Kimmo_Ahteri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Kaikki muut talouden asiantuntijat ovat pitäneet Saksaa Suomen yhdestä tärkeistä verrokkimaista Ruotsin ohella. Emme kai voi muuttaa verrokkiryhmää yhden asian osalta (palkkakehitys) jos muuten toimimme samalla EU-markkinalla? Tuottavuutta ja kilpailukykyä on verrattava muihin kisassa oleviin.Yhtäältä sopii myös pohtia, ovatko Suomen ja Saksan kansantaloudet tällä hetkellä juuri verrannollisia keskenänsä. Suomi on jo hyvän aikaa ollut taantuva "reunamarkkina" ja vaikka Saksankaan talouskasvu ei yläoikealle ole jatkuvasti osoittanut, on kyse kuitenkin Euroopan veturista, minkä perävaunu me olemme.
Siis totta ihmeessä itsekin haluaisin samasta työstä samanmoisen liksan, mitä saksalainen, mutten Suomen poikkeuksellisen alavireen tiedostaen ryhdy vaatimaan kuuta taivaalta.
Mielestäni on enemmänkin syytä pohtia Alexin yllä listaamaa palkkakehitystä Suomen ja Saksan osalta. Kysymyksiin joihin pitäisi vastata ovat; miten ihmeessä Saksan teollisuus on voinut maksaa huomattavasti enemmän työntekijöilleen kuin Suomessa? Miten ihmeessä heidän teollisuutensa on kaiken tämän jälkeenkin kilpailukykyisellä tasolla? Jos ero on todellakin noin räikeä, miksi tähän maahan ei ole kohdistunut investointeja?
Jos otetaan huomioon energian hinta Suomessa vs Saksa, inflaatio ja työvoiman saatavuus, näistä tekijöistä 2/3 on Suomen puolella. Työvoiman saatavuudesta en ole varma kummalle lopulta vaaka kallistuu.
Yleistä pohdintaa: jos yllä mainituista tekijöistä huolimatta Suomi ei pärjää kilpailukyvyssä verrokkimaihinsa nähden, olisiko asialle syytä tehdä jotain muuta kuin hillitä palkkakehitystä? Esimerkiksi kuroa palkkamonttu kiinni 10% korotuksella, joka lisää yksityistä kulutusta ja palveluiden käyttöä. Tämä osaltaan muuttaa elinkeinoelämän rakennetta pudottamalla pois pelistä kannattamattomat yritykset, joita taasen ylläpidetään tehottomilla yritystuilla ja alhaisilla työvoimakustannuksilla.
Suomi on viimeiset 17v odottanut että kohta kasvu alkaa. Sipilän hallitus halusi parantaa kustannuskilpailukykyä. Pekkarisen risupaketti toi Suomeen tuulivoiman ja tänä päivänä varsin edullisen sähkön. Nyt kai voidaan vetää johtopäätöksiä että elinkeinoelämä ei onnistunut löytämään omalta osaltaan keinoja kuinka investoinnit olisivat virranneet Suomeen.