Joo, näin taitaa olla. On pitänyt hakea jotain opiskelijakorttityyppistä, jolla sitten saanut matkat halvemmalla. Tääkin on mulle vielä ihan auki, että kuuluuko matkatkin maksuttomuuteen. Asuminen ei kai sentään, eihän kaikki 2. asteen opiskelijat huoltajillaan asu.Mites koulumatkat? Kun jos joutuu bussia yms käyttämään, eli asut kauempana koulusta, niin on joutunut jonkun omavastuun ilmeisesti maksamaan.
No ei tietenkään maksateta, sitähän tuo maksuttomuus tarkoittaa, että oppikirjat kustannetaan kunnan toimesta.
Tuntuu uskomattomalta kun miettii kuinka paljon esim. S-ryhmässä on kepulaista vaikutustaa.Millähän konstilla kepulit aikoo kieltää kauppojen omat tuotemerkit? Säätävät lain?
Tässähän on myös Lidl kohteena jolla pääosa tuotteista on omilla merkeillä. Mahtaa olla Neckarsulmissa haavit auki kun Suomesta tulee tieto että se on nyt Crivitit ja Dulanot finito!
Puhumattakaan Nobelanerista! Siinä on palstaveli @pettter sekaisin kuin seinäkello Malmin Liiterissä.
Millähän konstilla kepulit aikoo kieltää kauppojen omat tuotemerkit? Säätävät lain?
Mitä ikinä tuo kyseinen kohta oikein käytännössä tarkoittaakaan, niin se on varmaa, että suomalaiset poliitikot eivät tohdi ryhtyä sellaisiin toimiin, jotka leikkaisivat S:n ja K:n voittoja. Ja S:n puolella edustajistot ja hallintoneuvostothan nyt tosiaan ovat pullollaan poliitikkoja, kepulaisia ja muitakin myös.Tuntuu uskomattomalta kun miettii kuinka paljon esim. S-ryhmässä on kepulaista vaikutustaa.
Mullakaan ei ole ihan tarkkaa tietoa, miten nuo menee, mutta digikirjoillekin se periaate on, että jokaisesta käyttäjästä menee maksu, ihan kuin perinteisilläkin kirjoilla, kun jokainen osti tietysti omansa. Eli kunta ei voi hankkia jotain materiaalia, ja jakaa sitä vapaasti kaikille. Toki tähän on varmasti tulossa nyt uusia käytänteitä, tähän astihan oppilaat ovat ostaneet digikirjan itse kuten ennen perinteisen kirjan. Tämä oppimateriaalien hankinnan siirtyminen kunnille muuttanee pelikenttää ja käytänteitä. Useat kunnathan ovat jo omatoimisesti aloittaneet tätä jo ennen uuden hallituksen päätöksiä.Hieman epäselvästi kirjoitettu minulta. Tarkoitin, että nykyään paperikirjat uusiutuvat kovin usein ja maksaja tälle löytyy, eikä asialle oikein voi mitään. Sen sijaan, kun maksaja on kunta, toivon tämän edistävän materiaalien muuttumista digitaaliseksi. Kuka ties joskus voisi olla vaikka jonkinlainen oppikirjojen "Netflix", johon kunnat ostavat lisenssejä.
Digikirjathan ovat itse asiassa kalliimpia, kuin perinteiset kirjat, koska lisenssiä ei voi siirtää oppilaalta toiselle, ja edes lisenssin ostanut oppilas itse ei saa kirjaa käyttöönsä kuin määräajaksi. Tuttu opettaja arveli, että digiloikasta siirrytään halvimpiin mahdollisiin painettuihin kirjoihin, ja saman kirjan pitää kestää vuosikymmenen huolellisten lukiolaisten varovaisessa käsittelyssä. Tietokoneita opiskelijoille tuskin on varaa kustantaa, siis henkilökohtaiseen käyttöön. Osalla tullee olemaan oma kone, osa käyttää koulun lainakonetta - ja kuinka usein niitä sitten uusitaan on resurssikysymys.Mullakaan ei ole ihan tarkkaa tietoa, miten nuo menee, mutta digikirjoillekin se periaate on, että jokaisesta käyttäjästä menee maksu, ihan kuin perinteisilläkin kirjoilla, kun jokainen osti tietysti omansa. Eli kunta ei voi hankkia jotain materiaalia, ja jakaa sitä vapaasti kaikille. Toki tähän on varmasti tulossa nyt uusia käytänteitä, tähän astihan oppilaat ovat ostaneet digikirjan itse kuten ennen perinteisen kirjan. Tämä oppimateriaalien hankinnan siirtyminen kunnille muuttanee pelikenttää ja käytänteitä. Useat kunnathan ovat jo omatoimisesti aloittaneet tätä jo ennen uuden hallituksen päätöksiä.
Helsingissä oli kadut jo ennen autoja. Autoiluun suoraan ja epäsuorasti liittyvillä veroilla on ihan varmasti maksettu kaikki autoiluun liittyvä infra.Autoilun verotuloista jää toki yli, kun lasketaan pelkästään tieinfrastruktuurin ylläpitokustannukset, mutta itse infrastruktuurin perustamisen hinta pitäisi myös arvioida. Yksin Helsingissä on n. 1000 km katuja, joiden hinta nykykustannuksin on n. 15 milj. €/km eli tämän infran arvo on näin laskien yhteensä 15 miljardia. Luku on tietenkin vain suuntaa antava ja riippuu laskentatavasta. Yhden parkkipaikan hinta Helsingissä taisi olla jopa 65 000 € ja sekin tila on poissa rakentamisesta tai muusta hyötykäytöstä, mille myös pitää laskea hintansa. Tämä kaikki edellä on tietenkin vain pieni osa koko Suomen tie- ja katuinfran arvosta. Kokeile laskea sille kaikelle hinta, niin katsotaan, mihin bensaverot yms. riittää.
Ja jos ei riitä, niin päälle voi laskea myös ympäristövaikutukset (pienhiukkasten terveysvaikutukset sekä ilmaston lämpeneminen)Tämä kaikki edellä on tietenkin vain pieni osa koko Suomen tie- ja katuinfran arvosta. Kokeile laskea sille kaikelle hinta, niin katsotaan, mihin bensaverot yms. riittää.
Hirveän vähän jossain New Yorkissa on näkynyt metsästäjiä ja kaskiviljelijöitä. Sen verran kovan kilpailuedun tiheä asuminen ja toimiva joukkoliikenne antavat.Joku saattaa mennä töihin, toinen kuljettaa vekaroita hoitopaikkoihin jne. Vaihtoehto olisi, että harrastaisimme kaskiviljelyä ja metsästystä. Nimittäin sen verran kovan kilpailuedun auto antaa verrattuna niihin maihin, missä niitä ei käytetä
New York romahtaisi päivässä parissa ilman autoja. Ruoka ja tavarat eivät kulje metrolla. Oletko nähnyt koskaan autoa Nykissä? Varmaan piruuttaan pyörivät ympyrää siellä.Hirveän vähän jossain New Yorkissa on näkynyt metsästäjiä ja kaskiviljelijöitä. Sen verran kovan kilpailuedun tiheä asuminen ja toimiva joukkoliikenne antavat.
Autoilun verotuloista jää toki yli, kun lasketaan pelkästään tieinfrastruktuurin ylläpitokustannukset, mutta itse infrastruktuurin perustamisen hinta pitäisi myös arvioida. Yksin Helsingissä on n. 1000 km katuja, joiden hinta nykykustannuksin on n. 15 milj. €/km eli tämän infran arvo on näin laskien yhteensä 15 miljardia. Luku on tietenkin vain suuntaa antava ja riippuu laskentatavasta. Yhden parkkipaikan hinta Helsingissä taisi olla jopa 65 000 € ja sekin tila on poissa rakentamisesta tai muusta hyötykäytöstä, mille myös pitää laskea hintansa. Tämä kaikki edellä on tietenkin vain pieni osa koko Suomen tie- ja katuinfran arvosta. Kokeile laskea sille kaikelle hinta, niin katsotaan, mihin bensaverot yms. riittää.
Ei kai kukaan taas ole ollut autoilua kieltämässä, puhe oli töissä käymisestä ja lapsien viemisistä. Muuten joudutaan metsästämään. Ei silti, jos tarve tulisi niin Manhattanin logistiikka saataisiin hoidettua tavalla tai toisella ilman polttomoottoreitakin,New York romahtaisi päivässä parissa ilman autoja. Ruoka ja tavarat eivät kulje metrolla. Oletko nähnyt koskaan autoa Nykissä? Varmaan piruuttaan pyörivät ympyrää siellä.
Kommenttisi oli poikkeuksellisen tyhmä, jopa vihervasemmistosta käsin lausuttuna.
Olen tietoinen siitä, että maaorjuus on päättynyt ja ihmisillä on kotiinjäämisen lisäksi paljon muitakin vaihtoehtoja, kuten muuttaminen tai joukkoliikenteen käyttäminen. Kyse on vain insentiiveistä. On toki valitettavaa, että te henkiset maalaisliittolaiset olette vuosikymmenten tukiaispolitikalla saaneet jarrutettua maan luontaista kaupungistumista kymmenillä vuosilla verrattuna vaikka länsinaapuriimme, jonka seurauksena meillä on rakennettuna tönöjä haja-asutusalueille jossa ei ole työpaikkoja ja aiheuttaneet tämän keskustellun ongelman. Kaupungistuminen on se joka luo talouskasvua ja työpaikkoja.Suomalaisista suuri osa joutuu valitsemaan auton tai kotiin jäämisen välillä. Tajuutsä? Ja juuri autojen mahdollistava suurempi liikkuvuus edesauttaa koulutusta, luo työpaikkoja jne.
Samaa mieltä, että paljon hyvääkin on vasemmistoliiton ministerivalinnoissa. Eritysesti se, että salkut ovat kevyimmästä päästä ja niitä on ainoastaan kaksi. Lähihoitaja ja muumimaailman kassa on kyllä kova hauiksen näyttö.Vasemmistoliiton ministerivalinnat menivät nappiin, ehkäpä koko hallituksen pätevimmät ministerit.