kannata, poikkeuksena työllisyyden alkuun auttavat määräaikaiset sopimukset.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole näissä mitään kiinnipitämistä, alallani ei mitään pyhä-tai iltalisiä ole. Toki pienemmällä verokiilalla työllistäminen olisi halvempaa, mutta jostain nekin rahat ovat sitten pois. Ja ne suuret rahat ei todellakaan ole missään hallintotasolla säästettävissä.

Julkisella sektorilla on itseasiassa paljonkin säästettävää, kuntatasolta lähtien rakenteet ovat hyvin raskaita ja vaikka kuntaliitoksia tehtiin, niin +10v irtisanomissuojat eivät pienennä kustannuksia loppujen lopuksi paljonkaan. Tosin julkinen sektori on muutenkin täysin naurettava, tavallisen ihmisen näkökulmasta, suorittavassa portaassa ketjutetaan määräaikaisuuksia ja tehdään hommia vajaalla miehityksellä, samaan aikaan kaupungintaloille rakennetaan kahluualtaita ja hommataan jokaisella johtaja/päällikkö-tittelin omaavalle mukatärkeitä työtehtäviä.

 

[Cobol]

HS:lta ihan puoliasiallinen kirjoitus, jonka @Telaketju linkitti. Lienee paikallaan kuitenkin muistaa, että hallitusohjelmassa ei ole täsmällistä lukua talouskasvulle. Mediassa ja somessa käytetty tätä Rinteen omaa määritelmää:

Rinne sanoi tiistaina tarkoittavansa normaalilla talouskasvulla noin kahden prosentin vuosittaista kasvua. Rinteeltä kysyttiin, kuinka realistisena hän pitää tätä kasvuodotusta. Rinne totesi: ”se näyttää nyt realistiselta”.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/ef087de3-83e9-4058-92e3-fd846798c466

Rinne tokaisi tuon toukokuun lopulla. Ei se niinkään mene, että koska hallitusohjelmassa ei ole täsmällistä talouskasvulukua, Rinteen aiemmat, hyvin tuoreet höpinät voi kuitata sillä, ja mitään ei ole esitettykään. Tuo Rinteen näkemys, että 2 prosentin kasvu on normaalia ja se nyt näyttää realistiselta, on erittäin kaukana todellisuudesta. Ihan puhdasta unelmahöttöä.

 

[bebeto]

HS:lta ihan puoliasiallinen kirjoitus, jonka @Telaketju linkitti. Lienee paikallaan kuitenkin muistaa, että hallitusohjelmassa ei ole täsmällistä lukua talouskasvulle. Mediassa ja somessa käytetty tätä Rinteen omaa määritelmää:



https://www.iltalehti.fi/talous/a/ef087de3-83e9-4058-92e3-fd846798c466

Rinne tokaisi tuon toukokuun lopulla. Ei se niinkään mene, että koska hallitusohjelmassa ei ole täsmällistä talouskasvulukua, Rinteen aiemmat, hyvin tuoreet höpinät voi kuitata sillä, ja mitään ei ole esitettykään. Tuo Rinteen näkemys, että 2 prosentin kasvu on normaalia ja se nyt näyttää realistiselta, on erittäin kaukana todellisuudesta. Ihan puhdasta unelmahöttöä.

Kahden prosentin kasvu on optimistinen ja jopa epärealistinen luku. USA:n kauppasota Kiinan kanssa voi poikia maailmanlaajuisen taantuman joten tulevaisuuden ennustaminen tässä tilanteessa on hyvin vaikeaa. Ja jos ihan oikea sota puhkeaa Iranin kanssa ennustamisesta tulee entistä vaikeampaa. Toivotaan kuitenkin että järki voittaa.

 

[Red Machine]

Tässä on hiukan vähemmän tekstiä, joten ehkä jaksat tämän Hesarin jutun kuitenkin lukea:
”Rinteen hallitusohjelman arvostelu perustuu osin kahteen sitkeään väärinkäsitykseen”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006141661.html?share=617245bdc55f89472c3149bbed605161

Kiitos linkistä.

”KUTEN Helsingin Sanomien analyysissa hallitusohjelman valmistumisen jälkeen kirjoitettiin, Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen taloushaasteet pitkälti tulevien hallitusten harteille.”

Siinähän se todetaan. Nyt on alkanut neljän vuoden unelma missä talouden realiteettien ei anneta rajata ihmisten ajattelua.

Jatketaan sitä ajattelua sitten taas -23 jälkeen.

 

[Jymäkkä]

Jos tekee täyttä työaikaa, ilman kokemuslisiä yms, niin vuosipalkka pyörii siellä 20 000 - 25 000€ välillä, ilman ylitöitä ja lisiä. Sitten kun mukaan tulee kokemus- ja vuorolisät, vaikutus on yleensä 5 000 - 10 000€ tuohon päälle.

Enkä unohtanut mitään, työnantaja voisi halutessaan maksaa sunnuntailisän kuten ennenkin tai esim. eläkemaksujen pienentymisen takia nostaa pelkästään peruspalkkoja (ilman että työnantajan kokonaiskustannukset nousevat).


Julkisella sektorilla on itseasiassa paljonkin säästettävää, kuntatasolta lähtien rakenteet ovat hyvin raskaita ja vaikka kuntaliitoksia tehtiin, niin +10v irtisanomissuojat eivät pienennä kustannuksia loppujen lopuksi paljonkaan. Tosin julkinen sektori on muutenkin täysin naurettava, tavallisen ihmisen näkökulmasta, suorittavassa portaassa ketjutetaan määräaikaisuuksia ja tehdään hommia vajaalla miehityksellä, samaan aikaan kaupungintaloille rakennetaan kahluualtaita ja hommataan jokaisella johtaja/päällikkö-tittelin omaavalle mukatärkeitä työtehtäviä.

Tuo on juuri se harha, että isoja säästöjä saataisiin tuolta hallinnon puolelta tyhjäntoimittajia karsimalla. Onhan siellä ihan varmasti säästettävää, mutta isot rahat ovat sosiaali-,terveys- ja koulutuspuolella, ja kuluvat lähinnä suorittavan portaan toimintoihin ja erilaisiin etuuksiin ja tukiin.

 

[Walrus21]

Mahtavat bileet on Antti järjestänyt! Neljä vuotta vappujuhannusuuttavuotta putkeen!! Ja meillä kaikilla on niin mukavaa, Antti Possun nimipäiviä vietetään aamusta aamuun!!!

”oi jospa oisin saanut olla muu-kaa-na!”

Olispa velaton asunto, eläke ja keskusuuri maatila Pertunmaalla. Voisi vain tolkkuilla päivät pitkät ja torua kelvotonta nuorisoa.

Ylen hiljattain julkaisemassa tutkimuksessa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä luotto eläkejärjestelmän kestävyyteen on noin 90%.

No, oli siellä jokunen nuorikin, jolla riittää vielä uskoa tähän suureen puhallukseen (mainio elokuva btw).

 

[teppana]

Tuo on juuri se harha, että isoja säästöjä saataisiin tuolta hallinnon puolelta tyhjäntoimittajia karsimalla. Onhan siellä ihan varmasti säästettävää, mutta isot rahat ovat sosiaali-,terveys- ja koulutuspuolella, ja kuluvat lähinnä suorittavan portaan toimintoihin ja erilaisiin etuuksiin ja tukiin.

Valtion kokonaiskulutusta katsottaessa terveydenuolto on tosiaankin se massiivinen kuluerä. Erityisesti erikoissairaanhoito tulee kuluna kasvamaan sitä mukaa kun lääketiede kehittyy. Vuonna 2017 terveydenhuollon menot olivat 20,6 miljardia (9,2% BKT:stä), mikä oli reaalisesti 2,4% kasvu edellisvuoteen nähden. Tästä potista erikoissairaanhoito oli 7,4 miljardia ja kasvua edellisvuoteen oli 5,3%.

Yhtenä "ongelmana" (jos sitä nyt ongelmaksi voi sanoa) terveydenhoidon osalta on myös se, että valta-osa kuluista muodostuu kansalaisista jotka eivät itse tuota yhteiskuntaan verotuloja. Tämä ei tietenkään tarkoita että meidän pitää alkaa rajaamaan terveydenhoitoa varallisuuden tai tuottavuuden mukaan. Mutta onko tulevaisuudessa pakko ottaa käytännöllisempi lähestyminen terveydenhuollon tarjoamiseen esim. omavastuun kasvattamisessa vaikka elintapasairauksien osalta?

 

[Huerzo]

Kahden prosentin kasvu on optimistinen ja jopa epärealistinen luku. USA:n kauppasota Kiinan kanssa voi poikia maailmanlaajuisen taantuman joten tulevaisuuden ennustaminen tässä tilanteessa on hyvin vaikeaa.

Maailma on menossa uuteen ajanjaksoon (tai palaa tavallaan vanhaan), jossa on kaksi napaa. Oma fiilikseni on, että kumpikin kyseisten napojen johtajista on valmis korottamaan kauppasotapanoksia vaikka elvytyksen voimalla. Trumpilla toki on kiinalaiskollegaansa heikompi mandaatti ohjata keskuspankkiaan, mutta hänen toimensa ajavat keskuspankkia nurkkaan jossa korkotasoa on pakko laskea. Se tukisi kysyntää, osakekursseja ja Trumpin pyrkyä kohti jatkokautta.

Vapaa markkinatalous on liian arvokas asia jätettäväksi markkinoiden armoille, voisi sanoa. Siksi arvaan, että kumpikin napavaltioiden herroista korottaa elvytyspanoksia, tavalla tai toisella. Mutta ennustaminen on vaikeampaa kuin aikoihin, kuten totesit. Jopa yksi twiitti voi muuttaa asetelmia...

Edit: typo pois

 

[DonTirri]

Jos tekee täyttä työaikaa, ilman kokemuslisiä yms, niin vuosipalkka pyörii siellä 20 000 - 25 000€ välillä, ilman ylitöitä ja lisiä. Sitten kun mukaan tulee kokemus- ja vuorolisät, vaikutus on yleensä 5 000 - 10 000€ tuohon päälle.
.

Ja tämähän ei pidä paikkaansa. Taino. Bruttona se pitää jos aletaan pilkkua viilaamaan.

Taulukkopalkka myyjälle on 11.29e/h. Jos käyttää laskukaavaa 11,29 x 37,5 x 4 saa täysin tuntien kuukausianansioksi 1693,5e. Tämä x12 = 20322e. Siis bruttona. Tuosta napsuu verot, eläkemaksut jne. Ja tämä siis pääkaupunkiseudulla.
Muualla suomessa taulukkopalkka on 10,84e/h ja ylläolevaa kaavaa käyttäen luvut ovat 1626e/kk ja 19512/v.

Eli ei. Ilman ylitöitä ja lisiä ei yli 20k vuosipalkkan kauppatöissä pääse.
(Ja tiedän että vuodessa on 52 viikkoa joka ei ole 4 x 12 mutta koska vuodessa on 4vko kesä ja 2vko talvilomaa joista saatava lomaraha on pienempi kuin työnteosta saatava palkka, on ylläoleva kaava tarpeeksi tarkka.)

Ellet sitten bruttoa tarkoittanut mikä nyt on älyllistä epärehellisyyttä, ja siinäkin tapauksessa vain vaivoin.

Joten näpit irti lisistä, tai opettele käymään kaupassa vain Ma-Pe.

 

[Jymäkkä]

Valtion kokonaiskulutusta katsottaessa terveydenuolto on tosiaankin se massiivinen kuluerä. Erityisesti erikoissairaanhoito tulee kuluna kasvamaan sitä mukaa kun lääketiede kehittyy. Vuonna 2017 terveydenhuollon menot olivat 20,6 miljardia (9,2% BKT:stä), mikä oli reaalisesti 2,4% kasvu edellisvuoteen nähden. Tästä potista erikoissairaanhoito oli 7,4 miljardia ja kasvua edellisvuoteen oli 5,3%.

Yhtenä "ongelmana" (jos sitä nyt ongelmaksi voi sanoa) terveydenhoidon osalta on myös se, että valta-osa kuluista muodostuu kansalaisista jotka eivät itse tuota yhteiskuntaan verotuloja. Tämä ei tietenkään tarkoita että meidän pitää alkaa rajaamaan terveydenhoitoa varallisuuden tai tuottavuuden mukaan. Mutta onko tulevaisuudessa pakko ottaa käytännöllisempi lähestyminen terveydenhuollon tarjoamiseen esim. omavastuun kasvattamisessa vaikka elintapasairauksien osalta?

Ehkä joudutaan myös miettimään, pitäisikö kertynyttä varallisuutta käyttää enemmän vanhuusajan hoivapalveluihin, eikä pitää jemmassa perillisiä varten.

Ylipäänsä väestön vanheneminen on myös yksi iso terveyskuluja nostava tekijä, eli myös kaikki tuottavan työn ja yksityisen sektorin työntekijät ovat näitä kuluja kasvattamassa. Yhteiskunta on murroksessa, eikä kasvavat kulut tässä tapauksessa johdu mistään "porsastelusta ja pöhöttyneisyydestä".

 

[Satunnainen]

(Ja tiedän että vuodessa on 52 viikkoa joka ei ole 4 x 12 mutta koska vuodessa on 4vko kesä ja 2vko talvilomaa joista saatava lomaraha on pienempi kuin työnteosta saatava palkka, on ylläoleva kaava tarpeeksi tarkka.)

Vuosiloman ajalta maksetaan palkkaa. Lomarahaa tulee sitten vielä siihen päälle. Eli jos mietitään vuosiansiota ilman lisiä, niin noin 54 viikon palkka on lähempänä todellisuutta kuin laskemasi 48 viikon palkka. Onko kaupan alalla muuten tosiaan 6 viikkoa vuosilomaa? Lakisääteisestihän sitä kertyy 5 viikkoa.