Mainos

Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 515 752
  • 15 665

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Olen myös vähän hämmentynyt miksi duunarit haluaa leikata yritystukia, eikö ne tajua, että yritykset sitten leikkaavat vastaavasti työpaikkoja, jotta tulos ei laske liikaa?
Varmaan enemmänkin ideana on ollut se, että passivoivaa tukea pitäisi vähentää. Esim. Jos yritys saa tukea valtiolta, niin tulisi vaikka 2-3 vuoden karenssi osingoille. Miksi tarvita tukea, jos pystyy osinkoja maksamaan. Lähinnä varmaan tämmöinen idea taustalla lienee. Yritystukea ei vastustettane, vaan tuntuu jollain tasolla epätasa-arvoiselta, että samalla kun saadaan tukea, niin se raha ei välttämättä kohtaa sen yrityksen parasta.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hieno luokkahyppytarina, vilpittömät onnittelut. Se mikä jäi lainauksesta epäselväksi että ketkä on nuo "me" ja miten tuo "työnantajan vinkkeliin" perustuva näkökulma on kehittynyt.

Kiitos. Tosin en nyt tiedä, onko kyse niinkään luokkahypystä. Itse olen ajatellut, että tämä kaikki on vähän niin kuin ollut ihmisen normaaliin kiertokulkuun kuuluvia juttuja.

"Me" on siis nykyinen työnantajani ja "työnantajan vinkkeli" perustuu nykyisen työni toimeenkuvaan. Työskentelen sellaisten asioiden kanssa, joihin en ole aiemmissa pesteissäni törmännyt, koska työnkuvaan on kuulunut eri tavalla "suorittavassa portaassa". Kyllä niissä aiemmissakin duuneissa joku/jotkut ovat vähän vastaavanlaisia hommia tehnyt kuin minä nyt, ne vain eivät ole koskettanut mun duuneja. Enkä rehellisesti sanottuna ole hirveästi näille asioille suonut ajatuksianikaan, ainakaan kovin syvällisesti. Nyt on avautunut eri tavalla, miksi erässäkin aiemmassa duunipaikassa tehtiin X määrällä porukkaa, vaikka meidän työntekijöiden mielestä jengiä olisi pitänyt olla vähintään X+1, mieluummin jopa X+2 ja ajoittain ehkä jopa enemmän. Näin jälkikäteen olen todennut, että oikeastaan sitä duunia olisi pitänyt pystyä tekemään porukalla X-1, mutta erinäisistä syistä työnantajan kädet olivat sidotut.
 

Taze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Red Wings
Varmaan enemmänkin ideana on ollut se, että passivoivaa tukea pitäisi vähentää. Esim. Jos yritys saa tukea valtiolta, niin tulisi vaikka 2-3 vuoden karenssi osingoille. Miksi tarvita tukea, jos pystyy osinkoja maksamaan. Lähinnä varmaan tämmöinen idea taustalla lienee.
Asia ei tosiaan ole noin mustavalkoinen, mutta ymmärrän ajatusmallin. Esim. meidän firma on mukana varmaan viidessä EU-tason kehityshankeessa, joita tuskin tehtäisiin ilman tukea. Osinkoja toki on maksettu joka ainoa vuosi sen 25 vuotta, mitä olen talossa ollut. Tukien poisto vähentäisi työmäärää ehkä 5-10 työvuotta (mulla ei ole tarkkoja tukilukuja kaikista hankkeista), mutta ei vaikuttaisi osinkoihin kuin korkeintaan marginaalisesti (yli 1500 työntekijää). Eli summasummarum, noita hankkeita ei tehtäisi ilman tukea, mutta firman tulokseen ne eivät vaikuta. Onko nämä tuet sitten turhia, etenkin ottaen huomioon että jatkossa hankkeet voivat poikia tuhansia työtunteja Suomeen?
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Varmaan enemmänkin ideana on ollut se, että passivoivaa tukea pitäisi vähentää. Esim. Jos yritys saa tukea valtiolta, niin tulisi vaikka 2-3 vuoden karenssi osingoille. Miksi tarvita tukea, jos pystyy osinkoja maksamaan. Lähinnä varmaan tämmöinen idea taustalla lienee. Yritystukea ei vastustettane, vaan tuntuu jollain tasolla epätasa-arvoiselta, että samalla kun saadaan tukea, niin se raha ei välttämättä kohtaa sen yrityksen parasta.
Onhan yritystuissa huomattavan ongelmallisia tukia, esim energiatuet, joiden osalta toisaalta ollaan jo peli menetetty. Eli paljon energiaa kuluttavalle teollisuudelle on subventoitu energiakuluja, jolloin tarve uudistaa toimintaa normaalilla rytmillä vähemmän energiaa kuluttavaksi ei ole ollut kannattavaa ja nyt ollaan tilanteessa, jossa vanhentuneet tehtaat ajetaan alas koska ei kannata niin suurta kertapanostusta tehdä, kun halvemmalla voi rakentaa sitten jo muualle sen uuden tehtaan.

Ja sitten iso osa tuista menee ihan suoraan kannattamattomien, vanhanaikaisten yritysten tukemiseen, joka toki sitten on suoraan sieltä työntekijältäkin pois. Onko siinä sitten mitään järkeä kenenkään muun kannalta kuin niiden työntekijöiden ja yrittäjien, enpä usko.

Suurin osa yritystuista menee suoraan suurimmille yrityksille. Pienet yritykset (alle 10 henkeä työllistävät) eivät saa käytännössä mitään tukia. Kuitenkin näitä yrityksiä on niin valtava määrä (95%) koko yrityskannasta, että jos 30% näistä yrityksistä saisi työllistettyä yhden ihmisen lisää, oltaisiin jo 100 000 uuden työllisen tavoitteessa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV

Sieltä analyysia vientimallin vaikutuksista.

TLDR; Vientimalli ei estä palkankorotuksia muilla aloilla. Mutta todennäköisesti matalapalkka -alojen kuoppa syvenee.
Se minkä Satonen taas kerran jättää kertomatta, niin nuo Ruotsin kuoppakorotukset tulleet Ruotsin sovittelumallin kautta. Satosen ja hallituksen esityksessä taas tällainen sovittelu estetään lailla, vaikka toki on sallittu "korottaa enemmän". Eikö Satonen ja hallitus nyt ihan oikeasti kykene määrittelemään sitä mekanismia, miten nuo tilanteet hoidetaan? Sen jälkeenhän esitys olisi ihan ok, vaikka vientimalli kyllä sinänsä toteutunut meillä aika laajasti muutenkin, minun vaikea nähdä tässä mitään suurta muutosta aiempaan.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei työsulun aikana tarvitse palkkaa maksaa, ihan vapaasti voi laittaa puljun kiinni.
Juu, kyllä sen puljun voi pistää kiinni ja lopettaa toiminnan jos ei kannata, tai tee mieli jatkaa. Täällähän on selväksi tullut, että ei sitä hyväntekeväisyyttään, tahi yhteiskunnan vuoksi yritetä. En heti usko, jos joku tulee sanomaan, että mä tässä vaan pitelen yritystä, kun musta on niin kiva työllistää, ja maksella hyvä palkkaa sekä tarjota pitkiä lomia.
Tämä siis kommenttina siihen, jos jatketaan lainaamasi kirjoittajan linjoilla tätä keskustelua.
 
Viimeksi muokattu:

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Taitava hallitus olisi saanut osan muutoksista maaliin ilman lakkoja. Pientä neuvotteluvaraa on hyvä olla.
Tämä on nyt se hinta, niistä kahdeksan vuoden aikana tuloksettomissa neuvotteluissa syödyistä viinereistä ja viivyttelystä. Aidosti neuvotteleva AY-liike olisi tehnyt muutoksia viimeisen kahdeksan vuoden aikana, kun istui neuvottelupöydässä hallituksen kanssa.

Nyt sitten itketään, kun mitään ei ole saatu aikaan ja pää jää lopulta vetävän käteen. Tälläkin kertaa ovet olivat auki, mutta SAK päätti itse marssia ulos. Mikä saa uskomaan, että tulos on toisenlainen, jos neuvotellaan seuraavat neljä vuotta?

En minä varauksettomasti hallitusta tässä asiassa tue, mutta sillä on kansan mandaatti ja oikeus tehdä muutoksia. Neuvotteluvaraa on käsittääkseni keinosta, mutta se vaatii myös AY-liikkeeltä valmiutta neuvotteluihin.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Tämä on nyt se hinta, niistä kahdeksan vuoden aikana tuloksettomissa neuvotteluissa syödyistä viinereistä ja viivyttelystä. Aidosti neuvotteleva AY-liike olisi tehnyt muutoksia viimeisen kahdeksan vuoden aikana, kun istui neuvottelupöydässä hallituksen kanssa.

Nyt sitten itketään, kun mitään ei ole saatu aikaan ja pää jää lopulta vetävän käteen. Tälläkin kertaa ovet olivat auki, mutta SAK päätti itse marssia ulos. Mikä saa uskomaan, että tulos on toisenlainen, jos neuvotellaan seuraavat neljä vuotta?

En minä varauksettomasti hallitusta tässä asiassa tue, mutta sillä on kansan mandaatti ja oikeus tehdä muutoksia. Neuvotteluvaraa on käsittääkseni keinosta, mutta se vaatii myös AY-liikkeeltä valmiutta neuvotteluihin.
8 vuoden aikana on käyty aika monta TES-sopimista ja niissä on kyllä asioita viety ihan sopimusten sisällä työnantajan haluamaan suuntaan.

Toisin sanoen ollaan todellakin neuvoteltu ja lyöty nimmarit papereihin.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK

Sieltä analyysia vientimallin vaikutuksista.

TLDR; Vientimalli ei estä palkankorotuksia muilla aloilla. Mutta todennäköisesti matalapalkka -alojen kuoppa syvenee.
Rytkösen perustelu on tavallaan ymmärrettävä. Onko kuitenkaan realistista ajatella, että vaikkapa hoitajien palkat hilautuisivat jollakin mekanismilla ylös "kuopasta" ja vielä niin, ettei tällä hilautumisella olisi mitään kytköstä esim. viennissä tapahtuviin onnistumisiin? Palkkoja siis pitäisi korottaa, mutta ihan vaan riippumatta siitä, kuinka yksityinen sektori kykenee tuottamaan ympärilleen elinvoimaa? Mielestäni on melkoista sumuttamista kuvitella, että isoksi paisuneen sote-sektorin rahoitus olisi maailman tappiin asti jonkinlainen "arvovalinta" tai "tahdon asia", kun kyse on kuitenkin valtiontalouden nykytila ja tulevaisuudenkuva huomioiden niukkuuden jakamisesta.

Jo valmiiksi syödystä kakusta on paljon vaikeampi jakaa kuin olemassa olevasta tienatusta kakusta. Otetaan tähän välipalana, että hölmöläiskonstia A-studiossa ehdottanut Linden on sitä mieltä, että otetaan terveyskeskuksia varten 500 miljoonaa valtion tulevista budjeteista. Saakeli mikä ääreispösilö. Linden leikkaisi peittoa jalkopäästä ja siirtäisi tuon suikaleen peiton yläpäähän, jolla toimituksella hän kuvittelee saavansa peiton lämmittämään kaulaansa. Mitä tehdään tulevien budjettien kanssa? Otetaanko seuraavalla kerralla tulevaisuuden budjeteista 1 miljardi, sitä seuraavalla kerralla 2 miljardia, ja jatkossa kenties 4, 8 ja 16 miljardia? Linden on ihan samanlainen pökiö kuin muuan Hemminki-vainaa lapsuuteni kotimaisemista. Hemminki kiersi kylillä maatilalta toiselle myymässä isoa sonnimullikkaa, ja pyyntihintakin oli tiedossa. Kun isännät sitten kyselivät mullikan tarkempia tietoja ja elopainoa, niin selvisi, ettei koko sonni ole vielä edes syntynyt. Tai itse asiassa Hemminkin ainoata lehmää ei ollut vielä siemennettykään, mutta Hemminki oli sitä mieltä, että hän voisi jo tehdä kaupat ja ottaa rahat lihamullikasta jo etukäteen. Isännät nauroivat Hemminkin maantielle. Onkohan se Linden jotain sukua Hemminki-vainaalle?

Kertokaa sille Lindenille ja samalla Rytköselle, että peiton palasten siirtely - tai alkujaankin pienestä peitosta kitiseminen kuten Rytkösen tapauksessa, - ei auta, vaan pitää saada täkkiä lisää, ja se täkki syntyy ainoastaan yksityisen sektorin taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Ja tässäkin tapauksessa pelkkä lisää verottamisen tie on lyhyt, kun oikeasti pitää saada edemmän kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä, lisää vientiä, sekä lisää tähän tarvittavia resursseja ja kyvykkyyksiä. Jos nämä asiat eivät toteudu, niin vaikea on julkisten alojen työntekijöiden palkkojakaan nostaa ainakaan reippaammin kuin mitä tapahtuu niillä aloilla, jotka tämän palkanmaksun esimerkiksi vientikaupan muodossa mahdollistavat.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Se minkä Satonen taas kerran jättää kertomatta, niin nuo Ruotsin kuoppakorotukset tulleet Ruotsin sovittelumallin kautta. Satosen ja hallituksen esityksessä taas tällainen sovittelu estetään lailla, vaikka toki on sallittu "korottaa enemmän".

Laitatko linkin tuohon hallituksen esitykseen, niin voi tarkistaa tuon sovittelukohdan sieltä.

Että silleen...
 

emiilioo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Flyers, Barca, Azzurri
En minä varauksettomasti hallitusta tässä asiassa tue, mutta sillä on kansan mandaatti ja oikeus tehdä muutoksia. Neuvotteluvaraa on käsittääkseni keinosta, mutta se vaatii myös AY-liikkeeltä valmiutta neuvotteluihin.

Osittain samaa mieltä. Hallitus on kirjannut tavoitteet suoraan hallitusohjelmaan, jolloin neuvotteluvaraa ei käytännössä ole. Ay-liike on puolestaan ollut hankala neuvottelija lähivuosina. Molemmat osapuolet voivat katsoa peiliin.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Rytkösen perustelu on tavallaan ymmärrettävä. Onko kuitenkaan realistista ajatella, että vaikkapa hoitajien palkat hilautuisivat jollakin mekanismilla ylös "kuopasta" ja vielä niin, ettei tällä hilautumisella olisi mitään kytköstä esim. viennissä tapahtuviin onnistumisiin? Palkkoja siis pitäisi korottaa, mutta ihan vaan riippumatta siitä, kuinka yksityinen sektori kykenee tuottamaan ympärilleen elinvoimaa? Mielestäni on melkoista sumuttamista kuvitella, että isoksi paisuneen sote-sektorin rahoitus olisi maailman tappiin asti jonkinlainen "arvovalinta" tai "tahdon asia", kun kyse on kuitenkin valtiontalouden nykytila ja tulevaisuudenkuva huomioiden niukkuuden jakamisesta.

Jo valmiiksi syödystä kakusta on paljon vaikeampi jakaa kuin olemassa olevasta tienatusta kakusta. Otetaan tähän välipalana, että hölmöläiskonstia A-studiossa ehdottanut Linden on sitä mieltä, että otetaan terveyskeskuksia varten 500 miljoonaa valtion tulevista budjeteista. Saakeli mikä ääreispösilö. Linden leikkaisi peittoa jalkopäästä ja siirtäisi tuon suikaleen peiton yläpäähän, jolla toimituksella hän kuvittelee saavansa peiton lämmittämään kaulaansa. Mitä tehdään tulevien budjettien kanssa? Otetaanko seuraavalla kerralla tulevaisuuden budjeteista 1 miljardi, sitä seuraavalla kerralla 2 miljardia, ja jatkossa kenties 4, 8 ja 16 miljardia? Linden on ihan samanlainen pökiö kuin muuan Hemminki-vainaa lapsuuteni kotimaisemista. Hemminki kiersi kylillä maatilalta toiselle myymässä isoa sonnimullikkaa, ja pyyntihintakin oli tiedossa. Kun isännät sitten kyselivät mullikan tarkempia tietoja ja elopainoa, niin selvisi, ettei koko sonni ole vielä edes syntynyt. Tai itse asiassa Hemminkin ainoata lehmää ei ollut vielä siemennettykään, mutta Hemminki oli sitä mieltä, että hän voisi jo tehdä kaupat ja ottaa rahat lihamullikasta jo etukäteen. Isännät nauroivat Hemminkin maantielle. Onkohan se Linden jotain sukua Hemminki-vainaalle?

Kertokaa sille Lindenille ja samalla Rytköselle, että peiton palasten siirtely - tai alkujaankin pienestä peitosta kitiseminen kuten Rytkösen tapauksessa, - ei auta, vaan pitää saada täkkiä lisää, ja se täkki syntyy ainoastaan yksityisen sektorin taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Ja tässäkin tapauksessa pelkkä lisää verottamisen tie on lyhyt, kun oikeasti pitää saada edemmän kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä, lisää vientiä, sekä lisää tähän tarvittavia resursseja ja kyvykkyyksiä. Jos nämä asiat eivät toteudu, niin vaikea on julkisten alojen työntekijöiden palkkojakaan nostaa ainakaan reippaammin kuin mitä tapahtuu niillä aloilla, jotka tämän palkanmaksun esimerkiksi vientikaupan muodossa mahdollistavat.
Ihan järkevääkin jutustelua kyllä, mutta hallituksemme ongelma on sama. Eli sekin harrastaa toimissaan sitä hölmölläisten peiton jatkamista, ja se ei johda yhtään mihinkään, joten kannattaisi vielä miettiä vähän tarkemmin sitä omaa neuvottelukykyään.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Sote-sektoria kasvatamme ihan me kansalaiset työskentelysektorista riippumatta, ja kyllä tuo rahoitus pitää niin hoitaa, etteivöt esimerkiksi sairaanhoitajat säästötalkoita palkastaan kustanna.Ei sotesektori kasva porsastelevan ja tehottoman julkissektorin johdosta, vaan koska väestö ikääntyy. Lisäksi uudet ja kalliit erikoishoidot kasvattavat menoja nykylainsäädännöllä, mutta taas, ihan kaikille kansanosille ne hoidot menee.

Tosin, omasta mielestäni hoitajien palkat ovat viimeistään nyt kuntasipinyksen jälkeen ihan ok tasolla. Lääkäreillä ollut jo aiemmin. Mutta joa tekijöistä on huutava pula, niin palkat nousevat varmasti enemmän jatkossakin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Laitatko linkin tuohon hallituksen esitykseen, niin voi tarkistaa tuon sovittelukohdan sieltä.

Että silleen...
Hallituksen esityksessä sovittelija ei saa antaa vientilinjaa korkeampia sovintoesityksiä. Ihan perusjuttu asiaan edes vähän alusta tutustuneille. Että silleen.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Osittain samaa mieltä. Hallitus on kirjannut tavoitteet suoraan hallitusohjelmaan, jolloin neuvotteluvaraa ei käytännössä ole. Ay-liike on puolestaan ollut hankala neuvottelija lähivuosina. Molemmat osapuolet voivat katsoa peiliin.
Nimenomaan näin. Ei AY, erityisesti SAK, tosiaan mitään kehuja ansaitse. Nyt kuitenkaan myöskään työnantajilla ole ollut mitään neuvotteluhaluja. Tilannehan on työnantajille se, että he voivat antaa hallituksen tehdä uudistuksensa, tai sitten neuvotella noita asteen itselleen epäedullisemmiksi. Eivät tietenkään neuvottele, ja hallitus tämän asetelman on rakentanut.

Sitten nämä maltillisemmat liitot, jotka oikeasti haluaisivat neuvotteluja jatkaa, ovat tässä ihan voimattomia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kun halutaan tarkastella faktoja palkkakehityksestä, tämä tiedetään:

1. Yritykset ovat maksaneet monille työntekijöille enemmän kuin sopimukset määräävät.
2. Myös työpaikan vaihtajien palkkojen kasvu on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosiin nähden.
3. Suomessa on edelleen työntekijän etu työvoimapulasta johtuen.
4. Markkinat toimivat jopa kohtuullisesti vaikka Suomen markkina on hyvin tarkkaan säädelty.

No, hyvä, miksi ei mennä näillä? Koska talouskasvu melkeinpä mittarista riippumatta on Suomessa heikkoa. Jos BKT ei kasva per asukas juuri lainkaan 15 vuoden kokonaisjaksolla, kestävyysvajeen ja nopeasti lisääntyvän velan suhde kasvaa.

Tähän kun lyödään lisätekijäksi Suomen ikääntyminen voidaan sanoa, että haastetta riittää.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Ahaa, tässä kikkaroidaankin sanoilla. Hallituksen valmistelemassa lakiuudistuksessa, niin näsäviisaatkin ymmärtää.

Niin, arvostelet ministeriä käyttämistään lähteistä ja itselläsi ei edes sellaisia ole esittää. Saatikka sitten edes ilmeisesti ymmärrystä, että miten lainvalmistelu etenee. No, ei sitten varsinaisesti yllättä jänkkääminen ja uhriutuminen täten.

Että silleen...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vientimallista taitaa edelleen olla voimassa Satosen ja hallituksen pyyntö työmarkkinajärjestöille: neuvotelkaa ja pistäkään tulos hallitukselle niin se on siinä. SAK ei tähän taivu, koska se ei halua neuvotella yksin vientimallista vaan kaikesta mahdollisesta hallitukseen ja uudistukseen liittyen.

Kävisikö niin, että SAK ja ay-liike lopulta järkiintyy ja palaa neuvottelupöytään? Tuskin, mutta aina sitä voi toivoa. Eduskuntakäsittelyssä Satonen lupasi myös ottaa parannukset huomioon, jos sellaisia tulee. Ja tarkoittaen parannuksilla parannuksia, ei heikennyksiä, hallituksen esityksiin.

Ay-liikkeelle on annettu tilaisuus toisensa jälkeen tehdä esityksiä, tulla kuulluksi neuvotteluissa sekä vaikuttaa hallituksen esityksiin. Jää vähän sellainen kuva, että SAK rakensi alusta asti luokkataistelua oikeistohallituksen kaatamiseksi ja oman painoarvonsa lisäämiseksi. Nyt SAK:n jäsenmäärä on jo pienempi kuin YTK:n ja tämä trendi on tarkoitus kääntää lakoilla ja uholla.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Niin, arvostelet ministeriä käyttämistään lähteistä ja itselläsi ei edes sellaisia ole esittää. Saatikka sitten edes ilmeisesti ymmärrystä, että miten lainvalmistelu etenee. No, ei sitten varsinaisesti yllättä jänkkääminen ja uhriutuminen täten.

Että silleen...
Älä nyt yritä esitä nokkelampaa kuin olet, kyllähän tuon lakiuudistuksen sisältö on julkistettu, kaiva itse linkkisi niihin, löytyy helposti. Lainvalmistelussa sisältö voi tietenkin muuttua, mutta Satonen on tehnyt toistaiseksi selväksi, että näitä viedään toistaiseksi eteenpäin näin. Ja tosiaan arvostelin Satosen lähteitä, tai ennenminkin sitä, että asiaa ei oltu ilmeisestikään oikeasti selvitetty ollenkaan. TA-lähde nyt voi ihan hyvin olla oikeassakin, ei tuossa sinänsä mitään.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Vientimallista taitaa edelleen olla voimassa Satosen ja hallituksen pyyntö työmarkkinajärjestöille: neuvotelkaa ja pistäkään tulos hallitukselle niin se on siinä. SAK ei tähän taivu, koska se ei halua neuvotella yksin vientimallista vaan kaikesta mahdollisesta hallitukseen ja uudistukseen liittyen.

Kävisikö niin, että SAK ja ay-liike lopulta järkiintyy ja palaa neuvottelupöytään? Tuskin, mutta aina sitä voi toivoa. Eduskuntakäsittelyssä Satonen lupasi myös ottaa parannukset huomioon, jos sellaisia tulee. Ja tarkoittaen parannuksilla parannuksia, ei heikennyksiä, hallituksen esityksiin.
Tuohan ei koske pelkstään vientimallia, vaan kaikkia uudistuksia hallitus haluaa käsitellä vain asia kerrallaan. Tämä ei mitenkään neuvotteluja helpota, kuten ei työnantajien porkkanan puuttuminenkaan neuvottelusta.

SAK ainoa neuvotteluista kielyäytynyt, joten aina särähtää tuo AY-liike. Tuon viimeisen virkkeen mukaan vaikuttaa, että vain vielä enemmän heikennyksiä pelkästään palkansaajille lasketaan "parannukseksi". ;)
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuohan ei koske pelkstään vientimallia, vaan kaikkia uudistuksia hallitus haluaa käsitellä vain asia kerrallaan. Tämä ei mitenkään neuvotteluja helpota, kuten ei työnantajien porkkanan puuttuminenkaan neuvottelusta.

Vientimallista on Satonen erikseen toivonut esitystä. Ilmeisesti siksi, että muun suhteen on menettämässä luottamustaan esitysten osalta.

SAK ainoa neuvotteluista kielyäytynyt, joten aina särähtää tuo AY-liike. Tuon viimeisen virkkeen mukaan vaikuttaa, että vain vielä enemmän heikennyksiä pelkästään palkansaajille lasketaan "parannukseksi". ;)

SAK ja ay-liike puuttuvat neuvotteluista, joita ei siis käydä. Mitä tulee "parannukseen", ay-liikkeen olisi aika lopettaa lässytys kun matalapalkka-alat eivät ole aiemmin kiinnostaneet. Onhan tässä ollut vuosikymmeniä aikaa. Jatkossa päätös tulee enemmän työnantajien harteille ja sehän tarkoittaa työntekijöiden edun ollessa voimassa sitä, että maksetaan enemmän tai automatisoidaan tai lopetetaan ko. työ kokonaan. Talous pääsee joka tapauksessa vihdoin kehittymään.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kun halutaan tarkastella faktoja palkkakehityksestä, tämä tiedetään:

1. Yritykset ovat maksaneet monille työntekijöille enemmän kuin sopimukset määräävät.
2. Myös työpaikan vaihtajien palkkojen kasvu on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosiin nähden.
3. Suomessa on edelleen työntekijän etu työvoimapulasta johtuen.
4. Markkinat toimivat jopa kohtuullisesti vaikka Suomen markkina on hyvin tarkkaan säädelty.

No, hyvä, miksi ei mennä näillä? Koska talouskasvu melkeinpä mittarista riippumatta on Suomessa heikkoa. Jos BKT ei kasva per asukas juuri lainkaan 15 vuoden kokonaisjaksolla, kestävyysvajeen ja nopeasti lisääntyvän velan suhde kasvaa.

Tähän kun lyödään lisätekijäksi Suomen ikääntyminen voidaan sanoa, että haastetta riittää.
Ehdottomasti näin. Lisäisin vielä, että pula osaavista tekijöistä on melkoisen monen pk-yrityksen kasvun haaste, ja joillakin jopa jatkuvuuden haaste. Olen suht paljon tekemisissä yrittäjien kanssa, ja varsinkin monilla tuotannollisilla aloilla ja logistiikassa törmätään tähän. Työvoimapula ei tietenkään ole usein yrityksille ainoa tai suurin haaste, mutta se on vaihtelevalla tavalla merkittävä ongelma ajatellen kasvua ja edes kilpailussa pysymistä.

Talouskasvu ja sen taustalla roima parannus yksityisen sektorin kasvukykyyn ovat konkreettisimmat avut sille, että myös palkkakehitys ohjautuisi toivotuille urille. Tähän tarvitaan myös osaavaa työvoimaa. Usein ongelma ei ole hintalapussa, vaan siinä ettei osaajia vain kerta kaikkiaan löydy. Työvoimaa saattaa jossakin hetkessä saada esimerkiksi tuotannollisilla aloilla siten, että vaikeat ajat johtavat jonkin kilpailijan supistamaan toimintaansa tai heittämään hanskat tiskiin. Tuo voi auttaa vielä sinnittelemässä olevaa toista yritystä, mutta kansantaloudelliset ongelmat paremminkin syvenevät.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Niin. Miksi ei? Jos rahasto olisi sellainen, ettei sitä pääsisi ilman erityistä syytä yli 50 vuoteen tyhjentämään, niin esim eläkkeet voisi lakkauttaa kokonaan.

On sitä tyhmempääkin velkaa tässä maassa otettu.

Mutta niin kauan kuin tätä ei tehdä kaikille, niin on kuitenkin hyvä, että edes jotkut viitsivät säästää lapsilleen. Se ei ole keneltäkään mitään pois. Jos oma fillari on rikki niin vasemmistolainen rikkoo naapurinkin fillarin, koska tasa-arvo.
Juu ja jos valtio maksaisi jokaiselle kansalaiselle ravintolaillallisen kerran viikkoon niin kyllä ravintola-ala saisi melkoisen boostin kun ihmiset voisivat tilailla kunnon ruokaa kerran viikkoon ilman huolta maksuista. Kuvittele vielä jos maksettaisiin jengille omistusasuntoja valtion rahoilla, kyllä riittäisi rakennettavaa ja asuntokauppa sujuisi erittäin hyvin ainakin hetken aikaa.

Ei ole valtion tehtävä maksella ihmisille rahaa sitä varten että se sijoitetaan johonkin. Noin ajatteleminen on ihan sitä korporatistien hommaa jossa valtion pitää huolehtia siitä että ihmiset vaurastuvat. Kukaan ei ole kieltämässä lapsilleen säästämistä, mutta lapsilisiin tulorajojen vastustaminen sen takia ettei sitä voikaan laittaa lapsen sijoituksiin on typerä idea. Jos perheellä on rahaa pakollisten menojen jälkeen sijoittaa lapselleen niin hieno homma. Mutta ei sitä valtion pidä subventoida. Muutenhan voitaisiin vain laittaa jokaiselle lapselle valtion toimesta sijoitussalkku josta ei voi ottaa rahaa ulos 65 vuoteen, jossa sitten satunnaissijoitettaisiin 100€ kuukaudessa johonkin instrumentteihin.

Ai niin lapsilisiä sijoittavat ihmiset: jos teillä on useampi lapsi niin saako vanhin vähiten rahaa tililleen ja nuorin eniten? Vai maksatteko omasta pussista erotuksen tai kaikille vain saman verran rahaa?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: erku
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös