Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jussih]

Lakot | Lakot toteutumassa, ministeri ei lupaa neuvotteluita

Liittojen ilmoittamat lakot toteutuvat, ellei hallitus neuvottele työelämätoimista ay-liikkeen kanssa. Työministeri Arto Satonen (kok) ei luvannut vastaantuloa tiistaiaamuna.

www.hs.fi

Satonen ei halua neuvotella työelämätoimista, mutta SAK:n syytä, ettei neuvotella. Luulin Satosen olevan toisella puolella pöytää, mutta SAK:n kätyri näköjään hänkin neuvotteluhaluttomuudellaan.

Jos tuossa loppusyksystä SAK olisi marssinut viime viikon lopulla julkisuuteen tuomansa kompromissipaperin kanssa hallituksen pakeille ja sanonut, että ymmärrämme kyllä, että taloustilanne on karmea ja haluamme omalta osaltamme lähteä mukaan talkoisiin tämän paperin pohjalta, neuvottelut olisivat alkaneet. Sen sijaan SAK kategorisesti ilmoitti, että hallituksen on peruttava KAIKKI esityksensä tai lakkoruuvia kiristetään niin kauan, että se peruu.

Tällä strategialla AY-liike tuli luoneeksi tilanteen, jossa valtio ei voi lähteä neuvottelemaan ennen kuin AY-liike lopettaa oma-aloitteisesti kaikki painostustoimenpiteensä. Muuten näyttää siltä, että SAK:lla on veto-oikeus päätöksentekoon Suomessa ja hallituksen yli voivat kävellä miten vaan kaikki, joilla on jonkinlaista vipuvartta kiristykseen. Ikävä tosiasia on, ettei yksikään demokraattinen hallitus voi alistua ulkoparlamentaarisen kiristyksen edessä - kysymys on demokratian puolustamisesta ja siksi se on voimakkaasti periaatteellinen.

Kertauksen vuoksi:

Suomen perustuslaki

2 § 1. momentti:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

3 § 1. ja 2. momentti:

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttää tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.


Toisen pykälän lainatussa kohdassa ei todeta, että eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa sen mukaan kuin SAK sallii, eikä kolmannessa pykälässä löydy myöskään mainintaa siitä, että SAK:lla on veto-oikeus eduskunnan valtiontaloutta koskeviin päätöksiin, eikä sen toisessa momentissa myöskään todeta, että valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia SAK:n luottamusta. Mitä nopeammin nämä perutavaa laatua olevat seikat oivalletaan Hakaniemessä, sen parempi Suomelle ja suomalaisille - erityisesti palkansaajille.

 

[Kimmo_Ahteri]

Odotan sitä päivää (en toivoisi kyllä), milloin joku ilmoittaa Suomessa sulkevansa tehtaansa ja siirtävänsä toiminnot muualle, syyksi ilmoitetaan epävarmuus Suomen yhteiskunnassa ja työelämässä, halutaan varmistaa yhtiön toimintojen sujuvuus. Ihmettelen ellei näin käy piakkoin ja myös tullaan ilmoittamaan siitä, että uusi investointi suunnataankin muualle.

Itse en ainakaan uskalt aisi ottaa riskiä investoinnista Suomeen, mikäli vaihtoehtona on joku toinen siihen yhtä hyvin soveltuva paikka. Nyt ei ymmärretä sitä, miten rajusti Suomen mainetta rapautetaan ja tietysti syytä on kaikissa, mutta silti suurimman vastuun siitä kantaa SAK ja meidän oppositio. Oppositio sen vuoksi, että heille kaikki on vain politiikkaa ja nyt rakentavat sellaisen kuilun puolueiden väliin, että yhteistyö tuskin on lähitulevaisuudessa mahdollista. SAK sen vuoksi, että siellä ei todellakaan ole halua neuvotella mistään, eivät pysty antamaan siitä periksi, kun marssivat etunenässä pois kaikista neuvotteluista, nyt on kyse siis vain kunniasta SAK:n puolella.

Jos katsoo investointien kehitystä Nokian romahduksen jälkeen, tähän maahan on aika paljon rakennettu asuntoja, tuulivoimaa tullut lisää 2016 jälkeen, mutta laiteinvestoinnit ovat jääneet vähemmälle. Rakennus itsessään ei lisää tuottavuutta, mutta laiteinvestoinneilla sitä voisi tehdä. Viime vuosina suomalaisyhtiöiden osingot ovat olleet aika korkeita, eli vyötä on kiristetty ja vanhoista laitteista on otettu maksimit irti. Suomalaisyhtiöt eivät ole kovin isosti velkaantuneita tällä hetkellä.

Ympäristö investoinneille oli 2010 -luvulla varmaan suotuisampi kuin nyt. Nokian insinöörit olivat saaneet kenkää ja vapaana työmarkkinoilla, lainaraha oli hyvin edullista ja mitään kummempia AY / EK vääntöjä ei ollut. Sipilän kikykin meni läpi. Ei ollut suurempia esteitä investoinneille jos vertaa nykypäivään.

Kohta poliittiset lakot ovat lailla kielletty, eli AY ei tule saamaan Suomea säppiin samalla tavalla kuin nyt. Kokonaan toinen asia on, millä tavalla palkkakierrosneuvottelut tulevat menemään. Jos AY pistää kovan kovaa vasten palkkaneuvotteluissa, laillinen lakko tulee aiheuttamaan tappiota kuten tämänhetkinen lakko.

Hallituksella on mandaatti tehdä muutoksia, mutta tämän nettovaikutukset lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä voivat olla negatiiviset. Investoijan pelko siitä ettei etujärjestöt pysty sopimaan keskenänsä työehdoista voi vaikuttaa investointipäätökseen, varsinkin jos muut investointitekijät eivät ole riittävän hyviä.

Mielestäni tässä saa ihan kaikki katsoa peiliin, hallitus valitun neuvottelustrategian takia, AY ja EK sen takia etteivät kykene enää sopimaan näköjään yhtään mistään. Hallituksen tavoite on ollut heikentää AY:tä, mutta se ei vaan ole ilmaista. Sitä hintaa tässä maksetaan.

 

[K.A.H]

Edellisen halliituksen aikana kyllä kävi hyvin selväksi ettei yhtään noista mainitsemistasi tahoista kiinnosta matalapalkkaduunarin asiat pätkääkään. PAMia ei kiinnostanut edes omien jäsentensä etujen ajaminen. Noita tahoja kiinnostaa pelkästään oma valta ja lompakko.

Oma valta ja lompakko kiinnostaa ihan kaikkia osapuolia tässä kiistatta eniten. Ei Suomen ja suomalaisten etu. Siksi tämä tuskin ratkeaa ennen täydellistä katastrofia.

 

[Ollakseni]

Kaikki on suhteellista. Jos mielestäsi 35,5 miljardia (vero.fi vuonna 2022) on pieni osa. Paljonko sitä alvia pitää korottaa, jos sen tuotto on reilut 50 % tuosta? Minä olen hyvätuloisena aina ollut sitä mieltä, että käyttöveroja voitaisiin kiristää ansiotuloverojen sijaan. Maksan kuitenkin omat veroni kiltisti.

Valtion ansiotuloveroista keräämä rahamäärä on tuosta alle viidesosan. Niitä siis tarkoitin. Kun jos puhutaan siitä että koitetaan saada aikaiseksi dynaamisia vaikutuksia ja houkutella maahanmuuttajia tänne niin kyllähän tuollaisen veron poistaminen olisi ihan eri luokkaa kuin jotkut prosentin alennukset.

 

[Lynx_j]

Jos tuossa loppusyksystä SAK olisi marssinut viime viikon lopulla julkisuuteen tuomansa kompromissipaperin kanssa hallituksen pakeille ja sanonut, että ymmärrämme kyllä, että taloustilanne on karmea ja haluamme omalta osaltamme lähteä mukaan talkoisiin tämän paperin pohjalta, neuvottelut olisivat alkaneet. Sen sijaan SAK kategorisesti ilmoitti, että hallituksen on peruttava KAIKKI esityksensä tai lakkoruuvia kiristetään niin kauan, että se peruu.

Hallitus esitteli uudistuksia, SAK jyrähti heti: "Potkujen antaminen helpottuu"

SAK:n puheenjohtajan mukaan työmarkkinapöydistä puuttuu aito vuorovaikutus, kun hallitus sanelee heikennyksiä työntekijän asemaan.

www.is.fi

SAK:n mukaan alkanut kolmikantainen neuvottelu on kulissimaista, koska leikkaukset ja heikennykset on kirjoitettu suoraan hallitusohjelmaan. Työryhmien pöydille on tuotu lähinnä jo valmiita kohtia tulevista lakimuutoksista.

Olisi pitänyt hallituksen varmaan neuvotella ennen tilanteen kärjistymistä liittojen kanssa, että löytyisikö kompromissiratkaisua.

Sen sijaan tehdään valmiiksi päätökset ja kirjataan ne hallitusohjelmaan neuvottelematta kolmikantaisesti. Sitten ”neuvotteluissa” oletetaan, että vastapuoli vain hyväksyy nämä ja kun näin ei tapahdukaan, ihmetellään vastapuolen toimia.

Jos tilanne olisi toisinpäin ja SDP lisäisi hallitusohjelmaan SAK:n sanelemia päätöksiä, otetaan esimerkiksi vaikka korkeampi ansiosidonnainen, työntekijän edustaja yhtiöiden hallitukseen, työntekijöiden tulkintaetuoikeus kiistatilanteissa ja paikallisen sopimisen sijaan alipalkkauksen kriminalisointi palkkarikoksena. Näitä voisi sitten ilman vaikuttavuusarvioita perustella työelämän parantumisena ja Pohjoismaisena työmarkkinamallina, jolla Suomi nostetaan suosta. Ja kyllä, nuo kaikki kohdat löytyvät Pohjoismaisesta työmarkkinamallista, joskaan niitä ei tänne haluta, vaikka halutaan Pohjoismainen työmarkkinamalli.

Sitten vain odottelee EK:n, oikeiston ja työnantajapuolen suostumista asiaan, koska kyllähän he ymmärtävät, että taloustilanne on karmea ja jotain pitää tehdä. Lopuksi ihmettelee tilannetta, että miksi näihin ei suostuta, kun valtion taloustilanne sitä vaatii.

 

[Normandia]

Yritystukien leikkaaminen tai lopettaminen pyörii myös, erityisesti vasemmiston puheissa sopivana säästökohteena. Tässäkin taitaa totuus olla tarua ikävämpi. Yritystukia saavat mm. laivanvarustamot ja telakat, jotka liittyvät läheisesti Suomen huoltovarmuuteen (tämän ajankohtaisuudesta ei varmasti tarvi kauheasti vääntää), yliopistojen ja yritysten tutkimukseen liittyvät yhteishankkeet (kaikki puhuvat koulutukseen ja innovaatioihin satsaamisesta), uusituvaan energiaan liittyvät tuet (tämä liittyy Suomen sopimiin päästötavoitteisiin), kuljetuksissa ja työkoneissa käytettävän polttoöljyn dieseliä alempi verotus (puoli miljardia ja sen muuttaminen heijastuisi heti hintoihin, eli olisi vaikutuksiltaan sama kuin alv:n nosto, jota vasemmisto vastustaa tasaverona). Toki siellä jää vielä jotain energiatukia suuryrityksille, mutta niiden poistaminen vaarantaa kyllä näiden suuryritysten investointeja Suomeen. Että mitäs näistä sitten aletaan "saksimaan", jotta saadaan Suomi nousuun?

Tuolta esimerkkejä mitä yritystukia/verotukia voisi karsia.
Hallituskaudesta toiseen kukaan vaan ei ikävä vaan näihin puutu.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

 

[rpeez]

Odotan sitä päivää (en toivoisi kyllä), milloin joku ilmoittaa Suomessa sulkevansa tehtaansa ja siirtävänsä toiminnot muualle, syyksi ilmoitetaan epävarmuus Suomen yhteiskunnassa ja työelämässä, halutaan varmistaa yhtiön toimintojen sujuvuus. Ihmettelen ellei näin käy piakkoin ja myös tullaan ilmoittamaan siitä, että uusi investointi suunnataankin muualle.

Metsä Board:in Hämälä toissa iltana telkkarissa sanoi, että Ruotsiin Husumiin (varmaan tämä MB:n tiedote viime vuoden lopulta) on investoitu toimitusvarmuuden takia, koska asiakkaat sellaista kysyy. Eikä näköjään syyttä. Metsä Board:han noin muuten on hyvin suomalainen firma.

 

[Jussih]

Hallitus esitteli uudistuksia, SAK jyrähti heti: "Potkujen antaminen helpottuu"

SAK:n puheenjohtajan mukaan työmarkkinapöydistä puuttuu aito vuorovaikutus, kun hallitus sanelee heikennyksiä työntekijän asemaan.

www.is.fi

Olisi pitänyt hallituksen varmaan neuvotella ennen tilanteen kärjistymistä liittojen kanssa, että löytyisikö kompromissiratkaisua.

Sen sijaan tehdään valmiiksi päätökset ja kirjataan ne hallitusohjelmaan neuvottelematta kolmikantaisesti. Sitten ”neuvotteluissa” oletetaan, että vastapuoli vain hyväksyy nämä ja kun näin ei tapahdukaan, ihmetellään vastapuolen toimia.

Jos tilanne olisi toisinpäin ja SDP lisäisi hallitusohjelmaan SAK:n sanelemia päätöksiä, otetaan esimerkiksi vaikka korkeampi ansiosidonnainen, työntekijän edustaja yhtiöiden hallitukseen, työntekijöiden tulkintaetuoikeus kiistatilanteissa ja paikallisen sopimisen sijaan alipalkkauksen kriminalisointi palkkarikoksena. Näitä voisi sitten ilman vaikuttavuusarvioita perustella työelämän parantumisena ja Pohjoismaisena työmarkkinamallina, jolla Suomi nostetaan suosta. Ja kyllä, nuo kaikki kohdat löytyvät Pohjoismaisesta työmarkkinamallista, joskaan niitä ei tänne haluta, vaikka halutaan Pohjoismainen työmarkkinamalli.

Sitten vain odottelee EK:n, oikeiston ja työnantajapuolen suostumista asiaan, koska kyllähän he ymmärtävät, että taloustilanne on karmea ja jotain pitää tehdä. Lopuksi ihmettelee tilannetta, että miksi näihin ei suostuta, kun valtion taloustilanne sitä vaatii.

Hallitus ei oikein voi neuvotella liittojen kanssa ennenkuin hallitus on olemassa. Hallitus syntyy vasta kun hallitusohjelma on kasassa ja hallitusohjelma on suunnitelma, jota hallitus lähtee kaudellaan toteuttamaan. Kuten kaikki muutkin suunnitelmat, se kokee erilaisia muutoksia vaihtuvien tilanteiden ja olosuhteiden myötä. On siis todella tekopyhää väittää, ettei SAK voinut neuvotella, koska tavoitteiden lisäksi myös keinot lukevat hallitusohjelmassa.

Loppusyksystä ministeri Satonen ilmoitti kerta toisensa jälkeen, että hallitukselle keinot eivät ole kiveenhakattu asia, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät tuomaan pöytään ehdotuksia, joila samat vaikutukset (100 000 uutta työllistä) saadaan aikaiseksi. Tämän voit tarkistaa kaivamalla esiin vanhoja A-studioita. Ay-liike ilmoitti, ettei käy, mistään ei neuvotella, ellei hallitus vedä ensin esityksiään takaisin. Tämä on faktaa, jota et voi millään mutkutteluilla muuksi muuttaa. Neuvotteluhaluttomia ovat olleet nimenomaan liitot.

 

[Jules W.]

Hallitus esitteli uudistuksia, SAK jyrähti heti: "Potkujen antaminen helpottuu"

SAK:n puheenjohtajan mukaan työmarkkinapöydistä puuttuu aito vuorovaikutus, kun hallitus sanelee heikennyksiä työntekijän asemaan.

www.is.fi

Olisi pitänyt hallituksen varmaan neuvotella ennen tilanteen kärjistymistä liittojen kanssa, että löytyisikö kompromissiratkaisua.

Sen sijaan tehdään valmiiksi päätökset ja kirjataan ne hallitusohjelmaan neuvottelematta kolmikantaisesti. Sitten ”neuvotteluissa” oletetaan, että vastapuoli vain hyväksyy nämä ja kun näin ei tapahdukaan, ihmetellään vastapuolen toimia.

Jos tilanne olisi toisinpäin ja SDP lisäisi hallitusohjelmaan SAK:n sanelemia päätöksiä, otetaan esimerkiksi vaikka korkeampi ansiosidonnainen, työntekijän edustaja yhtiöiden hallitukseen, työntekijöiden tulkintaetuoikeus kiistatilanteissa ja paikallisen sopimisen sijaan alipalkkauksen kriminalisointi palkkarikoksena. Näitä voisi sitten ilman vaikuttavuusarvioita perustella työelämän parantumisena ja Pohjoismaisena työmarkkinamallina, jolla Suomi nostetaan suosta. Ja kyllä, nuo kaikki kohdat löytyvät Pohjoismaisesta työmarkkinamallista, joskaan niitä ei tänne haluta, vaikka halutaan Pohjoismainen työmarkkinamalli.

Sitten vain odottelee EK:n, oikeiston ja työnantajapuolen suostumista asiaan, koska kyllähän he ymmärtävät, että taloustilanne on karmea ja jotain pitää tehdä. Lopuksi ihmettelee tilannetta, että miksi näihin ei suostuta, kun valtion taloustilanne sitä vaatii.

SAK on neuvotellut asioista viimeiset viisitoista vuotta (15v) ja mitään muutoksia ei ole saatu yhteistuumin aikaiseksi. Toisaalta voitaisiin toki odotella, että EU tulee sanelemaan tänne ehdot, ehkä SAK saisi heidän kanssaan jotain aikaan.

Tämän hallituksen kanssa ei ole liiemmin neuvoteltu, mutta viime hallituksen aikaan nämä osapuolet olivat pöydässä keskenään, eikä mitään merkittäviä uudistuksia ole saatu eteenpäin.

 

[LuKi]

Tuolta esimerkkejä mitä yritystukia/verotukia voisi karsia.
Hallituskaudesta toiseen kukaan vaan ei ikävä vaan näihin puutu.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

Siinä oli lueteltuna "haitallisia" yritystukia joidenkin ekonomien näkökulmasta. Tällaisina mainittiin mm. energiatuet, eli juuri mainitsemani kevytpolttoöljyn alempi verokanta. Jos se poistetaan, vaikutus on välitön kuluttajan kukkarossa. Lisäksi siellä mainittiin laivaliikenteen ja aluepolitiikkaan liittyvät tuet. Molemmat liittyvät huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan, jotka eivät sisälly ekonomien tarkastelukulmaan, eivätkä ole näiden vahvinta osaamisaluetta. Kannattaa myös lukea ajatuksella jutusta lainattu seuraava kappale:

Suomalainen yritystukijärjestelmä painottuu vahvasti verotukien puolelle eli ne eivät ole suoraa rahan jakamista vaan pääasiassa veronkevennyksiä ja -huojennuksia lukuisiin eri suuntiin. Näitä ovat esimerkiksi alennetut arvonlisäverokannat muun muassa elintarvikkeille, ravintoloille ja henkilökuljetuksiin sekä kevyempi sähköverotus muun muassa teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja kasvihuoneille.

Kysymykseni siis kuuluu, mistä konkreettisesti leikataan? Kannattaa myös muistaa, että esim. tavoiteltu siirtymä liikenteessä polttomoottoreista sähköllä toimivaan kalustoon lopettaa myös nämä "yritystuet", mutta samalla lopettaa myös merkittävän määrän valtion verotuloja. Siis lopettaa ja lopettaa, en usko. Liikenteen verotuottokertymä on kuitenkin yli 8 miljardia, josta polttoaineiden osuus on reilusti yli puolet. Jos ja kun polttomoottoreista luovutaan, niin miten ihmeessä valtio paikkaa tämän viisi miljardia euroa vuositasolla? No nyt on jo uutisoitu sähköautojen verotuksen kiristämisestä, mutta se on vasta alkua. Sähköisen liikenteen ympärille pitää kehittää oma verokehikko, josta kuljetuskaluston osalta varmasti nähdään erilaista verokohtelua, lopputuotteiden hintapaineiden hillitsemiseksi, eli ns. yritystukia.

Tämä Suomen talouden oikaiseminen on haastavaa, siksi joudutaan tekemään kipeitä juttuja, koska tuottavuus ei ole tarpeeksi suurta, eikä rahaa yksinkertaisesti ole jaettavaksi kaikkeen kuten oli ennen. Siksi olen ihan varma, että jokainen menetetty liikennetuottojen miljardi tullaan paikkaamaan jollain "himmelillä". Helppoa on paeta realismia ja heitellä leikkauksia mm. yritystuista, ne vain tulevat muuttamaan muotoaan turvallisuuden, hintojen kehityksen, huoltovarmuuden, päästövähennysten, tms. vaatimusten mukaisesti.

 

[Lynx_j]

Hallitus ei oikein voi neuvotella liittojen kanssa ennenkuin hallitus on olemassa. Hallitus syntyy vasta kun hallitusohjelma on kasassa ja hallitusohjelma on suunnitelma, jota hallitus lähtee kaudellaan toteuttamaan. Kuten kaikki muutkin suunnitelmat, se kokee erilaisia muutoksia vaihtuvien tilanteiden ja olosuhteiden myötä. On siis todella tekopyhää väittää, ettei SAK voinut neuvotella, koska tavoitteiden lisäksi myös keinot lukevat hallitusohjelmassa.

Loppusyksystä ministeri Satonen ilmoitti kerta toisensa jälkeen, että hallitukselle keinot eivät ole kiveenhakattu asia, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät tuomaan pöytään ehdotuksia, joila samat vaikutukset (100 000 uutta työllistä) saadaan aikaiseksi. Tämän voit tarkistaa kaivamalla esiin vanhoja A-studioita. Ay-liike ilmoitti, ettei käy, mistään ei neuvotella, ellei hallitus vedä ensin esityksiään takaisin. Tämä on faktaa, jota et voi millään mutkutteluilla muuksi muuttaa. Neuvotteluhaluttomia ovat olleet nimenomaan liitot.

Juurihan tuonne ylemmäs linkkasin Hesarin linkin, jossa kerrotaan, että Satonen ilmoitti liitoille, ettei työmarkkinauudistuksista neuvotella.

Kyllä siellä SAK on vienyt ehdotelmiaan puolueille jo ennen vaaleja, mutta mitään näitä ehdotuksia ei hallitusohjelmaan kirjattu, eikä niistä neuvoteltu.

Hallitus ei jousta työelämäkirjauksista – työministeri Satonen: Pöydälle pitää saada saman mittaluokan esitys

Erimielisyyksistä huolimatta hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat avanneet keskustelun työelämäuudistuksista.

yle.fi

– Työryhmissä pyritään toteuttamaan hallitusohjelman kirjauksia. Jos palkansaajat jotain esittävät, niihin ei enää seuraavissa kokouksissa palata. On hyvin vaikea nähdä, miten meidän esityksiä voitaisiin käsitellä. Olemme jo ennen eduskuntavaaleja vieneet vinon pinon työelämäehdotuksia puolueille. Yksikään niistä esityksistä ei ole hallitusohjelmaan päässyt, Eloranta muistuttaa.

Edellisen hallituksen aikana työllisyys parani yli 117 000 henkilöllä, mutta eihän sieltäkään kannattanut mitään asioita ottaa mukaan.

 

[Normandia]

Siinä oli lueteltuna "haitallisia" yritystukia joidenkin ekonomien näkökulmasta. Tällaisina mainittiin mm. energiatuet, eli juuri mainitsemani kevytpolttoöljyn alempi verokanta. Jos se poistetaan, vaikutus on välitön kuluttajan kukkarossa. Lisäksi siellä mainittiin laivaliikenteen ja aluepolitiikkaan liittyvät tuet. Molemmat liittyvät huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan, jotka eivät sisälly ekonomien tarkastelukulmaan, eivätkä ole näiden vahvinta osaamisaluetta. Kannattaa myös lukea ajatuksella jutusta lainattu seuraava kappale:

Suomalainen yritystukijärjestelmä painottuu vahvasti verotukien puolelle eli ne eivät ole suoraa rahan jakamista vaan pääasiassa veronkevennyksiä ja -huojennuksia lukuisiin eri suuntiin. Näitä ovat esimerkiksi alennetut arvonlisäverokannat muun muassa elintarvikkeille, ravintoloille ja henkilökuljetuksiin sekä kevyempi sähköverotus muun muassa teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja kasvihuoneille.

Kysymykseni siis kuuluu, mistä konkreettisesti leikataan? Kannattaa myös muistaa, että esim. tavoiteltu siirtymä liikenteessä polttomoottoreista sähköllä toimivaan kalustoon lopettaa myös nämä "yritystuet", mutta samalla lopettaa myös merkittävän määrän valtion verotuloja. Siis lopettaa ja lopettaa, en usko. Liikenteen verotuottokertymä on kuitenkin yli 8 miljardia, josta polttoaineiden osuus on reilusti yli puolet. Jos ja kun polttomoottoreista luovutaan, niin miten ihmeessä valtio paikkaa tämän viisi miljardia euroa vuositasolla? No nyt on jo uutisoitu sähköautojen verotuksen kiristämisestä, mutta se on vasta alkua. Sähköisen liikenteen ympärille pitää kehittää oma verokehikko, josta kuljetuskaluston osalta varmasti nähdään erilaista verokohtelua, lopputuotteiden hintapaineiden hillitsemiseksi, eli ns. yritystukia.

Tämä Suomen talouden oikaiseminen on haastavaa, siksi joudutaan tekemään kipeitä juttuja, koska tuottavuus ei ole tarpeeksi suurta, eikä rahaa yksinkertaisesti ole jaettavaksi kaikkeen kuten oli ennen. Siksi olen ihan varma, että jokainen menetetty liikennetuottojen miljardi tullaan paikkaamaan jollain "himmelillä". Helppoa on paeta realismia ja heitellä leikkauksia mm. yritystuista, ne vain tulevat muuttamaan muotoaan turvallisuuden, hintojen kehityksen, huoltovarmuuden, päästövähennysten, tms. vaatimusten mukaisesti.

Minusta ihan hyviä esimerkkejä uutisessa.

Säilyttävät yritystuet ainakin uutisessa mainitaan. Alueperusteiset yritystuet on toinen mikä uutisessa mainitaan.
Toki fossiilisten polttoaineiden tuet.

Ymmärrän et näistä on vaikea leikata kun jokaisella tuella puolustajansa. Vähintäänkin tuo tukijärjestelmä pitäisi käydä läpi, varmasti löytyy ei niin hyviä tukia.

Jokaisesta tuesta leikkuu osuu johonkin. Ikävää, mutta näin on.

Musta tässä tilanteessa pitää käydä opiskelijat, työttömät, työntekijät, yritykset, säätiöt, valtio läpi. Jokainen antaa leikattavaan kakkuun osansa.

 

[Timbit]

Versowood joutuu tekemään toimenpiteitä.

Versowood aloittaa 900:aa työntekijää koskevat muutosneuvottelut – syynä lakot

Mahdollisten lomautusten taustalla ovat lakot, joiden vuoksi sahatavara ei lähde satamista maailmalle.

yle.fi

Kyllä on kauhea Orpon hallitus, kun tuotakin yritystä kaltoin kohtelee.

 

[Kimmo_Ahteri]

Loppusyksystä ministeri Satonen ilmoitti kerta toisensa jälkeen, että hallitukselle keinot eivät ole kiveenhakattu asia, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät tuomaan pöytään ehdotuksia, joila samat vaikutukset (100 000 uutta työllistä) saadaan aikaiseksi. Tämän voit tarkistaa kaivamalla esiin vanhoja A-studioita. Ay-liike ilmoitti, ettei käy, mistään ei neuvotella, ellei hallitus vedä ensin esityksiään takaisin. Tämä on faktaa, jota et voi millään mutkutteluilla muuksi muuttaa. Neuvotteluhaluttomia ovat olleet nimenomaan liitot.

Mitä jos tavoite 100.000 uutta työllistä on täysin mahdoton?

AY sanoi syksyllä ettei ole sellaisia toimia olemassa jolla 100.000 uutta työllistä saisi tehtyä. Syksyllä eri asiantuntijat sanoivat että hallituksen tavoite on optimistinen ja sen saavuttaminen tarvitsisi vahvaa myötätuulta markkinoilta. Ja Satonen sanoi ettei tarvitse tulla neuvotteluihin jos ei ole suunnitelmaa 100.000 uudesta työllisestä.

Koska EKP ei laskenut korkoansa kuten syksyllä ajateltiin, nykytilanteessa tavoite 100.000 uudesta työllistä ennen kauden loppua on utopistinen. Jos inflaatio hidastuu nykyistä vauhtia, ja ennusteiden mukaan korkotaso voisi saavuttaa 2% rajan joskus ensi vuonna, niin siinä on pelkästään rakentamisella aika pitkä matka kuroa sama työllisyystaso kiinni ennen hallituskauden loppua mitä se oli alussa.

Eli hallitus on itse laatinut tavoitteet (100.000) ja keinot (hallitusohjelma) saavuttaa tavoitteet. Keinot sisälsi aika optimistisia työkaluja, kuten etujärjestöjen neuvotteluhalukkuuden, jonka hallitus oletti syntyvän kirjaamalla sen hallitusohjelmaan.

Kukaan ei enää usko mihinkään 100.000 uuteen työpaikkaan, pl hallitus.

Mitä tämän tavoitteen suhteen nyt pitäisi tehdä? Uskoa ihan sokeana että kyllä ne duunipaikat jostain tulee?

 

[Sonny Burnett]

Odotan sitä päivää (en toivoisi kyllä), milloin joku ilmoittaa Suomessa sulkevansa tehtaansa ja siirtävänsä toiminnot muualle, syyksi ilmoitetaan epävarmuus Suomen yhteiskunnassa ja työelämässä, halutaan varmistaa yhtiön toimintojen sujuvuus. Ihmettelen ellei näin käy piakkoin ja myös tullaan ilmoittamaan siitä, että uusi investointi suunnataankin muualle.

Eiköhän näitä sulkemisia ja siirtoja ole jo ollut jo kautta aikojen. Kaikki ei vaan ylitä uutiskynnystä.

 

[Patarouva]

Eiköhän näitä sulkemisia ja siirtoja ole jo ollut jo kautta aikojen. Kaikki ei vaan ylitä uutiskynnystä.

Niin kuin myös yritysten lomautuksia.

 

[LuKi]

Minusta ihan hyviä esimerkkejä uutisessa.

Säilyttävät yritystuet ainakin uutisessa mainitaan. Alueperusteiset yritystuet on toinen mikä uutisessa mainitaan.
Toki fossiilisten polttoaineiden tuet.

Ymmärrän et näistä on vaikea leikata kun jokaisella tuella puolustajansa. Vähintäänkin tuo tukijärjestelmä pitäisi käydä läpi, varmasti löytyy ei niin hyviä tukia.

Jokaisesta tuesta leikkuu osuu johonkin. Ikävää, mutta näin on.

Musta tässä tilanteessa pitää käydä opiskelijat, työttömät, työntekijät, yritykset, säätiöt, valtio läpi. Jokainen antaa leikattavaan kakkuun osansa.

Jokainen presidentinvaalien ehdokas kannatti koko Suomen pitämistä asuttuna. Tämä on muodostunut turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi ja se vaatii tiettyjä aluetukia.

Toinen asia on vaikka ammattiliikenteen tuet. Jos ne poistetaan niin valtio säästää, totta. Mutta kustannusten kasvun kuljetusyrittäjät siirtävät totta kai hintoihin, minkä siis mm. kaupat siirtävät omiin hintoihinsa. Tällä on pitkälti sama vaikutus kuin alv:n nostolla, jota tasaverona vasemmisto vastustaa. Eli ammattiliikenteen tuki on käytännössä esim ruuan hintatukea kuluttajalle. Tällä taas on ihan eri merkitys opiskelijoille ja pienituloisille, kuin hyvätuloiselle väestönosalle. Kuten nykyisestä AKT:n toiminnasta huomaamme, kuljetusalalla on erittäin suuri merkitys koko yhteiskunnan toimivuuteen, tuottavuuteen ja kustannuksiin.

 

[Lynx_j]

SAK on neuvotellut asioista viimeiset viisitoista vuotta (15v) ja mitään muutoksia ei ole saatu yhteistuumin aikaiseksi. Toisaalta voitaisiin toki odotella, että EU tulee sanelemaan tänne ehdot, ehkä SAK saisi heidän kanssaan jotain aikaan.

Tämän hallituksen kanssa ei ole liiemmin neuvoteltu, mutta viime hallituksen aikaan nämä osapuolet olivat pöydässä keskenään, eikä mitään merkittäviä uudistuksia ole saatu eteenpäin.

Suomi on velkaantunut vuodesta 2008 lähtien ja näistä vuosista tähän päivään Kokoomus on istunut hallituksessa pian 13 vuotta. No edellinen hallitus aiheutti velkaantumisen ja muu on SAK:n syytä, niin totta tosiaan nyt kannattaa antaa mahdollisuus tilanteen korjaamiseen esim. Kokoomukselle.

En sitä siis sano, ettäkö demarit ja/tai SAK tilanteen korjaisi, mutta en minä tilanteen pahenemisesta pelkästään heitä syyttäisi.

 

[Jussih]

Juurihan tuonne ylemmäs linkkasin Hesarin linkin, jossa kerrotaan, että Satonen ilmoitti liitoille, ettei työmarkkinauudistuksista neuvotella.

Kyllä siellä SAK on vienyt ehdotelmiaan puolueille jo ennen vaaleja, mutta mitään näitä ehdotuksia ei hallitusohjelmaan kirjattu, eikä niistä neuvoteltu.

Hallitus ei jousta työelämäkirjauksista – työministeri Satonen: Pöydälle pitää saada saman mittaluokan esitys

Erimielisyyksistä huolimatta hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat avanneet keskustelun työelämäuudistuksista.

yle.fi

Edellisen hallituksen aikana työllisyys parani yli 117 000 henkilöllä, mutta eihän sieltäkään kannattanut mitään asioita ottaa mukaan.

Kyllä, SAK toi sinne esityksiä siitä, mitä kaikkea lisää kivaa pitäisi saada. Ei ensimmäistäkään esitystä, joka jotenkin tukisi kansantaloutta. Onko se nyt oikeasti niin vaikea ymmärtää, että nyt on erittäin vaikeat ajat eikä niitä helpota se, että Rinne/Marinin hallituksen shopping spreen (jossa kamreereilta ei paljoa kyselty) jäljiltä korkomenot ovat pari miljardia suuremmat kuin edellisen hallituksen aloittaessa.

Mitä tulee noihin työpaikkoihin, koronan hellittämisen jälkeen alkoi melkoinen nousukausi kun talous toipui koronakuopasta, joka ymmärrettävästi edisti työllisyyttä. Ukrainan vaikutukset näkyvät pienellä viiveellä eivätkä täysmääräisesti iskeneet vielä edellisen hallituksen kaudella. Ja sitten se tärkein, edellisen hallituksen toimintaa ei sabotoinut tarkoituksellisesti yksikään kotimainen taho. Tämän hetkisen työttömyyden lisääntymisen voi osittain laittaa AY-liikkeen pelleilyn piikkiin ja siitä hallitusta on turha syyttää. Hallitus ei ole aloittanut yhtäkään lakkoa.

 

[Hermes#41]

Jos tuossa loppusyksystä SAK olisi marssinut viime viikon lopulla julkisuuteen tuomansa kompromissipaperin kanssa hallituksen pakeille ja sanonut, että ymmärrämme kyllä, että taloustilanne on karmea ja haluamme omalta osaltamme lähteä mukaan talkoisiin tämän paperin pohjalta, neuvottelut olisivat alkaneet. Sen sijaan SAK kategorisesti ilmoitti, että hallituksen on peruttava KAIKKI esityksensä tai lakkoruuvia kiristetään niin kauan, että se peruu.

Tällä strategialla AY-liike tuli luoneeksi tilanteen, jossa valtio ei voi lähteä neuvottelemaan ennen kuin AY-liike lopettaa oma-aloitteisesti kaikki painostustoimenpiteensä. Muuten näyttää siltä, että SAK:lla on veto-oikeus päätöksentekoon Suomessa ja hallituksen yli voivat kävellä miten vaan kaikki, joilla on jonkinlaista vipuvartta kiristykseen. Ikävä tosiasia on, ettei yksikään demokraattinen hallitus voi alistua ulkoparlamentaarisen kiristyksen edessä - kysymys on demokratian puolustamisesta ja siksi se on voimakkaasti periaatteellinen.

Kertauksen vuoksi:

Suomen perustuslaki

2 § 1. momentti:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

3 § 1. ja 2. momentti:

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttää tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.


Toisen pykälän lainatussa kohdassa ei todeta, että eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa sen mukaan kuin SAK sallii, eikä kolmannessa pykälässä löydy myöskään mainintaa siitä, että SAK:lla on veto-oikeus eduskunnan valtiontaloutta koskeviin päätöksiin, eikä sen toisessa momentissa myöskään todeta, että valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia SAK:n luottamusta. Mitä nopeammin nämä perutavaa laatua olevat seikat oivalletaan Hakaniemessä, sen parempi Suomelle ja suomalaisille - erityisesti palkansaajille.

Samassa perustuslaissa on säädetty näin:

13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Tämän perusteella AY-liike tekee omia laillisia toimiaan.

 

[Normandia]

Jokainen presidentinvaalien ehdokas kannatti koko Suomen pitämistä asuttuna. Tämä on muodostunut turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi ja se vaatii tiettyjä aluetukia.

Toinen asia on vaikka ammattiliikenteen tuet. Jos ne poistetaan niin valtio säästää, totta. Mutta kustannusten kasvun kuljetusyrittäjät siirtävät totta kai hintoihin, minkä siis mm. kaupat siirtävät omiin hintoihinsa. Tällä on pitkälti sama vaikutus kuin alv:n nostolla, jota tasaverona vasemmisto vastustaa. Eli ammattiliikenteen tuki on käytännössä esim ruuan hintatukea kuluttajalle. Tällä taas on ihan eri merkitys opiskelijoille ja pienituloisille, kuin hyvätuloiselle väestönosalle. Kuten nykyisestä AKT:n toiminnasta huomaamme, kuljetusalalla on erittäin suuri merkitys koko yhteiskunnan toimivuuteen, tuottavuuteen ja kustannuksiin.

Tämän takia näistä on varmasti vaikea leikata, kun jokainen tuki auttaa jotakin.

Mutta minusta asiantuntijat esitti uutisessa hyviä vaihtoehtoja. Enkä osaa sen paremmin perustella. Luotetaan asiantuntijoihin.

Toki kun jostakin leikataan oli sitten se mikä tahansa asia, niin jossain se kuitenkin pitkällä aikavälillä näkyy.

 

[Jussih]

Eli hallitus on itse laatinut tavoitteet (100.000) ja keinot (hallitusohjelma) saavuttaa tavoitteet. Keinot sisälsi aika optimistisia työkaluja, kuten etujärjestöjen neuvotteluhalukkuuden, jonka hallitus oletti syntyvän kirjaamalla sen hallitusohjelmaan.

Kukaan ei enää usko mihinkään 100.000 uuteen työpaikkaan, pl hallitus.

Mitä tämän tavoitteen suhteen nyt pitäisi tehdä? Uskoa ihan sokeana että kyllä ne duunipaikat jostain tulee?

Eli esitätkö, että pitää heittää pyyhkeet kehään eikä edes pyrkiä niiden sadantuhannen työllisen lisääntymiseen. Katsella vain jalat pöydällä, kuinka kansantalous valuu viemäriin edes yrittämättä tehdä mitään? Vai kannattaisiko sittenkin koittaa miettiä niitä keinoja jättämättä yhtään kiveä kääntämättä? Jos sitten toteutuma jää alle 100 000 on ainakin yritetty.

Toki se on helpompaa ottaa parit miljardit lisää velkaa, jakaa lisää etuisuuksia ja jättää lasku jälkipolville maksettavaksi.

 

[Jules W.]

Suomi on velkaantunut vuodesta 2008 lähtien ja näistä vuosista tähän päivään Kokoomus on istunut hallituksessa pian 13 vuotta. No edellinen hallitus aiheutti velkaantumisen ja muu on SAK:n syytä, niin totta tosiaan nyt kannattaa antaa mahdollisuus tilanteen korjaamiseen esim. Kokoomukselle.

En sitä siis sano, ettäkö demarit ja/tai SAK tilanteen korjaisi, mutta en minä tilanteen pahenemisesta pelkästään heitä syyttäisi.

Tälläkin palstalla taidettiin kiitellä Marinin hallitusta eläkeputken poistamisesta, koska Kokoomuksen johtama hallitus ei olisi voinut tätä tehdä. Ainakaan ilman SPD:n läsnäoloa.

Tämä on se juurisyy sille, miksi hallitus toimii nyt. Meillä on SAK, jolla on ollut ikiaikainen veto-oikeus työelämän uudistuksiin ja tämä lakkoase käytössään.

Täällä ei pitäisi olla mitään politiikan ulkopuolista jarrua, joka voi väärän hallituskoalition kohdalla käyttää ulkoparlamentaarista veto-oikeutta.

Meillä ei pitäisi olla pakkoa ottaa SDP:tä joka hallitukseen, vain sen takia että SAK saadaan tekemään välttämättömiä uudistuksia.

Siksi nämä uudistukset on nyt tehtävä, jotta hallitus ja eduskunta voivat käyttää sille suotua valtaa.

 

[Jäähyboxin kuni]

Löytyisi ensin tekijät niihin reiluun 25000 avoimeen työpaikkaan, mitkä Mol:in sivuilla avoimena.

 

[Jussih]

Samassa perustuslaissa on säädetty näin:

13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Tämän perusteella AY-liike tekee omia laillisia toimiaan.

Niin? Tarkoittaako oikeus kokoontua ja osoittaa mieltä sinulla samaa kuin lakko? Yrittikö joku estää AY-liikkeen mielenosoitusta senaatintorilla? Paheksuiko joku sitä? Onko joku yrittänyt kieltää liittoihin kuulumista?

Mitäs jos vaikka miettisimme asiaa tästä näkökulmasta: työehtosopimus on, kuten nimikin kertoo, sopimus. Siinä työnantaja sitoutuu tarjoamaan tietyn liksan ja tietyt työolosuhteet ja työntekijäpuoli tekemään töitä. Miksi toisella osapuolella pitäisi olla oikeus luistaa omista sopimusvelvoitteestaan rajattomiksi ajoiksi vain siksi, että ovat pahoittaneet mielensä maan hallituksen tekemisistä tai kuten pari vuotta sitten, satamassa olleen venäläisen laivan henkilökunta oli puhunut ikävään sävyyn ahtaajille ja AKT pani protestiksi kaikki satamat kiinni? Ei voi olla niin, että toisella osapuolella on aina halutessaan oikeus pyyhkiä hanurinsa sopimuksiin ihan mistä tahansa mielikuvituksellisesta syystä.

Mieltä saa osoittaa niin paljon kun huvittaa - työajan ulkopuolella.