Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[teroz]

No esimerkiksi se Nesteen Biojalostamo meni Porvoon sijasta Rotterdamiin. Tämä oli Marinin mielestä sitä parempaa vihreää siirtymää.

UPM:n biojalastamo meni Suomen sijaan myös Keski-Eurooppaan. Nämä kaksi siis vastakkain lopussa, ihan kuten Nesteelläkin.

Kokoonpanoteollisuutta on siirtänyt valtavasti pois Suomesta ja vaateteollisuus nyt on käytännössä pidempään ollut kaput. Toki Aasian halpuutus on tehnyt tämän sektorin kilpailusta mahdotonta, mutta teollisuudessa voidaan pärjätä ja miksei muussakin, yhden ainoan muistan jossa Suomeen siirryttiin halpojen kulujen takia: XXLn logistiikka ja toimitusketjutoiminnot, täällä Norjaa edullisempaa toimia.

Liitot ovat hieman sitä mieltä, että ei heillä ei ole vaikutusta tähän ja yleisesti ei heidän asiansa. Usein myös kyse ei ole suoraan työn kustannuksista vaan joustavuustekijöistä. Meidän pitää olla helvetisti ketterämpiä kuin vaikka tuo Keski-Eurooppa, kun meillä on sijainti ikuisena riippakivenä kilpailukyvyssä.

Esimerkiksi Suomihan kävi kyselemässä Teslan gigafactoryä muutamaankiin sijaintiin - tekijöitä, vakautta ja infraa on. Logistiikka ja markkinat - siihen se kaatui. Yhtälö on vaikea, mutta kaikki kivet kannattaa kääntää, jotta olisimme tälläisissä erittäin kilpailukykyisiä.

 

[Kimmo_Ahteri]

No esimerkiksi se Nesteen Biojalostamo meni Porvoon sijasta Rotterdamiin. Tämä oli Marinin mielestä sitä parempaa vihreää siirtymää.

Nyt haetaan esimerkkejä muualta kuin paperialalta. Tuskinpa paperiliiton toimistolta saisi vastauksia Nesteen investoinneista…

 

[hammer lynx]

Nyt haetaan esimerkkejä muualta kuin paperialalta. Tuskinpa paperiliiton toimistolta saisi vastauksia Nesteen investoinneista…

Entäs tuosta UPM:n biojalostamosta? Entä Uruguain Sellutehtaasta? Entäs Kuusankosken, Kaipolan, Tampereen ja Kemin lakkautetuista yksiköistä?

 

[Kimmo_Ahteri]

Entäs tuosta UPM:n biojalostamosta? Entä Uruguain Sellutehtaasta? Entäs Kuusankosken, Kaipolan, Tampereen ja Kemin lakkautetuista yksiköistä?

En usko että nämä on menetetty siksi että "persettä penkkin laittaneet ahneet kommarit ovat ajaneet tuotannon pitkälti ulkomaille".

Johan sen nyt sanelee puunsaanti, Venäjältä ei tule puuta ja tässä maassa ei puu määräänsä enempää kasva. Ja paperikoneethan on suljettu siksi koska kysyntä laskee.

 

[Lehmussaari]

Itse asiassa se kolmen prosentin korotus olisi ihan kelvollinen. Tällä hetkellä keskustelussa korostuu inflaatio liikaa, mutta muutaman kuukauden sisällä energian hinnat tulevat sukeltamaan niin paljon, että inflaatioprosentti kutistuu olemattomiin, ellei jopa lipsahda negatiivisen puolelle. Niissä olosuhteissa kolmen prosentin korostus on jo ihan mukava.

Mihin perustuu tämä energian hintojen ja inflaation tippuminen?

 

[ftr]

Mihin perustuu tämä energian hintojen ja inflaation tippuminen?

Joka tapauksessa hyvä, että inflaatio on nyt selätetty, eikä Euroopan keskuspankin tarvitse enää korkojakaan nostaa. Koskahan 12 kk euribor kääntyy reiluun laskuun?

 

[Purkan Jauhaja]

Joka tapauksessa hyvä, että inflaatio on nyt selätetty, eikä Euroopan keskuspankin tarvitse enää korkojakaan nostaa. Koskahan 12 kk euribor kääntyy reiluun laskuun?

Jos Eurooppa ei ajaudukaan niin pahaan taantumaan mitä aluksi ennustettiin, niin tuskin korot lähtevät kovin rajuun laskuun.

Liikkuvia osia on toki paljon.

 

[ftr]

Jos Eurooppa ei ajaudukaan niin pahaan taantumaan mitä aluksi ennustettiin, niin tuskin korot lähtevät kovin rajuun laskuun.

Eihän niiden tarvitse laskea. 12 kk euriboriin on jo hinnoiteltu tulevia nostoja, joita tuskin tarvitaan sen jälkeen, kun @Jussih :n tietämä inflaation painuminen negatiisen puolelle tai olemattomiin tapahtuu.

 

[Zamboni]

Omasta mielestä 12kk euribor alkaa olla vihdoin sillä tasolla, jossa se normaalissa tasapainoisessa taloustilanteessa olisikin. Kyllä lainarahalla kuuluukin olla hinta ja hei, se on edelleen melko halpaa.

 

[hammer lynx]

En usko että nämä on menetetty siksi että "persettä penkkin laittaneet ahneet kommarit ovat ajaneet tuotannon pitkälti ulkomaille".

Johan sen nyt sanelee puunsaanti, Venäjältä ei tule puuta ja tässä maassa ei puu määräänsä enempää kasva. Ja paperikoneethan on suljettu siksi koska kysyntä laskee.

Kyllä. Sä olet ymmärtänyt aivan oikein. Juuri puupulan takia Biodieseltehdas meni Porvoon sijasta metsien Hollantiin.

Sanomalehtipaperin ja painopaperin kysyntä laskee. Kartongin, sellun, tarralaminaatin, wc- ja talouspaperin ym. Kysyntä nousee.

Huomaa että et tunne alaa edes vähää alusta.

 

[Jymäkkä]

Nyt taloustoimittajat ovat nielleet työnantajien täkyn ja toistelevat papukaijana, että ei Saksassa noussut palkat kuin 3%, kun korotus vasta kesäkuussa. Okei, nostetaan Suomessa joulukuun alussa 20%. Kilpailukyky säilyy, kun alitetaan Saksan taso reippaasti =D

 

[Kimmo_Ahteri]

Kyllä. Sä olet ymmärtänyt aivan oikein. Juuri puupulan takia Biodieseltehdas meni Porvoon sijasta metsien Hollantiin.

Sanomalehtipaperin ja painopaperin kysyntä laskee. Kartongin, sellun, tarralaminaatin, wc- ja talouspaperin ym. Kysyntä nousee.

Huomaa että et tunne alaa edes vähää alusta.

Ehkä samalla kun sivistät minua paperialasta, voisitko kertoa oman näkemyksesi miksi Nesteen biodieseltehdas päätti sijoittaa tehtaansa Rotterdamiin? Lähinnä kiinnostaa näkemyksesi, ajoiko ahneet kommarit tehtaan Porvoosta sinne vai olisiko syynä ollut muitakin tekijöitä kuin työvoiman hinta? Ehkäpä sijainti ja raaka-aineet?

Jos mahdollista, mielelläni kuulisin onko sanomalehtipaperin ja painopaperin kysynnän lasku johtanut kyseisten tehtaiden sulkemiseen vai onko alasajon syynä ahneet kommarit ja työvoiman hinta?

Ja bonuskysymys; kartonki, sellu, tarralaminaatin, wc- ja talouspapereiden tuotantolaitokset, onko näiden osalta tuotantomäärät lisääntyneet vai vähentyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana?

Lopuksi muistutus mistä tämä kaikki lähti liikkeelle:

Paperiala on tästä hyvä esimerkki.
Työvoiman hinta on ollut pieni osa kokonaiskustannuksista, mutta persettä penkkin laittaneet ahneet kommarit ovat ajaneet tuotannon pitkälti ulkomaille.
Kun lakon aika maksaa tehtaalle +500K€/tunti, on se omistajalle aika yksinkertaista matematiikkaa.

Mikähän tuossakin ideologisessa lakkoilussa on lopullinen kansantaloudellinen lasku?

Omasta mielestäni paperiala on ollut ongelmissa paperinkysynnän laskun seurauksena. Koneita on suljettu ja panostukset on laitettu selluun. Niin kauan kuin sellun hinta on hyvä, työn hinta ei ole ongelma toisin kuin aikakausi- ja sanomalehti paperissa.

Mutta tämä on vaan tälläisen maallikon näkemys, joten mielelläni kuulen hyvin perusteltuja argumentteja henkilöltä, joka todella tuntee paperialan. Kiitos jo etukäteen kattavasta analyysistäsi!

 

[Hagi]

Tällaisen sovintoehdotuksen Teollisuusliitto hylkäsi

Teknologiateollisuuden Helle: ”Onhan tämä jäätävä pettymys, että tämä meni nyt näin. Suomen työmarkkinat ajetaan nyt tosi pahasti päin betoniseinää”.

www.iltalehti.fi

Saa nähdä löytyykö ratkaisu vielä vkl aikana, vai alkavatko lakot.

Rapsakkaa korotusta tässä odotellaan, jos työnantaja on tarjonnut 3,0%, niin sellainen ei korvaa laskenutta ostovoimaa millään tavalla. Kyllä yli 5 pinnan pitää mennä heittämällä korotukset, sen verran kauan on menty liki nollalinjaa ja palkat ovat enää keskitasoa vertailussa muihin verrokkimaihin.

 

[Jymäkkä]

Tällaisen sovintoehdotuksen Teollisuusliitto hylkäsi

Teknologiateollisuuden Helle: ”Onhan tämä jäätävä pettymys, että tämä meni nyt näin. Suomen työmarkkinat ajetaan nyt tosi pahasti päin betoniseinää”.

www.iltalehti.fi

Saa nähdä löytyykö ratkaisu vielä vkl aikana, vai alkavatko lakot.

Rapsakkaa korotusta tässä odotellaan, jos työnantaja on tarjonnut 3,0%, niin sellainen ei korvaa laskenutta ostovoimaa millään tavalla. Kyllä yli 5 pinnan pitää mennä heittämällä korotukset, sen verran kauan on menty liki nollalinjaa ja palkat ovat enää keskitasoa vertailussa muihin verrokkimaihin.

Tavallaan ymmärrän neuvottelujen kannalta, ettei hylätyn sopimuksen ehtoja avata, mutta olisihan näitä aina helpompi arvioida, jos tietäisi mitä on tarjottu. Ilmeisesti ainakin 3,5 % on ollut ehdoton alaraja liitoilla korotuksissa, mutta tätä enemmän ainakin tavoiteltu. Jos tarjous tuon alle, niin hylky ehdottomasti oikea ratkaisu. Jos tarjous tuota enemmän, niin pitäisi tietää tarkemmin.

 

[MPN]

Sinänsä kyllä naurettava tilanne, kun teollisuusliitto tietenkin ajaa omaa (=jäsenten) etuaan, kuten vähän kuuluukin (huom, en itse kuulu liittoihin ja olen kaiken lisäksi rikkuri, sekä mielestäni liitot ovat jäänne muinaiselta ajalta). Työnantajapuoli koittaa myös vähän miettiä julkista puolta, niin ei ihme että koko saatanan tilanne on solmussa.

Sairaanhoitajille 2.5% tuon vuosittaisen korotuksen päälle muistaakseni? Ei yhtään ihmetyttäisi vaikka luvassa olisi enemmänkin lakkoja ja pitkät neuvottelut, sekä helvetisti ongelmia Suomen taloudelle.

 

[lunde]

Tavallaan ymmärrän neuvottelujen kannalta, ettei hylätyn sopimuksen ehtoja avata, mutta olisihan näitä aina helpompi arvioida, jos tietäisi mitä on tarjottu.

Valtakunnansovittelijan nettisivuilla on PDF-tiedostona tuo hylätty sovintoesitys. En ehtinyt lukemaan läpi, mutta äkkiä katsottuna joku korotus taisi olla 2,8 % ja siihen päälle joku pieni kertaerä.

Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työriidassa annettu sovintoehdotus hylätty - Valtakunnansovittelija.fi

valtakunnansovittelija.fi

 

[Hagi]

Valtakunnansovittelijan nettisivuilla on PDF-tiedostona tuo hylätty sovintoesitys. En ehtinyt lukemaan läpi, mutta äkkiä katsottuna joku korotus taisi olla 2,8 % ja siihen päälle joku pieni kertaerä.

Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työriidassa annettu sovintoehdotus hylätty - Valtakunnansovittelija.fi

valtakunnansovittelija.fi

2,8% ja 250 euroa. Aika huono tarjous kyllä minusta, jos vertaa esim Saksaan. Ei ihme, että meni hylkyyn.

 

[teroz]

2,8% ja 250 euroa. Aika huono tarjous kyllä minusta, jos vertaa esim Saksaan. Ei ihme, että meni hylkyyn.

Tarjoushan on kokonaisuudessaan
2023: 2,8% yleiskorotus + 0,7% työpaikkakohtainen erä (jaettava) = 3,5%
2024: 1,8% yleiskorotus + 0,7% työpaikkohtainen erä (jaettava) = 2,5%

Eli 6% palkakorotus kahteen vuoteen ja 250€ kertaerä, jonka vaikutus on laskennallisesti 0,6% vuosiasioista. Eli kokonaisuudessaan 6,6%.

Julkinen puoli saa prosentin lisää per vuosi, eli saisi 4,5% 2023 ja 3,5% 2024.

Sanoisin, että ratkaisu on aivan kipurajoilla kansantaloudellisesti tai ylikin sen, juuri siitä syystä että tuossa on vielä tuo julkisen puolen lukko.

Tämän lisäksi Saksaan vertaaminen on hassun-hauskaa @Hagi - vai miten nyt sitten kommentoit sitä, että siellä (sekä Ruotsissa) vedettiin koronan vuoksi meitä pienemmät korotukset aiempina vuosina ja Saksan mallissa, jos yrityksen talous ja tilaukset sakkaa, niin ei koroteta yhtään mitään - kelpaako tämäkin sitten? Lisäksi on elementti Saksan talouden niin valtion kuin vientiteollisuuden osalta on aivan toisessa luokassa kuin meillä, joten nyt pitäisi lopettaa aina sen korkeimman luvun perässä juokseminen.

 

[Jymäkkä]

Sairaanhoitajille 2.5% tuon vuosittaisen korotuksen päälle muistaakseni? Ei yhtään ihmetyttäisi vaikka luvassa olisi enemmänkin lakkoja ja pitkät neuvottelut, sekä helvetisti ongelmia Suomen taloudelle.

Se on 1 %, ei kaada yhtään mitään, ja korjaa muutenkin vain aiempaa hitaampaa kehitystä. Julkisen sektorin ratkaisu on käytännössä ollut jo pitkään sidottu teollisuuden ratkaisuun(eli sovittu teollisuuden perässä suunnilleen sama). Eli mitään uutta tuhoisaa kytkyä ei ole, vain väliaikainen palkkaohjelma tuohon päälle.

 

[teroz]

Se on 1 %, ei kaada yhtään mitään, ja korjaa muutenkin vain aiempaa hitaampaa kehitystä. Julkisen sektorin ratkaisu on käytännössä ollut jo pitkään sidottu teollisuuden ratkaisuun(eli sovittu teollisuuden perässä suunnilleen sama). Eli mitään uutta tuhoisaa kytkyä ei ole, vain väliaikainen palkkaohjelma tuohon päälle.

Ok - eli silä, että koko julkinen sektori saa 5% enemmän korotuksia viiteen vuoteen kuin maata elättävä vientisektori ei ole mitään kansantaloudellisia vaikutuksia. Tämä on mielenkiintoista ja selvästi korkeampaa matikkaa. Tietty kun on totuttu siihen punaiseen retoriikkaan, että velalla, kilpailukyvyllä ja kansantalouden tolalla ei ole mitään väliä, niin silloin tämäkään ei varmaan tunnu missään tai herätä miettimään.

 

[Jymäkkä]

Ok - eli silä, että koko julkinen sektori saa 5% enemmän korotuksia viiteen vuoteen kuin maata elättävä vientisektori ei ole mitään kansantaloudellisia vaikutuksia. Tämä on mielenkiintoista ja selvästi korkeampaa matikkaa. Tietty kun on totuttu siihen punaiseen retoriikkaan, että velalla, kilpailukyvyllä ja kansantalouden tolalla ei ole mitään väliä, niin silloin tämäkään ei varmaan tunnu missään tai herätä miettimään.

Näinhän en sanonut, vaan että ei kaada mitään. Yhteiskuntamme on rakennettu niin, että yksityissektori rahoittaa julkisen sektorin ja palkanmaksuvara muodostuu siten myös näille yhteisesti. Nyt yksityissektori ottanut kaulaa, palkkakehityksessä, ja sitä julkisen palkkaohjelma korjaa.

 

[Pallister]

Niin luokaton tarjous Teollisuudelta että lakot on varmoja.
Ja sama tulee huhujen mukaan olemaan kaupan alalla, Kaupan liitto on tarjonnut lähinnä lämmintä kättä neuvotteluissa.

Suomessa on niin luokattomat palkat että nyt niitä on aika nostaa oikein kunnolla.

 

[teroz]

Niin luokaton tarjous Teollisuudelta että lakot on varmoja.
Ja sama tulee huhujen mukaan olemaan kaupan alalla, Kaupan liitto on tarjonnut lähinnä lämmintä kättä neuvotteluissa.

Suomessa on niin luokattomat palkat että nyt niitä on aika nostaa oikein kunnolla.

Haluaisitko kertoa, että millä tavoin tämä on luokaton tarjous, jos tarjous oli 6% kahdessa vuodessa, verrattuna tähän kuolattuun Saksaan 8% per kaksi vuotta - kun verrataan Saksan viennin ja kansantalouden huomattavasti parempaa tilaa, niin onko 2% ero luokaton? Kun vielä otetaan huomioon, että Saksassa ei tarvitse jakaa tästä senttiäkään, jos yrityksen tilanne ei sitä kestä.

Mistä tämä luokattomien palkkojen nosto pitää repäistä, nostetaanko veroja? Muistuttaisin, että työmarkkina on työmarkkina, jossa voi parantaa omaa positiota vaihtamalla työnantajaa etsimällä parempia ehtoja ja kouluttautumalla uudelleen alalle, jossa ehdot vastaavat paremmin omaa odotustasoa. Ei tämä koskaan toimi niin, että nyt laitetaan kaikille tonni lisää ja avot.

 

[teroz]

Näinhän en sanonut, vaan että ei kaada mitään. Yhteiskuntamme on rakennettu niin, että yksityissektori rahoittaa julkisen sektorin ja palkanmaksuvara muodostuu siten myös näille yhteisesti. Nyt yksityissektori ottanut kaulaa, palkkakehityksessä, ja sitä julkisen palkkaohjelma korjaa.

Ja on täysin oikein, että yksityinen on ottanut kaulaa. Yksityinen saa maksaa aivan mitä sen nahka kestää. Julkisen positio palkoissa ja siinä mistä sen maksuvara muodostuu on aivan toisenlainen.

 

[Styge]

Haluaisitko kertoa, että millä tavoin tämä on luokaton tarjous, jos tarjous oli 6% kahdessa vuodessa, verrattuna tähän kuolattuun Saksaan 8% per kaksi vuotta - kun verrataan Saksan viennin ja kansantalouden huomattavasti parempaa tilaa, niin onko 2% ero luokaton? Kun vielä otetaan huomioon, että Saksassa ei tarvitse jakaa tästä senttiäkään, jos yrityksen tilanne ei sitä kestä.

Mistä tämä luokattomien palkkojen nosto pitää repäistä, nostetaanko veroja? Muistuttaisin, että työmarkkina on työmarkkina, jossa voi parantaa omaa positiota vaihtamalla työnantajaa etsimällä parempia ehtoja ja kouluttautumalla uudelleen alalle, jossa ehdot vastaavat paremmin omaa odotustasoa. Ei tämä koskaan toimi niin, että nyt laitetaan kaikille tonni lisää ja avot.

Saksassa tuo sisälsi noiden korotusten päälle 3 tuhannen euron kertaerät. Jos nyt öyhöttämiseltäsi muistat.