Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[KooMT]

Eikö liikenteeseen liittyvät ole kustannustukea kauempana oleville teollisuuslaitoksille ja sitten näiden autolauttojen miehitystukia. Ja jos jälkimmäisiin aiottaisiin koskea niin saattaisi olla painetta laivojen liputtamiseen Viroon tai Ruotsiin. Merenkulkua kuitenkin tuetaan muuallakin..

 

[douppi]

Eihän leikkaukset ja säästämiset kivoja juttuja ole, ja poistaisin kaikki heti, jos voitaisiin jatkaa avokätisemmällä linjalla. Myös monelle alalle heti palkankorotukset voimaan 3/24 alusta, edes tammikuuhun ei tarvitsisi odottaa. Jos siis olisi mahdollista.

Mutta edelleen jokainen lakkoa nyrkki taivasta kohti -huutava voisi vaikka unohtaa koko politiikan, yhteiskunnan ja kaiken muun, ja miettiä ihan vaan sitä omaa työpaikkaansa ja sitä, kuinka huonoa lakot ja seisaukset enenevissä määrin tekevät sille omalle työnantajalle. Teollisuusliitonkin 3 lakkopäivää on järjetön idea.

Ymmärrän tottakai ihan tukien varassa olevien tuskan, kun siirtoja tulee toimeentulotuen puolelle, mutta joku hemmetin järki nyt tonne perus palkansaajan, eli meidän, päähämme. Kyllä sopimuksia tullaan tekemään jatkossa, vaikka yleistä linjaa muutettiinkin.

 

[Lynx_j]

Nyt oli kyllä paljon luvattu. Nostan hattua, jos pystyt tekemään laskelmat niistä tappioista yrityksille ja yhteiskunnalle mitä lakkoiluilla on saatu aikaiseksi.

Minäkin nostan hattua, jos pystyt laskemaan kansantaloudellisen vaikutuksen mm. 40 tunnin työviikon, lomarahojen, kohtuullisen palkan ja vaikkapa äänioikeuksien osalta.

Laskelmia en osaa tehdä, mutta itsekin haluaisin nähdä tarkempaa dataa lakon vaikutuksista, enkä vain puheita satojen miljoonien tappioista yhteiskunnalle.

 

[Ollakseni]

Hallitus toteuttaa demokratiaa ajamalla täysin laillisesti kansan mandaatilla uudistuksia läpi.

Täysin oikeusvaltion periaatteiden vastaista ay-liikkeeltä väittää mitään muuta. Ollaan vaarallisella Venäjän tiellä.

Mitäs veikkaat onko Venäjällä tai oliko Neuvostoliitossa poliittisia lakkoja? Eikö täten poliittisten lakkojen kieltäminen veisi meitä enemmän Venäjän suuntaan?

 

[Polvitasku]

Siellä se Urpo aamutelevisiossa itkee ja todellakin toivoo, että nämä lakot nyt perutaan. No tee asialle jotain! Kyllä tuohon hallituksen painekattilaan jossain kohtaa tulee liikaa painetta ja kaikki tietää mitä silloin tapahtuu.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ei tässä nyt ole ihan kamalan montaa kuukautta, kun hallituksen muodostivat vasemmistopuolueet. Eivät hekään leikanneet näitä "yritystukia".

Suomessa yritystukien leikkaamisen ongelma on se, että Suomessa ei käytännössä ole yritystukia. Suorat yritystuet ovat melko pieniä, ja ne menee pitkälti energiaan yms. investointeihin joita halutaankin tehdä.

Suomessa yritystuiksi lasketaan yritysten saamat verohuojennukset. Eli yritystuki on käytännössä sellainen, että yritykset voivat maksaa hieman vähemmän veroja jos tekevät jotain tiettyä asiaa. Esimerkiksi raskaan teollisuuden täytyy maksaa hieman vähemmän veroja energiasta.

Eli näiden asioiden poistaminen voisi olla Suomelle myös haitallista. Lisäksi se ei ole ollenkaan selvää, että jos vaikka terästeollisuus joutuisi maksamaan vieläkin enemmän energiastaan, että siitä lopulta tulisi verotuloja yhtään sen enempää. Yritykset kuitenkin lopulta maksavat liiletuloksestaan veroa. Eli jos he kykenevät pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa paremmin alemmalla energian hinnalla. He saavat Suomeen työpaikkoja ja tekevät mahdollisesti parempaa liiketulosta. Jolloin he itseasiassa maksavat huomattavasti enemmän veroja koko liiketoiminta ympäristössään.

Tämä on se syy, miksi myöskään vasemmistopuolueet eivät lähteneet näitä "tukia" leikkaamaan vaikka toki tykkäävät näistä oppositiossa vaahdota ja kansaa näillä änkyröittää.

En tiedä onko syy oikeiston vai vasemmiston, mutta teollisuus on onnistunut lobbaamaan mm. energiaintensiiviselle teollisuudelle energiaveropalautuksia, jotka tutkimuksissa on osoittautunut varsin huonoksi menetelmäksi lisätä kasvua, työllisyyttä ja investointeja.

Mikä mielestäsi pitäisi olla yritystukien tarkoitus? Viestistäsi vähän henkii läpi näkemys, että jos yritystukia leikataan, nykyinen teollisuus ei pärjää markkinoilla ja sillä on vaikutusta työpaikkoihin.

Eikö olisi parempi, että yritystukien tarkoitus olisi pyrkiä luomaan uutta kasvavaa liiketoimintaa? Nykyään tukien luonne tuntuu olevan enemmänkin vanhojen rakenteiden ylläpitäminen, joka näkyy mm metsäteollisuuden ulostuloissa. He vaativat alempaa verotusta, jotta pystyisivät paremmin taistelemaan kiristyneessä kilpailussa. Nokia romahduksen jälkeen metsäteollisuus nousi entistä tärkeämmäksi tukijalaksi Suomelle, mutta voiko sanoa että he ovat onnistuneet uusiutumaan viimeisen 15 vuoden aikana? Suomen BKT taitaa mennä aika käsi-kädessä sellun hinnan kanssa.

Muutoinkin olisi hyvä jos teollisuus ymmärtäisi että yritystuet olisivat väliaikaisia. Jos tuella ei ole vaikuttavuutta, se karsittaisiin pois. Mittareita voisi olla työpaikat, investoinnit, lisäarvo jne.

On totta ettei vasemmistopuolueet saaneet mitään aikaiseksi viime kaudella. Toki on huomioitava että heidän ns. normaalikausi oli puolet johtuen koronasta ja sodasta. En jaksa uskoa että ainakaan Kokoomuksella on mitään haluja lähteä tekemään jotain remonttia yritystukiin. Mielelläni näkisin että heillä olisi samanlaista tarmoa muokata yritystukia kuin työmarkkinoita.

Jälkiviisaana voisi sanoa että Nokian jälkeen tämä maa menetti etsikkoaikansa ja siitä voi varmaan syyttää vallassa olleita hallituksia ja heitä äänestäneitä. Niissä hallitusneuvotteluissa olisi pitänyt olla sellainen lähtökohta, että tämä maa tarvitsee uudistuksia nyt ja heti, koska rahaa oli ja lainaa ei ollut.

Nykyhallituksen tarkoitus on kääntää laivaa ja nyt tähtäimessä ovat työmarkkinat, jotka kulminoituvat yhteen sairaslomapäivään ja lakko-oikeuteen. Valitettavasti tämä on sama kuin laivan kurssin kääntäminen soutuveneellä.

 

[Jeffrey]

Eikö olisi parempi, että yritystukien tarkoitus olisi pyrkiä luomaan uutta kasvavaa liiketoimintaa? Nykyään tukien luonne tuntuu olevan enemmänkin vanhojen rakenteiden ylläpitäminen, joka näkyy mm metsäteollisuuden ulostuloissa. He vaativat alempaa verotusta, jotta pystyisivät paremmin taistelemaan kiristyneessä kilpailussa. Nokia romahduksen jälkeen metsäteollisuus nousi entistä tärkeämmäksi tukijalaksi Suomelle, mutta voiko sanoa että he ovat onnistuneet uusiutumaan viimeisen 15 vuoden aikana? Suomen BKT taitaa mennä aika käsi-kädessä sellun hinnan kanssa.

Muutoinkin olisi hyvä jos teollisuus ymmärtäisi että yritystuet olisivat väliaikaisia. Jos tuella ei ole vaikuttavuutta, se karsittaisiin pois. Mittareita voisi olla työpaikat, investoinnit, lisäarvo jne.

Et ole tainnut seurata metsäteollisuutta juurikaan. Siellä on tapahtunut ihan valtavaa kehitystä ja esimerkiksi UPM:n biopohjaisten tuotteiden kehitys on oikeasti merkittävä mahdollisuus tulevaisuudelle. Yksi toinen palautusten saaja Neste taas on ollut viimeisen 15 vuoden aikana aikalailla nopeiten kasvanut suomalainen yritys. Joukossa on myös SSAB ja Outokumpu, jotka ovat olleet koko maailman etulinjassa kehittämässä fossiilivapaata terästä. Nämä nyt vain esimerkkeinä.

Näiden tukien poistoa on harkittu pitkään. Aina kuitenkin kaikki työryhmät ovat tulleet siihen tulokseen, että kokonaisuus on monimutkaisuudessaan niin hankala, ettei todellista hyötyä oikeastaan kyetä osoittamaan. Teollisuuden alemmat verokannat ovat maailmalla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, joten näiden muutos muuttaisi Suomen kilpailukykyä.

Se on lopulta ihan totta, että varmasti kaikki tuet eivät suuntaudu tehokkaasti. Ja tottakai järjestelmää tulisi kehittää. Sen kehittäminen vain ei ole kovin yksinkertaista ja näin ollen vasemmistopuolueetkin jättivät sen ennemmin lyömäaseeksi kuin korjasivat asiaa omasta perspektiivistään.

 

[clima]

Tuosta neuvotteluhalukkuudesta, kelataanpa joulukuulle:

Työministeri Satonen antoi työmarkkinaosapuolille marraskuussa toimeksiannon, että niiden tulisi laatia hallitukselle esitys uudesta vientivetoisesta palkanmuodostusmallista ja luovuttaa esityksensä 8. tammikuuta mennessä.
Neuvottelu sovittiin pidettäväksi 13.12 Etelärannassa, neuvottelulle oli varattu aikaa useampi tunti.
Neuvottelussa ongelmaksi muodostui se, että SAK halusikin liittää neuvotteluun myös muut hallituksen työelämäuudistukset, joista se halusi neuvotella kokonaisuutena.
Kun todettiin että nyt keskustellaan neuvottelun agendasta niin SAK marssi ulos puolen tunnin jälkeen. Muut palkansaajajärjestöt ja työnantajapuoli olisivat halunneet jatkaa keskustelua. Lakot alkoivat seuraavana päivänä.

lähde: Turun Sanomat mobiililehti 14.12.2023

Eli tiivistettynä: SAK tuli paikalle, yritti muuttaa neuvottelun esityslistaa siinä onnistumatta, nappasi kampaviinerit huiviin ja lähti pois.

 

[Tadu]

Mitäs veikkaat onko Venäjällä tai oliko Neuvostoliitossa poliittisia lakkoja? Eikö täten poliittisten lakkojen kieltäminen veisi meitä enemmän Venäjän suuntaan?

Pidän vallan hamuamista pois kansalta pienelle eliitille kyllä hyvin venäläisenä tapana.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Tämä tilanne on niin demaria. Tehdään hallituksessa ollessa äänestäjiään miellyttäviä päätöksiä, joista lasku lankeaa vasta seuraavalle hallitukselle. Sitten jäädään suunnitellusti oppositioon opponoimaan suureen ääneen ja masinoimaan yleislakkoja, kun nykyisellä hallituksella on välttämätön pakko keksiä keinoja, joilla ne laskut maksetaan. Liukumiinaksikin tuota taisi joku viime vaalien jälkeen tituleertata.

Olisivat lakkoilleet esimerkiksi vaikka silloin, kun edellinen hallitus oli jyräämässä kuolleena syntyvää sotemallia kaikista asiantuntijoiden varoituksista huolimatta väkisin läpi. Nyt itketään kakkaa housussa, jonka itse väännettiin toisen pöksyihin.

 

[Kimmo_Ahteri]

Et ole tainnut seurata metsäteollisuutta juurikaan. Siellä on tapahtunut ihan valtavaa kehitystä ja esimerkiksi UPM:n biopohjaisten tuotteiden kehitys on oikeasti merkittävä mahdollisuus tulevaisuudelle. Yksi toinen palautusten saaja Neste taas on ollut viimeisen 15 vuoden aikana aikalailla nopeiten kasvanut suomalainen yritys. Joukossa on myös SSAB ja Outokumpu, jotka ovat olleet koko maailman etulinjassa kehittämässä fossiilivapaata terästä. Nämä nyt vain esimerkkeinä.

Näiden tukien poistoa on harkittu pitkään. Aina kuitenkin kaikki työryhmät ovat tulleet siihen tulokseen, että kokonaisuus on monimutkaisuudessaan niin hankala, ettei todellista hyötyä oikeastaan kyetä osoittamaan. Teollisuuden alemmat verokannat ovat maailmalla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, joten näiden muutos muuttaisi Suomen kilpailukykyä.

Se on lopulta ihan totta, että varmasti kaikki tuet eivät suuntaudu tehokkaasti. Ja tottakai järjestelmää tulisi kehittää. Sen kehittäminen vain ei ole kovin yksinkertaista ja näin ollen vasemmistopuolueetkin jättivät sen ennemmin lyömäaseeksi kuin korjasivat asiaa omasta perspektiivistään.

Mitä tulee UPM:ään ja Nesteeseen, eikö molemmat yhtiöt avanneet uudet laitokset vasta äskettäin Hollantiin? Vai oliko niin että investointipäätökset olivat tehty, mutta laitokset eivät ole valmiina. UPM:n investoinnit Suomeen ovat olleet aika laihoja, jos vertaa siihen kuinka paljon yhtiö on investoinut ulkomaille. Kuitenkin, tämä herättää kysymyksen, saavatko veronmaksajat vastinetta rahoillensa, jos kyseisiä yhtiöitä tuetaan ja kuitenkin isot investoinit valuvat ulkomaille? Jatkokysymys, pitääkö nykyinen tukipolitiikka heikommin tuottavat laitokset maassa? Jos näin olisi, me emme tule kasvamaan koska tuottavuus ei nouse.

Palataksemme vielä energiatukiin, tässä maassa on rakennettu tuulivoimaa veronmaksajien tuella, joka osaltaan parantaa Suomen teollisuuden kilpailukykyä muihin maihin kun sähkön hinta on toiseksi edullisinta Euroopassa. Onko tämän jälkeen enää tarpeen tukea energiaintensitiivistä teollisuutta erillisillä energiatuilla, vai olisiko jo kohtuullista olettaa, että sähkön käyttäjät maksaisivat sähköstä tasapuolisesti?

Olen ehkä vähän vanha ja kyyninen, mutta eikö metsän suomista mahdollisuuksista ole puhuttu jo se 15vuotta? UPM on monialainen kansainvälinen yritys, mutta biopohjaisten tuotteiden liikevaihto taitaa vieläkin olla aika pieni osa noin 10 miljardin liikevaihdosta. Tulokset odottavat vieläkin itseään, ja samalla isoja investointeja valuu rajojemme ulkopuolelle.

 

[peterra]

Sitten jäädään suunnitellusti oppositioon opponoimaan suureen ääneen ja masinoimaan yleislakkoja, kun nykyisellä hallituksella on välttämätön pakko keksiä keinoja, joilla ne laskut maksetaan

Huoh. Olen niin kyllästynyt tähän levyyn, joka soi ja soi uudestaan. Miten solidaarisuus on muuttunut joillekin täysin vieraaksi asiaksi? Kaikki, ml. SDP, jakavat huolen siitä, ettei Suomen kestävyys ole sitä, mitä sen pitää olla. Säästöjä on täysin välttämätöntä tehdä, mutta hallituksen keinot ovat todella EPÄTASAPAINOISET.

En uskoisi, että joudun sanomaan tämän, mutta Juha Sipilän yhteiskuntasopimus oli huomattavasti lähempänä oikeudenmukaista toteutusta. Petteri Orpo räksytti koko viime kauden oppositiossa, että juuri tuota politiikkaa olisi pitänyt jatkaa. Kansa antoi silloin politiikalle tuomionsa, koska sekin politiikka oli niin yksipuolista, että keskusta sai kuitata kannatuksensa laskuna sen, että kokoomus halusi jälleen sivistyspuolueena tehdä tällaista politiikkaa.

Solidaarisuus on ihan helvetin vaikea laji. Liian monelle. Miten ei voi suhtautua edes pientä rahtua empaattisesti näihin työttömiin, joita meillä on? Oikeistolaisen politiikan ytimessä on vastenmielinen ajatus siitä, että meillä olisi jättimäinen laiskureiden ja tyhjäntoimittajien yhteiskuntaluokka, joka elää lokoisasti ja iloisesti tuilla. Ja ei sitä voi kiistää, että meillä on ihmisiä, tulee olemaan aina, jotka vieroksuvat työtä ihan oikeasti. He eivät halua töihin ja tyhjentävät järjestelmää. Mutta tämä ryhmä on pieni ja se ei katoa mihinkään.

Oikeistohallitus hakkaa niitä, jotka eivät ole tähän syyllisiä. Tuilla ei voi edes elättää itseään järkevästi, puhumattakaan perheestä. Yksi ihminen voi syrjäytyä tuilla johonkin maaseudun ränsistyvään taloon, mutta mitään kaunista ja upeaa tulevaisuutta ei tuilla rakenneta. Sen sijaan meillä on iso ryhmä vaikeasti työllistyviä ihmisiä, joilla on sekä fyysisiä että henkisiä rajoitteita työhön. He ovat siis vastentahtoisesti työttömiä, koska he eivät saa mistään töitä. Ja jos saavat töitä, niin palkanmaksaja maksaa heille kahvinkeiton tasoista korvausta, jolla hän ei voi nostaa itseään mihinkään. Työstä on yksilölle hyötyä ainoastaan, jos hän pystyy työllään nostamaan itsensä parempaan asemaan kuin työttömänä. Toimeentulotuen suojaosien leikkaaminen ei vaikuta tällä tavalla kuin nyt selitetään: se passivoi, koska työtä ei ole ja jos sitä on, niin sillä ei mennä mihinkään.

Hallituksen keinovalikoima on yksipuolinen. Sosiaaliturvaa voi remontoida ensivaiheessa täysin toisin kuin nyt. Kohtaanto-ongelmaan löytyy myös oikeita ja vaikuttavia ratkaisuja:

1) työpaikalla kouluttaminen. Kun työpaikka kouluttaa muodollisen pätevyyden hommiin, samalla saadaan työtunteja ja nostetaan myös tuottavuutta ja palkkaa. Tämän pitäisi linkittyä paremmin opiskeluun ja pätevyys pitäisi voida sertifikoida. Koulutuksen & työelämän pitää kohdata; se tarkoittaa tutkintorakenteiden AITOA tarkastelua ja uudistamista. Kandidaatin papereilla työelämään, maisteria työn ohella TUETUSTI ainoastaan tarvittaessa.
2) alueelliset kannusteet. Kannustaminen alueelliseen vaihtuvuuteen; ohjataan ihmisiä työskentelemään ja asuttamaan enemmän haja-asutusalueita ja Itä-Suomea. Tarkoittaa muutoksia myös työhön: jos työ ei vaadi läsnäoloa, etätyö kauempaa kannustavaksi. Tuetaan muuttoa uudelle paikkakunnalle OIKEASTI ja mahdollistetaan opintojen jatkuminen OIKEASTI.

Veroinstrumentit oikeaan käyttöön. Kokoomus nostelee tasaveroja kuten puolue aina tekee. Otetaan köyhältä ja rikkaalta saman verran. Verotuksella voi ohjata kunnolla, ja paljon enemmän kuin nykyisin. Se hyväosaisten osuus on maksaa veroja enemmän kuin nyt. Tämä, että nousu revitään heikoista, on lyhytkestoista ja yhteiskuntarauhaa hajottavaa toimintaa.

 

[C.Orr]

SAK:lla on kaksi ongelmaa:

1) Sen ensisijainen tavoite ei ole ole valvoa palkansaajan etua vaan omaa valtaansa.

2) Sillä on suurempi motivaatio olla osa ongelmaa kuin osa ongelmanratkaisua.

MIko Bergbomin puhe, joka on saanut kiitosta yli puoluerajojen, olisi syytä jokaisen liittokalkkaron edes yrittää ymmärtää.

 

[erku]

MIko Bergbomin puhe, joka on saanut kiitosta yli puoluerajojen, olisi syytä jokaisen liittokalkkaron edes yrittää ymmärtää.

Bergbomin puhe oli esitysteknisesti laadukas ja paatosta oli mahtavasti. Kuitenkin se tärkein eli sisältö oli pääosin täyttä disinformaatiota. Tuossa asiallinen kirjoitus Bergbomin puheeseen liittyen: Puhuiko Miko Bergbom totta Senaatintorilla? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Ikävää, että oikeistossa näin sankoin joukoin gloorifioidaan faktojen vääristelyä.

 

[C.Orr]

Bergbomin puhe oli esitysteknisesti laadukas ja paatosta oli mahtavasti. Kuitenkin se tärkein eli sisältö oli pääosin täyttä disinformaatiota. Tuossa asiallinen kirjoitus Bergbomin puheeseen liittyen: Puhuiko Miko Bergbom totta Senaatintorilla? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Ikävää, että oikeistossa näin sankoin joukoin gloorifioidaan faktojen vääristelyä.

Kuten eräs kommentoija toteakin: Jokaiseen blogistin väitteesseen löytyy pienellä vaivalla tietoa joka osoittaa tuon virheelliseksi. Ja tilastoista. Ne saa näyttämään mukavalta kun ottaa omaan agendaan sopivan ajanjakson tarkasteluun.

Ikävää, että vasemmistossa näin sankoin joukoin halutaan hyvinvointi-Suomi konkurssiin.

 

[hege]

Olisi mielenkiintoista tietää millaisia kohtaanto ongelmia on isojen kaupunkien ulkopuolella työvoiman saamisen suhteen yleisemmin. Epäilen, että ihan yhtälailla jossain Jyväskylässä, Kotkassa tai Mikkelissä tuskaillaan osaajien saamisen kanssa kun yritykset sielläkin (tai ainakin osa) kilpailee kuitenkin samoilla markkinoilla kuin muutkin ja tekemisen tason pitää olla kilpailukykyista.
Yhdessä yrityksessä jonka kanssa tehty yhteistyötä olen kommettien perusteella ymmärtänyt, että heidän on helppo saada ihan fiksua väkeä koulunpenkilta kun paikkakunnalla on sekä yliopisto että amk mutta kokeneempien kavereiden rekryäminen on vaikeaa vaikka tarjoaisi etätyötä vaihtoehdoksi. Oma puoliso käy myöskin duunissa kauempana (noin 150 km Helsingistä) ja on aina sanonut että työympäristö ja kolleegat on erittäin hyviä mutta heilläkin uusien henkilöiden rekryjen kanssa on vaikeaa ellei haeta ihan vasta-alkajia.

 

[peterra]

SAK:lla on kaksi ongelmaa:

1) Sen ensisijainen tavoite ei ole ole valvoa palkansaajan etua vaan omaa valtaansa.

2) Sillä on suurempi motivaatio olla osa ongelmaa kuin osa ongelmanratkaisua.

EK:lla on kaksi ongelmaa:

1) Halu sanella työmarkkinat. EK:lle paras mahdollinen lahja on se, että kokoomus on hallituksessa. Tällöin tavoitteet täyttyvät ja EK:n ei edes tarvitse neuvotella.
2) EK:n tarjoamat ratkaisut eivät ratkaise ongelmaa eivätkä myöskään hallituksen.

Miten ihmeessä älykkäästi ja itsenäisesti ajattelevat ihmiset eivät pysty pohtimaan yhtään itse? Suomen suurin ongelma on yksiselitteisesti kansakunnan ikääntyminen, joka paisuttaa menoja ERITYISESTI perusterveydenhuollon sektorilla. Samaan aikaan meidän nuoret ikäryhmät, vaikka olisivat 100 % töissä, eivät pysty tällä huoltosuhteella elättämään sitä eläköityvää massaa ja heidän tarvitsemaansa ja ansaitsemaansa hoivaa.

Sitten meillä on:
-> koulutusongelmat. Peruskoulu on näivettynyt, mutta pelkästään peruskoulun korjaaminen ei riitä. Ongelma on se, että meillä sinne ei ole enää satsattu vuosiin. Lukioon on edes satsattu, jopa siinä määrin, että siellä on koko ajan lisää vaatimuksia, mutta köyhä peruskoulu rapauttaa heidätkin. Lukiolaisista 50 % menee sitä NELJÄSSÄ VUODESSA. Syy: lukiolle tulevat kovat vaatimukset jatkokoulutuksista, joihin peruskoulun rahoitus ei riitä. Tästä en puhu enempää, koska koulutuksen pirstaleisuus on ongelmallinen ja kävin läpi sen jo toisaalla.
-> alueelliset kohtaanto-ongelmat. Työpaikat ovat kasvukeskuksissa. Sielläkin SUURIN OSA AVOIMISTA työpaikoista on palvelusektorilla. SUOMESSA EI OLE PULA TYÖNTEKIJÖISTÄ VAAN PULA RIITTÄVÄN PALKAN MAKSAJISTA. Nykyisen hallituksen toimet LISÄÄVÄT TYÖVOIMAN TARJONTAA, MUTTEIVAT MILLÄÄN TAVALLA KORJAA ONGELMAA.

 

[teroz]

Eihän EK edes ollut tyytyväinen näihin uudistuksiin kuin osittain. Nyt on kyse siitä, että Suomi on rakennettu kestämättömäksi yhtälöksi ylläpitää, kivaa on yrittää rakentaa kestävää pohjaa, kun AY sanoo kaikkeen ei.

 

[peterra]

Nyt on kyse siitä, että Suomi on rakennettu kestämättömäksi yhtälöksi ylläpitää, kivaa on yrittää rakentaa kestävää pohjaa, kun AY sanoo kaikkeen ei.

Kaikkeen epäoikeudenmukaiseen pitää sanoa ei.

Hallitus on esittänyt kaksi toimea, jotka ovat monelle palkansaajalle (ei ainoastaan duunarille) liian kova pala purtavaksi. Ennen yhteiskuntarauha ja palkallinen epäsuhta yksityisen ja julkisen sektorin välillä katettiin sillä, että julkisella oli huomattavasti paremmat lomaedut. Nämä lomaedut ja erilaiset lomarahat on julkisilta syöty kokonaan pois viimeisen hallituksen toimesta.

Julkisilla aloilla työskentelee paljon naisia, joten tähän päälle tulee vielä sukupuoleen perustuva epätasa-arvo. Hoitotyössä on paljon naisvaltaisuutta, joiden palkka suhteessa yksityiseen on ollut kroonisesti alhaalla. Näitä asioita on pystytty hoitamaan siten, että he ovat saaneet neuvoteltua paremmat prosentit. Ne paremmat prosentit ovat ainoa toivo, että palkkakuoppa alkaisi muuttua pienemmäksi tulevaisuudessa.

Samaan aikaan hallitus ei puutu siihen keskeiseen ongelmaan:
Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Nyt hallitus nostaa keinotekoisesti työvoiman tarjontaa. Jos osaa vähän matematiikkaa niin korkea tarjonta tarkoittaa heikompaa korvausta. Kaikista pienipalkkaisemmat alat ovat se ongelma; työvoiman tarjonta on korkea, jolloin työnantajan ei tarvitse maksaa työstä enempää. Meillä on jo nyt ylitarjonta työmarkkinoilla töistä, joilla ei elä. Nyt tähän halutaan lisää tekijöitä, jotka maksavat omasta selkänahastaan sen, ettei alalla ole mahdollisuutta ansiotulokehitykseen.

Ei. Näin.
Hallituksella on KAIKKI mahdollisuudet tasapuolistaa pakettia; keskiluokan osuus talkoisiin, hyvätuloisten osuus talkoisiin jne. Mutta heidän osuuttaan ei ole. On vain veronkevennyksiä. Tutkimus osoittaa, ettei hyvätuloisten verokevennykset johda investointeihin tai työpaikkojen lisääntymiseen, vaan varallisuuden keskittymiseen.

 

[teroz]

Kaikkeen epäoikeudenmukaiseen pitää sanoa ei.

Hallitus on esittänyt kaksi toimea, jotka ovat monelle palkansaajalle (ei ainoastaan duunarille) liian kova pala purtavaksi. Ennen yhteiskuntarauha ja palkallinen epäsuhta yksityisen ja julkisen sektorin välillä katettiin sillä, että julkisella oli huomattavasti paremmat lomaedut. Nämä lomaedut ja erilaiset lomarahat on julkisilta syöty kokonaan pois viimeisen hallituksen toimesta.

Julkisilla aloilla työskentelee paljon naisia, joten tähän päälle tulee vielä sukupuoleen perustuva epätasa-arvo. Hoitotyössä on paljon naisvaltaisuutta, joiden palkka suhteessa yksityiseen on ollut kroonisesti alhaalla. Näitä asioita on pystytty hoitamaan siten, että he ovat saaneet neuvoteltua paremmat prosentit. Ne paremmat prosentit ovat ainoa toivo, että palkkakuoppa alkaisi muuttua pienemmäksi tulevaisuudessa.

Samaan aikaan hallitus ei puutu siihen keskeiseen ongelmaan:
Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Nyt hallitus nostaa keinotekoisesti työvoiman tarjontaa. Jos osaa vähän matematiikkaa niin korkea tarjonta tarkoittaa heikompaa korvausta. Kaikista pienipalkkaisemmat alat ovat se ongelma; työvoiman tarjonta on korkea, jolloin työnantajan ei tarvitse maksaa työstä enempää. Meillä on jo nyt ylitarjonta työmarkkinoilla töistä, joilla ei elä. Nyt tähän halutaan lisää tekijöitä, jotka maksavat omasta selkänahastaan sen, ettei alalla ole mahdollisuutta ansiotulokehitykseen.

Ei. Näin.
Hallituksella on KAIKKI mahdollisuudet tasapuolistaa pakettia; keskiluokan osuus talkoisiin, hyvätuloisten osuus talkoisiin jne. Mutta heidän osuuttaan ei ole. On vain veronkevennyksiä. Tutkimus osoittaa, ettei hyvätuloisten verokevennykset johda investointeihin tai työpaikkojen lisääntymiseen, vaan varallisuuden keskittymiseen.

Hyvätuloisten ja keskiluokan osuus Suomi Oy Ab:n talkoisiin on riittävä - en ymmärrä kuka tästä voi ola erimielinen. Kannustinloukkujen yhä kasvava passivoiva ja taloudellisesti maan hyvinvoinnin lopulta tappava kuorma on purettava, ja sitä ei voi keskiluokan ja ns rikkaiden kautta purkaa. Suomen malli ei kestä, ja on epäoikeudenmukaista, että AY liike ei tätä viestiä osaa välittää jäsenilleen ja tarjota mitään uskottavaa vaihtoehtoa: kasvua kun ei tule, rikkaiden verottaminen ei riitä ja yritystuet ei rakenteellisia murheita korjaa.

Töihin on jatkossa mentävä, vaikka sillä saa loppunettona saman kuin tuilla. Ammattisuojat on täysin poistettava. Työ yli kaiken muun ja passivoivat rakenteet roskiin. Tuet on rakennettu tilapäiseksi avuksi, jos tulee paska tilanne eteen ja se voi tulla kelle vain, mutta nyt kannustinloukkujen kautta liian moni ns eläköityy niiden varaan.

Ansiokehitykseen ei ainakaan ole saumaa, jos sinne kotiin jää valittamaan pienistä palkoista.

Ruotsissa on vientivetoinen palkamalli. Saa katsoa ruotsin talouden tilaa ja työllisyyttä. Mutta kai se nyt sitten onkin joku autoritäärinen Kaarlen takapajula. Vienti tuo rahan tähän maahan, ei pöhöttynyt julkinen voi kertakaikkiaan korottaa palkkojaan enemmän ja sementoida julkista taloutta yhä enemmän suohon. Terve julkinen talous on tasa-arvoa parhaimmillaan ja se pitää saada kuntoon.

Suomen talous on kriisissä. Ay porukan on herättävä tähän faktaan. Siellä nyt vain aiheutetaan satojen miljoonien vahinko viennille ja miljoonien palkkavaje työntekijöille; kaikki liitot kun eivät kovia lakkoavustuksia maksa.

 

[Normandia]

Tässähän pitäisi leikata kaikilta vähän niin yrityksiltä, työntekijöiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä.
Henkilöstön edustaja voisi olla firmojen hallinnoissa Ruotsin tapaan, joissa palveluksessa säännöllisesti 25 henkilöä. Tulkintaoikeus voisi myös työntekijöiden puolella kuten Ruotsissa, Suomessa se on työnantajalla. Säätiöiden verotusta voitaisiin lisätä ja yritystuista karsia turha pois, ettei työntekijä/työttömät/opiskelijat pelkästään jousta.

 

[Normandia]

yritystuet ei rakenteellisia murheita korjaa.

Asiantuntijat on erimieltä. Ja näitä asiantuntijoita löytyy työnantajien ja työntekijöiden puolelta. Ikäviä päätöksiä toki yrityksille, mutta niin se juustohöylä pitää nyt kaikkiin kohdistaa. Toki en sano että nämä leikkaukset korjaa yksin ongelmia, mutta yksi iso säästökohde tämä olisi. Enkä usko että sinäkään olisit parempi arvioimaan näiden säästöjen tarpeellisuutta.

– Suomessa tarvittaisiin yritystukiremontti ja nimenomaan siihen suuntaan, että tukia kohdennetaan enemmän taloutta uudistavaan toimintaan ja leikataan näistä muista tuista, sanoo tutkimusjohtaja Heli Koski Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.

Suomen Yrittäjen ekonomisti Petri Malinen perää niinikään remonttia yritystukijärjestelmään, mutta se tulisi tehdä osana laajempaa kokonaisuutta.

Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.

– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.

Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä katsoo, että huonoon yritystukeen liittyy yritysten tai toimialojen voittajien valinta tai vanhan rakenteen suojelu, mikä rasittaa sitten korkeammalla verorasituksella kaikkia muita yrityksiä ja toimialoja.

– Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia.

Suomen pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti listaa huonoiksi tuet, jotka kannustavat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen toimintaan. Näitä ovat Mäki-Fräntin mielestä esimerkiksi ilmastotavoitteiden vastaiset energiatuet, sekä tuet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä hidastamalla yrityskannan uudistumista niin kutsutussa luovassa tuhossa.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

Innovaatioita EK rahoittaisi karsimalla yritystukia, jotka eivät ole olennaisia uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta. Nykyisiä jakamisperusteita pitäisi siis muuttaa. EK painottaa, että yritystukien leikkauskohteet ovat esimerkkejä säästöistä.

EK luettelee erikseen muun muassa uusiutuvan energian tuotantotuen (273 miljoonaa euroa vuonna 2017, tästä 211 M€ tuulivoiman osuus, joka lakkaa), kauppa-alustuen (101 M€), maaseudun yritystuen (71 M€) ja yritysten palkkatuen (59 M€).

EK: Hallituksen pitää pumpata rahaa innovaatioihin eikä tehottomiin yritystukiin

Järjestö karsisi esimerkiksi maaseudun yritystukia ja palkkatukia, jotka eivät paranna kilpailukykyä.

yle.fi

 

[Mojo]

Henkilöstön edustaja voisi olla firmojen hallinnoissa Ruotsin tapaan, joissa palveluksessa säännöllisesti 25 henkilöä.

Tuostahan on keskusteltu aikaisemmin, kun liitoille kelpaa vain luottamusmies eli liiton etujen ajaja. Paljon järkevämpihän se olisi, että työntekijät saisivat itse valita edustajansa, koska hehän parhaiten firmansa sekä henkilöstön tuntevat. Tässä tullaan jälleen siihen kysymykseen, että onko tarkoituksena ajaa liittojen vai työntekijöiden asioita ja todeta taas liittoja kiinnostavan vain oma valtansa työntekijöiden etujen sijaan.

 

[teroz]

@Normandia En siis tarkoittanut, etteikö yritystukien puolella olisi leikattavaa, kaikkea sieltä ei myöskään ole järkevää lopettaa. Pointti oli lähinnä se, että vaikka yritystuet laitettaisiin kokonaan pois, niin se ei meidän rakenteellisia ongelmia kannustinloukkujen osalta paranna mihinkään - toisi tekohengitystä budjettiin toki, mutta rakenne pysyisi kestämättömänä.

 

[Normandia]

@Normandia En siis tarkoittanut, etteikö yritystukien puolella olisi leikattavaa, kaikkea sieltä ei myöskään ole järkevää lopettaa. Pointti oli lähinnä se, että vaikka yritystuet laitettaisiin kokonaan pois, niin se ei meidän rakenteellisia ongelmia kannustinloukkujen osalta paranna mihinkään - toisi tekohengitystä budjettiin toki, mutta rakenne pysyisi kestämättömänä.

Kukaan ei kuitenkaan ole puhunut kaiken pois laittamisesta. Vaan tarpeettomien yritystukien/verotukien karsimisesta. Kuten nuo asiantuntijatkin esille nostavat.