Amorphis

[Siivu]

Aika perus Amorphis-rallatus toinen uudelta levyltä julkaistu biisi. Raskaampaa ja örisesevämpää materiaalia kiitos. Ei tuollaisia tuutulauluja jaksa kuunnella.

Saa nähdä paraneeko jos muutaman kerran kuuntelee uudestaan jossain vaiheessa

AMORPHIS - Wrong Direction (OFFICIAL VIDEO) - YouTube

Pakollinen radiosoittosinkku samaan tapaan kuin Sacrifice edelliseltä, ei sen kummempaa. Diggaan kyllä Ressun rumpaloinnista tässä biisissä.

Mitä ennakkoarvioita olen lukenut, niin kovin ördäyksentäyteistä lättyä en odota. Massiivisemmaksi ja progemmaksi Queen of timea on sen sijaan edeltäjiinsä verrattuna kuvattu ja mukana on uusia elementtejä, kuten jouset ja kuoro, joille itseltäni varauksellinen hyväksyntä. Olisin itse toivonut lievää kurssin korjausta Elegyn suuntaan, mutta pääasia että luovat edes vähän nahkaansa, kunhan ei ihan Far from the Sunin tasoista muutosta tehdä. Kovia kehuja ennakkoarvioinneissa kuitenkin, joten odotukset ovat jokseenkin korkealla.

 

[turo-urpo]

Mitä ennakkoarvioita olen lukenut, niin kovin ördäyksentäyteistä lättyä en odota. Massiivisemmaksi ja progemmaksi Queen of timea on sen sijaan edeltäjiinsä verrattuna kuvattu ja mukana on uusia elementtejä, kuten jouset ja kuoro, joille itseltäni varauksellinen hyväksyntä. Olisin itse toivonut lievää kurssin korjausta Elegyn suuntaan, mutta pääasia että luovat edes vähän nahkaansa, kunhan ei ihan Far from the Sunin tasoista muutosta tehdä. Kovia kehuja ennakkoarvioinneissa kuitenkin, joten odotukset ovat jokseenkin korkealla.

Ehkei se vähäinen örinä haittaisi niin paljoa, mutta toivottavasti tulisi uudenlaista rakennetta joihinkin biiseihin. The Bee ei sentään ihan perinteisellä poppikaavalla mennyt, muttei sekään vielä kovin revittelevää ollut. Tuskin tälläkään kertaa on tulossa mitään Rime of the Ancient Mariner tai Sons of Winter and Stars yms. tyylistä eeposta, mutta edes vähän progressiivisuutta olisi tervetullutta vaihtelua. Toisaalta Amorphis on mitä on ja jotkut toiset bändit tekee omalla tavallaan. Elegy näyttää olevan Amorphiksen ainut yli 7 minuuttinen kappale. Luulisi, että taidot riittäisi laittaa useampia ideoita samaan biisiin ja luoda pidempi kestoinen taideteos.

 

[Siivu]

Ehkei se vähäinen örinä haittaisi niin paljoa, mutta toivottavasti tulisi uudenlaista rakennetta joihinkin biiseihin. The Bee ei sentään ihan perinteisellä poppikaavalla mennyt, muttei sekään vielä kovin revittelevää ollut. Tuskin tälläkään kertaa on tulossa mitään Rime of the Ancient Mariner tai Sons of Winter and Stars yms. tyylistä eeposta, mutta edes vähän progressiivisuutta olisi tervetullutta vaihtelua. Toisaalta Amorphis on mitä on ja jotkut toiset bändit tekee omalla tavallaan. Elegy näyttää olevan Amorphiksen ainut yli 7 minuuttinen kappale. Luulisi, että taidot riittäisi laittaa useampia ideoita samaan biisiin ja luoda pidempi kestoinen taideteos.

Ei enempi örinä minuakaan lainkaan haittaisi, pidän yleisestikin kovasti kontrastista ördäyksen ja puhtaan laulun välillä, kunhan puhdas on oikeasti puhdasta.

Elegy oli itselleni se levy ja etenkin se biisi, joka aikanaan käänsi myöhäisteinin korvat Metallicasta hieman toiseen suuntaan. Vaikken voi mitenkään sanoa pettyneeni Joutsenen ajan Amorphikseen, päinvastoin, turhan runsas elektroilu ja tiluliluttelu tietyissä uusissa biiseissä häiritsee kyllä. Itselleni putoaisi paremmin jokseenkin synkempi, viipyilevämpi ja maalailevampi tyyli, tuoreemmasta tuotannosta verrokiksi vaikkapa I of Crimson Blood.

 

[banaaninviljelijä]

Jos Amorphiksen edellinen albumi teki vaikutuksen ja vei ykköstilan orkesterin albumeista kautta aikojen, niin tänään ilmestyvä Queen of Times vei sydämeni jo ensi kuuntelemalla.
Miten ihmeessä joku bändi voi ainoastaan parantua vanhetessaan?
HUH!

 

[Rinksu]

Jaahas, uutta videon tynkääkin pukkas pihalle ja ihanainen Annikkikin se siellä hyörii. Ihan kivan kuuloinen piisi, Amorphikseksi tunnistaa ja kivasti tuo rytmiikkakin soutaa (taitaapi olla vähän jotain odd timea mukana). Täytyykin pistää platta hankinnan alle.

Amongst Stars (ja juutuupista siis)

 

[DarkTower]

Ei voi muuta todeta kuin että on kyllä kova levy tämä uusin.

 

[I am not Jesus]

Jaahas, uutta videon tynkääkin pukkas pihalle ja ihanainen Annikkikin se siellä hyörii. Ihan kivan kuuloinen piisi, Amorphikseksi tunnistaa ja kivasti tuo rytmiikkakin soutaa (taitaapi olla vähän jotain odd timea mukana). Täytyykin pistää platta hankinnan alle.

Amongst Stars (ja juutuupista siis)

Pakko ostaa levy vielä tänään.

 

[Stouts77]

Yksi sana. H-U-I-K-E-A.

 

[turo-urpo]

Mitä helvettiä. En tiedä onko jotkut mies menkat alkamassa vai mikä on kun joutuu itkua pidättelemään uutta levyä kuunnellessa. Ensimmäisen kuuntelun jälkeen voi jo julistaa kaikkien aikojen Amorphis levyksi. En tiedä vaikka menisi korkealle kaikista levyistä mitä on tehty. Sen näkee vasta sitten kun 5 miljoonaa kuuntelua takana. Puhtaat laulut kuulostaa ajoittain vähän pliisuilta, mutta muuten ei ole mitään valittamista. Huhuttu uudistuminen ei onneksi jäänyt huhupuheeksi.

 

[Outsider]

Posteljooni oli tuonut Äxän paketin kotiin, mutta vielä ei ehtinyt kuuntelemaan levyä, kun piti suunnata rillaamaan ja terassille. Pelottaa mitä sieltä tulee, kun hehkutusta on tullut niin paljon joka suunnasta.

 

[Siivu]

Levykauppa Äx:n logistiikkaketju petti, levy ja paita huinaavat jossain helvetin lajittelukeskukseessa. Perkeleen perkeleen helvetin perse. Onneksi on Spotify.

Mitä helvettiä. En tiedä onko jotkut mies menkat alkamassa vai mikä on kun joutuu itkua pidättelemään uutta levyä kuunnellessa. Ensimmäisen kuuntelun jälkeen voi jo julistaa kaikkien aikojen Amorphis levyksi. En tiedä vaikka menisi korkealle kaikista levyistä mitä on tehty. Sen näkee vasta sitten kun 5 miljoonaa kuuntelua takana. Puhtaat laulut kuulostaa ajoittain vähän pliisuilta, mutta muuten ei ole mitään valittamista. Huhuttu uudistuminen ei onneksi jäänyt huhupuheeksi.

Yhden kuuntelun jälkeen voisin toistaa edellisen sanasta sanaan. Irralliset sinkku- ja videolohkaisut hieman lamauttivat odotusarvoa, joten yllätys on kaksin verroin positiivinen. Die hard fanin expectations well managed!

Tutun ampparin jälkeen Message in the Amber ja vanhemmankin materiaalin ystävänä etenkin Daughter of Hate vetivät lattian tyystin jalkojen alta. Enempää en tällä kuuntelulla uskalla arvostella, mutta tämän kerran tohdin olla Jone Nikulan kanssa samaa mieltä: tässä on yksi vuoden levyistä, ellei juuri yksi kaikkien aikojen Amorphiksen kovimmista - kenties jopa "the".

Huvinvuoksiharrastelijarumpalina olen tavannut satunnaisesti paukutella Amorphiksen levyjä läpi ja kun Under the Red Cloudilla viimeistään tipahti kyydistä, enää ei muutaman biisin kanssa tarvitse kyytiin edes yrittää. Snoopy on kehittynyt vanhemmalla iällä aivan helvetisti, jos vertaa vaikka Eclipseen ja Silent Watersiin.

 

[sampio]

On kyllä kovaa kamaa sen minkä olen ehtinyt kuunnella. On se, kova!

 

[Rinksu]

Joo, täytyy nyt myös yhtyä edellisiin mielipiteisiin. Hienojen Eclipsen, Silent Watersin ja Skyforgerin jälkeen oli bändin tuohussa tiettyä kisaväsymystä havaittavissa, vaikka hetkensä noilla tuon maagisen kolmikon jälkeisillä lätyilläkin toki on. Nyt ote on taas freesi ja vaikka nyt mitään pyöriä tälläkään ei uudestaan keksitä, onnistuu bändi mukavasti tuomaan noiden orkestraatioiden ja kuorojen kautta jotain uutta musaansa.

Välillä murjotaan, välillä herkistellään, löytyy mukavia riffejä, hyvää rytmikästä rumpalointia, komeita kertosäkeitä. Otetaan nyt jokunen makustelukierros lisää ennen kuin tuomitaan platta yhtään miksikään, mutta hyvältä kyllä vaikuttaa.

 

[Veijari]

Nyt on kyllä kova levy joka osui ja upposi ensikuultelulla. Jos haluaa sisältöä ensitutustumiseen niin kannattaa kuunnella Suplasta: Radio Rockin Iltavuoro - Iltavuoro EXTRA: Ensisoitossa Amorphis - Queen Of Time | Supla jossa Esa ja Santeri avaavat Radio Rockin iltavuorossa levyä biisi kerrallaan.

 

[UnenNukkuja]

Hörähdyksen alussa aiheutti, kun olin kuulevinani Patakakkosen tunnaria. Toisaalta joskus kuulemani Mummo kanasensa niitylle ajoi sai minut rakastumaan tähän bändiin.

Renkutan ehdottomasti lisää tätä. Lämmennyt olen jo.

 

[Pavlikovsky]

Olin jo Under The Red Cloudin kohdalla sitä mieltä, että vieläkö Amorphis jaksaa sylintereistään vääntää laadukkaamman levyn nyt lähivuosina, koska laatuvaatimukset asetettiin edeltäjän myötä jo aika korkealle yleisen ambition suhteen. Omaa painostani en ole hyllykköön käynyt vielä hankkimassa eli joidenkin kuuntelukertojen varassa ollaan spotifyn kautta, mutta jo nyt pitää sanoa että moukari lenti aivan samoille luvuille kuin edellinenkin. Sen kuulee heti. Tuhdisti säröä niin kitaroissa kuin Joutsenen käskyttämisessä, mutta huolellisesti tehdyt kliinimmätkin osiot. En tiedä sitä, että kehittyvätkö teknisesti tuon ikäiset muusikot enää niin hirveästi, mutta sellainen fiilis on, että tuollakin rintamalla ihan kuin bändi olisi loikkinut levy levyltä pidemmälle. Pidän myös naislaulannasta, huilun osuudrsta biiseissä ja kaikesta missä Amorphis osaa yllättää verrattuna mainstream-hevibändeihin, joita mahtuu tusinaan kolmetoista muovisine biiseineen.

Vaatii vielä asiaan kuuluvat lisäkuuntelut, mutta kyllä tämä on aika jykevä statement yhtyeeltä. Suosikkeina tähän mennessä levyn kokonaisuudessa paremmalta kuulostava The Bee, folkahtava Message In The Amber ja komeasti laukkaava Amongst Stars.

 

[Rinksu]

Alan olla sitä mieltä, että tämä Golden Elk on yksi bändin kaikkien aikojen komeimmista vedoista. Erottuu positiivisesti levyn muutenkin helvetin vahvasta alkupuoliskosta kauniisti karmivalla kiippari-introllaan ja hienolla kertsillään ja sitten vielä päälle ne Orphaned Land-vibat biisin keskellä. Hieno veto kaikkiaan.

 

[turo-urpo]

Japanin cd:ltä löytyy bonuksena tälläinen humppabiisi, jota ei taida Spotifystä löytyä. En tiedä onko muihin maihin vielä jotain bonuksia vai onko tämä+2 jotka omalta levyltä löytyy ainoat bonukset.

Amorphis - Honeyflow (Japan Bonus Track) - YouTube

 

[Siivu]

Nostetaanpa ketjua, kun Queen of Time on saanut tuntuvasti soittoaikaa. Itse asiassa pari viikkoa sitten piti pakottaa itsensä nappaamaan levy pois lautaselta, ettei pilaa sitä liikakuuntelulla.

Olisi epäreilua verrata uutukaista alkusysäyksen antamiin klassikoihin Tales ja Elegy, enkä halua sitä edes yrittää, mutta uuden ajan Amorohis-tuotannosta tämä on kiistatta paras albumi. Kappaleista parhaiten kolahtavat Message in the Amber patakakkosmelodioineen, synkän kaunis Daughter of Hate, The Golden Elk jousineen ja aina vaan eri tavoin avautuva Pyres on the Coast. Myös sinkkulohkaisut Wrong Direction ja Amongst Stars ovat alkaneet jokseenkin odottamattomasti toimia aina vaan paremmin. Toiseen äärilaitaan itselleni putoavat The Bee, Heart of the Giant ja Grain of Sand. Ensimmäisen ylenmääräinen tiluliluttelu ei vaan uppoa ja jälkimmäiset ovat vaan jokseenkin tylsiä vetoja.

Bonusbiisi As Mountans Crumblea kuunnellessa meni hetki ennen kuin hoksasin mitä tuttua siinä on, kunnes tajusin, että biisi voisi hyvin olla Barren Earthin esikoiselta Curse of the Red River, jolle Oppu tekaisi useamman biisin ja kappas, niinhän Opun nimi löytyi levyn ainoana tämän bonarin alta.

Lyriikat ovat paikka paikoin toistuvia ja tutun kaavan mukaisia, tai vähän tankeroa, mutta en jaksa niistä nyt alkaa.

Kaikkiaan todella kova levy, 9+ vähintään.

 

[sampio]

Kova levy on kyseessä, ja pakko myöntää, että mulle on kolahtanut tuo Amongst Stars todella kovaa. Sopivan melodinen ja mahtipontinen, johon sitten Joutsenen murina tuo kivan mausteen. Ja naissolisti tietysti tuo kokonaan uuden ulottuviiden biisiin.

Tänään menen tsekkaamaan Amon Rantajameille, jossa aiemmin taitaa Apulanta olla kovinta matskua tähän saakka. Ennen Amorphista esiintyy Kaija Koo ja Jenni Vartiainen, joten kyse on siis todella Iskelmäradion kattauksesta alkuillasta. Saa nähdä, millainen meno on. On siellä onneksi iso screen futikselle sillä aikaa kun korkkarit nousee kattoon.

 

[Moto]

Tänään menen tsekkaamaan Amon Rantajameille, jossa aiemmin taitaa Apulanta olla kovinta matskua tähän saakka. Ennen Amorphista esiintyy Kaija Koo ja Jenni Vartiainen, joten kyse on siis todella Iskelmäradion kattauksesta alkuillasta.

Jokin aika sitten vilkaisin keikkakalenteria ja ajattelin, että voisi käydä tuolla Amorphiksen vilkaisemassa, mutta sitten kesälomasuunnitelmat näyttivät sotkevan tämän suunnitelman. Majoitusongelmien (tai ei ne oikeita ongelmia olleet, mutta vakioyösijaa ei löytynyt tarpeeksi pitkäksi aikaa ennen ensi viikkoa) takia sitten kuitenkin tuli hankittua tänne lippu. Jenni Vartiaisen olisi voinut katsoakin, mutta Kaija Koota riittänee kerta elämässä. Ei sen nyt niin paha ollut muutama vuosi sitten Tammerfestillä, mutta ei muutenkaan kiinnostanut olla tuolla suht pienellä alueella jumissa tuntitolkulla, kun ainakaan päivälipulla ei olisi päässyt välillä poistumaan.

Nuo telttakeikat ovat kaksipiippuinen juttu. Sateella tietysti loistavaa. Nyt kauniina kesäiltana olisi kyllä voinut keikan maisemana katsella hyvin Lohjajärveäkin sen sijaan, että oli nalkissa kuumassa teltassa. Porvoon Pop Festeillä on pariin kertaan tullut käytyä vastaavassa teltassa - 2015 lavajärjestely oli samanlainen kuin täällä eli lava pitkällä sivulla. Ei oikein toimi - hyville paikoilla mahtuu tuota kautta suht vähän porukkaa ja oli aika tukalaa, kun tuossa vaiheessa iltaa jo hyvässä juhlakunnossa olutta porukkaa koitti tunkea koko ajan lisää. Porvoossa oli viime kesänä lava siirretty lyhyelle sivulle ja se oli mielestäni paljon parempi ratkaisu. Vinkkiä Lohjallekin.

44 euroa yhdestä tunnin mittaisesta keikasta on aika suolainen hinta, mutta on sitä joskus pahempiakin hintoja maksettu. Mitä aiempia settilistoja katselin, niin samat biisit on festarikeikoilla vedetty - olisipa Tomi Joutsenen kotikylän kunniaksi tullut jotain spesiaalia. Toisaalta, mitäpä siitä kun en ollut tällä kiertueella bändiä aiemmin nähnyt. Sen verran vahva levy tuo Queen of Time on, että olisi kuullut siltä vaikka enemmänkin kuin neljä biisiä (The Bee, The Golden Elk, Wrong Direction, Daughter of Hate). Under the Red Cloud oli lähes yhtä hyvin edustettuna kolmella biisillä. Varmaan pitää laittaa uusiksi marraskuussa Nordiksella.

Oli noista lomasuunnitelmien muuttumisesta myös se hyvä puoli, että nyt myös ehtii matkan varrella Pietarsaareen Ykkösen kärkikamppailuun. Miten se liittyy tähän? No ei mitenkään, mutta tarjoaa sopivan aasinsillan siihen, että minä en ollut se umpijurrinen HIFK-huppariin ja -lippikseen pukeutunut tyyppi... Autolla ja vesilinjalla liikkeellä. Ja siitä toinen aasinsilta pysäköintiin. Jätin auton parkkiin keskustaan kirkon tuntumaan, kun ei ensikertalaisena tiennyt, kannattaako lähemmäs yrittää. No, olisi sinne päässyt vissiin suunnilleen portille parkkiin, jos olisi halunnut. Mutta tulipa tehtyä samalla eksoottinen kävelykierros Lohjan perjantai-illassa.

Settilista tuosta: Amorphis Concert Setlist at Rantajamit 2018 on July 6, 2018 | setlist.fm

 

[sampio]

@Moto

Joo, siellä oli kyllä tangokansalla aika kova meno päällä parhaimmillaan. Yhdet laatat sain jalkojen juureen, mutta onneksi meni sen verran ohi, että vain roiskeet tuli nilkoille. Jotain Hifkin lippikseen verhoutunutta nuorehkoa jannua siellä yritettiin kelluttaa yleisön päällä, ei onneksi ollut aivan meikäläisen kohdilla, vaikka aika edessä olinkin. Päissään sekin oli kuin entinen mies, ja tunki kavereidensa kanssa takaa eteen kesken keikan.

Tuo rantanäkymähän oli käsittääkseni nyt ekaa kertaa mukana. Siitä oli viime vuonna juttua keskustelupalstoilla yms. miksi Lohjan edustavin osasto pitää blokata näkyvistä tapahtuman ajaksi, ironisesti vielä Rantajamit on nimenä. No, hyvä, että nyt oli herätty asiaan.

Mä olen monessa jutussa hiukan pihalla, mutta pakko silti todeta, että en ymmärrä tuota festareilla tinttaamista kyllä millään. Tai no muutenkaan, mutta mikähän riemu siellä on keinua tuhannen päissään ja oksennella ympäriinsä, kun voisi ottaa ne pari kavereiden kanssa ja keskittyä ihan siihen musiikkiinkin. Nämä Rantajamit ovat toki kaiken kansan kokoontumisajot ja tuttujenbongaskemut, mutta aika rasittava kokonaisuus silti. Onneksi oli se futisteltta myös, niin jaksoi odotella kavereita Kaija Koon ajan.

Mutta itse Amo oli hyvä. Valitettavan lyhyt keikka aikarajan vuoksi, mutta kyllä mä tykkäsin. Muutkin kuin Tomi jopa näyttivät olevan elossa, aika usein kun meno on hyvästä musasta huolimatta ollut aika flegmaattista pl. Joutsen. Saattoi tietysti vaikuttaa sekin, että olivat ikäänkuin kotikentällä ja yleisö eli aika hyvin Tomi-chantteineen mukana.

Täytyy kyllä sanoa, että tuo Joutsenen murina on jumalaista. Mulla ei mikään maailman laajin kokemus ole näistä solisteista, mutta vetäähän se ihan vitun hienosti ja puhtaanakin ääni soi hyvin. Välillä Amorphiksen musa on liian tiluttelua, mutta sitten kun mennään sinne brutaalin alle osastolle, meinaa pää irrota kaikilta. Esim. eilen se Bad Bloodin alku oli kova.

Edit: Bad Blood ei siis nyt niin brutaali biisi ole, mutta potki livenä hienosti, kun Joutsen riehui siinä muutaman metrin päässä.

 

[Moto]

Joo, siellä oli kyllä tangokansalla aika kova meno päällä parhaimmillaan. Yhdet laatat sain jalkojen juureen, mutta onneksi meni sen verran ohi, että vain roiskeet tuli nilkoille. Jotain Hifkin lippikseen verhoutunutta nuorehkoa jannua siellä yritettiin kelluttaa yleisön päällä, ei onneksi ollut aivan meikäläisen kohdilla, vaikka aika edessä olinkin. Päissään sekin oli kuin entinen mies, ja tunki kavereidensa kanssa takaa eteen kesken keikan.

Tuo rantanäkymähän oli käsittääkseni nyt ekaa kertaa mukana. Siitä oli viime vuonna juttua keskustelupalstoilla yms. miksi Lohjan edustavin osasto pitää blokata näkyvistä tapahtuman ajaksi, ironisesti vielä Rantajamit on nimenä. No, hyvä, että nyt oli herätty asiaan.

Jep, samaa tyyppiä tarkoitin. Ensin oli kova hinku päästä eteen, hetken päästä näemmä sieltä pois. Jotain kautta se taas päätyi edemmäs ja keikan lopulla, taisi olla juuri ennen tuota crowd surfing-yritystä, hemmo istui lattialla tuhannen päissään lattialla.

Ennakkoon ajattelin tosiaan, että festari on kokonaan ulkoilmassa ja keikan taustana voi idyllisesti ihailla kesäillan auringonlaskua järven rannalla tai huonoimmillaankin kuunnella (jos jotain kuuluu) kesäsateenropinaa anorakin huppua vasten, niin siinä mielessä tuollainen hikinen teltta, missä oltiin selin rantamaisemaan, oli vähän pettymys. Sen olisi yhtä hyvin voinut pystyttää vaikka jonnekin torille keskustaan, mikäli Lohjalta riittävän laaja aukio löytyy.

 

[V-G-]

Tämä bändi saisi jo vihdoin alkaa tehdä pelkästään suomenkielisiä biisejä. Jos ei näin monessa vuodessa opi lausumaan englantia edes välttävästi, voisi lopettaa yrittämisen. Amorphis on tässä suhteessa todella todella nolo, suorastaa kiusallinen yhtye. Muutenhan niiden kappaleissa ei useinmiten ole minkäänlaista vikaa, ja tämä uusin radiosoitossa oleva naislaulajan kanssa tehty duetto olisi oikeasti hyvä, jos mieslaulajalla olisi mitään hajua kielestä jolla laulaa.

Seduce and intoxicate facepalm aiaiai pakko vaihtaa kanavaa voi helvetti...

 

[sampio]

Tämä bändi saisi jo vihdoin alkaa tehdä pelkästään suomenkielisiä biisejä. Jos ei näin monessa vuodessa opi lausumaan englantia edes välttävästi, voisi lopettaa yrittämisen. Amorphis on tässä suhteessa todella todella nolo, suorastaa kiusallinen yhtye.

Kyllähän noita on suomalaisissa ja miksei muunkin maalaisissa yhtyeissä enemmänkin, missä ääntäminen ei niin sujuvaa ole, mutta enpä jaksa antaa tämän häiritä. Ei näytä vaikuttavan Amorphiksen suosioon kuitenkaan ulkomailla, joten jotenkin tuntuu, että tämä ääntämisestä nillittäminen on taas sitä suomalaista ollaan silti ihan paskoja -mentaliteettia, siis laajemminkin kuin nyt tähän kommenttiisi liittyen. Aina voisi tietysti ajatella, että kun ammattiin liittyy, luulisi osaavan paremmin kieltä, vaan jos ymmärretyksi tulee niin mikäpäs siinä. Kyllä minä tankeroon ääntämiseen paikoin itsekin kiinnitän huomiota niin musiikissa kuin vaikkapa haastatteluissa yms., mutta rehellisesti sanottuna eipä niin hirveän paljon häiritse, pääasia on, että uskalletaan olla äänessä. Jos jollain on itsetunto niin herkässä, että pitää siitä vittuilla niin sehän kertoo vain itsestään enemmän. Edellinen viittaus siis yleisesti.