Taitava hallitus olisi saanut osan muutoksista maaliin ilman lakkoja. Pientä neuvotteluvaraa on hyvä olla.
Niin, yhäkään AY-osapuolta ei tuo neuvottelu kiinnostanut yhtään. Lähinnä sellainen mielenosoituksellinen uhriutuminen.
Että silleen...
Taitava hallitus olisi saanut osan muutoksista maaliin ilman lakkoja. Pientä neuvotteluvaraa on hyvä olla.
Niin, yhäkään AY-osapuolta ei tuo neuvottelu kiinnostanut yhtään. Lähinnä sellainen mielenosoituksellinen uhriutuminen.
Että silleen...
Tiedät itsekin ettei tämä pidä paikkaansa.
SAKn uutisoinnin mukaan asia oli, kuten kirjoitin.
Että silleen...
Varmaan enemmänkin ideana on ollut se, että passivoivaa tukea pitäisi vähentää. Esim. Jos yritys saa tukea valtiolta, niin tulisi vaikka 2-3 vuoden karenssi osingoille. Miksi tarvita tukea, jos pystyy osinkoja maksamaan. Lähinnä varmaan tämmöinen idea taustalla lienee. Yritystukea ei vastustettane, vaan tuntuu jollain tasolla epätasa-arvoiselta, että samalla kun saadaan tukea, niin se raha ei välttämättä kohtaa sen yrityksen parasta.Olen myös vähän hämmentynyt miksi duunarit haluaa leikata yritystukia, eikö ne tajua, että yritykset sitten leikkaavat vastaavasti työpaikkoja, jotta tulos ei laske liikaa?
Hieno luokkahyppytarina, vilpittömät onnittelut. Se mikä jäi lainauksesta epäselväksi että ketkä on nuo "me" ja miten tuo "työnantajan vinkkeliin" perustuva näkökulma on kehittynyt.
Asia ei tosiaan ole noin mustavalkoinen, mutta ymmärrän ajatusmallin. Esim. meidän firma on mukana varmaan viidessä EU-tason kehityshankeessa, joita tuskin tehtäisiin ilman tukea. Osinkoja toki on maksettu joka ainoa vuosi sen 25 vuotta, mitä olen talossa ollut. Tukien poisto vähentäisi työmäärää ehkä 5-10 työvuotta (mulla ei ole tarkkoja tukilukuja kaikista hankkeista), mutta ei vaikuttaisi osinkoihin kuin korkeintaan marginaalisesti (yli 1500 työntekijää). Eli summasummarum, noita hankkeita ei tehtäisi ilman tukea, mutta firman tulokseen ne eivät vaikuta. Onko nämä tuet sitten turhia, etenkin ottaen huomioon että jatkossa hankkeet voivat poikia tuhansia työtunteja Suomeen?Varmaan enemmänkin ideana on ollut se, että passivoivaa tukea pitäisi vähentää. Esim. Jos yritys saa tukea valtiolta, niin tulisi vaikka 2-3 vuoden karenssi osingoille. Miksi tarvita tukea, jos pystyy osinkoja maksamaan. Lähinnä varmaan tämmöinen idea taustalla lienee.
Onhan yritystuissa huomattavan ongelmallisia tukia, esim energiatuet, joiden osalta toisaalta ollaan jo peli menetetty. Eli paljon energiaa kuluttavalle teollisuudelle on subventoitu energiakuluja, jolloin tarve uudistaa toimintaa normaalilla rytmillä vähemmän energiaa kuluttavaksi ei ole ollut kannattavaa ja nyt ollaan tilanteessa, jossa vanhentuneet tehtaat ajetaan alas koska ei kannata niin suurta kertapanostusta tehdä, kun halvemmalla voi rakentaa sitten jo muualle sen uuden tehtaan.Varmaan enemmänkin ideana on ollut se, että passivoivaa tukea pitäisi vähentää. Esim. Jos yritys saa tukea valtiolta, niin tulisi vaikka 2-3 vuoden karenssi osingoille. Miksi tarvita tukea, jos pystyy osinkoja maksamaan. Lähinnä varmaan tämmöinen idea taustalla lienee. Yritystukea ei vastustettane, vaan tuntuu jollain tasolla epätasa-arvoiselta, että samalla kun saadaan tukea, niin se raha ei välttämättä kohtaa sen yrityksen parasta.
Se minkä Satonen taas kerran jättää kertomatta, niin nuo Ruotsin kuoppakorotukset tulleet Ruotsin sovittelumallin kautta. Satosen ja hallituksen esityksessä taas tällainen sovittelu estetään lailla, vaikka toki on sallittu "korottaa enemmän". Eikö Satonen ja hallitus nyt ihan oikeasti kykene määrittelemään sitä mekanismia, miten nuo tilanteet hoidetaan? Sen jälkeenhän esitys olisi ihan ok, vaikka vientimalli kyllä sinänsä toteutunut meillä aika laajasti muutenkin, minun vaikea nähdä tässä mitään suurta muutosta aiempaan.Hoitajat pelkäävät vientimallin vievän naiset ”ikuiseen palkkakuoppaan”, mutta ministeri on eri mieltä – selvitimme, kumpi on oikeassa
Arto Satonen uskoo, että naisten ja miesten palkkaerot kaventuvat kuoppakorotuksilla.yle.fi
Sieltä analyysia vientimallin vaikutuksista.
TLDR; Vientimalli ei estä palkankorotuksia muilla aloilla. Mutta todennäköisesti matalapalkka -alojen kuoppa syvenee.
Juu, kyllä sen puljun voi pistää kiinni ja lopettaa toiminnan jos ei kannata, tai tee mieli jatkaa. Täällähän on selväksi tullut, että ei sitä hyväntekeväisyyttään, tahi yhteiskunnan vuoksi yritetä. En heti usko, jos joku tulee sanomaan, että mä tässä vaan pitelen yritystä, kun musta on niin kiva työllistää, ja maksella hyvä palkkaa sekä tarjota pitkiä lomia.Ei työsulun aikana tarvitse palkkaa maksaa, ihan vapaasti voi laittaa puljun kiinni.
Tämä on nyt se hinta, niistä kahdeksan vuoden aikana tuloksettomissa neuvotteluissa syödyistä viinereistä ja viivyttelystä. Aidosti neuvotteleva AY-liike olisi tehnyt muutoksia viimeisen kahdeksan vuoden aikana, kun istui neuvottelupöydässä hallituksen kanssa.Taitava hallitus olisi saanut osan muutoksista maaliin ilman lakkoja. Pientä neuvotteluvaraa on hyvä olla.
8 vuoden aikana on käyty aika monta TES-sopimista ja niissä on kyllä asioita viety ihan sopimusten sisällä työnantajan haluamaan suuntaan.Tämä on nyt se hinta, niistä kahdeksan vuoden aikana tuloksettomissa neuvotteluissa syödyistä viinereistä ja viivyttelystä. Aidosti neuvotteleva AY-liike olisi tehnyt muutoksia viimeisen kahdeksan vuoden aikana, kun istui neuvottelupöydässä hallituksen kanssa.
Nyt sitten itketään, kun mitään ei ole saatu aikaan ja pää jää lopulta vetävän käteen. Tälläkin kertaa ovet olivat auki, mutta SAK päätti itse marssia ulos. Mikä saa uskomaan, että tulos on toisenlainen, jos neuvotellaan seuraavat neljä vuotta?
En minä varauksettomasti hallitusta tässä asiassa tue, mutta sillä on kansan mandaatti ja oikeus tehdä muutoksia. Neuvotteluvaraa on käsittääkseni keinosta, mutta se vaatii myös AY-liikkeeltä valmiutta neuvotteluihin.
Rytkösen perustelu on tavallaan ymmärrettävä. Onko kuitenkaan realistista ajatella, että vaikkapa hoitajien palkat hilautuisivat jollakin mekanismilla ylös "kuopasta" ja vielä niin, ettei tällä hilautumisella olisi mitään kytköstä esim. viennissä tapahtuviin onnistumisiin? Palkkoja siis pitäisi korottaa, mutta ihan vaan riippumatta siitä, kuinka yksityinen sektori kykenee tuottamaan ympärilleen elinvoimaa? Mielestäni on melkoista sumuttamista kuvitella, että isoksi paisuneen sote-sektorin rahoitus olisi maailman tappiin asti jonkinlainen "arvovalinta" tai "tahdon asia", kun kyse on kuitenkin valtiontalouden nykytila ja tulevaisuudenkuva huomioiden niukkuuden jakamisesta.Hoitajat pelkäävät vientimallin vievän naiset ”ikuiseen palkkakuoppaan”, mutta ministeri on eri mieltä – selvitimme, kumpi on oikeassa
Arto Satonen uskoo, että naisten ja miesten palkkaerot kaventuvat kuoppakorotuksilla.yle.fi
Sieltä analyysia vientimallin vaikutuksista.
TLDR; Vientimalli ei estä palkankorotuksia muilla aloilla. Mutta todennäköisesti matalapalkka -alojen kuoppa syvenee.
Se minkä Satonen taas kerran jättää kertomatta, niin nuo Ruotsin kuoppakorotukset tulleet Ruotsin sovittelumallin kautta. Satosen ja hallituksen esityksessä taas tällainen sovittelu estetään lailla, vaikka toki on sallittu "korottaa enemmän".
En minä varauksettomasti hallitusta tässä asiassa tue, mutta sillä on kansan mandaatti ja oikeus tehdä muutoksia. Neuvotteluvaraa on käsittääkseni keinosta, mutta se vaatii myös AY-liikkeeltä valmiutta neuvotteluihin.
Ihan järkevääkin jutustelua kyllä, mutta hallituksemme ongelma on sama. Eli sekin harrastaa toimissaan sitä hölmölläisten peiton jatkamista, ja se ei johda yhtään mihinkään, joten kannattaisi vielä miettiä vähän tarkemmin sitä omaa neuvottelukykyään.Rytkösen perustelu on tavallaan ymmärrettävä. Onko kuitenkaan realistista ajatella, että vaikkapa hoitajien palkat hilautuisivat jollakin mekanismilla ylös "kuopasta" ja vielä niin, ettei tällä hilautumisella olisi mitään kytköstä esim. viennissä tapahtuviin onnistumisiin? Palkkoja siis pitäisi korottaa, mutta ihan vaan riippumatta siitä, kuinka yksityinen sektori kykenee tuottamaan ympärilleen elinvoimaa? Mielestäni on melkoista sumuttamista kuvitella, että isoksi paisuneen sote-sektorin rahoitus olisi maailman tappiin asti jonkinlainen "arvovalinta" tai "tahdon asia", kun kyse on kuitenkin valtiontalouden nykytila ja tulevaisuudenkuva huomioiden niukkuuden jakamisesta.
Jo valmiiksi syödystä kakusta on paljon vaikeampi jakaa kuin olemassa olevasta tienatusta kakusta. Otetaan tähän välipalana, että hölmöläiskonstia A-studiossa ehdottanut Linden on sitä mieltä, että otetaan terveyskeskuksia varten 500 miljoonaa valtion tulevista budjeteista. Saakeli mikä ääreispösilö. Linden leikkaisi peittoa jalkopäästä ja siirtäisi tuon suikaleen peiton yläpäähän, jolla toimituksella hän kuvittelee saavansa peiton lämmittämään kaulaansa. Mitä tehdään tulevien budjettien kanssa? Otetaanko seuraavalla kerralla tulevaisuuden budjeteista 1 miljardi, sitä seuraavalla kerralla 2 miljardia, ja jatkossa kenties 4, 8 ja 16 miljardia? Linden on ihan samanlainen pökiö kuin muuan Hemminki-vainaa lapsuuteni kotimaisemista. Hemminki kiersi kylillä maatilalta toiselle myymässä isoa sonnimullikkaa, ja pyyntihintakin oli tiedossa. Kun isännät sitten kyselivät mullikan tarkempia tietoja ja elopainoa, niin selvisi, ettei koko sonni ole vielä edes syntynyt. Tai itse asiassa Hemminkin ainoata lehmää ei ollut vielä siemennettykään, mutta Hemminki oli sitä mieltä, että hän voisi jo tehdä kaupat ja ottaa rahat lihamullikasta jo etukäteen. Isännät nauroivat Hemminkin maantielle. Onkohan se Linden jotain sukua Hemminki-vainaalle?
Kertokaa sille Lindenille ja samalla Rytköselle, että peiton palasten siirtely - tai alkujaankin pienestä peitosta kitiseminen kuten Rytkösen tapauksessa, - ei auta, vaan pitää saada täkkiä lisää, ja se täkki syntyy ainoastaan yksityisen sektorin taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Ja tässäkin tapauksessa pelkkä lisää verottamisen tie on lyhyt, kun oikeasti pitää saada edemmän kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä, lisää vientiä, sekä lisää tähän tarvittavia resursseja ja kyvykkyyksiä. Jos nämä asiat eivät toteudu, niin vaikea on julkisten alojen työntekijöiden palkkojakaan nostaa ainakaan reippaammin kuin mitä tapahtuu niillä aloilla, jotka tämän palkanmaksun esimerkiksi vientikaupan muodossa mahdollistavat.
Hallituksen esityksessä sovittelija ei saa antaa vientilinjaa korkeampia sovintoesityksiä. Ihan perusjuttu asiaan edes vähän alusta tutustuneille. Että silleen.Laitatko linkin tuohon hallituksen esitykseen, niin voi tarkistaa tuon sovittelukohdan sieltä.
Että silleen...
Nimenomaan näin. Ei AY, erityisesti SAK, tosiaan mitään kehuja ansaitse. Nyt kuitenkaan myöskään työnantajilla ole ollut mitään neuvotteluhaluja. Tilannehan on työnantajille se, että he voivat antaa hallituksen tehdä uudistuksensa, tai sitten neuvotella noita asteen itselleen epäedullisemmiksi. Eivät tietenkään neuvottele, ja hallitus tämän asetelman on rakentanut.Osittain samaa mieltä. Hallitus on kirjannut tavoitteet suoraan hallitusohjelmaan, jolloin neuvotteluvaraa ei käytännössä ole. Ay-liike on puolestaan ollut hankala neuvottelija lähivuosina. Molemmat osapuolet voivat katsoa peiliin.
Hallituksen esityksessä sovittelija ei saa antaa vientilinjaa korkeampia sovintoesityksiä. Ihan perusjuttu asiaan edes vähän alusta tutustuneille. Että silleen.
Ahaa, tässä kikkaroidaankin sanoilla. Hallituksen valmistelemassa lakiuudistuksessa, niin näsäviisaatkin ymmärtää.Laitatko linkin tuohon hallituksen esitykseen, jossa asia esitetään.
Että silleen...
Ahaa, tässä kikkaroidaankin sanoilla. Hallituksen valmistelemassa lakiuudistuksessa, niin näsäviisaatkin ymmärtää.