Työntekijälle työpaikkakohtainen erä on 0 % kunnes toisin käy. Eikö ole harhaanjohtavaa laskea se mukaan kokonaisprosentteihin, kun se ei kerran kaikkia koske? Omassa firmassa nuo on ainakin olleet ihan vitsi. Niillä on paikkailtu vanhoja palkkakuoppia sen sijaan, että palkittaisiin hyvin suorittavia.
Ei kait koko julkinen sektori ole saamassa lisäkorotuksia, vain kuntasektori, ja onko siinä kyse koko kuntasektorista?
Valtiolla kyllä sovittiin viime vuonna vaatimattomasta 1,8 % korotuksesta kun kunta-ala sai tuon oman röyhkeän palkkaohjelmansa. Eli eivät kyllä ole mitenkään riippuvaisia toisistaan.
Noh. Tämä tuli kyllä ihan omista aivoistani. Liittopropagandaa en ole edes seurannut enkä edes tätä lankaa lukenut muutamaa viestiä enempää. Mielestäni pointtini on edelleen validi etkä sitä mitenkään kumonnut. Kieltämättä odotin, että olisit osoittanut ajatuksissani olleen joku virhe, mutta vastauksesta päätellen virhettä ei ollutkaan ja osuin erittäin arkaan paikkaan.
Tämähän alkaakin olla ihan huumoritason juttuja. Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että suomalaisessa työelämässä kaikki menisi samalla tavalla joka paikassa ja "oikein". Tai no, ilmeisesti sinä luulet. Kannattaa ehkä vähän avartaa näkymää oman kuplan ympärille.
En ainakaan itse tätä tapaa ollut tuomitsemassa, koska tätä 1,4% erää voi käyttää palkkaerojen tasaamiseen. Lähinnä katsoin asiaa puhtaasti omalta kantiltani, eli mikä se korotus voisi olla. Ja se on edelleen tuo 4,8% - 6,2%.
Vaikka täyttä päivää tekevä duunari ansaitseekin reilun korvauksen, Suomi ei valitettavasti ole Saksa. Hauraan taloutemme kilpailukyvyn kannalta palkkamaltti on toivottavaa kautta linjan ja tietynlaista isänmaallisuutta vaikean ajan yli selvitäksemme odottaisi myös AY-jyriltä.
Miksi? Viikonkin laajempi lakko olisi hauraalle taloudellemme valtava onnettomuus ja kuukausien lakon kustannuksia maksettaisiin todella pitkään, että jotkut muutamien satasten palkankorotukset eivät juuri lohduttaisi.
Oikein ja väärin. Ensinnäkään yksityinen sektori ei maksa "sitä, minkä nahka kestää", vaan markkinatalouden mukaan riittävästi, jotta saa osaavaa työvoimaa. Loput fyrkat menevät yrityksissä yritysriskin kantajille, eli omistajille. Toiset firmat maksavat enemmän toiset vähemmän.
www.etla.fi
Miksi tämä isänmaallisuuvaade korostuu aina duunariosaston palkoista neuvoteltaessa, mutta johtajapuolella aina jaksetaan muistuttaa että koville osaajille pitää maksaa paljon. Viime vuosina kovat näytöt on olleet hieman kateissa, mutta kovia liksoja on kyllä makseltu.
Miksi ykkössentterille ollaan valmiita korottamaan tarjouksia, mutta nelosketjun jyrälle ilmoitetaan että ota tai jätä?
Näin valtion virkamiehenä tämä on mielestäni yksi suurimmista ongelmista. Kaikille halutaan samaa liksaa ja henkilökohtaiset osat ovat minimaalisia. Eli periaatteessa ei ole suurta merkitystä, miten tehokas olet. Riittää, että suoriudut tehtävistäsi.
8-10% on vähimmäisluku palkankorotuksiin.
Kyse on ehkä lievästä kyllästymisestä tuohon isänmaallisuus-paatokseen. Sehän on selvä että ns koville osaajille lue ykkössentteri, maksetaan enemmän, mutta pelkät kirkkaat kaupungin valot(vanhaa HIFK maksumeininkiä mukaillen) ei mulle riitä ison liksan syyksi. Ite olen alalla jossa on suht reilut palkkaerot ja osaaminen näkyy päivittäisessä tekemisessä kirkkaasti. Esimies/johtaja on rooli, joka ei automaattisesti takaa isompaa liksaa kun ns tekijäpuolella ja näin kuuluukin olla. Jostain syystä etenkin vanhoilla aloilla hierarkisuus jyllää ja organisaatiokerroksessa nousu takaa isomman liksan vaikka osaaminen ei aidosti nouse. Osaa voi selittää vastuun lisääntymisellä, mutta liputtaisin enemmän sitä oikeaa osaamisen kehittämistä roolinsa mukaan.
Liittynee siihen, että maksetaanko vaikka toimarille 20k vai 25k kuussa ei vaikuta isomman yrityksen palkkamenoihin käytännössä ollenkaan, mutta hyvä ja innovatiivinen johtaja voi omalla työpanoksellaan generoida palkkaansa nähden monin verroin enemmän liikevaihtoa. Toki ihan jo solidaarisuussyistä vaikeina aikoina toivoisin samaa palkkamalttia myös johtoportailta.
Kertoo vain, ettet ymmärrä yhteiskunnan rakennetta. Ajattelet, että maksuvara syntyy joka alalla erikseen, eikä haittaa, jos julkinen vaipuu matalapalkka-sektoriksi. Julkinen puoli tarjoaa kansalaisille palveluita ja infraa, ja nämä palkkoineen kustannetaan loppupelissä enimmäkseen yksityisssektorin toimesta. Tästä johtuen mm. palkanmaksuvara jyvittyy yksityiseltä myös julkiselle, jotta palkkakehitys ei erkane ja osaavan työvoiman saanti vaikeudu. Tämä on toistaiseksi katsottu järkeväksi enemmistön mielestä.