Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Normandia]

Eihän rattijuopotkaan ole koskaan juoneet kuin yhden(Hymiö).

Niin. Kuitenkin sanoo korkanneensa yhden lonkeron. Ehkä hän sitten joi enemmän, vaikka juttu ei sitä kerro. Ken tietää.

 

[Lynx_j]

Täälläkin viljellään kovasti termiä laiton lakko. Voisiko joku avata mitä nämä laittomat lakot ovat?
EK:n sivuilta löytyi seuraava tieto:

Laiton lakko tarkoittaa lakkoa, joka on työehtosopimuksen tai -lain vastainen. Laittomalla lakolla rikotaan työrauhavelvollisuutta. Työrauhavelvollisuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa mennä lakkoon vaatiakseen jotain omaan työehtosopimukseen liittyvää.

Mitä tarkoittaa laiton lakko? - Elinkeinoelämän keskusliitto

Laiton lakko tarkoittaa lakkoa, joka on työehtosopimuksen tai -lain vastainen. Laittomalla lakolla rikotaan työrauhavelvollisuutta.

ek.fi

Nythän ei ainakaan olla laittomassa lakossa, kun ei lakkoilla työehtosopimusten, vaan työelämäheikennysten takia.
Toki EK:n mielestä varmaan jokainen lakko on laiton ja AY-liikkeen mielestä mikään ei ole. Näyttäisi olevan hyvin tulkinnanvarainen asia.

 

[huhheijaa]

Niin. Kuitenkin sanoo korkanneensa yhden lonkeron. Ehkä hän sitten joi enemmän, vaikka juttu ei sitä kerro. Ken tietää.

Tekstin mukaan oli edelleen päihtynyt ja tullut melkolailla suoraan viihteeltä. Tiedä sitten milloin keskiviikkona vuoro päättyi, mutta harva ehkä yhtä lonkeroa lipittää työvuoron päättymisestä seuraavaan aamuun.

 

[Joukka]

Kyseisen lakkovahdin lausuntoa on aivan turha kyseenalaistaa. Hän on itse korkannut sen yhden lonkeron, muut juomat on sitten tarjoiltu eteen.

 

[kharon]

Itselle on jotenkin vieras ajatus, että voidaan lakkoilla sellaisten asioiden tiimoilta joiden päätösvalta kuuluu selkeästi eduskunnalle. Näkisin sen demokratian halventamisena. Eihän työssäkäyvillä voi tai saa olla enemmän äänivaltaa kuin esimerkiksi eläkeläisillä tai opiskelijoille. Heillähän tuollaista lakkomahdollisuutta ja kiristyskeinoa ei ole.

 

[kharon]

Tekstin mukaan oli edelleen päihtynyt ja tullut melkolailla suoraan viihteeltä. Tiedä sitten milloin keskiviikkona vuoro päättyi, mutta harva ehkä yhtä lonkeroa lipittää työvuoron päättymisestä seuraavaan aamuun.

Se olikin Lakkolonkero, Se on muuten kuin tavallinen lonkero, mutta siihen liittyy monta tukilonkeroa, jolloin saadaan enemmän vaikutusvaltaa...

 

[Tadu]

Täälläkin viljellään kovasti termiä laiton lakko. Voisiko joku avata mitä nämä laittomat lakot ovat?
EK:n sivuilta löytyi seuraava tieto:

Mitä tarkoittaa laiton lakko? - Elinkeinoelämän keskusliitto

Laiton lakko tarkoittaa lakkoa, joka on työehtosopimuksen tai -lain vastainen. Laittomalla lakolla rikotaan työrauhavelvollisuutta.

ek.fi

Nythän ei ainakaan olla laittomassa lakossa, kun ei lakkoilla työehtosopimusten, vaan työelämäheikennysten takia.
Toki EK:n mielestä varmaan jokainen lakko on laiton ja AY-liikkeen mielestä mikään ei ole. Näyttäisi olevan hyvin tulkinnanvarainen asia.

En tiedä, mutta liitot vastustavat laittomien lakkojen sakkorangaistuksen koventamista. Eli ilmeisesti liittoja laittomat lakot houkuttelevat.

 

[Normandia]

Tekstin mukaan oli edelleen päihtynyt ja tullut melkolailla suoraan viihteeltä. Tiedä sitten milloin keskiviikkona vuoro päättyi, mutta harva ehkä yhtä lonkeroa lipittää työvuoron päättymisestä seuraavaan aamuun.

Melko lailla viihteeltä tulo on varmasti YLE:n päättelyä, että saadaan menevät jutut. Lonkeron on juonut, kun siitä itsekin kertoo. Varmaa sitten oli useammalla, kun edelleen vissiin päihtynyt.

 

[Lynx_j]

Itselle on jotenkin vieras ajatus, että voidaan lakkoilla sellaisten asioiden tiimoilta joiden päätösvalta kuuluu selkeästi eduskunnalle. Näkisin sen demokratian halventamisena. Eihän työssäkäyvillä voi tai saa olla enemmän äänivaltaa kuin esimerkiksi eläkeläisillä tai opiskelijoille. Heillähän tuollaista lakkomahdollisuutta ja kiristyskeinoa ei ole.

No kuinka selkeästi työelämän asioiden päätösvalta kuuluu eduskunnalle? Liitot ovat neuvotelleet työehtosopimukset työntekijöille, mutta kyllähän tämän hallituksen päätöksillä haluttaisiin kävellä monien päätösten yli.
Vai kuuluuko palkkojen neuvottelu mielestäsi eduskunnalle?
Onko mielestäsi eduskunta oikea taho päättämään esimerkiksi koeajan tai perusteettoman määräaikaisuuden jatkamisesta vuoden mittaiseksi?

Onhan tässä taustalla paljon sitäkin, että hallitus on astumassa liittojen varpaille ja liitot totta kai vastustavat tätä.

Opiskelijoilla ja eläkeläisillä on omat etujärjestönsä. Toki työ- ja muuhun elämään vaikuttamismahdollisuudet on melko rajalliset työntekijäpuoleen verrattuna. Lakkoihin he toki saavat ryhtyä, kuten opiskelijoista huomasimme syksyllä.

 

[Lynx_j]

En tiedä, mutta liitot vastustavat laittomien lakkojen sakkorangaistuksen koventamista. Eli ilmeisesti liittoja laittomat lakot houkuttelevat.

Siksi tätä kysyinkin, kun tulkinta tuntuu olevan hyvin (heh) tulkinnanvarainen.

 

[Ramchester]

No kuinka selkeästi työelämän asioiden päätösvalta kuuluu eduskunnalle?

Näin selkeästi:

Työlainsäädäntö - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu

Työlainsäädäntöön kuuluvat mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki ja merityölainsäädäntö

tem.fi

 

[Huono pakki]

Monen lakkovahdin elämän kohokohta on varmaan se, kun saa olla, noh lakkovahti.
Kai siinä tuntee olevansa lähes jumalasta seuraava.

Ja nimenomaan Jumalasta ylöspäin, ainakin omassa pikkuruisessa AY-mielessään.

 

[Lynx_j]

Näin selkeästi:

Työlainsäädäntö - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu

Työlainsäädäntöön kuuluvat mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki ja merityölainsäädäntö

tem.fi

”Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työlainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä.

Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti eli yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Työntekijöiden työehtoja määrittelevät työlainsäädännön lisäksi muun muassa eri alojen työehtosopimukset.”

 

[LuKi]

Ei tarvitse piruja maalailla seinille tai varjoaan pelätä, mutta mihin luulet työmarkkinoiden menevän, kun työntekijän ehtoja aletaan heikentämään?

Suomessa on jo nyt työvoimapula, tulevaisuudessa se on niin EK:n kuin vasemmiston mielestä vielä suurempi ongelma. Tämä aiheuttaa melkoista kilpailua työntekijöistä, jos meillä osaaminen ja talous on kunnossa. Jos taas nämä eivät ole, siinä ei ammattiyhdistyksen sirkus auta. Kilpailu osaavista työntekijöistä on työntekijöiden etu. Osaaminen ja makrotalouden linjat kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon, joka demokratiassa kuuluu vaaleissa valittavalle parlamentille, ei työmarkkinoiden eturyhmille. Poliittinen lakko on demokratian häpäisemistä.

Vasemmisto (ja AY-liike) vetää kaksilla rattailla. Ideologiaan kuuluu maahanmuuton, myös huminitaarisen kasvattaminen. No, millaisia "duuneja" maahanmuuttajien valtaosa Euroopassa tekee? Vahvaa osaamista vaativaa ja hyvinpalkattua, vai juuri pienpalkkaista työtä? Tilastot ovat tylyt. Itä-Euroopan ohi tapahtuva maahanmuutto vaatii Euroopassa sosiaaliturvaa kylkeen, tai halpatyötä mahdollistavaa lainsäädäntöä, koska markkinahinta ei kannata, eikä elätä. Tämä juuri luo paineita kahden tason työmarkkinoihin, jossa alatason työntekijöistä ei juuri kilpailla ilman yhteiskunnan tukea.

Muutenkin AY-liike voisi olla vähän nöyrempää, koska ovat aktiivisesti osallistuneet sekä kestävyysvajeen kasvattamiseen, että kilpailukyvyn putoamiseen pohjoisten verrokkimaiden kyydistä. Kun Itä-Euroopan työvoima sai vapaan liikkumisen 2004, niin Suomessa AY-liike vaati siirtymäaikoja ja kiukutteli asioista vielä 2006, kun osaavin, kielitaitoisin ja muuttohalukkain työvoima oli jo täyttänyt Ruotsin, Saksan, Britannian, ym. työvoimantarpeita. Nyt myöhäisheränneinä liputetaan maahanmuuttoa, joka ei enää suurelta osin vastaa kestävyyvajeeseen ja jonka kouluttamiseen, kotouttamiseen, ym. ei olisi varaa, eikä resursseja.

 

[Normandia]

Tähän kun lisää vielä ILO:n touhut. Hyvä että tälläisiäkin on.

ILOn neljä strategista tavoitetta.

Ne ovat :

• työllisyys
• sosiaalinen suojelu
• työmarkkinavuoropuhelu ja kolmikantaperiaate sekä
• työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioittaminen.

ILOn periaatteiden mukaan kaikilla sen jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä sekä taata yhdistymisvapaus. Viime vuosina ILOn päätavoitteena on ollut ihmisarvoisen työn (Decent Work) toteutuminen maailmanlaajuisesti.

Kansainvälinen työjärjestö ILO - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu

ILOn työkonferensseissa sovitaan kansainvälisistä työelämän yleissopimuksista. ILO valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa.

tem.fi

 

[Lynx_j]

Suomessa on jo nyt työvoimapula, tulevaisuudessa se on niin EK:n kuin vasemmiston mielestä vielä suurempi ongelma. Tämä aiheuttaa melkoista kilpailua työntekijöistä, jos meillä osaaminen ja talous on kunnossa. Jos taas nämä eivät ole, siinä ei ammattiyhdistyksen sirkus auta. Kilpailu osaavista työntekijöistä on työntekijöiden etu. Osaaminen ja makrotalouden linjat kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon, joka demokratiassa kuuluu vaaleissa valittavalle parlamentille, ei työmarkkinoiden eturyhmille. Poliittinen lakko on demokratian häpäisemistä.

Vasemmisto (ja AY-liike) vetää kaksilla rattailla. Ideologiaan kuuluu maahanmuuton, myös huminitaarisen kasvattaminen. No, millaisia "duuneja" maahanmuuttajien valtaosa Euroopassa tekee? Vahvaa osaamista vaativaa ja hyvinpalkattua, vai juuri pienpalkkaista työtä? Tilastot ovat tylyt. Itä-Euroopan ohi tapahtuva maahanmuutto vaatii Euroopassa sosiaaliturvaa kylkeen, tai halpatyötä mahdollistavaa lainsäädäntöä, koska markkinahinta ei kannata, eikä elätä. Tämä juuri luo paineita kahden tason työmarkkinoihin, jossa alatason työntekijöistä ei juuri kilpailla ilman yhteiskunnan tukea.

Muutenkin AY-liike voisi olla vähän nöyrempää, koska ovat aktiivisesti osallistuneet sekä kestävyysvajeen kasvattamiseen, että kilpailukyvyn putoamiseen pohjoisten verrokkimaiden kyydistä. Kun Itä-Euroopan työvoima sai vapaan liikkumisen 2004, niin Suomessa AY-liike vaati siirtymäaikoja ja kiukutteli asioista vielä 2006, kun osaavin, kielitaitoisin ja muuttohalukkain työvoima oli jo täyttänyt Ruotsin, Saksan, Britannian, ym. työvoimantarpeita. Nyt myöhäisheränneinä liputetaan maahanmuuttoa, joka ei enää suurelta osin vastaa kestävyyvajeeseen ja jonka kouluttamiseen, kotouttamiseen, ym. ei olisi varaa, eikä resursseja.

Onko kyse aina työvoimapulasta, vai palkanmaksajien pulasta?
Mainitsetko joitakin aloja, joissa työntekijät kilpailevat työpaikoista?
Kyllä taitaa suurin kilpailuvaltti työmarkkinoilla olla mahdollisimman alhaiset kustannukset. Vai onko jotain selitystä tälle, että valtaosalla Etelä-Suomen rakennustyömailla valtakieli ei ole suomi, tai että marjanpoimintaa harjoittavat pääosin thaimaalaiset?

Markkinoiden kilpailu on jo nyt johtanut hintojen polkemiseen, joka taas johtaa kaikista kustannuksista nipistämiseen ja mikä on yleisin tapa säästää? Palkkakulujen pienentäminen.
Suomessa on mainitsemiasi verrokkimaita pienempi palkkataso. Että vaikea tänne niitä osaajia on houkutella ainakaan palkalla.

Palkat | Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.

www.hs.fi

Maahanmuuttajien palkkaus huonommin palkatuille aloille johtuu juurikin yritysten halusta maksimoida tuloksensa. Vai meinaatko, ettei esim. Wolt voisi palkata suomalaisia kuskeja palkalla jolla tulee toimeen, maahanmuuttajien ja alustatalouden huonojen ehtojen sijaan?

 

[Turder]

Huikea tuo YLE:n uutinen kuvineen kaikkineen :D :D Ensin lakkovahti hieman uhittelee bussikuskille ja keskustelun sävy on noh, hieman erilainen kun normiaamuna kahvihuoneessa I assume?. Sitten kuva jossa lakkovahti "Veli" Aalto sormi pystyssä ilmeisesti saarnaamassa äskeistä asiaa. Lopuksi vielä kommentti, että lakkovahti tullut viihteeltä suoraan ja on vielä humaltuneena.

AY-meiningiltä taas onnistunut pr-tempaus. Chapeau!

 

[Pantteli]

Reipasta toimintaa olla kännissä lakkovahtina vittuilemassa töihin tuleville.

Kännissä ja läpällä.

Hyvää mainosta ay-toiminnalle laukoa tuollaista Ylen haastattelussa.

 

[Individual]

Juonut siis yhden lonkeron eilen illalla. Eli kännissä. Toki voinut juoda enemmänkin.

Korkkasi lonkeron, kun tieto lakosta tuli ja on sillä reissulla edelleen. Herännyt varmaan jostain kaverin lattialta ja sieltä sitten ihan muina koskelanakseleina lakkovahdiksi. :)

 

[kone82]

Niin. Kuitenkin sanoo korkanneensa yhden lonkeron. Ehkä hän sitten joi enemmän, vaikka juttu ei sitä kerro. Ken tietää.

Tässä varmaankin tuttu tilanne Uunoista, lääkärin määräys.

Linkki: https://youtu.be/avXCZKPl-0w?t=209

 

[Purkan Jauhaja]

Niin. Kuitenkin sanoo korkanneensa yhden lonkeron. Ehkä hän sitten joi enemmän, vaikka juttu ei sitä kerro. Ken tietää.

Keskiviikkona korkannut lonkeron ja edelleen päissään. Ollut varmaan aika iso lonkero?

 

[jussi_j]

Niin. Kuitenkin sanoo korkanneensa yhden lonkeron. Ehkä hän sitten joi enemmän, vaikka juttu ei sitä kerro. Ken tietää.

Hän kertoi aloittaneensa yhdellä lonkerolla työvuoron päätteeksi eikä tarina kerro mitään muuta jatkosta kuin sen, että on edelleen juovuksissa. Yleiseen elämänkokemukseen perustuen, väittäisin, että on juonut muutakin.

 

[Pantteli]

Toki, osa näin tekeekin. Ei kaikki varaukset torstailta ole peruttu. Mutta torstailta peruuntui muun muassa useampi usean kymmenen henkilön, ja siirtyi mm. 100 henkilön kaupungin työntekijöiden joululounas – olet siis sitä mieltä että kaupungin työntekijöiden kuuluisi kustantaa pienistä tuloistaan vielä taksikin paikalle? Tai uskot että kaupunki kustantaa työntekijöiden taksit?

Jos meinaa tänään tilata taksin niin onnea matkaan. Puhuin äsken sen tutun taksikuskin kanssa ja kuulin, että keskuksesta oli täälläpäin varattu taksit aika pitkälti jo eilen. Aamuvarhain oli oma kalenteri buukattu iltaan asti. On helppo sanoa, että sen kun tilaa bussilakkopäivänä taksin, työtön menee töihin, sairas heti lääkäriin tai perhe varaa päivää ennen joulua junamatkan Helsingistä Rovaniemelle.

Otin itse tänään peruutusajan hierontaan tukeakseni pienyrittäjää, tutulta hierojalta oli lähes kaikki päivän ajat peruuntuneet bussilakon takia. Hän oli vuokrannut täksi päivää tilat toisaalta ja kirosi kyllä kovaan ääneen tätä lakkoa, kun maksaa ylimääräiset tilavuokrat lähes turhaan ja päivä tuottaa mukavat tappiot. Pk-yrittäjillä ei muutenkaan tuntipalkka ole kummoinen, jos laskee kaiken firman pyöritykseen liittyvän homman mukaan. Ei siihen 40 viikkotuntia riitä mitenkään.

 

[Nahkasohva]

Keskiviikkona korkannut lonkeron ja edelleen päissään. Ollut varmaan aika iso lonkero?

Ettei vain olisi ollut tämä? Kokoluokka ainakin täsmää.

Sini maalasi pönttöuunistaan jättiläislonkeron – ”Aika lähelle taisi osua!”

Sini Nevalainen ei ole perinteisen kannalla kotinsa sisustuksessa. Hän maalasi pönttöuunistaan hämmästystä herättävän lonkerotölkin.

www.iltalehti.fi

 

[LuKi]

Onko kyse aina työvoimapulasta, vai palkanmaksajien pulasta?
Mainitsetko joitakin aloja, joissa työntekijät kilpailevat työpaikoista?
Kyllä taitaa suurin kilpailuvaltti työmarkkinoilla olla mahdollisimman alhaiset kustannukset. Vai onko jotain selitystä tälle, että valtaosalla Etelä-Suomen rakennustyömailla valtakieli ei ole suomi, tai että marjanpoimintaa harjoittavat pääosin thaimaalaiset?

Markkinoiden kilpailu on jo nyt johtanut hintojen polkemiseen, joka taas johtaa kaikista kustannuksista nipistämiseen ja mikä on yleisin tapa säästää? Palkkakulujen pienentäminen.
Suomessa on mainitsemiasi verrokkimaita pienempi palkkataso. Että vaikea tänne niitä osaajia on houkutella ainakaan palkalla.

Palkat | Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.

www.hs.fi

Maahanmuuttajien palkkaus huonommin palkatuille aloille johtuu juurikin yritysten halusta maksimoida tuloksensa. Vai meinaatko, ettei esim. Wolt voisi palkata suomalaisia kuskeja palkalla jolla tulee toimeen, maahanmuuttajien ja alustatalouden huonojen ehtojen sijaan?

En ymmärrä miten tämä viesti liittyy esittämiini asioihin?

Rakennusala on suhdanneherkkä, mutta normitilanteessa ammattitaitoisista rakennustyöntekjöistä on pulaa. Maakunnissa asuvat varmasti tuntevat kavereita, jotka ovat tai ovat olleet pitkilläkin komennuksilla pääkaupunkiseudun rakennustyömailla. Ei sinne vain Baltian suunnalta porukkaa tule. Kaverini on työskennellyt vuosikymmeniä Vantaalla ammattikorkeakoulussa rakennusalan yliopettajana. Hänen kertomuksensa rakennusalan vetovoimasta pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa on surullista kuultavaa. Kaverini kertoi, että pari vuotta sitten Helsingissä toisen asteen opiskelupaikoissa rakennusala oli ensisijainen hakutoive seitsemällä!!! hakijalla, näistäkin vain yhden äidinkieli oli suomi. Kyllä ne tekijät on revittävä muualta. Eikä tarvitse olla palkoista huolissaan, kuten juuri tilastoilla osoitit, sillä muualla (myös Tallinnassa) maksetaan yhä paremmin. Ei niitä osaavia tekijöitä tänne ilmaiseksi tule.

Tuloksen maksimointi kuuluu yrittämisen perusperiaatteeseen. Jos me alamme, tai joudumme kilpailemaan verrokkimaitamme huonomalla osaamisella, heijastuu se väistämättä palkkoihin, kun huonompi osaamisemme on myytävä halvemmalla.