Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jymäkkä]

Niin, arvostelet ministeriä käyttämistään lähteistä ja itselläsi ei edes sellaisia ole esittää. Saatikka sitten edes ilmeisesti ymmärrystä, että miten lainvalmistelu etenee. No, ei sitten varsinaisesti yllättä jänkkääminen ja uhriutuminen täten.

Että silleen...

Älä nyt yritä esitä nokkelampaa kuin olet, kyllähän tuon lakiuudistuksen sisältö on julkistettu, kaiva itse linkkisi niihin, löytyy helposti. Lainvalmistelussa sisältö voi tietenkin muuttua, mutta Satonen on tehnyt toistaiseksi selväksi, että näitä viedään toistaiseksi eteenpäin näin. Ja tosiaan arvostelin Satosen lähteitä, tai ennenminkin sitä, että asiaa ei oltu ilmeisestikään oikeasti selvitetty ollenkaan. TA-lähde nyt voi ihan hyvin olla oikeassakin, ei tuossa sinänsä mitään.

 

[Jymäkkä]

Vientimallista taitaa edelleen olla voimassa Satosen ja hallituksen pyyntö työmarkkinajärjestöille: neuvotelkaa ja pistäkään tulos hallitukselle niin se on siinä. SAK ei tähän taivu, koska se ei halua neuvotella yksin vientimallista vaan kaikesta mahdollisesta hallitukseen ja uudistukseen liittyen.

Kävisikö niin, että SAK ja ay-liike lopulta järkiintyy ja palaa neuvottelupöytään? Tuskin, mutta aina sitä voi toivoa. Eduskuntakäsittelyssä Satonen lupasi myös ottaa parannukset huomioon, jos sellaisia tulee. Ja tarkoittaen parannuksilla parannuksia, ei heikennyksiä, hallituksen esityksiin.

Tuohan ei koske pelkstään vientimallia, vaan kaikkia uudistuksia hallitus haluaa käsitellä vain asia kerrallaan. Tämä ei mitenkään neuvotteluja helpota, kuten ei työnantajien porkkanan puuttuminenkaan neuvottelusta.

SAK ainoa neuvotteluista kielyäytynyt, joten aina särähtää tuo AY-liike. Tuon viimeisen virkkeen mukaan vaikuttaa, että vain vielä enemmän heikennyksiä pelkästään palkansaajille lasketaan "parannukseksi". ;)

 

[Cobol]

Tuohan ei koske pelkstään vientimallia, vaan kaikkia uudistuksia hallitus haluaa käsitellä vain asia kerrallaan. Tämä ei mitenkään neuvotteluja helpota, kuten ei työnantajien porkkanan puuttuminenkaan neuvottelusta.

Vientimallista on Satonen erikseen toivonut esitystä. Ilmeisesti siksi, että muun suhteen on menettämässä luottamustaan esitysten osalta.

SAK ainoa neuvotteluista kielyäytynyt, joten aina särähtää tuo AY-liike. Tuon viimeisen virkkeen mukaan vaikuttaa, että vain vielä enemmän heikennyksiä pelkästään palkansaajille lasketaan "parannukseksi". ;)

SAK ja ay-liike puuttuvat neuvotteluista, joita ei siis käydä. Mitä tulee "parannukseen", ay-liikkeen olisi aika lopettaa lässytys kun matalapalkka-alat eivät ole aiemmin kiinnostaneet. Onhan tässä ollut vuosikymmeniä aikaa. Jatkossa päätös tulee enemmän työnantajien harteille ja sehän tarkoittaa työntekijöiden edun ollessa voimassa sitä, että maksetaan enemmän tai automatisoidaan tai lopetetaan ko. työ kokonaan. Talous pääsee joka tapauksessa vihdoin kehittymään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kun halutaan tarkastella faktoja palkkakehityksestä, tämä tiedetään:

1. Yritykset ovat maksaneet monille työntekijöille enemmän kuin sopimukset määräävät.
2. Myös työpaikan vaihtajien palkkojen kasvu on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosiin nähden.
3. Suomessa on edelleen työntekijän etu työvoimapulasta johtuen.
4. Markkinat toimivat jopa kohtuullisesti vaikka Suomen markkina on hyvin tarkkaan säädelty.

No, hyvä, miksi ei mennä näillä? Koska talouskasvu melkeinpä mittarista riippumatta on Suomessa heikkoa. Jos BKT ei kasva per asukas juuri lainkaan 15 vuoden kokonaisjaksolla, kestävyysvajeen ja nopeasti lisääntyvän velan suhde kasvaa.

Tähän kun lyödään lisätekijäksi Suomen ikääntyminen voidaan sanoa, että haastetta riittää.

Ehdottomasti näin. Lisäisin vielä, että pula osaavista tekijöistä on melkoisen monen pk-yrityksen kasvun haaste, ja joillakin jopa jatkuvuuden haaste. Olen suht paljon tekemisissä yrittäjien kanssa, ja varsinkin monilla tuotannollisilla aloilla ja logistiikassa törmätään tähän. Työvoimapula ei tietenkään ole usein yrityksille ainoa tai suurin haaste, mutta se on vaihtelevalla tavalla merkittävä ongelma ajatellen kasvua ja edes kilpailussa pysymistä.

Talouskasvu ja sen taustalla roima parannus yksityisen sektorin kasvukykyyn ovat konkreettisimmat avut sille, että myös palkkakehitys ohjautuisi toivotuille urille. Tähän tarvitaan myös osaavaa työvoimaa. Usein ongelma ei ole hintalapussa, vaan siinä ettei osaajia vain kerta kaikkiaan löydy. Työvoimaa saattaa jossakin hetkessä saada esimerkiksi tuotannollisilla aloilla siten, että vaikeat ajat johtavat jonkin kilpailijan supistamaan toimintaansa tai heittämään hanskat tiskiin. Tuo voi auttaa vielä sinnittelemässä olevaa toista yritystä, mutta kansantaloudelliset ongelmat paremminkin syvenevät.

 

[Ollakseni]

Niin. Miksi ei? Jos rahasto olisi sellainen, ettei sitä pääsisi ilman erityistä syytä yli 50 vuoteen tyhjentämään, niin esim eläkkeet voisi lakkauttaa kokonaan.

On sitä tyhmempääkin velkaa tässä maassa otettu.

Mutta niin kauan kuin tätä ei tehdä kaikille, niin on kuitenkin hyvä, että edes jotkut viitsivät säästää lapsilleen. Se ei ole keneltäkään mitään pois. Jos oma fillari on rikki niin vasemmistolainen rikkoo naapurinkin fillarin, koska tasa-arvo.

Juu ja jos valtio maksaisi jokaiselle kansalaiselle ravintolaillallisen kerran viikkoon niin kyllä ravintola-ala saisi melkoisen boostin kun ihmiset voisivat tilailla kunnon ruokaa kerran viikkoon ilman huolta maksuista. Kuvittele vielä jos maksettaisiin jengille omistusasuntoja valtion rahoilla, kyllä riittäisi rakennettavaa ja asuntokauppa sujuisi erittäin hyvin ainakin hetken aikaa.

Ei ole valtion tehtävä maksella ihmisille rahaa sitä varten että se sijoitetaan johonkin. Noin ajatteleminen on ihan sitä korporatistien hommaa jossa valtion pitää huolehtia siitä että ihmiset vaurastuvat. Kukaan ei ole kieltämässä lapsilleen säästämistä, mutta lapsilisiin tulorajojen vastustaminen sen takia ettei sitä voikaan laittaa lapsen sijoituksiin on typerä idea. Jos perheellä on rahaa pakollisten menojen jälkeen sijoittaa lapselleen niin hieno homma. Mutta ei sitä valtion pidä subventoida. Muutenhan voitaisiin vain laittaa jokaiselle lapselle valtion toimesta sijoitussalkku josta ei voi ottaa rahaa ulos 65 vuoteen, jossa sitten satunnaissijoitettaisiin 100€ kuukaudessa johonkin instrumentteihin.

Ai niin lapsilisiä sijoittavat ihmiset: jos teillä on useampi lapsi niin saako vanhin vähiten rahaa tililleen ja nuorin eniten? Vai maksatteko omasta pussista erotuksen tai kaikille vain saman verran rahaa?

 

[Jymäkkä]

Vientimallista on Satonen erikseen toivonut esitystä. Ilmeisesti siksi, että muun suhteen on menettämässä luottamustaan esitysten osalta.



SAK ja ay-liike puuttuvat neuvotteluista, joita ei siis käydä. Mitä tulee "parannukseen", ay-liikkeen olisi aika lopettaa lässytys kun matalapalkka-alat eivät ole aiemmin kiinnostaneet. Onhan tässä ollut vuosikymmeniä aikaa. Jatkossa päätös tulee enemmän työnantajien harteille ja sehän tarkoittaa työntekijöiden edun ollessa voimassa sitä, että maksetaan enemmän tai automatisoidaan tai lopetetaan ko. työ kokonaan. Talous pääsee joka tapauksessa vihdoin kehittymään.

No jää nähtäväksi, miten nämä talouden kehitystä edesauttavat, itse en pidätä hengitystä. Vientimalli hyvä, jos korjataan, mutta ei tuo merkittävää muutosta aiempaan, koordinointi ollut vahvaa ja pitänyt. Poliittiset lakot pois myös, mutta nämähän aika harvinaisia, mikä voi nykyhetkessä unohtua, TES-lakkoilu tuskin vähenee näillä toimilla, joskin tukilakkojen rajaus hyvä myös ja toiminee.

 

[kyykäärme]

OAJ:n edunvalvonta on vuosikymmeniä ollut onnetonta Luukkaisen ja hänen edeltäjiensä johdolla. Sellainen fiilis jäi, että Kokoomus-taustaisina olivat turhan hyvää pataa työnantajien kanssa, sopimuksiin päästiin helpolla ja opettajat myytiin halvalla. Palkkakehitys on ollut todella heikkoa verrattuna mihin tahansa, ja työnantaja on pystynyt koko ajan lisäämään palkattomia töitä. Sen lisäksi että palkan reaalikehitys on ollut huono, tuntipalkka on kehittynyt vielä huonommin.

Nyt kun saatiin uusi johto ja hiukan tekemisen meininkiä, hallitus lyö seuraavaksi palkkakuoppaan. Jos palkoista ja työehdoista neuvotteleminen on aiemminkin ollut "vaikeaa, mutta saatiin sentään torjuntavoitto", niin ilman sovittelijan esityksiä ei koskaan tulla saavuttamaan muiden korkeakoulutettujen palkkoja. Palkkakuilu vain kasvaa. Opettajapulaa alkaa olla jo pk-seudulla ja muuallakin. Jopa luokanopettajan paikkoja on vaikeaa saada täytettyä, mutta myös meistä matemaattisten aineiden opettajista on huutava pula, puhumattakaan erityisopettajista.

Kunnat voivat täyttää vapaat opettajan paikat lopulta kenellä tahansa 18 vuotta täyttäneellä, jolla ei ole rikosrekisteriä. Ei kannata sitten ihmetellä, kun koulumaailmaan liittyvät ylilyönnit lisääntyvät, huoltajat ihmettelevät lastensa koulunkäyntiä ja keskiasteella ihmetellään, kun nuorilla ei ole edes perustaidot hallussa. Palkkakuoppaan lyömiselle tulee hinta myöhemmin maksettavaksi.

 

[Jeffrey]

Jos perheellä on rahaa pakollisten menojen jälkeen sijoittaa lapselleen niin hieno homma. Mutta ei sitä valtion pidä subventoida.

Itse olen kanssasi hyvin samaa mieltä siitä, että valtion tuet tulisi asettaa tasolle joka riittäisi järkevästi käytettynä elämiseen - mutta ei muuhun. Eli mielestäni tämä on kannatettava ehdotus. Ei perheelle tarvitse rahoittaa pakollisten menojen lisäksi sijoitussalkkua, ei etelän matkoja, ei tupakointia, alkoholia, karkkeja, kahvila kahveja, liikasyöntiä, viihde elektroniikkaa tai muuta vastaavaa yksilölle ja ympäristölle haitallista tai muuten vaan tarpeetonta toimintaa. Tässä olisi varmasti ainakin noin 10-20 % säästömahdollisuus sosiaalituista. Tässä puhuttaisi siis helposti +/- 15 miljardin säästöistä vuositasolla.

 

[masaman]

Itse olen kanssasi hyvin samaa mieltä siitä, että valtion tuet tulisi asettaa tasolle joka riittäisi järkevästi käytettynä elämiseen - mutta ei muuhun. Eli mielestäni tämä on kannatettava ehdotus. Ei perheelle tarvitse rahoittaa pakollisten menojen lisäksi sijoitussalkkua, ei etelän matkoja, ei tupakointia, alkoholia, karkkeja, kahvila kahveja, liikasyöntiä, viihde elektroniikkaa tai muuta vastaavaa yksilölle ja ympäristölle haitallista tai muuten vaan tarpeetonta toimintaa. Tässä olisi varmasti ainakin noin 10-20 % säästömahdollisuus sosiaalituista. Tässä puhuttaisi siis helposti +/- 15 miljardin säästöistä vuositasolla.

Enpä ole asiaa sen enempää tutkiskellut, että tarkkoja summia tietäisin, mutta paljonko valtio vuodessa kaiken kaikkiaan tukia mahtaa maksaa.

 

[Jeffrey]

Enpä ole asiaa sen enempää tutkiskellut, että tarkkoja summia tietäisin, mutta paljonko valtio vuodessa kaiken kaikkiaan tukia mahtaa maksaa.

Sosiaalietuuksia maksettiin vuonna 2022 noin 80 miljardia. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus tästä kuitenkin noin 21 miljardia. Kela maksaa tukia 15,6 miljardia, työeläkkeet 31,4 miljardia ja muut sosiaalituet esimerkiksi toimeentulotuki noin 11,4 miljardia.

Toki työeläkkeisiin olisi sillä tapaa nihkeä koskea, että eläkesysteemi on jo nyt todella huonosti kannattava eläkettä maksaville.

 

[DAF]

Ei työsulun aikana tarvitse palkkaa maksaa, ihan vapaasti voi laittaa puljun kiinni.

Työrauhavelvoitteen ulkopuolella näin, mutta nykyisessä tilanteessa tämä ei olisi mahdollista.

 

[douppi]

Ei työsulun aikana tarvitse palkkaa maksaa, ihan vapaasti voi laittaa puljun kiinni.

Voisikin itseasiassa joskus mennä esim. jokin tehdas lakkoon. Siellä ennen kun lakkovahdit ehtii vetästä liivit päälle, niin kilahtaakin palkattoman lakon varoitus firmalta. Eikä mikään lomautusuhka, vaan ihan yrityslakko.

 

[Myhkyrin herra]

Termihän olisi poliittinen työsulku.
Kätevä jos yksi lakkoileva ryhmä aiheuttaa tuotantohäiriön, voi sitten laittaa muutkin pihalle.

 

[DAF]

Voisikin itseasiassa joskus mennä esim. jokin tehdas lakkoon. Siellä ennen kun lakkovahdit ehtii vetästä liivit päälle, niin kilahtaakin palkattoman lakon varoitus firmalta. Eikä mikään lomautusuhka, vaan ihan yrityslakko.

Onhan meillä takavuosina nähty pitkiäkin työsulkuja, ja juuri tuontyyppisissä tilanteissa.

 

[masaman]

Onhan meillä takavuosina nähty pitkiäkin työsulkuja, ja juuri tuontyyppisissä tilanteissa.

Työsuluista varmaan yksi pisimmistä taisi olla vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen UPM:n työsulku. Olisiko ollut 7 vkoa yhteensä, kun tehtaat olivat kiinni?

 

[Sonny Burnett]

Työsuluista varmaan yksi pisimmistä taisi olla vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen UPM:n työsulku. Olisiko ollut 7 vkoa yhteensä, kun tehtaat olivat kiinni?

Silloin(kin) oli retoriikka aika vahvaa työnantajapuolelta. Kaikki tehtaat uhattiin liputtaa ulkomaille/sulkea jos ei lakki lähde päästä. Onhan niitä suljettukin, mutta liekö palkkojen takia kuitenkaan.

 

[masaman]

Silloin(kin) oli retoriikka aika vahvaa työnantajapuolelta. Kaikki tehtaat uhattiin liputtaa ulkomaille/sulkea jos ei lakki lähde päästä. Onhan niitä suljettukin, mutta liekö palkkojen takia kuitenkaan.

Kyllä siellä on ollut ihan laskelmoidusti suoritettuja toimintoja. Annettu ymmärtää ja vedetty matto jalkojen alta. Voikkaan tarinan varmaan jokainen sen ajan ihminen muistaa.

Ja se on ollut ihan ymmärrettävääkin, että ei investoida ja ajetaan käyttöiän tullessa vastaan tehdas alas. Paperi nyt on alana ollut jo yli 20 vuotta alamäessä. 2001 oli viimeiset UPM:n Lotilan valinnat ja taisiko olla jo sellaiset, ettei ketään enää valittu, mutta haastateltiin.

 

[Hexa]

Silloin(kin) oli retoriikka aika vahvaa työnantajapuolelta. Kaikki tehtaat uhattiin liputtaa ulkomaille/sulkea jos ei lakki lähde päästä. Onhan niitä suljettukin, mutta liekö palkkojen takia kuitenkaan.

Ei palkkojen olisi pitänyt olla ongelma korotuksienkaan jälkeen. Enemmänkin se oli tekosyy joidenkin tehtaiden sulkemiseen. Todellinen syy oli johdosta tulleet tulleet ohjeet sulkea heikoimmin kannattavia tehtaita, vaikka ne olisivat vielä olleetkin kannattavia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi kannattavia yritysten johdon mielestä. Suomen osalta kustannuskilpailukykyä heikensi paperi- ja metsäteollisuudessa palkkojen ja työn tuottavuuden sijasta ennen kaikkea kilpailijamaita kalliimmat kuljetuskustannukset ja logistiikka.

 

[Sonny Burnett]

Ei palkkojen olisi pitänyt olla ongelma korotuksienkaan jälkeen. Enemmänkin se oli tekosyy joidenkin tehtaiden sulkemiseen. Todellinen syy oli johdosta tulleet tulleet ohjeet sulkea heikoimmin kannattavia tehtaita, vaikka ne olisivat vielä olleetkin kannattavia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi kannattavia yritysten johdon mielestä. Suomen osalta kustannuskilpailukykyä heikensi paperi- ja metsäteollisuudessa palkkojen ja työn tuottavuuden sijasta ennen kaikkea kilpailijamaita kalliimmat kuljetuskustannukset ja logistiikka.

Jep, ja kyllä työntekijät tuon käsittivät. Ymmärrettävää ettei napannut myydä aikaansa joustojen nimissä ja tehdä pitkää ja halpaa vuoroa mikä ei kuitenkaan olisi lopputulosta muuttanut.

 

[masaman]

Jep, ja kyllä työntekijät tuon käsittivät. Ymmärrettävää ettei napannut myydä aikaansa joustojen nimissä ja tehdä pitkää ja halpaa vuoroa mikä ei kuitenkaan olisi lopputulosta muuttanut.

Tosiaan toistan jälleen itseäni. Voikkaa tätä yritti ja antoi kaikessa periksi ja suostuivat työnantajan ehdotuksiin. Saivat vuoden aikaa näyttää pystyvänsä nostamaan tehtaan kannattavuuden uudelle tasolle. Tehdas laitettiin n. 2 kk:n jälkeen säppiin.

Lisään sen verran, että vuoden 1996 jälkeen tehtaaseen ei enää investointeja tehty, joten siitä pystyi paljon päättelemään. Enkä missään nimessä sano, että tehtaan olisi jotenkin pitänyt jatkaa toimintaa, vaan näin siinä vaan nyt kävi. Kannattavuus ei vaan riittänyt UPM:lle ja that's it.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Ei kannata sitten ihmetellä, kun koulumaailmaan liittyvät ylilyönnit lisääntyvät, huoltajat ihmettelevät lastensa koulunkäyntiä ja keskiasteella ihmetellään, kun nuorilla ei ole edes perustaidot hallussa. Palkkakuoppaan lyömiselle tulee hinta myöhemmin maksettavaksi.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että opettajien palkkoja pitäis nostaa niin paljoin kuin ikinä mahdollista on.

Mutta koulunkäynnin jo olemassaolevien ja alati pahenevien ongelmien lapioiminen opettajien palkkakuoppaan on yhteiskunnan ja sivistyksen tulevaisuuden kannalta vahingollista ja kapeanäköistä älyllistä vilpillisyyttä. Se saattaa pahentaa ongelmia, mutta sen käyttäminen palkkaneuvottelullisena pre-post uhkakuvana on vakavalla ongelmalla ratsastamista.

 

[Ann Arbor]

Gallup: Yritysten taloustilanteessa käänne heikompaan − ”Lakot vaikeuttavat vaikeaa tilannetta entisestään”

Yritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt alkuvuoden aikana. Tilanne on heikoin muutamaan vuoteen, kertoo tuore Yrittäjägallup.

www.yrittajat.fi

Poliittisten lakkojen vaikutus yrittäjille ollut merkittävä.

Btw. Kansalaisaloite poliittisten lakkojen kieltämiselle alkaa olla loppusuoralla.

Kansalaisaloitepalvelu - Poliittiset lakot kiellettävä

Me allekirjoittaneet esitämme, että eduskunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poliittisten lakkojen kieltämiseksi.

www.kansalaisaloite.fi

 

[kehveli]

Teslaa koskevat toimet Ruotsissa laajenevat, kun latausasemia ei enää korjata tai asenneta mikäli työriita jatkuu

Ruotsin Tesla-lakko laajenee

Ruotsin Tesla-lakko laajenee

yle.fi

 

[masaman]

Teslaa koskevat toimet Ruotsissa laajenevat, kun latausasemia ei enää korjata tai asenneta mikäli työriita jatkuu

Ruotsin Tesla-lakko laajenee

Ruotsin Tesla-lakko laajenee

yle.fi

Johtopäätöksenä tästä pitää tehdä sellainen, että ilmeisesti ruotsiin ei tämän jälkeen ulkopuoliset investointeja tee.

 

[kyykäärme]

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että opettajien palkkoja pitäis nostaa niin paljoin kuin ikinä mahdollista on.

Mutta koulunkäynnin jo olemassaolevien ja alati pahenevien ongelmien lapioiminen opettajien palkkakuoppaan on yhteiskunnan ja sivistyksen tulevaisuuden kannalta vahingollista ja kapeanäköistä älyllistä vilpillisyyttä. Se saattaa pahentaa ongelmia, mutta sen käyttäminen palkkaneuvottelullisena pre-post uhkakuvana on vakavalla ongelmalla ratsastamista.

En saa millään kiinni sinun ajatuksistasi, olen pahoillani. Tarkoitatko siis, että OAJ ei saa nykyistä ja pahenevaa opettajapulaa käyttää neuvotteluissa, kun seuraavaa sopimusta tehdään? Eihän sitä toisaalta voikaan käyttää niin kauan kuin pätevät opettajat voidaan korvata kenellä tahansa. Henkilökunnan huono palkkakehitys ja heikentyvät työolosuhteet ovat vain yksi osa koulujen ongelmista.

Nykyään on jo huutava pula esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilökunnasta, koulupsykologeista ja erityisopettajista. Varhaiskasvatuksessa on henkilöstömitoitus, ja kun pk-seudun palkkakartelli purkautui, siellä puolella on alkanut jo palkat nousta. Samaa kilpailua hyvistä työntekijöistä kaivattaisiin peruskouluihin.