Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Zolomy]

Anteeksi yksinkertaisuuteni, mutta minä en ainakaan ymmärtänyt pointtiasi. Ellei se sitten ollut vitsi/heitto, jollaiseksi sen ensiksi ajattelin.

Sitä se nimenomaan oli, uskottavuudeltaan suunnilleen samaa tasoa kuin "mitä jos kaikki miljonäärit lähtee Suomesta".

 

[Ramsss]

Vuoden (2020) ensimmäisessä huutokaupassa maaliskuun puolivälissä Valtiokonttori myi 15.9.2024 erääntyvää viitelainaa. Huutokauppa kasvatti kyseisen viitelainan kantaa 715 miljoonalla eurolla 3 715 miljoonaan euroon. Huutokaupassa jätettiin tarjouksia 1,5-kertainen määrä suhteessa huutokaupan määrään.

Eli erääntyy vasta syksyllä. Olen käsittänyt, että täällä puhistiin nykyisistä korkomenoista. Tuokin laina on aika pieni osa tämän vuoden arvioiduista korkomenoista.

 

[Larbatchov]

Voi siellä olla joku osa joka on uusittu noista edellisen hallituksen ajan veloista, mutta ei niillä ole korkomenoihin suurta vaikutusta. Jos 3 miljardia uusittiin noista veloista vuonna 2023 niin korkomenot on kolmella prosentilla 90 miljoonaa vuodessa, mikä on aika pieni osuus koko vuoden 2022 2,6 miljardin korkomenoista.

Siis vuonna 2020 otetusta lainasta 50% oli lyhytaikaista. Eli noin 20miljardia.

"ECP-muotoisia velkasitoumuksia laskettiin liikkeeseen viisi kertaa vuonna 2020: tammi-, maalis-, huhti-, touko- ja lokakuussa. Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen bruttomäärä oli 8 275 miljoonaa dollaria (7 275 miljoonaa euroa) ja euromääräisten velkasitoumusten bruttomäärä 8 955 miljoonaa euroa.

ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 6,5 kuukautta dollarimääräisten velkasitoumusten ja 7,1 kuukautta euromääräisten velkasitoumusten kohdalla. Huutokaupattujen euromääräisten velkasitoumusten keskimaturiteetti oli 7,9 kuukautta."

 

[Ramsss]

En unohtanut. Tietenkin taloutta piti elvyttää. Elvytyksen jälkeen sitten pitää tasapainottaa kuluja, sillä elämme kroonisesti yli varojemme.

Unohdatko sinä, että Suomi on velkaantunut vuodesta 2008 ja velkaantuminen on vain kiihtynyt. Velkaannumme nopeammin kuin bkt kasvaa. Se ei johdu suhdanteista, vaan ihan siitä, että kulutamme enemmän kuin tuotamme.

Julkisyhteisöjen ja valtion velka

Valtionvelka Suomessa. Paljonko valtiolla on velkaa? Valtion velan kehitys eri vuosina. Julkisen sektorin velka EU-maissa.

www.veronmaksajat.fi

Miltä se velkaantumisaste näyttää IMF:n ennusteen valossa? Edelleen siinä velkasuhteessa on kaksi komponenttia: velka ja BKT.

 

[Zolomy]

Tämä on eräänlainen fundamentaalinen peruskysymys.
Suomen aidosti hyvätuloiset ihmiset usein pysyvät täällä sen takia, että yhteiskunnassamme on paljon sellaista, jota kannattaa puolustaa. Yhteisillä veroilla tänne on saatu rauhallinen yhteiskunta, joka omalta osaltaan pitää huolta siitä, että meillä on peruskoulutettua työvoimaa tarjolla ja toisaalta myös rakenteellisesti rauhallinen yhteiskunta, jossa voi yrittää.

Jokaisella miljonäärillä on halutessaan jo nykyisellään mahdollisuus taloudellisesti vaihtaa maata. Suomella on kuitenkin jotain sellaista pitovoimaa, jota ei ehkä ole edes Keski-Euroopassa. Toisaalta meillä on esimerkiksi näitä kuuluisia formulamiljonäärejä, jotka eivät missään vaiheessa ole ollut erityisen halukkaita maksamaan verojaan Suomeen. Teemu Selännekin on pysynyt visusti Jenkkilässä, koska Suomi on kallis hänen tuloluokassaan.

Edelleen asiassa on syytä muistaa, että yhteiskunnan hyväosaiset (ei tarvitse olla miljonääri) ovat aina yhteiskunnan voimakkaampi osapuoli. Tämä on myös syy siihen, miksi lähes kaikki heikennykset - suuntaan tai toiseen - pyritään kohdistamaan hallituksen kuin hallituksen toimesta siihen keskiluokkaan, joka ei ole tuloluokissa, joissa lähteminen kiinnostaa tai on mahdollista, ja toisaalta myös heihin, eli kaikista köyhimpiin, jotka eivät lähde, kun eivät voi.

Verotuloissa on sellainen logiikka olemassa, että ne kannattaa pyrkiä maksimoimaan sieltä, mistä ne eurot saadaan. Yleensä ne saadaan helpoiten niiltä, jotka eivät pysty järjestelmässä juoksemaan karkuun. Sellainen arkinen asia kuin lapsilisä Suomessa, se maksetaan kaikille perheille. Usein muistetaan kyllä nostaa sinne tikunnokkaan ne isot veromaksut, muttei kuitenkaan jakseta hirveästi vaivata päätä sillä, että yhteiskunta tarjoaa hyvätuloisellekin ihan samanlaiset perustuet kuin köyhällekin esim. lapsilisän muodossa. Lapsilisä on mielenkiintoinen siten, että hyvätuloiset sijoittavat sen heti, koska sitä rahaa ei tarvita elämiseen, kun taas köyhät käyttävät sen lapsensa elättämiseen.

Meillä toki tätä nykykeskustelua kuvaavat aika hyvin tällaiset kovat arvot eli rahat ja tulokset. Niistä nyt on viime kädessä kysymys. Joskus olisi hyvä kuitenkin nähdä yhteiskunnassa myös ne tietyt jutut enemmänkin investointeina. Rauhallinen ja tasapainoinen työelämä, jossa AY-liikkeellä on iso ja kiistämätön osuus, on myös yrityksien etu. Kun työmarkkinoilla on hyvä ja tasapainoinen tilanne, niin se omalta osaltaan mahdollistaa sen, että työelämässä voidaan hyvin ja kun siellä voidaan hyvin, niin siellä myös tuotetaan enemmän.

Käytännössä nykyinen ajattelu, jossa ainoastaan lasketaan rahaa, näkee esimerkiksi julkissektorin työt ainoastaan kustannuksen näkökulmasta. Kun julkinen keskustelu näkee kaikessa julkisessa ainoastaan mahdolliset säästöt ja jokaisen ihmisen, joka siellä on töissä, kustannukseksi yhteiskunnalle, niin harva jaksaa pysähtyä ajattelemaan, miten tämä vaikuttaa näiden ihmisten hyvinvointiin ja heidän työelämänsä tasapainoon. Voisin luetella tässä ammattiryhmiä kuten sairaanhoitajat, ohjaajat, opettajat, sosiaalityöntekijät yms. joiden arvostus työssä ei ole kovin korkealla tasolla. Hehän ovat yhteiskunnan kulu, joille maksetaan palkkaa tyhjästä, koska julkissektori ei ole samanlainen yritys kuin nyt vaikka paperinjalostuksen parissa toimivat yksityiset firmat. Julkissektori tuottaa sellaista yhteiskunnallista, vaikeasti rahalla mitattavissa olevaa pääomaa, joka kuitenkin on perusedellytys sille, että yritystoiminta ylipäätään kannattaa.

Hallituksen ohjelmissa vilisevät enemmän ja vähemmän pakolliset säästöt. Jokainen ymmärtää, ettei tilanne ole ruusuinen, mutta tällaisen polarisaation keskellä ja yleisen työmarkkinoiden kriisin kanssa operoidessa tulee väistämättä mieleen se, että jos nämä kaikki EK:ta myötäilevät esitykset menevät sellaisenaan läpi, niin kuinka paljon sen heikoimmin toimeentulevan segmentin työsarka yhteiskunnassa lisääntyy ja kuinka paljon hyötyä he voivat saavuttaa. Työelämän heikennykset ikävä kyllä peilautuvat väistämättä myös siellä mielenterveysongelmien luukulla, koska aika moni nykyihminen ymmärtää sen, ettei työ tee onnelliseksi, jos se ei auta elämässä viemään sinua mihinkään.

Helvetin hyvin sanottu! (anteeksi onelineri, mutta ei tähän vaan ole lisättävää.)

 

[Tadu]

Miltä se velkaantumisaste näyttää IMF:n ennusteen valossa? Edelleen siinä velkasuhteessa on kaksi komponenttia: velka ja BKT.

En katsele ennusteita vaan toteutuneita lukuja. Velka suhteessa bkt kasvaa vaikka maailmantalous vetää. Elämme kroonisesti yli varojen.

Mitä mieltä olet siitä, että maakuntien sote-menot kasvavat neljällä miljardilla 2024 verrattuna vuoteen 2023? Kenen vika? Orpon hallituksen? Orpon hallituksen toimintsympäristön? Marinin hallituksen soten?

 

[Normandia]

Niin. Heti tuohon viimeiseen kappaleeseen; ne hyvätuloiset osallistuvat talkoisiin jo valmiiksi ihan perkeleesti. Ovat osallistuneet jo vuosikymmenien ajan.

Ja tässä keskustelu-kokonaisuudessahan olikin kyse siitä, että rikkaat ja hyvätuloiset karkaavat jonnekin muualle, jossa itse ansaitut rahat saisi pitää paremmalla prosentilla. Eli, suomeksi; jos nyt ruvetaan kiristämään ruuvia entisestään noiden kohdalla, voi monellakin olla muutto ulkomaille entistä houkuttelevami vaihtoehto.

edit. Yritystuista osittain samaa mieltä, ne pitäisikin käydä tarkalla kammalla läpi.

Mikä peruste se on sille, ettei turhista yritystuista voisi leikata.

Tuskinpa joka kolkassa näin avokätisesti maksetaan yritystukia ja silti yritykset voi tehdä hyviä tuloksia.

Toki voidaan samalla tavalla halpuuttaa palkkoja liikaa ja ihmiset lähtee parempien palkkojen perässä muualle. Telakalla esim. hyväksi käyttämistä palkoissa jo näkyy.

Toki kerro se kirjoittaja joka sanoo että yrittäjiltä pitää kaikki selkänahasta repiä.

 

[Cobol]

Korkomenoista lukuja miljardeissa ettei tarvitse arvella mitä sattuu:

2022: 0,8
2023: 2,6
2024: 3,2

Tämä vuosi on arvio. Nopeaa on nousu.

 

[Tadu]

Korkomenoista lukuja ettei tarvitse arvella mitä sattuu:

2022: 0,8
2023: 2,6
2024: 3,2

Sotemenot 2023: noin 20 miljardia
Sotemenot 2024: noin 24 miljardia

Orpon hallituksen vika tämäkin?

 

[Larbatchov]

Ehkä tämä on karannut tosi kauas ammattiyhdistysliikkeistä nyt, mutta sivistyy tässä itsekin. Valtionvelka.fi-sivustolla kiinnostuneille lisää tietoa. Korkotaso on noussut ja korkomenot on noussut, mutta viime hallitus on tehnyt oikeasti myös hyviä lainasopimuksia. Harmi vain että rahat on tuhlattu. Hyvin sijoitettuna tuollaisella nollakorkoisella kolmella miljardilla pärjäilisi ihan kivasti, olis kannattanut ottaa enemmän. Muttei tuhlata.

 

[Cobol]

Sotemenot 2023: noin 20 miljardia
Sotemenot 2024: noin 24 miljardia

Orpon hallituksen vika tämäkin?

Orpon hallituksen vika totta kai. Ilahduttavaa on se, että Orpo on nyt useamman kerran ottanut vastuuta ja todennut aiempien hallitusten virheellisen politiikan olevan Suomen ongelmien keskeinen syy. Myös Kokoomus on vastuussa.

Olisipa mukavaa, jos SDP vuorostaan toteaisi, että ongelmat eivät olekaan Orpon hallituksen vika vaan tähän tilanteeseen on jouduttu myös SDP:n johdolla.

Lupaan korkata kalliin konjakin, jos SDP ottaa vastuuta virheistään. Ja en tarkoita vaihtoehtoisia esityksiä, jotka haudataan kaappiin negatiivisten työllisyysvaikutusten takia.

Toki sopisi paremmin SDP:n ketjuun tämä.

 

[Noppa10]

Mikä peruste se on sille, ettei turhista yritystuista voisi leikata.

Tuskinpa joka kolkassa näin avokätisesti maksetaan yritystukia ja silti yritykset voi tehdä hyviä tuloksia.

Toki voidaan samalla tavalla halpuuttaa palkkoja liikaa ja ihmiset lähtee parempien palkkojen perässä muualle. Telakalla esim. hyväksi käyttämistä palkoissa jo näkyy.

Toki kerro se kirjoittaja joka sanoo että yrittäjiltä pitää kaikki selkänahasta repiä.

Siis mitä? Yritystukiinhan kommentoinkin, että ne pitäisi kammata hyvin.

Se mitä en kannata, on (hyvätuloisten) yrittäjien ja työllistäjien verottaminen kuoliaaksi.

Jos se parempien palkkojen perässä muuttaminen on niin helppoa, niin miksi meillä puoli valtakuntaa kitisee liian pienistä palkoista? Muuttaisivat sitten sinne, missä sitä palkkaa maksetaan enemmän.

 

[Normandia]

Niin sotemenot oli 2020 22,1 miljardia. Ei ihme että väestön ikääntyessä sotemenot kasvaa. 14,4 miljardia näistä menee erikoissairaanhoitoon ja vanhuksiin ja vammasiin. Näin siis ennen sotea. Eipä ole vielä hirveesti kasvanut sotemenot.

Pitäisikö näitä ryhmiä siis jatkossa kupata enemmän? Erikoissairaanhoito tulee vuosi vuodelta viemään enemmän rahaa, kun väestö vanhenee.

 

[Normandia]

Siis mitä? Yritystukiinhan kommentoinkin, että ne pitäisi kammata hyvin.

Se mitä en kannata, on (hyvätuloisten) yrittäjien ja työllistäjien verottaminen kuoliaaksi.

Kuka tälläistä on ehdottanut? Vai vedätkö omia linjojasi taas.

 

[Ramsss]

Siis vuonna 2020 otetusta lainasta 50% oli lyhytaikaista. Eli noin 20miljardia.

"ECP-muotoisia velkasitoumuksia laskettiin liikkeeseen viisi kertaa vuonna 2020: tammi-, maalis-, huhti-, touko- ja lokakuussa. Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen bruttomäärä oli 8 275 miljoonaa dollaria (7 275 miljoonaa euroa) ja euromääräisten velkasitoumusten bruttomäärä 8 955 miljoonaa euroa.

ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 6,5 kuukautta dollarimääräisten velkasitoumusten ja 7,1 kuukautta euromääräisten velkasitoumusten kohdalla. Huutokaupattujen euromääräisten velkasitoumusten keskimaturiteetti oli 7,9 kuukautta."

Tässä itsekkin oppii tosiaan. On itsellä mennyt ohi, että vuonna 2020 on tullut noin voimakas käänne lyhytaikaisiin velkoihin.

Toki 20 miljardia ei ole kuin noin 12 prosenttia tämän hetken velan kokonaismäärästä, joten en ole Marinin hallitusta syyttämässä tämän vuoden valtion korkomenoista, toki myönnän, että sillä on osansa asiassa.

Kaikkea sitä oppii, kun käy keskustelua.

 

[Ramsss]

Korkomenoista lukuja miljardeissa ettei tarvitse arvella mitä sattuu:

Kuka on arvellut mitä sattuu ja missä?

 

[Tadu]

Niin sotemenot oli 2020 22,1 miljardia. Ei ihme että väestön ikääntyessä sotemenot kasvaa. 14,4 miljardia näistä menee erikoissairaanhoitoon ja vanhuksiin ja vammasiin. Näin siis ennen sotea. Eipä ole vielä hirveesti kasvanut sotemenot.

Pitäisikö näitä ryhmiä siis jatkossa kupata enemmän? Erikoissairaanhoito tulee vuosi vuodelta viemään enemmän rahaa, kun väestö vanhenee.

Pointtini oli se, että jos oli Marinin hallituksen toimintaympäristö haastava, niin vähintään yhtä haastava on Orpon hallituksen toimintaympäristö: Ukrainassa soditaan edelleen, korot ja korkomenot ovat kasvaneet sekä maakunnille annetaan sotemenoihin 20% enemmän kuin edeltävänä vuonna, koska ikääntyminen ja kallis sote.

Tärkeimpänä: Suomen taloudelta puuttuu veturi. Ei ole mitään mikä vetäisi Suomen ylös.

Olemme siis kusessa. Hallituksen toimintaympäristö on sellainen. Täällä väitettiin, että Orpon hallituksen toimintaympäristö on jotenkin parempi. Ihan puppua.

 

[Ramsss]

En katsele ennusteita vaan toteutuneita lukuja. Velka suhteessa bkt kasvaa vaikka maailmantalous vetää. Elämme kroonisesti yli varojen.

Toivotaan, että hallitus yllättää ja velkasuhde onkin matalampi kuin vuonna 2022, eli 73,3%. Suomea korkeampi velkasuhde EU:ssa oli Unkarissa,Itävallassa,Kyproksella,Belgiassa,Espanjassa,Ranskassa, Portugalissa,Italiassa ja Kreikassa Julkisyhteisöjen ja valtion velka .

 

[Tadu]

Toivotaan, että hallitus yllättää ja velkasuhde onkin matalampi kuin vuonna 2022, eli 73,3%.

Ei yllätä, koska hallituksen toimintaympäristö on paska. Sehän nyt on päivänselvä asia. Velkasuhde tulee huononemaan, mutta mitä vauhtia?

 

[Cobol]

Kuka on arvellut mitä sattuu ja missä?

VM.

 

[Normandia]

Pointtini oli se, että jos oli Marinin hallituksen toimintaympäristö haastava, niin vähintään yhtä haastava on Orpon hallituksen toimintaympäristö: Ukrainassa soditaan edelleen, korot ja korkomenot ovat kasvaneet sekä maakunnille annetaan sotemenoihin 20% enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Pointti oli myös minulla se, että 2020 sotemenot oli jo yli 22 miljardia. Näistä erikoissairaanhoitoon sekä vanhuksiin ja vammaisiin 14,4 miljardia. Näistä tuskin pystyy tulevaisuudessakaan leikkaamaan, tulevat luultavasti vaan lisääntymään. Tuohon 2020 verrattuna siis noin 10% sotemenot lisääntynyt, toki väestö on ikääntynyt joten rahaa menee enemmän.

Joo nykyinen maailmantilanne; kuten korot, konfliktit, inflaatio asettaa haasteensa.

 

[Huono pakki]

Orpon hallituksen vika totta kai. Ilahduttavaa on se, että Orpo on nyt useamman kerran ottanut vastuuta ja todennut aiempien hallitusten virheellisen politiikan olevan Suomen ongelmien keskeinen syy. Myös Kokoomus on vastuussa.

Olisipa mukavaa, jos SDP vuorostaan toteaisi, että ongelmat eivät olekaan Orpon hallituksen vika vaan tähän tilanteeseen on jouduttu myös SDP:n johdolla.

Lupaan korkata kalliin konjakin, jos SDP ottaa vastuuta virheistään. Ja en tarkoita vaihtoehtoisia esityksiä, jotka haudataan kaappiin negatiivisten työllisyysvaikutusten takia.

Toki sopisi paremmin SDP:n ketjuun tämä.

Voit pitää kalliit konjakit ihan huoletta kaapin kätkössä, nimittäin sitä päivää ei tule, että SDP myöntäisi, että ei ne omatkaan toimet valtiontaloudessa ihan putkeen menneet. Aina on vika muissa puolueissa, poislukien, tietenkin, aateveljet eli vasemmistoliitto.

 

[clima]

Palataan ketjun otsikkoon.

Teollisuusliito on ollut kansakunnallemme armollinen:

”Teollisuusliiton keskuslakkotoimikunta on hyväksynyt Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) esityksen vapauttaa lentopetrolia jakeluun kotimaan lentoasemien tarpeisiin päivittäin sen verran, että huoltovarmuuden kannalta kriittisimmät lennot voidaan hoitaa.”

Linkki: https://twitter.com/ElorantaJa/status/1768000305277317178

Ylistetty olkoon keskuslakkotoimikunta!!

 

[Ramsss]

Ei yllätä, koska hallituksen toimintaympäristö on paska. Sehän nyt on päivänselvä asia. Velkasuhde tulee huononemaan, mutta mitä vauhtia?

Ja se toimintaympäristö oli edellisen aikaa helppo pandemioineen ja Ukrainan sodan alkuineen?

 

[varjo]

Itselleni on vähän epäselvää mitä hallituksen pitäisi nyt tehdä, ottaa velkaa tai ei ottaa?
Jos velka on nyt kallista ja sitä ei tulisi ottaa, jäljellehän jää juuri budjettivajeen supistaminen leikkauksilla ja veronkiristyksillä. Jos velkaa taas tulisi ottaa elvytykseen, aiheuttaa hallitus seuraavalle hallitukselle mahdottoman tilanteen korkomenojen räjähtäessä, jolloin ainoa vaihtoehto on ottaa lisää velkaa jotta selvitään koroista.

Kyllä Purran sakset on se ainoa keino saada tilanne kontrolliin, vastaavasti pitäisi erilaiset omien paitojen pesemiset (raidehankkeet) tappaa ja miettiä miten miljardeilla saadaan kestävää kasvua, ei vain sitä että radanvarren tontit kallistuvat mutta mitään lisärahaa ei maahan tule. Ainoat paikat mistä sitä skaalautuvaa kasvua voi tulla on teknologiasektori, huono puoli toki ettei aihioita ole liiaksi.