Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Hermes#41]

Ei kai hinta kuulu kustannusperusteisesti muodostua kuin ehkä insinöörin päiväunissa? Hinta on markkinaehtoinen ja kustannukset ovat täysin eri asia.

Eikä tämä ole saivartelua.

Juuri näin. Arvon tuotto on se ongelma. Mutta se ei oikein lämmitä jos palkallaan ei pärjää.

Toki osa työntekijöistä pääsee hinnoittelemaan itsensä arvopohjaisesti.

 

[12961]

Juuri näin. Arvon tuotto on se ongelma. Mutta se ei oikein lämmitä jos palkallaan ei pärjää.

Toki osa työntekijöistä pääsee hinnoittelemaan itsensä arvopohjaisesti.

Voi se ongelma olla vähäinen kysyntä ja sen myötä ylitarjonta, eikä monella kotimaisen teollisuuden alalla ollenkaan kaukaa haettua. Pudotuspelejä pelataan ja kustannuksia nostamalla päästään niistä ulos, samalla kun protektionistinen yritystukipolitiikka nostaa päätään, ihan eurooppalaisella tasolla.

Eihän se ole pelkästään työmarkkina, missä kysyntä ja tarjonta toimii. Jos haluaa pitäytyä työmarkkinassa, on palkankorotushuutelun rinnalla syytä katsoa myös inflaatiota, joka meillä on ollut kilpailijamaita selvästi maltillisempaa.

 

[MPN]

Olisi hienoa kun Suomessa tilinauhassa näkyisi kaikki maksut mitä työnantaja maksaa, voisi alkaa kääntyä huutelu kokonaisveroasteen laskemiseen.

Toki ei Suomen tilanteessa tuo 4%+4% tai vastaava korotus ole missään nimessä ongelma, isompi ongelma on että tietylle julkiselle sektorille tuo taitaa olla 6%+6% ja siellä on kustannuspaineita muutenkin.

 

[Jymäkkä]

Ei kai hinta kuulu kustannusperusteisesti muodostua kuin ehkä insinöörin päiväunissa? Hinta on markkinaehtoinen ja kustannukset ovat täysin eri asia.

Eikä tämä ole saivartelua.

No ei toki pelkästään, kysyntä on toinen iso tekijä. Mutta kun ei tappiollakaan voi kovin pitkään myydä, niin vaikuttaahan kustannukset yleensä ihan merkittävästi. Monen tuotteen kohdalla kilpailu on kovaa ja katteet matalalla, tällöin kohonneet kustannukset näkyy kyllä käytännössä heti hinnassa.

 

[Pantteli]

Ei 10% palkankorotus tarkoita 10% lisäystä tuotteen kustannukseen läheskään kaikessa toiminnassa. Jos näin on, ei kyseistä hommaa kannata suomessa kyllä ennestäänkään tehdä.

Esimerkiksi autoteollisuudessa: yhden auton tekemiseen menee työaikaa n. 10h. Jos kustannus on 50€/h (reilusti yläkanttiin) siitä työvoimakustannuksen tuoma lisä on n. 50€ siihen auton hintaan...

No paljonko tuota autoteollisuutta löytyy Suomesta tällä hetkellä? Ja auton suunnittelu ei vaadi työaikaa ja myöskään kuljetus ja myynti on kanssa ilmaista, pelkästään rakennus kestää vain kymmenen tuntia? Sen verran voin vinkata, että nykyaikaisen auton kaikkien vaiheiden valmistus vie myös moninkertaisen määrän työtunteja.

Muutenkin isoja yrityksiä on huono ottaa aina esimerkiksi. Valtaosa Suomen yrityksiä on pieniä tai keskisuuria, ja lopputuotteen hinnasta suurempi myös osa tulee työvoiman kustannuksista. Jos ajatellaan, ettei täällä kannata tehdä mitään, ollaan suuren ongelmakohdan edessä. Mistä ihmeestä saadaan talouteen rahaa, jos täällä ei kannata tehdä yhtään mitään? Kaikki ostokset ulkomailta tekemällä ruokitaan vain muiden maiden kansantaloutta. Mitä suomalaisten työntekijöiden kannattaa sitten tehdä, kaikkiko pelkästään hoitamaan vanhuksia?

 

[Hermes#41]

No paljonko tuota autoteollisuutta löytyy Suomesta tällä hetkellä?

Liian vähän. Toki koko ala on murroksessa tällä hetkellä.

Valmet automotive on silti erinomainen esimerkki mihin Suomessa pystytään, jos halutaan ja osataan. Työvoimavaltaista puuhaa, mutta työ/tuotettu auto on yllättävän pieni. Juurikin hyvän suunnittelun ja automaation ansiosta.

Itse asiassa kun laskee pyöreästi 100k autoa ja Valmet automotive parhaillaan valmisti yhteensä n. 3500 työntekijän voimin, niin saadaan n. 50 työtuntia / auto. 50€/h laskettuna tekee 2500€. Siihen 10% on 250€.

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Syy siihen, että Suomessa ei ole autoteollisuutta enempää, ei ole työntekijän palkkatasossa vaan muualla.

Hoitotyössä ja muualla palveluissa tuottavuus on heikkoa työn luonteenkin takia ja sen takia työn hinta on kallista. Sielläkin pitää pystyä parantamaan tuottavuutta.

 

[Kilgore Trout]

Liian vähän. Toki koko ala on murroksessa tällä hetkellä.

Valmet automotive on silti erinomainen esimerkki mihin Suomessa pystytään, jos halutaan ja osataan. Työvoimavaltaista puuhaa, mutta työ/tuotettu auto on yllättävän pieni. Juurikin hyvän suunnittelun ja automaation ansiosta.

Itse asiassa kun laskee pyöreästi 100k autoa ja Valmet automotive parhaillaan valmisti yhteensä n. 3500 työntekijän voimin, niin saadaan n. 50 työtuntia / auto. 50€/h laskettuna tekee 2500€. Siihen 10% on 250€.

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Syy siihen, että Suomessa ei ole autoteollisuutta enempää, ei ole työntekijän palkkatasossa vaan muualla.

Hoitotyössä ja muualla palveluissa tuottavuus on heikkoa työn luonteenkin takia ja sen takia työn hinta on kallista. Sielläkin pitää pystyä parantamaan tuottavuutta.

Suomessa puuhataan kaikenlaista pientä autojen valmistukseen liittyvää. Business Tampereen pyörittämään autoteollisuuden klusteriin kuuluu melkein 100 yritystä.
Tosin eurooppalainen autoteollisuus alkaa olla siinä jamassa, että ravihevosten kasvattaminenkin taitaa säilyä pidempään pystyssä kuin se. Siellä ei alvin nostokaan haittaa, kun ei niitä niin maksella, käteiskaupoista.

Tampereen autoteollisuuden klusteri - Business Tampere Magazine

Liiketoimintaekosysteemin tarkoituksena on koota yhteen AI-osaaminen ja sen ympärillä tapahtuvat aktiviteetit Tampereen seudulla.

businesstampere.com

 

[tommy36]

Liian vähän. Toki koko ala on murroksessa tällä hetkellä.

Valmet automotive on silti erinomainen esimerkki mihin Suomessa pystytään, jos halutaan ja osataan. Työvoimavaltaista puuhaa, mutta työ/tuotettu auto on yllättävän pieni. Juurikin hyvän suunnittelun ja automaation ansiosta.

Itse asiassa kun laskee pyöreästi 100k autoa ja Valmet automotive parhaillaan valmisti yhteensä n. 3500 työntekijän voimin, niin saadaan n. 50 työtuntia / auto. 50€/h laskettuna tekee 2500€. Siihen 10% on 250€.

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Syy siihen, että Suomessa ei ole autoteollisuutta enempää, ei ole työntekijän palkkatasossa vaan muualla.

Hoitotyössä ja muualla palveluissa tuottavuus on heikkoa työn luonteenkin takia ja sen takia työn hinta on kallista. Sielläkin pitää pystyä parantamaan tuottavuutta.

Hyvä viesti. Ja jos nyt saa vitsikkääksi heittäytyä, niin osahan hinnoittelun ongelmasta poistuu sillä, että siirrytään prosenttikorotusten sijaan nostamaan palkkaa summalla X, riippumatta siitä, mitä kukin henkilö tienaa.
Aina heitellään läppää vaikkapa vappusatasesta, niin maksetaan nyt sitten kirjamellisesti kaikille siten,e ttä katsellaan sieltä palkkojen keskitasolta sopiva palkka, esim vaikkapa 2700 euroa, napataan siitä 10%, joka on sitten se 270 euroa, ja annettaan kaikille kautta koko linjan se 270 euroa lisää.

Verotust sitten hoitaa homman miten hoitaa, mutta sitten ainakin sen palkkadesiilin alapäässä päästään kohti sitä vaurastumista, sekä sijoittamiseenkin osallistumista, tukien tarve vähenee, raha kiertää enemmän ja kellään ei pitäisi olla paha mieli, koska kukaan ei saakaan tämän vuoksi vaikkapa 5000 euroan korotusta kuukausipalkkaansa.

Siirrytään siis yhtäläiseen summaan sen prosentuaalisen sijaan. Ai niin, mutta eihän se käykkään -vai miten lie?

 

[sambersson]

Nyt kun nuo neuvottelut on käynnissä ja ilmeisen hitaasti etenee, niin kävipäs mielessä sellaista että;

Rahan ja palkan takia kun yleensä töissä käydään, niin miksei ensin sovita kaikille korotuksista ja sen jälkeen vasta esim. palkallisista lisävapaapäivistä synnyttäville ja heidän lähipiirille?

Nämä palkalliset vapaathan on omiaan lisäämään kustannuksia ja täälläkin kovasti peräänkuulutettua työn tuottavuuden ja arvon alenemista.

TES:t ovat pääsääntöisesti minimipelisäännöt työmarkkinoilla ja niitä sitten viilaillaan parin vuoden välein.

 

[douppi]

Hyvä viesti. Ja jos nyt saa vitsikkääksi heittäytyä, niin osahan hinnoittelun ongelmasta poistuu sillä, että siirrytään prosenttikorotusten sijaan nostamaan palkkaa summalla X, riippumatta siitä, mitä kukin henkilö tienaa.
Aina heitellään läppää vaikkapa vappusatasesta, niin maksetaan nyt sitten kirjamellisesti kaikille siten,e ttä katsellaan sieltä palkkojen keskitasolta sopiva palkka, esim vaikkapa 2700 euroa, napataan siitä 10%, joka on sitten se 270 euroa, ja annettaan kaikille kautta koko linjan se 270 euroa lisää.

Verotust sitten hoitaa homman miten hoitaa, mutta sitten ainakin sen palkkadesiilin alapäässä päästään kohti sitä vaurastumista, sekä sijoittamiseenkin osallistumista, tukien tarve vähenee, raha kiertää enemmän ja kellään ei pitäisi olla paha mieli, koska kukaan ei saakaan tämän vuoksi vaikkapa 5000 euroan korotusta kuukausipalkkaansa.

Siirrytään siis yhtäläiseen summaan sen prosentuaalisen sijaan. Ai niin, mutta eihän se käykkään -vai miten lie?

Yleiskorotukset ja alakohtaiset asiat elävät tuossa %-maailmassa omaa elämäänsä, mutta olen sun kanssa samaa mieltä tuosta summa-asiasta varsinkin silloin, kun puhutaan palkitsemisjärjestelmistä ja sitouttamisesta yrityksissä. Jos yritys tekee kovan tuloksen, ja siitä päätetään palkita tekijöitä palkanlisällä, niin en oikein ymmärrä sellasia tapauksia, jossa ainoastaan yrityksen johto palkitaan niistä tuloksista. Se on selvä, että johto vastaa toiminnasta ja tekee strategiat ym ym ym, mutta lämpenen kyllä tässä enemmän siihen tasapuolisempaan palkitsemiseen, kun hyvää tulosta on kuitenkin koko yritys ollut tekemässä, ei pelkästään johtoporras asemastaan huolimatta. Jokainen yritys päättäköön, kuinka summia jaetaan, mutta varmaan pointti selvisi :)

 

[Eikka86]

Yleiskorotukset ja alakohtaiset asiat elävät tuossa %-maailmassa omaa elämäänsä, mutta olen sun kanssa samaa mieltä tuosta summa-asiasta varsinkin silloin, kun puhutaan palkitsemisjärjestelmistä ja sitouttamisesta yrityksissä. Jos yritys tekee kovan tuloksen, ja siitä päätetään palkita tekijöitä palkanlisällä, niin en oikein ymmärrä sellasia tapauksia, jossa ainoastaan yrityksen johto palkitaan niistä tuloksista. Se on selvä, että johto vastaa toiminnasta ja tekee strategiat ym ym ym, mutta lämpenen kyllä tässä enemmän siihen tasapuolisempaan palkitsemiseen, kun hyvää tulosta on kuitenkin koko yritys ollut tekemässä, ei pelkästään johtoporras asemastaan huolimatta. Jokainen yritys päättäköön, kuinka summia jaetaan, mutta varmaan pointti selvisi :)

Yrityksessä missä työskentelen, toimipaikoittain bonukset jaetaan samojen lukujen perusteella niin johdolle kuin työntekijöille. Rahamäärissä on todennäköisesti eroa mutta on kaikkien etu täyttää bonuksen määritelmät.

Olisi melko selvää että toimintaa ohjaisi enemmän johdon bonusrajat kuin työntekijöiden, jos ne olisi erilaiset.

 

[Jeffrey]

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Kokoonpanon osalta pääsen vastaaviin lukemiin ja työn kustannus varsinaisesta kokoonpanosta siellä noin 10-15 %, lähempänä ehkä sitä yläpäätä.

Tämä on kuitenkin ainoastaa kokoonpanon osuus. Jos oletetaan, että itse materiaalien osalta työn kustannukset ovat kokoluokassaan samat, työn kustannus jo tuplaantuu tässä välissä. Tämän lisäksi auto tarvitsee suunnitella, myydä ja markkoinoida - jotka ovat jo paljon enemmän työvoimavetoisia prosesseja. Toki auto pitää myös kuljettaa markkinoille, ja sillä pitää olla myyntiin sopivat tilat yms., mutta nämä tuskin ovat kovinkaan suuria työvoiman kustannusten osalta.

Yhteenvetona kuitenkin jos materiaalituotannon työvoimakustannusten osuus Valmetin saamasta myyntituotosta on jotakuinkin sama kuin kokoonpanon osalta, Valmetin saamasta kustannuksesta noin 30 % on työvoimakustannusta. Koko auton hinnan osalta tulee vielä myyjän marginaali, mutta lisäksi siellä on se suunnittelu, myynti, markkinointi jne. Näiden perusteella sanoisin, että työvoimakustannusten osuus auton hinnasta on noin 30 %. Itseasiassa ChatGPT arvioi Mersujen osalta tämän olevan 20-30 %.

10 % nosto työvoiman kustannuksessa nostaisi autojen hintaa siis sen samaisen 10 %. 50 000 euron auton hinta nousisi 55 000 euroon, eli 5 000 euroa. Joka tapauksessa huomattavasti enemmän kuin mikä on esimerkin 1,5 alv korotus. Muistetaan myös se, että ALV:n nostaminen ei nosta koko auton hintaa, vaan ainoastaan verollista hintaa ja sen ALV osuutta. Palkkojen nosto nostaa jokaisen työvaiheen hintaa jossa ihminen on mukana. Sitä kautta se nostaa euromääräisesti myös esimerkiksi katteita, alveja, muita veroja yms.

 

[Eikka86]

Kokoonpanon osalta pääsen vastaaviin lukemiin ja työn kustannus varsinaisesta kokoonpanosta siellä noin 10-15 %, lähempänä ehkä sitä yläpäätä.

Tämä on kuitenkin ainoastaa kokoonpanon osuus. Jos oletetaan, että itse materiaalien osalta työn kustannukset ovat kokoluokassaan samat, työn kustannus jo tuplaantuu tässä välissä. Tämän lisäksi auto tarvitsee suunnitella, myydä ja markkoinoida - jotka ovat jo paljon enemmän työvoimavetoisia prosesseja. Toki auto pitää myös kuljettaa markkinoille, ja sillä pitää olla myyntiin sopivat tilat yms., mutta nämä tuskin ovat kovinkaan suuria työvoiman kustannusten osalta.

Yhteenvetona kuitenkin jos materiaalituotannon työvoimakustannusten osuus Valmetin saamasta myyntituotosta on jotakuinkin sama kuin kokoonpanon osalta, Valmetin saamasta kustannuksesta noin 30 % on työvoimakustannusta. Koko auton hinnan osalta tulee vielä myyjän marginaali, mutta lisäksi siellä on se suunnittelu, myynti, markkinointi jne. Näiden perusteella sanoisin, että työvoimakustannusten osuus auton hinnasta on noin 30 %. Itseasiassa ChatGPT arvioi Mersujen osalta tämän olevan 20-30 %.

10 % nosto työvoiman kustannuksessa nostaisi autojen hintaa siis sen samaisen 10 %. 50 000 euron auton hinta nousisi 55 000 euroon, eli 5 000 euroa. Joka tapauksessa huomattavasti enemmän kuin mikä on esimerkin 1,5 alv korotus. Muistetaan myös se, että ALV:n nostaminen ei nosta koko auton hintaa, vaan ainoastaan verollista hintaa ja sen ALV osuutta. Palkkojen nosto nostaa jokaisen työvaiheen hintaa jossa ihminen on mukana. Sitä kautta se nostaa euromääräisesti myös esimerkiksi katteita, alveja, muita veroja yms.

Eikö Valmet Automotive myy auton koontaa hinnalla X ja MB vastaa osista yms asioista ennen ja jälkeen valmistuksen.

Heillä oli ilmeisesti huippuvuosi koontamäärältä ja sitä kautta laskutuksen osalta 2019 ja silloisilla arvoilla (506me liikevaihto ja 114t valmistettua) autosta laskutettava hinta olisi 4400e nurkilla. Tuossa toki voi olla muuta myyntiä ja vaihtelua mukana. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä liikevaihto oli reilut 200me ja onhan tuolla tuotantomäärissä tultu reilusti alas.

 

[Jeffrey]

Eikö Valmet Automotive myy auton koontaa hinnalla X ja MB vastaa osista yms asioista ennen ja jälkeen valmistuksen.

Heillä oli ilmeisesti huippuvuosi koontamäärältä ja sitä kautta laskutuksen osalta 2019 ja silloisilla arvoilla (506me liikevaihto ja 114t valmistettua) autosta laskutettava hinta olisi 4400e nurkilla. Tuossa toki voi olla muuta myyntiä ja vaihtelua mukana. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä liikevaihto oli reilut 200me ja onhan tuolla tuotantomäärissä tultu reilusti alas.

Toki näin. Asiakas joutuu kuitenkin tuotetta ostaessaan maksamaan auton kohdalla myös muusta kuin kokoonpanosta. Eli työvoimakustannusten noustessa myös muut erät nousevat kuin ainoastaan kokoonpanon työkustannus. Toki Mersu voi halventaa autoaan teettämällä joitain työvaiheita maissa joissa työvoiman kustannus on edullisempi.

Valmet Automotive ei ymmärtääkseni julkaise yksityiskohtaisempia tuloslaskelmia, mutta uskon yhden auton olevan heille arvokkaampi kuin tuon reilu 4 000 euroa. Ymmärtääkseni heiltä auto lähtee jo myyntivalmiina eteenpäin. Pika googlauksella löydettyjen omien lukujen osalta arvio on noin 26 000 euroa ja jos tämä on hehtaarilla niin uskoisin sen sisältävän materiaalit yms. siihen pisteeseen, että auto on jotakuinkin myyntivalmis.

 

[Jymäkkä]

10 % nosto työvoiman kustannuksessa nostaisi autojen hintaa siis sen samaisen 10 %. 50 000 euron auton hinta nousisi 55 000 euroon, eli 5 000 euroa.

En nyt ihan pääse tähän matikkaan mukaan, miten 10% työvoimakustannuksen nousu nostaa auton hintaa 10%, jos työvoimakustannukset ovat 30%. Myöskään mikään tilastodata ei tämmöistä puolla, vaikka emme omissa räkningeissä osaisi kaikkea huomioidakaan

 

[Eikka86]

Valmet Automotive ei ymmärtääkseni julkaise yksityiskohtaisempia tuloslaskelmia, mutta uskon yhden auton olevan heille arvokkaampi kuin tuon reilu 4 000 euroa. Ymmärtääkseni heiltä auto lähtee jo myyntivalmiina eteenpäin. Pika googlauksella löydettyjen omien lukujen osalta arvio on noin 26 000 euroa ja jos tämä on hehtaarilla niin uskoisin sen sisältävän materiaalit yms. siihen pisteeseen, että auto on jotakuinkin myyntivalmis.

Kyllähän se auto myyntivalmis on ja heidän tehtaalta siirretään suoraan myyntiin. Heille tulee osat tehtaalle, auto valmistetaan ja siirretään myyntiin, mitään suunnittelua tai jälkimarkkinointia heillä ei autoille ole.

Heidän bisneksen ydin on saada valmistusprosessi mahdollisimman toimivaksi sekä vähälle ihmistyövoimalle, mitään valtavan suurikatteista bisnestä tuo ei ole mutta tärkeä työllistäjä tuolla alueella.

Työntekijöiden palkat pyörinee 13-17e välissä tunnissa työnkuvasta riippuen ja haittalisät päälle.

 

[Jeffrey]

Kyllähän se auto myyntivalmis on ja heidän tehtaalta siirretään suoraan myyntiin. Heille tulee osat tehtaalle, auto valmistetaan ja siirretään myyntiin, mitään suunnittelua tai jälkimarkkinointia heillä ei autoille ole.

Kyllä, mutta autotuotanto tarvitsee muutakin kuin kokoonpanon ennen kuin auto myydään. Näin ollen työkustannuksen nousu nostaa auton hintaa enemmän kuin ainoastaan kokoonpanijan palkannousu. Tässä verrattiin työvoimakustannuksen noston vaikutusta loppukäyttäjälle vs. alv. korotus. Näin ollen koko arvoketjun työn kustannus vaikuttaa myyntihintaan.

Ehdottomasti on tärkeä työllistäjä alueellisesti ja samalla koko Suomelle.

 

[Eikka86]

Kyllä, mutta autotuotanto tarvitsee muutakin kuin kokoonpanon ennen kuin auto myydään. Näin ollen työkustannuksen nousu nostaa auton hintaa enemmän kuin ainoastaan kokoonpanijan palkannousu. Tässä verrattiin työvoimakustannuksen noston vaikutusta loppukäyttäjälle vs. alv. korotus. Näin ollen koko arvoketjun työn kustannus vaikuttaa myyntihintaan.

Ehdottomasti on tärkeä työllistäjä alueellisesti ja samalla koko Suomelle.

Alihankintaketjujen hinnannousujen suoraan laskeminen on hivenen haasteellista. Todennäköisesti isohko osa sopimuksista isojen tilaajien kanssa on tuote summalla X ja paikallinen toimija tuottaa tuolla summalla.

Tässä Valmetin autonvalmistuksessa olen melko varma heidän olevan tuollaisella sopimuksella tietyn ajan ja seuraavassa kilpailutuksessa voivat vasta nostaa hintoja. Käytännössä siis tehostavat toimintoja tai ottavat omasta katteestaan palkkojen nousun.

Isoin kustannus tälle maalle tulee teknon sopimuksen osalta sotealueiden palkankorotuksista, taisivat olla luokkaa tekno+3-4% päälle. Jokainen varmaan voi arvata kuinka hyvin tuo tulee jalkautumaan alueille.

 

[douppi]

Kokoonpanon osalta pääsen vastaaviin lukemiin ja työn kustannus varsinaisesta kokoonpanosta siellä noin 10-15 %, lähempänä ehkä sitä yläpäätä.

Tämä on kuitenkin ainoastaa kokoonpanon osuus. Jos oletetaan, että itse materiaalien osalta työn kustannukset ovat kokoluokassaan samat, työn kustannus jo tuplaantuu tässä välissä. Tämän lisäksi auto tarvitsee suunnitella, myydä ja markkoinoida - jotka ovat jo paljon enemmän työvoimavetoisia prosesseja. Toki auto pitää myös kuljettaa markkinoille, ja sillä pitää olla myyntiin sopivat tilat yms., mutta nämä tuskin ovat kovinkaan suuria työvoiman kustannusten osalta.

Yhteenvetona kuitenkin jos materiaalituotannon työvoimakustannusten osuus Valmetin saamasta myyntituotosta on jotakuinkin sama kuin kokoonpanon osalta, Valmetin saamasta kustannuksesta noin 30 % on työvoimakustannusta. Koko auton hinnan osalta tulee vielä myyjän marginaali, mutta lisäksi siellä on se suunnittelu, myynti, markkinointi jne. Näiden perusteella sanoisin, että työvoimakustannusten osuus auton hinnasta on noin 30 %. Itseasiassa ChatGPT arvioi Mersujen osalta tämän olevan 20-30 %.

10 % nosto työvoiman kustannuksessa nostaisi autojen hintaa siis sen samaisen 10 %. 50 000 euron auton hinta nousisi 55 000 euroon, eli 5 000 euroa. Joka tapauksessa huomattavasti enemmän kuin mikä on esimerkin 1,5 alv korotus. Muistetaan myös se, että ALV:n nostaminen ei nosta koko auton hintaa, vaan ainoastaan verollista hintaa ja sen ALV osuutta. Palkkojen nosto nostaa jokaisen työvaiheen hintaa jossa ihminen on mukana. Sitä kautta se nostaa euromääräisesti myös esimerkiksi katteita, alveja, muita veroja yms.

Ja ylipäätään jos miettii esimerkiksi jonkun tehtaan tai jonkun muun isomman paikan palkkakulujen kertanostoa 10%:lla, tai edes 2 erässä, niin voi olla useassakin paikassa aika kylmäävä ajatus. Aivan varmasti olisi merkittävä vaikutus kokonaisuuteen ja ulosmyyntihintoihin jokapuolella. Mihin hintojen nousu sitten todellisuudessa kipuaisi 10% korotuksin, niin varmasti spekulatiivista ja monia muuttujiakin siinä, mut että mielummin pienemmillä korotuksilla.

 

[Hermes#41]

Toki näin. Asiakas joutuu kuitenkin tuotetta ostaessaan maksamaan auton kohdalla myös muusta kuin kokoonpanosta. Eli työvoimakustannusten noustessa myös muut erät nousevat kuin ainoastaan kokoonpanon työkustannus. Toki Mersu voi halventaa autoaan teettämällä joitain työvaiheita maissa joissa työvoiman kustannus on edullisempi.

Valmet automotive ei suunnittele itse autoa. Laskin omassa laskelmassa koko henkilöstön osuuden arvioidun kustannuksen, eli siis sen 3500, jonka netistä löysin. Tämä sisältää myös heidän ulkomailla työskentelevät ihmiset. Kokoonpanon osuus on paljon pienempi.

 

[Jeffrey]

Valmet automotive ei suunnittele itse autoa. Laskin omassa laskelmassa koko henkilöstön osuuden arvioidun kustannuksen, eli siis sen 3500, jonka netistä löysin. Tämä sisältää myös heidän ulkomailla työskentelevät ihmiset. Kokoonpanon osuus on paljon pienempi.

Yritetään vielä kerran. Kaupasta kun käy hakemassa Mercedes merkkisen henkilöauton, on sen hinnassa muitakin kustannuksia kuin ne mitkä syntyvät yrityksessä nimeltä Valmet Automotive. Tämän johdosta me ei voida verrata Valmet Automotiven henkilöstökustannuksen osuuden kasvamista arvonlisäveron kasvuun, vaan meidän on verrattava koko sen Mercedes merkkisen auton koko tuotantoketjuun kuuluvia henkilöstökustannuksia arvonlisäveroon.

Yhtälailla voisi sanoa, että Valmet Automotiven valmistaman auton hinta nousee 0 euroa, vaikka ALV nousisi 100 %. Tämä toki johtuu siitä, että ei se Valmet arvonlisää maksa.

 

[Hermes#41]

Yritetään vielä kerran. Kaupasta kun käy hakemassa Mercedes merkkisen henkilöauton, on sen hinnassa muitakin kustannuksia kuin ne mitkä syntyvät yrityksessä nimeltä Valmet Automotive. Tämän johdosta me ei voida verrata Valmet Automotiven henkilöstökustannuksen osuuden kasvamista arvonlisäveron kasvuun, vaan meidän on verrattava koko sen Mercedes merkkisen auton koko tuotantoketjuun kuuluvia henkilöstökustannuksia arvonlisäveroon.

Yhtälailla voisi sanoa, että Valmet Automotiven valmistaman auton hinta nousee 0 euroa, vaikka ALV nousisi 100 %. Tämä toki johtuu siitä, että ei se Valmet arvonlisää maksa.

En tuota tarkoittanutkaan vaan loppuasiakkaan hintaa. Eli lopputuotteen hintaan ts. inflaatioon ei tuolla palkankorotuksella ole niin isoa vaikutusta kuin alv:n nostolla.

Toki nostaa VA:n kustannusta ja sitä kautta heidän asiakkaansa kustannusta. Se auton ostaja kuitenkin maksaa nämä, jos ja kun ne siirretään lopputuotteen hintaan.

 

[teppana]

Valmet, kuten kaikki muutkin vastaavat toimijat käyttää paljon alihankintaa. Veikkaisin että enemmän kuin valtaosa osaisi veikata.

 

[Mr.Moon]

Yhtälailla voisi sanoa, että Valmet Automotiven valmistaman auton hinta nousee 0 euroa, vaikka ALV nousisi 100 %. Tämä toki johtuu siitä, että ei se Valmet arvonlisää maksa.

Ahaa, mikä se sellainen suuryritys on joka ei maksa alvia? Aika kova.

 

[Jeffrey]

Ahaa, mikä se sellainen suuryritys on joka ei maksa alvia? Aika kova.

Nyt menee jo hyvin perusasioista viisasteluksi. Kyllä, lähtökohtaisesti tavaran myynti yritysten kesken EU maasta toiseen on verotonta. Tällaista vientitoimintaa harjoittavat yritykset eivät siis maksa arvonlisäveroa Suomeen.