Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jymäkkä]

Mitä vitun kateellisuutta on ihmetellä tuon "tekijämiehen" järkyttävän suurta palkkaa suhteessa homman vastuullisuuteen? Millä tuollainen korvaus on perusteltavissa, ja tämä ihmettely koskee koko tuota possukerhoa palkkoineen, mukana myös oma liitto OAJ.

Ihan samaa itse asiassa kuin kenen tahansa palkan ihmettely.

 

[koukku]

Ihan samaa itse asiassa kuin kenen tahansa palkan ihmettely.

Enpä ihan kauheasti koe tarvetta ihmetellä esim. kollegan vuosipalkkaa. Tämän nimeltä mainitun vastarannankiisken vuosikorvaus (Koijaamo-historioineen) herättää vain aidon kysymyksen, onko tämä sitä ay-toimintaa aidoimmillaan. Ei sitä hommaa tietenkään pelkillä perunoilla tarvitse tehdä, mutta kohtuus kuitenkin kaikessa, verrattaessa juurikin pääministerin tai presidentin palkkaan/palkkioon.

 

[DAF]

Ihan samaa itse asiassa kuin kenen tahansa palkan ihmettely.

Näin. Töitäkin voi varmasti arvottaa monin eri tavoin, joten samaa kysymystä voi halutessaan esittää kenen tahansa palkkauksesta.

Mainitun henkilön kohdalla kohtalaisen suuri osa ansiotuloista mahtaa muodostua eräiden suurten yritysten hallintovastuista, kun on ainakin yhden vakuutusyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja työeläkeyhtiön hallituksen jäsen. Toki varmaankin liitto suurimman osan maksaa, mutta jäsenethän sen ratkaisevat. En minä tiedä, miksi se olisi tai olisi olematta ”ay-toimintaa aidoimmillaan”.

Miksi sitä muuten verrattaisiin juuri presidentin palkkioon tai pääministerin palkkaan? Miksei vaikkapa suurimman työnantajaliiton johtavaan toimihenkilöön tai johonkin yritykseen? Enkä varsinaisesti ole mitään mieltä hänen palkastaan, mutta en nyt ihan hahmota tätä oikeistolaista kateutta (aika hyvä termi kylläkin).

 

[msg]

Toistaiseksi pääministerin paikkaan on nykyisilläkin ehdoilla ja eduilla riittänyt pyrkijöitä tungokseen asti ja vielä ihmisiä, joita tuntuu ajavan aate enemmän kuin raha. No riikkaa ajaa viha, mutta riikka onkin Mestarin opetuslapsia.

 

[Jymäkkä]

Enpä ihan kauheasti koe tarvetta ihmetellä esim. kollegan vuosipalkkaa. Tämän nimeltä mainitun vastarannankiisken vuosikorvaus (Koijaamo-historioineen) herättää vain aidon kysymyksen, onko tämä sitä ay-toimintaa aidoimmillaan. Ei sitä hommaa tietenkään pelkillä perunoilla tarvitse tehdä, mutta kohtuus kuitenkin kaikessa, verrattaessa juurikin pääministerin tai presidentin palkkaan/palkkioon.

Kyl kyl, mutta erilaisia konsultteja ja yritysjohtajia jne. voisi ihan samoin nostaa tikun nokkaan ja päivitellä. Se saa nyt sen verran ja maksaa paljon veroja. Eikös tällä jotkut ole saaneet sankaristatuksen?

 

[masaman]

Jaahas paperitehtaat aloittavat myös työnseisaukset Paperiliitto ilmoitti lakoista Stora Enson, UPM:n ja Huhtamäen tehtailla.
Kuinkahan kauan menee, kun Nalle Wahlroos ilmoittaa jonkun paperikoneen tai jopa tehtaan sulkemisesta syystä, että työolosuhteet Suomessa ovat niin epävakaat sekä paperimiesten, että AKT:n takia?
No AY johtajat yhdessä paperityöntekijöiden kanssa sitten saavat mitä tässä tilaavat.

Ja loppukaneettina vielä, SAK:n Riku Aalto tienasi viime verotustietojen mukaan ansiotuloja
280 000€ pääomatulojen ollessa 0€.
Pääministerin palkka viime vuonna oli 170 000€.
Pääministeri vei Suomen yhdessä Presidentin kanssa Natoon.
Mitä yhteiskunnallisesti merkittäviä urotekoja Riku Aalto mahtoi tehdä?

Yhden ainoata paperitehdasta ei ole Suomessa koskaan suljettu lakkojen takia.

 

[Tadu]

Yhden ainoata paperitehdasta ei ole Suomessa koskaan suljettu lakkojen takia.

Yksikään lakko Suomessa ei ole johtunut hallituksesta tai työnantajista.

 

[Normandia]

Mutta eihän hallitus ole tekemässä rakennemuutosta, ainakaan rakenneuudistusta, jota kipeästi kaivattaisiin. Nyt hienosäädetään rikkinäistä systeemiä yhteen suuntaan, kun oikea ratkaisu olisi suunnitella koko järjestelmä uudestaan. Edelleen ihmettelen, miksi näitä rakenneuudistuksia ei vaan voida edes aloittaa suunnittelemaan? Tämä vaatisi toki keskustelua kaikkien osapuolten kanssa (kaikkien puolueiden + työmarkkinajärjestöt), eikä ole helppo tie, mutta varmasti tuolta löytyisi myös asioita joiden uudistustarpeesta ja suunnasta ollaan kaikki yhtä mieltä. En tiedä miten tehokasta tämä että mennään hallitus kerrallaan yhteen suuntaan ja sitten taas toiseen. Tästähän Suomella on kokemusta, mutta ei tuollainen malli ole toimiva kun pitää tehdä rakenneuudistuksia.

Nyt myydään esim "ruotsin mallia" heikennysten osalta, mutta kyllä siinä on vedetty vain rusinat pullasta, eikä ruotsin mallia ole joko ymmärretty tai se halutaan vain myydä (asioista tietämättömille) kannattajille näin.

Onpa hyvin kiteytetty.

 

[DAF]

Mutta eihän hallitus ole tekemässä rakennemuutosta, ainakaan rakenneuudistusta, jota kipeästi kaivattaisiin. Nyt hienosäädetään rikkinäistä systeemiä yhteen suuntaan, kun oikea ratkaisu olisi suunnitella koko järjestelmä uudestaan. Edelleen ihmettelen, miksi näitä rakenneuudistuksia ei vaan voida edes aloittaa suunnittelemaan? Tämä vaatisi toki keskustelua kaikkien osapuolten kanssa (kaikkien puolueiden + työmarkkinajärjestöt), eikä ole helppo tie, mutta varmasti tuolta löytyisi myös asioita joiden uudistustarpeesta ja suunnasta ollaan kaikki yhtä mieltä. En tiedä miten tehokasta tämä että mennään hallitus kerrallaan yhteen suuntaan ja sitten taas toiseen. Tästähän Suomella on kokemusta, mutta ei tuollainen malli ole toimiva kun pitää tehdä rakenneuudistuksia.

Nyt myydään esim "ruotsin mallia" heikennysten osalta, mutta kyllä siinä on vedetty vain rusinat pullasta, eikä ruotsin mallia ole joko ymmärretty tai se halutaan vain myydä (asioista tietämättömille) kannattajille näin.

Tämänsuuntaista on toki ainakin yksi työmarkkinakeskusjärjestö yrittänyt esittää, muttei kukaan ota onkeensa - olkoonkin että on keskusjärjestöistä hajanaisin. Neuvottelukumppanikin voisi löytyä, mutta kierrosten pitäisi keskeisimmin taistelevilla tahoilla laskea. Myös maan hallituksen kohdalla. Se vastuu pitäisi ottaa pääministerin kansliassa, ei jonkun sastamalalaisen grilliherran kautta.

 

[masaman]

Yksikään lakko Suomessa ei ole johtunut hallituksesta tai työnantajista.

Jos tunnet alustavasti paperialan nii ymmärtänet, että kaikki tehtaat, jotka on suljettu Suomen maassa, ovat olleet jo pitkään investointien ulkopuolella. Yhtään uutta ei ole pistetty säppiin. Suomessa ei tehtaita suljeta lakkojen takia. Paperialalla kustannuksista oli 6-8 % palkkamenoja. Kyllä ne 92- 94% ajavat investointeja ulkomaille.

 

[douppi]

Jaahas paperitehtaat aloittavat myös työnseisaukset Paperiliitto ilmoitti lakoista Stora Enson, UPM:n ja Huhtamäen tehtailla.
Kuinkahan kauan menee, kun Nalle Wahlroos ilmoittaa jonkun paperikoneen tai jopa tehtaan sulkemisesta syystä, että työolosuhteet Suomessa ovat niin epävakaat sekä paperimiesten, että AKT:n takia?
No AY johtajat yhdessä paperityöntekijöiden kanssa sitten saavat mitä tässä tilaavat.

Ja loppukaneettina vielä, SAK:n Riku Aalto tienasi viime verotustietojen mukaan ansiotuloja
280 000€ pääomatulojen ollessa 0€.
Pääministerin palkka viime vuonna oli 170 000€.
Pääministeri vei Suomen yhdessä Presidentin kanssa Natoon.
Mitä yhteiskunnallisesti merkittäviä urotekoja Riku Aalto mahtoi tehdä?

Ja tämä paperiliiton lakko on taas niitä asioita, jossa voi aikalailla puhua puhtaasti tukilakoista, kun muutkin niin tekevät nyt. Mikä syy siellä on lakkoilla, kun palkat ja etuudet on todellakin kunnossa monissa kohdin. Kyllä tekee pahaa Suomelle tämä lakkoaalto, ei voi muuta sanoa.

 

[JZZ]

Jo edellisen hallituksen aikaan pyydettiin molempia osapuolia miettimään työryhmässä ratkaisuja työmarkkinoiden kehittämiseen. Vähemmän yllättäen yhteisiä ehdotuksia tuli nolla ja nyt viime kesänä/syksyllä Aallon johdolla osa ammattiliitoista nosti esiin, että mitään ei saa muuttaa, eikä tarvitse muuttaa.

Eli kyllä sitä vaikuttamismahdollisuutta on tarjottu nytkin Satosen suulla, mutta kun mitään ei haluta ehdottaa, niin hallitus ajaa omat esityksensä läpi.

Kyllä mä sanoisin, että tässä pitäisi marssijärjestyksen olla se, että hallitukselta tulisi parlamentaarisen yhteistyön (työryhmien ja asiantuntijoiden avustuksella) kautta jonkinlainen ehdotelma (visio) siitä, miten työelämää ja siihen sidonnaisia sosiaalitukia haluttaisiin muokata tulevaisuudessa ja mihin puolueet olisivat valmiita sitoutumaan. Tätä lähdettäisiin sitten yhdessä ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kanssa sitten näiden suuntaviivojen mukaisesti konkeretisoimaan. Tämän toteutuakseen poteroista pitäisi nyt kaivautua joka puolella. En usko, että yhdenkään osapuolen kannalta nykytilanne (siis ei nyt hallituksen tulevat muutokset, vaan kokonaistilanne) on missään nimessä se, mihin ollaan tyytyväisiä. Ihan varmasti tuolta löytyy sellaisia asioita, joiden ratkaisu on kaikkien intressi, esimerkiksi kannustinloukut. Ei tämä voi olla yhden ministerin takana, enkä missään nimessä antaisi tästä palloa järjestöille, kyllä se suunta pitää löytää ensimmäiseksi eduskunnassa.

Ja vielä, mielestäni mitkään kädenlämpöiset systeemin hienosäädöt eivät monessakaan kohdassa riitä edes vähää alusta. Perustulon kaltaiset, koko järjestelmää muuttavat ajatukset sen sijaan voisivat pikkuhiljaa umpisolmua avata. Ja koska puhutaan näin isoista kokonaisuuksista, niin tähän työhön pitäisi sitoutua pitkäksi ajaksi, ei siihen yksi hallituskausi riitä.

 

[Jules W.]

Olen käsittänyt, että Sipilän hallitus koitti avata tätä solmua neuvotteluissa työntekijä- ja työnantajaliittojen kanssa. Tuloksena vesitettyjä kompromisessa, jotka eivät ratkaise varsinaisesti mitään ongelmia. Marinin hallitus taas antoi vastuun em. liitoille vastuun neuvotella keskenään, eikä näistä neuvotteluista tullut mitään ulos. Jos tässä on kahdeksan vuotta annettu aikaa neuvotella, eikä tuloksia tule, niin kuinka kauan tässä pitää vielä odottaa ja neuvotella?

Ilmeisesti työntekijäliitoilla ei ole mitään kiireen tuntua asiaan liittyen, mutta talouskuva kertoo jotain ihan muuta. Mahdollisuuksia on annettu, jos ei neuvottelemalla saada tuloksia aikaan, niin yleensä jonkun on yläpuolelta tehtävä päätöksiä.

Selväähän se on, ettei Suomen ongelmia ratkaista yhdessä, eikä todennäköisesti edes kahdessa hallituskaudessa, mutta jos täällä ei mitään tehdä, niin tämä matokuuri siirtyy ja pitkittyy entisestään. Marinin hallitus olisi voinut edes maltillisella sopeutuksella jatkaa Sipilän hallituksen työtä ja nyt ei oltaisi näin syvässä kuopassa, mutta mitään ei tehty. Pakko tässä on jonkun tehdä jotain, koska nykyisellä menolla alamäki vain jatkuu ja jatkuu. Muut Pohjoismaat juoksevat karkuun ja Suomessa lakkoillaan.

Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako tämä ilmapiiri investointeihin, eihän tämä hyvää kuvaa maasta anna. Suomi on muutenkin takamatkalla moniin muihin Euroopan valtioihin nähden. Olemme edelleen Euroopan reunalla oleva saarivaltio, jonka yksi rajanaapureista on täysin tyhjä arpa seuraavat 10-20 vuotta. Rahaa olisi houkuteltava muualta, kun sitä ei täällä yksinkertaisesti ole.

 

[peterra]

Jos tässä on kahdeksan vuotta annettu aikaa neuvotella, eikä tuloksia tule, niin kuinka kauan tässä pitää vielä odottaa ja neuvotella?

Neuvottelu
Yksi määritelmä kuuluu näin:

Neuvottelu on tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoteltavasta asiasta. Sen tarkoituksena voi olla ongelman ratkaiseminen, yhteisen sopimuksen aikaansaaminen, asioiden suunnitteleminen tai vaikkapa tapahtumien analysoiminen.

Jos neuvottelussa ei saavuteta yhteistä tahtotilaa, niin silloin neuvottelut ovat tuloksettomia. Tuloksettoman neuvottelun seuraus on normaalisti uusi neuvottelu, uusista lähtökohdista. Sen sijaan tämän hallituksen tarjoama peruslähtökohta on ongelmallinen:

Hallitus on ilmoittanut tavoitteen, josta pitää neuvotella. Miksi edes neuvotellaan, jos neuvottelujen sisällöllä ei ole mitään merkitystä niiden päämäärään? Ei se ole mikään palkkaneuvottelu, että taho x ilmoittaa, että palkka on 2200 € / kk. Se on esitys, jonka voi hylätä. Jos taas neuvotellaan palkasta, niin tiedetään kummankin lähtökohta ja sitten neuvotellaan siitä välimaastosta sellaista maaperää, jolla yhteistyö jatkuu.

Nyt ei neuvotella, vaan hallitus on ilmoittanut vievänsä nämä asiat lakiin. Laki velvoittaa toimimaan. Paikallinen sopiminen on ainoa asia, joka on kummallekin osapuolelle mieluinen asia, mutta termistö on höttöä ja liian laajaa. EK:n ajama paikallinen sanelu on eri asia kuin paikallinen neuvottelu.

Esimerkiksi: mitä neuvoteltavaa Akavalla on, kun hallitus on ilmoittanut vievänsä vientialan palkankorotukset lakiin katon määrittäjänä? Jos tämä viedään lakiin, niin se tarkoittaa, että palkkakuopassa olevat alat eivät tule koskaan pääsemään sieltä pois, koska he eivät voi neuvotella suurempia korotuksia kuin vientialat. Kun tilanne on tämä, niin ei näihin tulla suostumaan. Hallituksen nykyisessä mallissa ei tarvita enää lainkaan mitään sovittelijaa, koska hän ei voi esittää mitään ratkaisua.

Kuinka paljon julkisilta aloilta vielä viedään?

 

[Jules W.]

Neuvottelu
Yksi määritelmä kuuluu näin:



Jos neuvottelussa ei saavuteta yhteistä tahtotilaa, niin silloin neuvottelut ovat tuloksettomia. Tuloksettoman neuvottelun seuraus on normaalisti uusi neuvottelu, uusista lähtökohdista. Sen sijaan tämän hallituksen tarjoama peruslähtökohta on ongelmallinen:

Hallitus on ilmoittanut tavoitteen, josta pitää neuvotella. Miksi edes neuvotellaan, jos neuvottelujen sisällöllä ei ole mitään merkitystä niiden päämäärään? Ei se ole mikään palkkaneuvottelu, että taho x ilmoittaa, että palkka on 2200 € / kk. Se on esitys, jonka voi hylätä. Jos taas neuvotellaan palkasta, niin tiedetään kummankin lähtökohta ja sitten neuvotellaan siitä välimaastosta sellaista maaperää, jolla yhteistyö jatkuu.

Nyt ei neuvotella, vaan hallitus on ilmoittanut vievänsä nämä asiat lakiin. Laki velvoittaa toimimaan. Paikallinen sopiminen on ainoa asia, joka on kummallekin osapuolelle mieluinen asia, mutta termistö on höttöä ja liian laajaa. EK:n ajama paikallinen sanelu on eri asia kuin paikallinen neuvottelu.

Esimerkiksi: mitä neuvoteltavaa Akavalla on, kun hallitus on ilmoittanut vievänsä vientialan palkankorotukset lakiin katon määrittäjänä? Jos tämä viedään lakiin, niin se tarkoittaa, että palkkakuopassa olevat alat eivät tule koskaan pääsemään sieltä pois, koska he eivät voi neuvotella suurempia korotuksia kuin vientialat. Kun tilanne on tämä, niin ei näihin tulla suostumaan. Hallituksen nykyisessä mallissa ei tarvita enää lainkaan mitään sovittelijaa, koska hän ei voi esittää mitään ratkaisua.

Kuinka paljon julkisilta aloilta vielä viedään?

Kysymyksenihän on olikin, että kuinka kauan näitä uusia neuvotteluita on käytävä?

Ratkaisuja pitäisi saada heti. Me olemme hukanneet jo edelliset hallituskaudet. Liitoilta voisi tietysti kysyä, että kun vallassa olivat viimeiset neljä vuotta heidän kannallaan olleet päättäjät, niin miksi silloin ei pyritty tekemään tarvittavia ratkaisuja?

Kansa äänesti muutoksen puolesta ja sitä muutosta hallitus nyt toteuttaa, kun liitot eivät toteuttaneet tai halunneet toteuttaa.

Julkisilta aloilta viedään lopulta kaikki, jos tämä nykyinen kehitys jatkuu. Me elämme tällä hetkellä velaksi, jopa sen hallituksen aikana, joka lupasi suitsia tätä kehitystä ja vaikka leikkauksia on tehty. Olen itsekin julkisella puolella töissä ja en ole todellakaan tyytyväinen kehitykseen.

On vain kylmä fakta, että ne julkisen kulut maksetaan verorahoilla ja tällä hetkellä ne eivät riitä. Otamme yli 10 miljardia velkaa vuodessa ja tuo lisävelan tarve on kasvanut vuosi vuodelta. Tulee kasvamaan myös jatkossa.

Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, niin meidän on saatava tämä velkaantuminen loppumaan. Ei palveluja voida ylläpitää, jos meillä ei ole rahaa.

Liittojen ratkaisu on se, ettei mitään tarvitse tehdä. Minä ja kansa sanoivat, että pitää, vaikka tämä koskettaa myös itseäni. Siksi pidän näitä poliittisia lakkoja ongelmallisina. Jos neuvottelemalla ei ole saatu tuloksia aikaan, niin silloin jonkun pitää tehdä ne vaikeat ratkaisut ja päätökset.

Jos ne eivät toimi tai asiat lähtevät väärään suuntaan, niin äänestämme uudet päättäjät ja he tekevät uudet ratkaisut. Se on demokratiaa. Ei aina toimivaa, kuten saimme todistaa Marinin hallituksen aikaan, kun Sipilän hallitus sai muutoksia aikaan, niin "rahaa on" politiikalla syvensimme entisestään kuoppaamme.

Tämä on valitettavasti maailma jossa elämme. Menot ylittävät tulot, jotain on tehtävä.

 

[Jeffrey]

Olen käsittänyt, että Sipilän hallitus koitti avata tätä solmua neuvotteluissa työntekijä- ja työnantajaliittojen kanssa. Tuloksena vesitettyjä kompromisessa, jotka eivät ratkaise varsinaisesti mitään ongelmia. Marinin hallitus taas antoi vastuun em. liitoille vastuun neuvotella keskenään, eikä näistä neuvotteluista tullut mitään ulos. Jos tässä on kahdeksan vuotta annettu aikaa neuvotella, eikä tuloksia tule, niin kuinka kauan tässä pitää vielä odottaa ja neuvotella?

Sipilän hallitus yritti paljon hyvää. Yksi esimerkki mikä tässä tuli vasta vastaan oli erilaisten kierrätys standardien luominen paikallisesti. Nämä ovat asioita jotka meille EU tasolta määrätään mikäli ei ole riittävää paikallista ratkaisua. Sipilän hallitus yritti suojella meidän kansantaloutta ylikovilta määräyksitä - esimerkiksi muovinkäytön rajoituksilta koska meillä kierrätys toimii. Valitettavasti eivät kerinneet saada tätä työtä maaliin ja Rinteen hallitus hautasi nämä aihiot ja ulkoisti vastuun EU:lle. Nykyään jo kaikki tietävät mihin tämä on johtamassa.

 

[Pantteli]

Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, niin meidän on saatava tämä velkaantuminen loppumaan. Ei palveluja voida ylläpitää, jos meillä ei ole rahaa.

Liittojen ratkaisu on se, ettei mitään tarvitse tehdä. Minä ja kansa sanoivat, että pitää, vaikka tämä koskettaa myös itseäni. Siksi pidän näitä poliittisia lakkoja ongelmallisina. Jos neuvottelemalla ei ole saatu tuloksia aikaan, niin silloin jonkun pitää tehdä ne vaikeat ratkaisut ja päätökset.

Me ollaan näistä tarvittavista muutoksista jo monta hallituskautta myöhässä. Yksikään aiempi hallitus ei ole halunnut lähteä tekemään muutoksia, koska niistä saa paskamyrskyn omaan niskaansa. Ollaan otettu lainaa, sitä "hyväksi lainaksi" markkinoitua juttua, jota kuulemma kaikki ottavat. Paitsi Tanska ja muut hyvinvointivaltiot.

Mitä pidempään mitään muutoksia ei saa tehdä, sen vaikeammaksi leikkaukset lopulta tulevat. Yli varojen eläminen pitää saada loppumaan, verotustakaan ei voi enää nostaa, sillä tässäkin ollaan jo maailmanlaajuisesti ihan siellä kärkipäässä. Rahat eivät silti riitä.

 

[Murkula]

On ollut kyllä mukava huomata miten omissa työntekijöissä on ollut aika jatkuva suuntaus liitosta työttömyyskassoihin.
Me nyt ollaan pieni parikymmentä henkeä työllistävä niin tässä aika nopeasti ovat kaikki ehkä huomanneet että asiat voi hoitaa puhumalla ja palkat neuvotella yhdessä, tyytymättömät voivat lähteä ja tyyyväiset jäädä. Yleensä palkanmaksaja on tyytyväinen tyytyväiseen työntekijään ja tyytymätön tyytymättömään työntekijään ja tyytymätön saa lähteä aivan vapaasti halutessaan. Jos kyse on esimerkiksi työntekijästä joka ei saa mieleistään palkkaa, johtuu se useinmiten siitä että se ei ole sellaisen palkan arvoinen, ja kun tämä yhtiön palkanmaksu ei ole mitään hyväntekeväisyystyötä. Silloin kun työntekijä osaa ja on työnantajalle arvokas niin on korvauskin sen mukainen.
Ei kukaan joudu pakosta tekemään töitä paikassa missä ei viihdy tai saa oman näkemyksen mukaista liksaa. Mutta jos tietää olevansa arvokas työntekijä niin aina löytyy töitä eikä tarvitse edes sormia napsauttaa.

 

[JZZ]

Kysymyksenihän on olikin, että kuinka kauan näitä uusia neuvotteluita on käytävä?

Ratkaisuja pitäisi saada heti.

Niin kauan että sopu löytyy. Mutta ei sopua tule löytymään jos hallitus aina voimassaolevan agendansa mukaisesti ajaa muutoksia ilman neuvotteluvaraa. Tarvitaan mielestäni parlamentaarista yhteistyötä ensin siihen, että pystytään puolueiden kesken neuvottelemaan uusia (oikeasti uusia, innovatiivisia) ratkaisuita suurimpiin ongelmiin, jonka jälkeen hallitukset sitoutuvat noudattamaan tuon mallin edistämistä, koska sen implementointi vaatii useamman hallituskauden. Eilisessä presidenttitentissä tämä oli mielestäni hyvin esitetty, moni ehdokas korosti samaa, että nyt pitäisi saada yhteistyötä aikaan, eikä vain vetää irtopisteitä omilta kannattajilta ja noudattaa sokeasti työnantajajärjestöjen tai ammattiliittojen agendaa.

Suomessa on ollut vahva perinne konsensuspolitiikassa, jossa kaikki ovat tähdänneet samaan maaliin hallituskokoonpanosta riippumatta, toki aina hallituksen painotusten mukaan ja maailman sen hetkiseen tilanteeseen peilaten. Nyt pelikenttä ympärillä on muuttunut, mutta mitään kokonaisvaltaista ratkaisua ei olla esitetty, vaan pyritään ajamaan vain omien viiteryhmien etuja.

Esimerkkinä nyt vaikka tukiloukut. Koko eduskunnasta ei varmasti löydy yhtään edustajaa, jonka mielestä niitä ei tulisi poistaa. Kuitenkin oikeiston keinona on näköjään kuristaa tukia jotta ihmiselle ei jää enää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa töitä vastaan millä tahansa työehdoilla ilman tulevaisuuden näkymiä. Toisaalta taas sitten vasemmiston keinona on vain nostaa (tai pitää edes nykyisellään) tukia, joka ennemminkin lisää tukiloukkuihin joutuneita. Mun on vaikea uskoa, etteikö tukijärjestelmästä saataisi tehtyä selvästi yksinkertaisempaa mallia, jossa tuen päälle voi tienata rahaa niin kauan että se työpaikan vastaanottaminen alkaa olemaan kannattavaa ja sillä työllä on myös tulevaisuudennäkymä. Tässä jokin perustulomalli voisi olla ihan toimiva ratkaisu. Tai jokin muu malli, mutta mun on vaikea uskoa, että nykyinen tukiviidakko on yhtään se, mitä kukaan haluaa.

Mittaluokkana mielestäni tarvittaisiin Rooseveltin "New Dealin" kaltainen uudistus.

 

[Satunnainen]

On ollut kyllä mukava huomat miten omissa työntekijöissä on ollut aika jatkuva suuntaus liitosta työttömyyskassoihin.

Teillä on kyllä todella eriskummallinen työpaikka. Nimittäin uskon, että on aivan äärimmäisen vähän sellaisia työntekijöitä, jotka ovat ammattiliiton jäseniä, mutta eivät työttömyyskassan.

 

[Murkula]

Teillä on kyllä todella eriskummallinen työpaikka. Nimittäin uskon, että on aivan äärimmäisen vähän sellaisia työntekijöitä, jotka ovat ammattiliiton jäseniä, mutta eivät työttömyyskassan.

Ai perkele että rakastan tuollaisia välkkyjä viisastelijoita. Mutta auttaa aina, kun tietää että itellä ei myöskään ole elämässä niin vaikeaa.
Luulit varmasti että en tiedä, kukapa yrittäjä näistä nyt mitään ymmärtäisikään. Luulen vaan että jokainen joka halusi ymmärtää mitä tuossa lukee, myöskin ymmärsi.

Se että ammattiliitoilla on työttömyyskassoja joihin voi liittyä jäsenenä ei poista sitä, että Suomessa on myös työttömyyskassoja joihin voi liittyä kuulumatta mihinkään liittoon.

Siirtyy liitosta (on liiton jäsen, on oikeus/kuuluu liiton työttömyyskassaan) siirtyy työttömyyskassaan (on kassa joka ei vaadi liiton jäsenyyttä, ei maksa liiton jäsenmaksua)

 

[JZZ]

Ai perkele että rakastan tuollaisia välkkyjä viisastelijoita. Mutta auttaa aina, kun tietää että itellä ei myöskään ole elämässä niin vaikeaa.
Luulit varmasti että en tiedä, kukapa yrittäjä näistä nyt mitään ymmärtäisikään. Luulen vaan että jokainen joka halusi ymmärtää mitä tuossa lukee, myöskin ymmärsi.

Se että ammattiliitoilla on työttömyyskassoja joihin voi liittyä jäsenenä ei poista sitä, että Suomessa on myös työttömyyskassoja joihin voi liittyä kuulumatta mihinkään liittoon.

Siirtyy liitosta (on liiton jäsen, on oikeus/kuuluu liiton työttömyyskassaan) siirtyy työttömyyskassaan (on kassa joka ei vaadi liiton jäsenyyttä, ei maksa liiton jäsenmaksua)

Miten sun kokemuksen mukaan liittoon kuuluminen vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen? Ja miksi sun mielestä on mukavaa huomata, että siirrytään liitosta työttömyyskassaan?

 

[Hande75]

Ay-liikkeet vastustavat hallituksen toimia lakoilla. Onko työnantajapuoli ikinä laittanut porukkaa pihalle vastustaen hallitusten toimia? Tuskin. EK parranpärinää on saattanut olla, mutta ei näissä määrin.

 

[Satunnainen]

Ai perkele että rakastan tuollaisia välkkyjä viisastelijoita. Mutta auttaa aina, kun tietää että itellä ei myöskään ole elämässä niin vaikeaa.
Luulit varmasti että en tiedä, kukapa yrittäjä näistä nyt mitään ymmärtäisikään. Luulen vaan että jokainen joka halusi ymmärtää mitä tuossa lukee, myöskin ymmärsi.

Kyllä minä arvasin, mitä yritit ilmaista, mutta teit sen kovin omituisella tavalla. Jos haluaa kertoa, että jotkut työntekijät ovat eronneet liitosta, niin miksi ihmeessä sotkea siihen mukaan työttömyyskassoja.

Se että ammattiliitoilla on työttömyyskassoja joihin voi liittyä jäsenenä ei poista sitä, että Suomessa on myös työttömyyskassoja joihin voi liittyä kuulumatta mihinkään liittoon.

Siirtyy liitosta (on liiton jäsen, on oikeus/kuuluu liiton työttömyyskassaan) siirtyy työttömyyskassaan (on kassa joka ei vaadi liiton jäsenyyttä, ei maksa liiton jäsenmaksua)

En sen kummemmin luullut, että et tiennyt. Mutta nyt tiedän, että et tiennyt. Liiton ja kassan jäsenyys eivät ole naimisissa. Liiton jäsenyys ei voi olla ehto kassan jäsenyydelle, tai toisin päin. Kassaan ei ole pakko ottaa ketä tahansa, vaan jäsenyyttä voidaan kyllä rajoittaa työskentelyalan tai koulutuksen perusteella. Mutta sitä ei siis voi rajoittaa sen mukaan, onko jonkin ammattiliiton jäsen. Mielestäni ihan perustietoa työelämässä, mutta yllättävän monelle työntekijälle tuntematon asia. Kuvitellaan, että liitto ja kassa ovat yhtä ja samaa, ja puhutaan ansiopäivärahasta "liiton rahana" yms.

 

[adolf]

Nämä lakkoaallot harvemmin taitavat näin laajalle levitä. Tuntuu, että koko maa on kohta ilmoittanut menevänsä lakkoon.

Lakko laajenee | Juna- ja metroliikenne pysähtyy, myös Pro ilmoitti uusista lakoista

Lakko pysäyttää muun muassa metro- ja raitiovaunuliikenteen. Myös Tampereen raitiovaunuliikenne on mukana lakossa. Lakolla on vaikutuksia myös bussiyhtiö Onnibusin bussivuoroihin.

www.hs.fi

Asettumatta tässä asiassa nyt sen kummemmin kenenkään puolelle, niin tätä menoa Suomi on oikeasti joskus 10-15 vuoden päästä tuolla jossain Kreikan ja vastaavien valtioiden tasolla, jossa komission pitää tulla sanelemaan, että miten tätä taloutta tästä eteenpäin aletaan hoitamaan.