Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Hermes#41]

Ei kai hinta kuulu kustannusperusteisesti muodostua kuin ehkä insinöörin päiväunissa? Hinta on markkinaehtoinen ja kustannukset ovat täysin eri asia.

Eikä tämä ole saivartelua.

Juuri näin. Arvon tuotto on se ongelma. Mutta se ei oikein lämmitä jos palkallaan ei pärjää.

Toki osa työntekijöistä pääsee hinnoittelemaan itsensä arvopohjaisesti.

 

[12961]

Juuri näin. Arvon tuotto on se ongelma. Mutta se ei oikein lämmitä jos palkallaan ei pärjää.

Toki osa työntekijöistä pääsee hinnoittelemaan itsensä arvopohjaisesti.

Voi se ongelma olla vähäinen kysyntä ja sen myötä ylitarjonta, eikä monella kotimaisen teollisuuden alalla ollenkaan kaukaa haettua. Pudotuspelejä pelataan ja kustannuksia nostamalla päästään niistä ulos, samalla kun protektionistinen yritystukipolitiikka nostaa päätään, ihan eurooppalaisella tasolla.

Eihän se ole pelkästään työmarkkina, missä kysyntä ja tarjonta toimii. Jos haluaa pitäytyä työmarkkinassa, on palkankorotushuutelun rinnalla syytä katsoa myös inflaatiota, joka meillä on ollut kilpailijamaita selvästi maltillisempaa.

 

[MPN]

Olisi hienoa kun Suomessa tilinauhassa näkyisi kaikki maksut mitä työnantaja maksaa, voisi alkaa kääntyä huutelu kokonaisveroasteen laskemiseen.

Toki ei Suomen tilanteessa tuo 4%+4% tai vastaava korotus ole missään nimessä ongelma, isompi ongelma on että tietylle julkiselle sektorille tuo taitaa olla 6%+6% ja siellä on kustannuspaineita muutenkin.

 

[Jymäkkä]

Ei kai hinta kuulu kustannusperusteisesti muodostua kuin ehkä insinöörin päiväunissa? Hinta on markkinaehtoinen ja kustannukset ovat täysin eri asia.

Eikä tämä ole saivartelua.

No ei toki pelkästään, kysyntä on toinen iso tekijä. Mutta kun ei tappiollakaan voi kovin pitkään myydä, niin vaikuttaahan kustannukset yleensä ihan merkittävästi. Monen tuotteen kohdalla kilpailu on kovaa ja katteet matalalla, tällöin kohonneet kustannukset näkyy kyllä käytännössä heti hinnassa.

 

[Pantteli]

Ei 10% palkankorotus tarkoita 10% lisäystä tuotteen kustannukseen läheskään kaikessa toiminnassa. Jos näin on, ei kyseistä hommaa kannata suomessa kyllä ennestäänkään tehdä.

Esimerkiksi autoteollisuudessa: yhden auton tekemiseen menee työaikaa n. 10h. Jos kustannus on 50€/h (reilusti yläkanttiin) siitä työvoimakustannuksen tuoma lisä on n. 50€ siihen auton hintaan...

No paljonko tuota autoteollisuutta löytyy Suomesta tällä hetkellä? Ja auton suunnittelu ei vaadi työaikaa ja myöskään kuljetus ja myynti on kanssa ilmaista, pelkästään rakennus kestää vain kymmenen tuntia? Sen verran voin vinkata, että nykyaikaisen auton kaikkien vaiheiden valmistus vie myös moninkertaisen määrän työtunteja.

Muutenkin isoja yrityksiä on huono ottaa aina esimerkiksi. Valtaosa Suomen yrityksiä on pieniä tai keskisuuria, ja lopputuotteen hinnasta suurempi myös osa tulee työvoiman kustannuksista. Jos ajatellaan, ettei täällä kannata tehdä mitään, ollaan suuren ongelmakohdan edessä. Mistä ihmeestä saadaan talouteen rahaa, jos täällä ei kannata tehdä yhtään mitään? Kaikki ostokset ulkomailta tekemällä ruokitaan vain muiden maiden kansantaloutta. Mitä suomalaisten työntekijöiden kannattaa sitten tehdä, kaikkiko pelkästään hoitamaan vanhuksia?

 

[Hermes#41]

No paljonko tuota autoteollisuutta löytyy Suomesta tällä hetkellä?

Liian vähän. Toki koko ala on murroksessa tällä hetkellä.

Valmet automotive on silti erinomainen esimerkki mihin Suomessa pystytään, jos halutaan ja osataan. Työvoimavaltaista puuhaa, mutta työ/tuotettu auto on yllättävän pieni. Juurikin hyvän suunnittelun ja automaation ansiosta.

Itse asiassa kun laskee pyöreästi 100k autoa ja Valmet automotive parhaillaan valmisti yhteensä n. 3500 työntekijän voimin, niin saadaan n. 50 työtuntia / auto. 50€/h laskettuna tekee 2500€. Siihen 10% on 250€.

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Syy siihen, että Suomessa ei ole autoteollisuutta enempää, ei ole työntekijän palkkatasossa vaan muualla.

Hoitotyössä ja muualla palveluissa tuottavuus on heikkoa työn luonteenkin takia ja sen takia työn hinta on kallista. Sielläkin pitää pystyä parantamaan tuottavuutta.

 

[Kilgore Trout]

Liian vähän. Toki koko ala on murroksessa tällä hetkellä.

Valmet automotive on silti erinomainen esimerkki mihin Suomessa pystytään, jos halutaan ja osataan. Työvoimavaltaista puuhaa, mutta työ/tuotettu auto on yllättävän pieni. Juurikin hyvän suunnittelun ja automaation ansiosta.

Itse asiassa kun laskee pyöreästi 100k autoa ja Valmet automotive parhaillaan valmisti yhteensä n. 3500 työntekijän voimin, niin saadaan n. 50 työtuntia / auto. 50€/h laskettuna tekee 2500€. Siihen 10% on 250€.

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Syy siihen, että Suomessa ei ole autoteollisuutta enempää, ei ole työntekijän palkkatasossa vaan muualla.

Hoitotyössä ja muualla palveluissa tuottavuus on heikkoa työn luonteenkin takia ja sen takia työn hinta on kallista. Sielläkin pitää pystyä parantamaan tuottavuutta.

Suomessa puuhataan kaikenlaista pientä autojen valmistukseen liittyvää. Business Tampereen pyörittämään autoteollisuuden klusteriin kuuluu melkein 100 yritystä.
Tosin eurooppalainen autoteollisuus alkaa olla siinä jamassa, että ravihevosten kasvattaminenkin taitaa säilyä pidempään pystyssä kuin se. Siellä ei alvin nostokaan haittaa, kun ei niitä niin maksella, käteiskaupoista.

Tampereen autoteollisuuden klusteri - Business Tampere Magazine

Liiketoimintaekosysteemin tarkoituksena on koota yhteen AI-osaaminen ja sen ympärillä tapahtuvat aktiviteetit Tampereen seudulla.

businesstampere.com

 

[tommy36]

Liian vähän. Toki koko ala on murroksessa tällä hetkellä.

Valmet automotive on silti erinomainen esimerkki mihin Suomessa pystytään, jos halutaan ja osataan. Työvoimavaltaista puuhaa, mutta työ/tuotettu auto on yllättävän pieni. Juurikin hyvän suunnittelun ja automaation ansiosta.

Itse asiassa kun laskee pyöreästi 100k autoa ja Valmet automotive parhaillaan valmisti yhteensä n. 3500 työntekijän voimin, niin saadaan n. 50 työtuntia / auto. 50€/h laskettuna tekee 2500€. Siihen 10% on 250€.

Luvut tuotantomäärästä ja työntekijämäärästä poimittu netistä. Toki on alihankkijoita ja kaikkea, mutta mittasuhde on kuitenkin hehtaarilla. Jostain tuon kokoonpanotyön osuuden arvion olen kuullut, ei se varmaan kauaksi heitä.

Tuo n. 250€ hinnan nousu ole kokonaisuudessa kovinkaan merkittävä. Paljon isompi merkitys auton hintaan on 1,5% alv: nostolla.

Tuossa auton tekemisessä työn arvo on automaation ja hiottujen prosessien ansiosta kohdallaan. Sama juttu on esim. paperikoneella ja monessa muussa hommassa perinteisessäkin teollisuudessa.

Syy siihen, että Suomessa ei ole autoteollisuutta enempää, ei ole työntekijän palkkatasossa vaan muualla.

Hoitotyössä ja muualla palveluissa tuottavuus on heikkoa työn luonteenkin takia ja sen takia työn hinta on kallista. Sielläkin pitää pystyä parantamaan tuottavuutta.

Hyvä viesti. Ja jos nyt saa vitsikkääksi heittäytyä, niin osahan hinnoittelun ongelmasta poistuu sillä, että siirrytään prosenttikorotusten sijaan nostamaan palkkaa summalla X, riippumatta siitä, mitä kukin henkilö tienaa.
Aina heitellään läppää vaikkapa vappusatasesta, niin maksetaan nyt sitten kirjamellisesti kaikille siten,e ttä katsellaan sieltä palkkojen keskitasolta sopiva palkka, esim vaikkapa 2700 euroa, napataan siitä 10%, joka on sitten se 270 euroa, ja annettaan kaikille kautta koko linjan se 270 euroa lisää.

Verotust sitten hoitaa homman miten hoitaa, mutta sitten ainakin sen palkkadesiilin alapäässä päästään kohti sitä vaurastumista, sekä sijoittamiseenkin osallistumista, tukien tarve vähenee, raha kiertää enemmän ja kellään ei pitäisi olla paha mieli, koska kukaan ei saakaan tämän vuoksi vaikkapa 5000 euroan korotusta kuukausipalkkaansa.

Siirrytään siis yhtäläiseen summaan sen prosentuaalisen sijaan. Ai niin, mutta eihän se käykkään -vai miten lie?

 

[sambersson]

Nyt kun nuo neuvottelut on käynnissä ja ilmeisen hitaasti etenee, niin kävipäs mielessä sellaista että;

Rahan ja palkan takia kun yleensä töissä käydään, niin miksei ensin sovita kaikille korotuksista ja sen jälkeen vasta esim. palkallisista lisävapaapäivistä synnyttäville ja heidän lähipiirille?

Nämä palkalliset vapaathan on omiaan lisäämään kustannuksia ja täälläkin kovasti peräänkuulutettua työn tuottavuuden ja arvon alenemista.

TES:t ovat pääsääntöisesti minimipelisäännöt työmarkkinoilla ja niitä sitten viilaillaan parin vuoden välein.

 

[douppi]

Hyvä viesti. Ja jos nyt saa vitsikkääksi heittäytyä, niin osahan hinnoittelun ongelmasta poistuu sillä, että siirrytään prosenttikorotusten sijaan nostamaan palkkaa summalla X, riippumatta siitä, mitä kukin henkilö tienaa.
Aina heitellään läppää vaikkapa vappusatasesta, niin maksetaan nyt sitten kirjamellisesti kaikille siten,e ttä katsellaan sieltä palkkojen keskitasolta sopiva palkka, esim vaikkapa 2700 euroa, napataan siitä 10%, joka on sitten se 270 euroa, ja annettaan kaikille kautta koko linjan se 270 euroa lisää.

Verotust sitten hoitaa homman miten hoitaa, mutta sitten ainakin sen palkkadesiilin alapäässä päästään kohti sitä vaurastumista, sekä sijoittamiseenkin osallistumista, tukien tarve vähenee, raha kiertää enemmän ja kellään ei pitäisi olla paha mieli, koska kukaan ei saakaan tämän vuoksi vaikkapa 5000 euroan korotusta kuukausipalkkaansa.

Siirrytään siis yhtäläiseen summaan sen prosentuaalisen sijaan. Ai niin, mutta eihän se käykkään -vai miten lie?

Yleiskorotukset ja alakohtaiset asiat elävät tuossa %-maailmassa omaa elämäänsä, mutta olen sun kanssa samaa mieltä tuosta summa-asiasta varsinkin silloin, kun puhutaan palkitsemisjärjestelmistä ja sitouttamisesta yrityksissä. Jos yritys tekee kovan tuloksen, ja siitä päätetään palkita tekijöitä palkanlisällä, niin en oikein ymmärrä sellasia tapauksia, jossa ainoastaan yrityksen johto palkitaan niistä tuloksista. Se on selvä, että johto vastaa toiminnasta ja tekee strategiat ym ym ym, mutta lämpenen kyllä tässä enemmän siihen tasapuolisempaan palkitsemiseen, kun hyvää tulosta on kuitenkin koko yritys ollut tekemässä, ei pelkästään johtoporras asemastaan huolimatta. Jokainen yritys päättäköön, kuinka summia jaetaan, mutta varmaan pointti selvisi :)

 

[Eikka86]

Yleiskorotukset ja alakohtaiset asiat elävät tuossa %-maailmassa omaa elämäänsä, mutta olen sun kanssa samaa mieltä tuosta summa-asiasta varsinkin silloin, kun puhutaan palkitsemisjärjestelmistä ja sitouttamisesta yrityksissä. Jos yritys tekee kovan tuloksen, ja siitä päätetään palkita tekijöitä palkanlisällä, niin en oikein ymmärrä sellasia tapauksia, jossa ainoastaan yrityksen johto palkitaan niistä tuloksista. Se on selvä, että johto vastaa toiminnasta ja tekee strategiat ym ym ym, mutta lämpenen kyllä tässä enemmän siihen tasapuolisempaan palkitsemiseen, kun hyvää tulosta on kuitenkin koko yritys ollut tekemässä, ei pelkästään johtoporras asemastaan huolimatta. Jokainen yritys päättäköön, kuinka summia jaetaan, mutta varmaan pointti selvisi :)

Yrityksessä missä työskentelen, toimipaikoittain bonukset jaetaan samojen lukujen perusteella niin johdolle kuin työntekijöille. Rahamäärissä on todennäköisesti eroa mutta on kaikkien etu täyttää bonuksen määritelmät.

Olisi melko selvää että toimintaa ohjaisi enemmän johdon bonusrajat kuin työntekijöiden, jos ne olisi erilaiset.