Mainos

Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 498 925
  • 15 637

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Taitaa kuulostaa kilpailulainsäädännön vastaiselta syrjinnältä tuollainen ettei ulkomaalaisia saisi näkyä työmailla. Varmasti myös nostaisi hintoja jos ulkomaalaiset työntekijät kielletään, ja veronmaksajat maksavat senkin.
Niin tokihan mitään totaalikieltoa ei pystytä tietenkään tekemään, mutta urakoitsijavalinnoissa pitäisi pystyä suosimaan kotimaista toimijaa, joka käyttää kotimaista työvoimaa. Hintoja muutos ei juurikaan nostaisi, urakkahinta pysyy samana, mutta rahat menevät suoraan urakoitsijalta palkansaajilleen. Nykyisin suosittavassa mallissa urakkahinta on sama, mutta välissä on sen verran käsiä, että työntekijöiden hinnassa sitten säästetään.

Niin paradoksaalista kuin se onkin, niin usein verorahotteisissa projekteissa saman/paremmanlaatuisen lopputuloksen olisi saanut samalla rahalla, kotimaisella työvoimalla ja verorahatkin jäisivät Suomeen. Nyt vain jokainen välikäsi haluaa maksimoida voittonsa ja helpoin tapa siihen on käyttää halvinta työvoimaa.

Se mitä itse kaipaisin päätöksentekoon on valtiolta ja kunnilta tarkempaa syynäystä työvoiman käyttämiseen ja budjetointiin, eikä nykyisiä alihankintaketjuja joissa on välissä jos jonkinlaista vuokrafirmaa, joiden tulos riippuu työntekijöiden halpuudesta.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Toi lainaamasi teksti oli muutenkin vähän kuin vuosikymmenien takaa lainattu suoraan jonkun rakennusliiton ”kenttä-edustajan” kynästä. Noista ajoista on muuttunut se, että tuolloin vielä oli paikallista ammattitaitoista työvoimaa saatavilla suht hyvin. Tänä päivänä sitä ei enää monessa paikassa ole saatavilla ja aliurakoitsijoita sekä vuokratyövoimaa on tullut tilalle. Sen sijaan rakennusyritysten ”voittojen maksimointi” ei ole muuttunut. Ihan paskaa tulostahan rakennusalan firmat edelleen tekevät, ja ehkä vaan entistä huonompaa, kun aletaan vertaamaan muihin aloihin. Eikä niitä ”voittoja” usein varsinkaan julkisilla hankkeilla tehdä.
Omassa viestissäni tarkoitin, että nykyiseen työjärjestelmään on tullut valtavasti myös muita kuluja, kuten esim. vuokrafirmat ja aliurakoitsijat. Näissä ongelmaksi tulee ainakin vuokrafirmojen kohdalla se, että heitä ei kiinnosta muuta kuin oma tulos, eikä se mistä ja minkälaista työvoimaa on tarjolla. Kunhan se on halpaa. Mutta suurimmat hyötyjät he ovat rakennusliikkeiden sijaan.

Työvoiman saatavuuskin tuntuu puheissa olevan aina yhtä huonoa ainakin paikallisesti. Ennen oli niin paljon rakennustyömaita, ettei kaikkialle löytynyt tekijöitä. Nyt joka puolella kaatuu isojakin rakennusfirmoja ja ammattitaitoista tekijää vapautuu markkinoille, mutta silti on jostain syystä käytettävä halvinta työvoimaa, joka maksaa veronsakin muualle.

Rekryamisessa olen huomannut sellaisen piirteen, että se pikkuisen parempi palkka on monesti ammattilaiselle parempi houkutin, kuin vuokrafirman logo.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taitaa kuulostaa kilpailulainsäädännön vastaiselta syrjinnältä tuollainen ettei ulkomaalaisia saisi näkyä työmailla. Varmasti myös nostaisi hintoja jos ulkomaalaiset työntekijät kielletään, ja veronmaksajat maksavat senkin.
Rakennusyritysten laskutustuntihinnoilla en kyllä ihan suoriltaan usko siihen hinnan nousuun, vaikka se valtion tai kunnan oma yritys hoitaisi palkkauksen.
Mutta tämähän lienee nykyisessä typeryydessä tosiaankin mahdotonta, joka myös valitettavasti näkyy laadussakin.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Niin paradoksaalista kuin se onkin, niin usein verorahotteisissa projekteissa saman/paremmanlaatuisen lopputuloksen olisi saanut samalla rahalla, kotimaisella työvoimalla ja verorahatkin jäisivät Suomeen. Nyt vain jokainen välikäsi haluaa maksimoida voittonsa ja helpoin tapa siihen on käyttää halvinta työvoimaa.

Se mitä itse kaipaisin päätöksentekoon on valtiolta ja kunnilta tarkempaa syynäystä työvoiman käyttämiseen ja budjetointiin, eikä nykyisiä alihankintaketjuja joissa on välissä jos jonkinlaista vuokrafirmaa, joiden tulos riippuu työntekijöiden halpuudesta.
Tähän ulkomaisen työvoiman käyttöön on suurimpana syynä kilpailutukset ja niiden kriteerit. Kaikissa kilpailutuksissa hinnalla on merkittävin painoarvo, kotimaisuus taas ei ole lainkaan mukana. Totta kai silloin kilpailun voittaa ja projektin saa se yritys, joka painaa tuntihinnan kaikkein pienemmiksi. Henkilökuluja voi vähentää parhaiten ottaa halvimman työntekijän remmiin. Siinä ei kotimaisuus ja muut hienot kriteerit paljoa paina, euromäärä on se mikä ratkaisee.

Tuota samaa olen itsekin kirjoittanut monta kertaa. Talouden kannalta olisi kokonaisuutena helkkarin paljon parempaa teettää kaikki työ kotimaisin voimin. Mutta kun näitä kaikkia ei oteta huomioon, päätökset tehdään putkinäköisesti hyvin pienellä tasolla tarkastellen ainoastaan rakennusprojektin suoraa hintalappua. Se on ihan sama, mitä se tulee vaikuttamaan kokonaisuutena asioihin.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jep, olisi mahdoton kuvitella joku paikallinen Jyri Häkämies tai Jussi Pesonen Ruotsin A-Studiossa puhumassa kiukkuisesti jostain lähestyvästä taloudellisesta armageddonista joka kaikkia uhkaa jos ette tee niinkuin minä käsken.
Kyllä, ja seuraavassa lähetyksessä taas AY-johtajat kertovat, miten Suomessa duunareita kohdellaan kuin orjia, kaikki revitään työntekijöiden selkänahasta ja joukkoirtisanomiset ovat kohta arkipäivää kenen tahansa voidessa saada potkut ilman syytä jos asioita vähänkin muutetaan. Ruotsissa on tajuttu vastakkainasettelun haitat, Suomessa taas kaikki pyritään rakentamaan sen kautta. Ennen kaikkea muuta luodaan vihaa osapuolten välille. Suomessa riidellään ja talous sakkaa, Ruotsissa tehdään töitä ja taloudella menee hyvin.
 
Viimeksi muokattu:

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mmuna vai kana?

Riidelläänkö Suomessa, koska taloudella menee huonosti. Vai meneekö Suomessa taloudella huonosti, koska riidellään?
Ruotsissa tehtiin muutoksia aikapäiviä sitten (Palmen aikoihin), Suomessa ei ole tehty isoja muutoksia. Minkä verran näillä muutoksilla on vaikutusta Ruotsin tilanteeseen?

Jatkuva riitely ja lakkoilu tuskin tuo kummalekaan osapuolelle lisää rahaa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ruotsissa tehtiin muutoksia aikapäiviä sitten (Palmen aikoihin), Suomessa ei ole tehty isoja muutoksia. Minkä verran näillä muutoksilla on vaikutusta Ruotsin tilanteeseen?
Varmaan jonkun verran. Toki Ruotsin parempaan tilanteeseen vaikuttavat myös pidempi historia menestyneiden yritysten kanssa, parempi väestörakenne, oma valuutta, ei venäjä-riippuvuutta, helpommin opittava kieli jne.
 
Tähän ulkomaisen työvoiman käyttöön on suurimpana syynä kilpailutukset ja niiden kriteerit. Kaikissa kilpailutuksissa hinnalla on merkittävin painoarvo, kotimaisuus taas ei ole lainkaan mukana. Totta kai silloin kilpailun voittaa ja projektin saa se yritys, joka painaa tuntihinnan kaikkein pienemmiksi. Henkilökuluja voi vähentää parhaiten ottaa halvimman työntekijän remmiin. Siinä ei kotimaisuus ja muut hienot kriteerit paljoa paina, euromäärä on se mikä ratkaisee.

Tuota samaa olen itsekin kirjoittanut monta kertaa. Talouden kannalta olisi kokonaisuutena helkkarin paljon parempaa teettää kaikki työ kotimaisin voimin. Mutta kun näitä kaikkia ei oteta huomioon, päätökset tehdään putkinäköisesti hyvin pienellä tasolla tarkastellen ainoastaan rakennusprojektin suoraa hintalappua. Se on ihan sama, mitä se tulee vaikuttamaan kokonaisuutena asioihin.
Aika suuria on kotimaisten yrittäjien tuntihinnat jos itsekin niitä alkaa palkkaamaan joten ei sinänsä ihme, että isommissa projekteissa valuu entistä enemmän muualle työt. Aika monella rakennusmiehellä/sähköasentajalla/LVI-asentajalla hinnat heiluu siellä 65€-85€/h ja kilometrikorvaukset päälle. Siinä saa duunari jo aika hyvää palkkaa kaikkine kuluineen vaikka maksaisi YEL:lit kin ihan niin kuin kuuluu.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Varmaan jonkun verran. Toki Ruotsin parempaan tilanteeseen vaikuttavat myös pidempi historia menestyneiden yritysten kanssa, parempi väestörakenne, oma valuutta, ei venäjä-riippuvuutta, helpommin opittava kieli jne.
Kyllähän niitä muuttujia on. Yksi talouteen vaikuttava asia on perintövero. Ruotsissa vero maksetaan vain omaisuuden myynnin yhteydessä, Suomessa heti omaisuuden siirtyessä. Ruotsin malli kannustaa pitämään yritykset suvun hallussa tuottamassa tasaisesti verotuloja jatkossakin, Suomessa otetaan heti rahat pois ja tämä kannustaa usein myymään yritykset sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Usein myynti tapahtuu vielä ulkomaille.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Aika suuria on kotimaisten yrittäjien tuntihinnat jos itsekin niitä alkaa palkkaamaan joten ei sinänsä ihme, että isommissa projekteissa valuu entistä enemmän muualle työt. Aika monella rakennusmiehellä/sähköasentajalla/LVI-asentajalla hinnat heiluu siellä 65€-85€/h ja kilometrikorvaukset päälle. Siinä saa duunari jo aika hyvää palkkaa kaikkine kuluineen vaikka maksaisi YEL:lit kin ihan niin kuin kuuluu.
Noihin tuntihintoihin pitää ottaa huomioon myös muu firman pyörityksen kuluva raha. Esimerkiksi työpaikkojen välisiltä matka-ajalta duunari saa palkkaa, mutta yrittäjä puolestaan ei. Samoin kaikki paperityöhön käytetty aika on palkatonta. Ei yrittäjä laskuta tuota tuntihintaa 40h viikossa. Ennemminkin laskisin yhteen kuukaudessa kertyneen rahamäärän ja jakaisin ne koko firman toimintaan käytetyllä ajalla. Samoin siltä ajalta kun töitä ei ole, ei myöskään yrittäjä saa palkkaa. Taloudellista puskuria on pakko rakentaa huonolle ajalle, kuukausipalkalla duunarille tulee sama summa aina kouraan. Lisäksi yrittäjälle ei kerry palkallisia lomia, kaikki vapaa-aika on palkatonta. Sama juttu sairauslomien kanssa.

Onhan jääkiekkoilijatkin kovapalkkaisia, jos ajattelee niiden pelaavan vain pari tuntia illassa kolmena päivänä viikossa.
 
Noihin tuntihintoihin pitää ottaa huomioon myös muu firman pyörityksen kuluva raha. Esimerkiksi työpaikkojen välisiltä matka-ajalta duunari saa palkkaa, mutta yrittäjä puolestaan ei. Samoin kaikki paperityöhön käytetty aika on palkatonta. Ei yrittäjä laskuta tuota tuntihintaa 40h viikossa. Ennemminkin laskisin yhteen kuukaudessa kertyneen rahamäärän ja jakaisin ne koko firman toimintaan käytetyllä ajalla. Samoin siltä ajalta kun töitä ei ole, ei myöskään yrittäjä saa palkkaa. Taloudellista puskuria on pakko rakentaa huonolle ajalle, kuukausipalkalla duunarille tulee sama summa aina kouraan. Lisäksi yrittäjälle ei kerry palkallisia lomia, kaikki vapaa-aika on palkatonta. Sama juttu sairauslomien kanssa.

Onhan jääkiekkoilijatkin kovapalkkaisia, jos ajattelee niiden pelaavan vain pari tuntia illassa kolmena päivänä viikossa.
Totta kai ja ihan nuo olin jo huomioinut.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ruotsissa tehtiin muutoksia aikapäiviä sitten (Palmen aikoihin), Suomessa ei ole tehty isoja muutoksia. Minkä verran näillä muutoksilla on vaikutusta Ruotsin tilanteeseen?

Jatkuva riitely ja lakkoilu tuskin tuo kummalekaan osapuolelle lisää rahaa.
Kyllä mä kaikista puheista ja rinnastuksistakin huolimatta uskon Ruotsin menestyksen olevan ihan muissa asioissa, kuin työelämämuutoksissa Palmen aikana.

Yksinkertaisesti isompi talous, sekä pidempi historia taloudellisessa vapaudessa, sekä ennen Jeesuksen syntymää joillekin kerrytetyisdä omaisuuksissa, joita sitten ihan oikeasti ovat myös investoineet.

Suomessa etsitään vain selityksiä, että kyllä mä investoisin, jos me oltais nii kuin noi. Paska.

Perintöverotuksenkin poiston suhteen on todettu, että sen myötä ei semmoisia omaisuuksia synny, saati lupauksia investoinneista, että sekään perusteltua olisi, kuin unissa.

Kyllä tiedän ainakin oman 80-luvun työpaikkani aina investoineen kehitykseensä, vaikka ei keräilty lähellekään sellaisia voittoja, kuin nyt halutaan saada.

Kyse on enemmänkin halusta ja uskalluksesta niitä tehdä. Ja jos ei halua tehdä, niin ei tee sitten, mutta ei myöskään koko ajan jauha peetä asiasta.

Hyvä myös muistaa, että silloin kun Ruotsissa on isoja pääomia luotu, niin on myös ollut vähemmän kansainvälisiä - erityisesti Euroopankin sisäisiä sopimuksia rajoittamassa.

Ruotsissa on kuitenkin sen Bulkin sijaan jo sieltä mainitun Jeesuksen ajoista asti, tehty laatukin, ja silläkin kaikella on omaisuutta sinne luotu.

Myös heidän asuntolainajärjestelmänsä on mahdollistanut monelle paremmat mahdollisuudet ostovoimaiseen elämään, kun täällä taas on menty siinäkin päin helvettiä, ja perusfasiliteetit syö rahaa sikana, jolloin ollaan jo tuilla, eikä enää ostella mitään.

Ei siis ihan koko ajan kannata antaa ymmärtää, että kaikki on nyt kiinni vain jostain työelämäuudistuksista, että kyllä me sitten aletaan investoimaan.

Siellä on ihan sillä EK:llakin ollut aikaa varmastikin lähentyä rakentavammin asioita, josko AY:kin on saman paskan pyöritykseen sortunut.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyllähän niitä muuttujia on. Yksi talouteen vaikuttava asia on perintövero. Ruotsissa vero maksetaan vain omaisuuden myynnin yhteydessä, Suomessa heti omaisuuden siirtyessä. Ruotsin malli kannustaa pitämään yritykset suvun hallussa tuottamassa tasaisesti verotuloja jatkossakin, Suomessa otetaan heti rahat pois ja tämä kannustaa usein myymään yritykset sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Usein myynti tapahtuu vielä ulkomaille.
Ruotsissa oli vuoteen 2004 asti perintövero, eli jos tuo esittämäsi pitää paikkansa, niin Ruotsissa pitäisi olla sama tilanne kuin meillä, jos katsotaan yhtään vanhempia yrityksiä. Mutta onko asia tosiaan niin?
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Ei siis ihan koko ajan kannata antaa ymmärtää, että kaikki on nyt kiinni vain jostain työelämäuudistuksista, että kyllä me sitten aletaan investoimaan.
Tämä on hyvä. Kaikista parasta olisi, että lukitaan säännöt ja sanotaan, että mitään uudistuksia ei tule. Sopikaa työmarkkinoilla mitä haluatte. Toisi selkeyttä kaikille. Alkaa ärsyttämään jatkuvat excuset kun milloin minkäkin syyn takia ei kannata tehdä mitään.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä on hyvä. Kaikista parasta olisi, että lukitaan säännöt ja sanotaan, että mitään uudistuksia ei tule. Sopikaa työmarkkinoilla mitä haluatte. Toisi selkeyttä kaikille. Alkaa ärsyttämään jatkuvat excuset kun milloin minkäkin syyn takia ei kannata tehdä mitään.
Sääntöjen lukitseminen tuo selkeyttä, mutta menneisyyteen tarrautuminen kiinni ei välttämättä ole muuten eduksi. 50- ja 60-luvun talousopeilla ei ole hirveästi virkaa nykymaailmassa. Vähän kuin nykypäivän jääkiekossa yrittäisi sitkeästi pelata 90-luvun pelikirjalla selkeyden takia.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Sääntöjen lukitseminen tuo selkeyttä, mutta menneisyyteen tarrautuminen kiinni ei välttämättä ole muuten eduksi. 50- ja 60-luvun talousopeilla ei ole hirveästi virkaa nykymaailmassa. Vähän kuin nykypäivän jääkiekossa yrittäisi sitkeästi pelata 90-luvun pelikirjalla selkeyden takia.
Miten 50-60 luvun talousopit liittyvät kirjoitukseni?
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Miten 50-60 luvun talousopit liittyvät kirjoitukseni?
No jos kaikesta vanhasta tutusta ja turvallisesta pidetään kiinni eikä haluta uudistua, huomataankin kohta, että mukavuusalueella oleilun aikana naapurit ovat menneet ohi vasemmalta ja oikealta. Uudistusta tarvitaan työmarkkinajärjestelmäänkin, ajat ovat muuttuneet sieltä Kekkosen vuosista melkoisesti. Käsijarru pohjassa eteneminen ei toimi, uudistukset ovat pakollisia ja niitä toivon tehtäväksi yhteistyössä osapuolten välillä. Pelkkää vastakkainasettelua ylläpitämällä ollaan jumiuduttu pimeälle keskiajalle, jossa tärkeintä on ettei periksi anneta mistään ainoastaan periaatteen vuoksi. Rahaa on kummallakin polttaa riitelyyn, vastapuolen mustamaalaamiseen ja lakkoihin uudistusten sijaan.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
No jos kaikesta vanhasta tutusta ja turvallisesta pidetään kiinni eikä haluta uudistua, huomataankin kohta, että mukavuusalueella oleilun aikana naapurit ovat menneet ohi vasemmalta ja oikealta. Uudistusta tarvitaan työmarkkinajärjestelmäänkin, ajat ovat muuttuneet sieltä Kekkosen vuosista melkoisesti. Käsijarru pohjassa eteneminen ei toimi, uudistukset ovat pakollisia ja niitä toivon tehtäväksi yhteistyössä osapuolten välillä. Pelkkää vastakkainasettelua ylläpitämällä ollaan jumiuduttu pimeälle keskiajalle, jossa tärkeintä on ettei periksi anneta mistään ainoastaan periaatteen vuoksi. Rahaa on kummallakin polttaa riitelyyn, vastapuolen mustamaalaamiseen ja lakkoihin uudistusten sijaan.
Uudistua pitää. Ehkä muotoilin pointtini hiukan huonosti.

Tarkoitin siis, että pidetään säännöt (lakimuutokset) stabiilina.

Päivitetään pelikirjaa = työehdot työmarkkinaosapuolten välillä kehittyy sopien ja yrityksissä tehdään oikeita asioita.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Uudistua pitää. Ehkä muotoilin pointtini hiukan huonosti.

Tarkoitin siis, että pidetään säännöt (lakimuutokset) stabiilina.

Päivitetään pelikirjaa = työehdot työmarkkinaosapuolten välillä kehittyy sopien ja yrityksissä tehdään oikeita asioita.
Jep, valtioiden sääntelyä kyllä tarvitaan, ja erityisesti ettei perusinfra sekä - fasiliteetit niele leijonanosaa ihmisen taloudesta, ja ettei täällä ihan mennä vahvimman oikeudella. Samasta syystä kuitenkaan ei valtion tehtäviin kuullut ruveta lakeja säätelemään vahvemman eduksi, ja alkaa puuttumaan työmarkkinoihin.

Sellaista ei tee, kuin idiootti, ja juuri tämä paska on vienyt energian siltä, mihin pitäisi keskittyä.

Töihin saa ihmisen hinnalla x, ja jos ei saa, niin x:n arvo on väärä, ja sitten neuvotellaan, kunnes se kohtaa molempien maailmassa.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jep, valtioiden sääntelyä kyllä tarvitaan, ja erityisesti ettei perusinfra sekä - fasiliteetit niele leijonanosaa ihmisen taloudesta, ja ettei täällä ihan mennä vahvimman oikeudella. Samasta syystä kuitenkaan ei valtion tehtäviin kuullut ruveta lakeja säätelemään vahvemman eduksi, ja alkaa puuttumaan työmarkkinoihin.
Ne laithan nimenomaisesti antavat reunaehdot työmarkkinoille. Esimerkiksi sunnuntain tuplapalkka on lakiin kirjattu kohta, jolloin siltä ei voi välttyä millään tavalla neuvottelemalla.

Uudistuksissa joudutaan luopumaan vanhasta, näin on myös vanhojen etujen kanssa. Niiden tilalle voidaan kehitellä taas uusia etuja. Muutoksia ei kannata ajatella vain heikennyksinä ja menetyksinä, ne ovat osa kehitystä ja siirtymistä uudenlaiseen järjestelmään. Suomessa on hyvin voimakas muutosvastarinta työmarkkinoissa ja siksi täällä mennään monessa asioissa hyvin vanhoilla opeilla ja menetelmillä. Historialla on oma raskas painolastinsa, jos menneestä ei suostuta luopumaan lainkaan ihan pelkän periaatteen vuoksi ja kaikki uudistaminen ja kehittäminen nähdään vain kaikkena negatiivisena, sortona, kyykyttämisenä ja mielivaltana.

Ei kai niitä palkkojakaan tarvitse uhkailulla nostaa, hyvin on menty ennenkin pienillä korotuksilla?
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Ne laithan nimenomaisesti antavat reunaehdot työmarkkinoille. Esimerkiksi sunnuntain tuplapalkka on lakiin kirjattu kohta, jolloin siltä ei voi välttyä millään tavalla neuvottelemalla.
Sunnuntain tuplapalkka on hyvä esimerkki, mitä voi miettiä.

Jos teet säännöllisesti työtä, mihin kuuluu sunnuntai vuoroja, on se tuplapalkka osa kokonaisansiota.

Työnantaja tietää ja osaa budjetoida nuo kyllä hintoihin ja kuluihin. Uskon, että kaikille on ok luopua sunnuntain tuplapalkasta, kunhan se kompensoidaan siihen ansioon. Sama juttu muiden lisien kanssa.

Se on helppo olla ottamassa muilta pois, mutta en itse ainakaan haluaisi omia ansioitani tiputtaa, kuten tuskin kovin moni muukaan.
 
Viimeksi muokattu:

Andromeda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Kohtuuttomia tilanteitahan siinä ihmisille tulisi, jos ykskaks otettaisiin vaikkapa sunnuntailisät pois. Useimmilla viikonlopputyöt ja ansiot ovat säännöllisiä ja niiden mukaan lainatkin haettu ja myönnetty. Myös muu elintaso mukautunut vakiintuneen tulotason mukaan.
Tällaisiin merkittäviin leikkauksiin pitäisi olla vuosien siirtymäaika siksikin, että ne jotka suunnittelevat isomman lainan ottamista voisivat ottaa laskelmissaan huomioon tulotason aleneman.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kohtuuttomia tilanteitahan siinä ihmisille tulisi, jos ykskaks otettaisiin vaikkapa sunnuntailisät pois. Useimmilla viikonlopputyöt ja ansiot ovat säännöllisiä ja niiden mukaan lainatkin haettu ja myönnetty. Myös muu elintaso mukautunut vakiintuneen tulotason mukaan.
Tällaisiin merkittäviin leikkauksiin pitäisi olla vuosien siirtymäaika siksikin, että ne jotka suunnittelevat isomman lainan ottamista voisivat ottaa laskelmissaan huomioon tulotason aleneman.
Jep, ja lisäksi kun noille lisille on olemassa ihan aidot perusteet, eikä nyt puhuta uskonnosta ja pyhistä. Ne yhteiset vapaapäivät perheen kanssa nyt vaan ovat sitä arvokkainta aikaa ihmisille. En mä nyt todellakaan vastusta jotain viilaamista tässä, mutta "peruspäivä ja peruspalkka" kuulostaa minusta pahalta.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Jep, ja lisäksi kun noille lisille on olemassa ihan aidot perusteet, eikä nyt puhuta uskonnosta ja pyhistä. Ne yhteiset vapaapäivät perheen kanssa nyt vaan ovat sitä arvokkainta aikaa ihmisille. En mä nyt todellakaan vastusta jotain viilaamista tässä, mutta "peruspäivä ja peruspalkka" kuulostaa minusta pahalta.
Olen tästä aikaisemminkin sanonut. Jos sunnuntain, tai lauantain ylimääräisistä korvauksista halutaan luopua, toivoisin tämän näkyvän myös muualla kun pelkästään kahviloissa tai ruokapaikoissa. Tämän myötä myös virastot, tms voisivat olla auki vaikka sunnuntaina. Samoin myös toimihenkilöt sekä muut esimiehet voisivat varmasti olla töissä myös viikonloppuisin. Onhan se tyhmää ajatella että muutokset koskivat vain osaa työläisistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös