Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Ann Arbor]

Suomi tosin sijoittui kilpailukyky vertailussa sijalle 8, taakse jäi mm se Saksa jonka palkankorotuksiin meillä ei kuulemma ole varaa.

IMD kilpailukykyvertailu: Suomelle paras sijoitus sitten vuoden 2005

Suomi nousee tänä vuonna 8. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras sitten vuoden 2005.

www.etla.fi

Ensi viikon lakot alkaa näyttää varsin todennäköisiltä, sillä aika alkaa käymään vähiin. On aina huono että asioita ei saada sovituksi ilman painostustoimia mutta välillä se on välttämätöntä, vaikkei toivottavaa.

Eihän tilanne toki aivan katastrofaalinen ainakaan vielä ole, joskin ainakin itse näen Saksan painivan taloudensa puolesta aivan eri sarjassa.

En ole toisaalta perehtynyt, miten työnantajapuoli suostui Saksassa niinkin avokätisiin palkankorotuksiin. Toki Saksan talous on meitä monin verroin jykevämmillä perustuksilla, että yksittäinen AY-puolen vaatimuksiin vastaaminen ei laivaa vielä upota.

 

[Jymäkkä]

Liittynee siihen, että maksetaanko vaikka toimarille 20k vai 25k kuussa ei vaikuta isomman yrityksen palkkamenoihin käytännössä ollenkaan, mutta hyvä ja innovatiivinen johtaja voi omalla työpanoksellaan generoida palkkaansa nähden monin verroin enemmän liikevaihtoa. Toki ihan jo solidaarisuussyistä vaikeina aikoina toivoisin samaa palkkamalttia myös johtoportailta.

Toki näinkin, ja ilman muuta osaavalle johdolle kannattaakin maksaa paljon. Monesti herää kuitenkin kysymys, miten se johto muka sitten olisi tehnyt yhtään parempaa duunia, jos ei kerran tuottavuus tai tulos ole kasvanut niin, että työntekijöille olisi varaa paremmin maksaa? Missä se loistava duuni silloin näkyy muualla kuin omissa kuvitelmissa?

 

[Jymäkkä]

Täyttä AY propagandaa, silmänkääntötemppu kääntää tämä näin. Tätä jauhaa vain henkilöt, jotka eivät usko, että suoriutuminen ja arvostus ei johda siihen, että saa tästä osan. Tämä tulee kiistatta työantajalle palkkakuluihin lisäyksenä, kääntäen jotkut saavat siitä paljon suuremman osan kuin 0,7% - jollekin siis ensimmäisen vuoden korotukset tulisivat olemaan yli 5%. Erä on jaettava, erä vaikuttaa siihen mitä työantajana kokonaisuudessaan ja minimissään kantaa palkkakulujuen lisäyksenä tämän ratkaisun johdosta (tai sen mikä hyväksytään)

Palkkakuopan korjauskin on palkankorotus, eikö? Ja maksa työnantajalle, vai?

Tästäpä olen täysin samaa mieltä. Ihan vaan siksi erikseen ilmoitin, kun muuten tässä vähän vängätään;)

 

[Jymäkkä]

Oikein ja väärin. Ensinnäkään yksityinen sektori ei maksa "sitä, minkä nahka kestää", vaan markkinatalouden mukaan riittävästi, jotta saa osaavaa työvoimaa. Loput fyrkat menevät yrityksissä yritysriskin kantajille, eli omistajille. Toiset firmat maksavat enemmän toiset vähemmän.

Koska yrittämiseen liittyy riskejä, on ihan oikein, että yksityisellä puolella maksetaan parempia palkkoja kuin julkisella puolella. Eron en soisi kuitenkaan olevan kovin suuri, sillä julkisen puolen pitäisi voida saada asiantuntevia, osaavia, korkealla työmoraalilla olevia työntekijöitä. Sillä se sitten vasta maksaakin, jos julkiselle puolelle ajautuvat vain ne, jotka eivät muutoin työllisty. Esim. julkisten hankintojen määrä on vuosittain 35 mrd €, joka vastaa lähes 20 % bruttokansantuotteesta. Veronmaksajana olisin iloinen, jos esim. tuolle sektorille (hankintojen kilpailuttamisiin) valikoituisi paljon sellaisia henkilöitä, joille olisi kysyntää myös yksityisellä puolella.

Juuri näin. Ja tosiaan yksityisellä saakin tienata enemmän, mutta keskimääräinen palkkakehitys pitää olla samantasoista, ettei sektorien palkkakehitys erkane.

 

[DAF]

No jos kunnan virkamies tuon saa, niin mitäpä luulet että käy valtiotason ratkaisuissa virkamiesten osalta. Näin jos pitäisi todennäköisyyksiä ihmetellä, ratkaisu on jo nytkin niin laaja että uskaltaa puhua vaikutuksista julkiseen sektoriin kokonaisuudessaan.

Ei valtiolle ole tavoiteltu vastaavaa palkkaohjelmaa eikä sellaista ole tulossa. Fiskaalisesti valtion merkitys on toki pienempi, koska työntekijöitä on varsin vähän. Eivät he kuntapuolen tyyppisessä palkkakuopassa ole olleetkaan. Valtion sopimus rakentunee aika lailla vastaavaksi kuin aikanaan tämä teknon, ilman mitään lisähyppyjä.

 

[Jymäkkä]

Ei kait koko julkinen sektori ole saamassa lisäkorotuksia, vain kuntasektori, ja onko siinä kyse koko kuntasektorista?

Itse olen saanut useasti noita työpaikkakohtaisista eristä osani, nimenomaan osaamiseni ja suoriutumiseni ansiosta. Enkä edes kuulu ammattiliittoon. Varmaan siksi suoriudunkin töistäni hyvin.

Ei koko kuntasektori saa, vaan sovitaan paikallisesti suurin osa,että mihin kohdennetaan. Kustannusvaikutus on siis kuitenkin tuo 5% palkkasummasta, eli sama jos jaettaisiin kaikille tasaisesti.

 

[MPN]

Juuri näin. Ja tosiaan yksityisellä saakin tienata enemmän, mutta keskimääräinen palkkakehitys pitää olla samantasoista, ettei sektorien palkkakehitys erkane.

Mutta mikä se on palkkakehitys jota pitää seurata? Onko se sama kuin oli 20v sitten vai oliko nyt sattumoisin nuo paremmin suhteessa ja sitä lähdetään "tuhoamaan"? Ymmärrän siis kantasi, mutta haluan perustelut että miksi joku aiempi taso yksityisen - julkisen välillä on ollut enemmän oikea kuin tämä nykyinen? Julkisella sektorilla työskentely on yleensä varmempaa ja työsuhteet pidempikestoisia, eli suoraan palkan kuuluukin olla samasta toimenkuvasta pienempi. Jos lomat ovat vielä pidemmät kuin yksityisellä (toki neuvottelukysymys yksityisellä puolella), niin siinäkin sitä eroa syntyy.

Itsellä ei harmainta aavistusta että mikä on oikea taso, mutta vieläkin väitän että sairaanhoitajien työolot ei parane palkkaa nostamalla, vaan tuo korotus olisi pitänyt ensisijaisesti kohdistaa lisärekryihin. Jos työ oli paskaa aiemmin ja palkkaa nostetaan 10%, niin kyllä vuoden päästä vituttaa suunnilleen yhtä paljon. Ja suhteellisen varmaa on että jossain kohtaa koitetaan säästää, joka aiheutaa lisää "paskaa oloa".

 

[YamahaGPR]

Hienoa ettei tuohon tarjoukseen suostuttu. Siellä on monessa teknologiateollisuuden firmassa pula tietyistä osaajista ja samaan aikaan pitäisi suostua inflaation laukatessa tekemään duunit jollain 4 % korotuksella, huh huh!

En mä mitään lakkoja toivo mutta lisää pitäisi saada.

Lisäksi toi kertakorvaus, 250 € = täysi vitsi.

 

[Jymäkkä]

Mutta mikä se on palkkakehitys jota pitää seurata? Onko se sama kuin oli 20v sitten vai oliko nyt sattumoisin nuo paremmin suhteessa ja sitä lähdetään "tuhoamaan"? Ymmärrän siis kantasi, mutta haluan perustelut että miksi joku aiempi taso yksityisen - julkisen välillä on ollut enemmän oikea kuin tämä nykyinen? Julkisella sektorilla työskentely on yleensä varmempaa ja työsuhteet pidempikestoisia, eli suoraan palkan kuuluukin olla samasta toimenkuvasta pienempi. Jos lomat ovat vielä pidemmät kuin yksityisellä (toki neuvottelukysymys yksityisellä puolella), niin siinäkin sitä eroa syntyy.

Itsellä ei harmainta aavistusta että mikä on oikea taso, mutta vieläkin väitän että sairaanhoitajien työolot ei parane palkkaa nostamalla, vaan tuo korotus olisi pitänyt ensisijaisesti kohdistaa lisärekryihin. Jos työ oli paskaa aiemmin ja palkkaa nostetaan 10%, niin kyllä vuoden päästä vituttaa suunnilleen yhtä paljon. Ja suhteellisen varmaa on että jossain kohtaa koitetaan säästää, joka aiheutaa lisää "paskaa oloa".

En ole mistään aiemmasta tasosta puhunut. Käytännössähän yksityisen sektorin tuottavuuden kasvu ja yritysten menestys luo palkankorotusvaran, joka on varaa maksaa ja kustantaa myös julkiselle, se on se oikea taso.

Sairaanhoitajille kuuluu tietysti ensin yleisen linjan mukaiset korotukset(sitten normitilanteessa väliaikaisen palkkaohjelman jälkeen). Työnantajan tulee rekrytä lisää väkeä, jos työolot eivät ole siedettävällä tasolla henkilövajauksen takia. Ei näitä tarvitse hoitajien itse kustantaa palkkakuoppaan jäämällä.

 

[wilco]

Hienoa ettei tuohon tarjoukseen suostuttu. Siellä on monessa teknologiateollisuuden firmassa pula tietyistä osaajista ja samaan aikaan pitäisi suostua inflaation laukatessa tekemään duunit jollain 4 % korotuksella, huh huh!

En mä mitään lakkoja toivo mutta lisää pitäisi saada.

Lisäksi toi kertakorvaus, 250 € = täysi vitsi.

Eikös muuten tuossa tilanteessa ole aivan merkityksetöntä, että paljonko noi korotukset on? Jos kerran on pula tietyistä osaajista, niin he sitten vain nostavat palkkaansa vaihtamalla paikkaa.

Että silleen...

 

[MPN]

En ole mistään aiemmasta tasosta puhunut. Käytännössähän yksityisen sektorin tuottavuuden kasvu ja yritysten menestys luo palkankorotusvaran, joka on varaa maksaa ja kustantaa myös julkiselle, se on se oikea taso.

Vaikea se on tietää että erot on revennyt, jos ei ole tietoa aiemmasta tasosta.

Eli puhuit että erot ovat kasvaneet ja pitää saada pienenemään, eli silloin mielestäsi aiempi taso oli oikea?

 

[Bulvaani]

Sitä olen joskus pienessä päässäni miettinyt on se, että miksi korotukset maksetaan aina prosentteina? Sehän vain kasvattaa saman tehtävän palkka-eroja euromääräisesti. Saattaa olla typerä idea, mutta miksi ei tehdä euromääräisiä korotuksia, niin silloin palkka erot eivät ainakaan kasva, ja pienemmällä palkalla tekevälle korotus on prosentuaalisesti suurempi kuin suurempaa palkkaa saavalla.

 

[wilco]

Niin otsikon asiaa kuin olla ja voi:

Kovaa peliä Raahen terästehtaalla – Ammattiosasto 200 erotti kaksi luottamusmiestään

Paikalla oli myös Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, mutta hän ei osallistunut asian käsittelyyn.

www.iltalehti.fi

"Iltalehden tietojen mukaan erottamisen taustalla ovat vanhat kaunat, jotka liittyvät työntekijöiden ja ammattiosaston vuosien taisteluun 12 tunnin vuorojärjestelmästä.

Ammattiosasto 200 vastusti sitä loppuun asti, mutta nyt se on lähes koko tehtaalla käytössä. Työntekijöistä äänestysten perusteella noin 90 prosenttia halusi 12 tunnin vuorojärjestelmään.

Tuolloin koksaamon luottamusmies ja varaluottamusmies ajoivat työntekijöiden puolta ja taistelivat koksaamolle 12 tunnin vuorojärjestelmän eikä ammattiosasto voinut paineen takia tuolloin asialle mitään.

Iltalehden tietojen mukaan erottamispäätös oli ammattiosaston kosto ”vääränlaista” vuorojärjestelmää ajaneille luottamusmiehille."

Että silleen...

 

[Kimmo_Ahteri]

Miksi tämä isänmaallisuuvaade korostuu aina duunariosaston palkoista neuvoteltaessa, mutta johtajapuolella aina jaksetaan muistuttaa että koville osaajille pitää maksaa paljon. Viime vuosina kovat näytöt on olleet hieman kateissa, mutta kovia liksoja on kyllä makseltu.

Firmojen isänmaallisuusvaade unohtuu varsinkin siinä vaiheessa kun puhutaan yritysverotuksen tai osinkoverotuksen kiristyksestä, ei ehkä niinkään duunareiden palkoista väännettäessä. Silloin kyse ei ole niinkään kilpailukyvystä, vaan Suomen houkuttelevuudesta investoinneille. Kilpailukyky on argumenttina varattu palkkaneuvotteluihin. Mutta molemmat uhkaavat ajaa Suomen konkurssiin, joka kerta.

Koska joka palkkakierros on aina samat väitteet ja vastaväitteet, luulen että tälläkin kertaa saamme sellaisen ratkaisun, joka ei tuhoa kilpailukykyämme.

 

[Karhunkulta]

Saisi tuo teknologiateollisuuden uusi TES tulla jo voimaan.

Olisinko halunnut 4% korotuksen jo kuukausi sitten, vai 5% korotuksen joskus maalis-huhtikuussa? Valitsisin ekan. Sillä yhdellä prosentilla ei ole enää merkitystä, mutta tällä kuukausien vetkuttelulla on. Koska selväähän se on, että taas jostain prosentista taistellaan urhoollisesti kuukausia.

 

[Tadu]

Koska joka palkkakierros on aina samat väitteet ja vastaväitteet, luulen että tälläkin kertaa saamme sellaisen ratkaisun, joka ei tuhoa kilpailukykyämme.

Aika paljon sitä tuotantoa näyttää siirtyvän muualle, eli en ihan ymmärrä väitettä, että kilpailukykyämme ei olisi tuhottu jo jonkin aikaa.

Toki liiton miesten ja vasureiden mukaan mikään ei vaikuta mihinkään.

 

[YamahaGPR]

Eikös muuten tuossa tilanteessa ole aivan merkityksetöntä, että paljonko noi korotukset on? Jos kerran on pula tietyistä osaajista, niin he sitten vain nostavat palkkaansa vaihtamalla paikkaa.

Että silleen...

Itse vaihdoin nuorempana pari kertaa eurojen takia työpaikkaa, enää en sitä tekisi.

Kyllä ainakin teknologiasektorin yrityksissä palkkoihin riittäisi rahaa (olen alalla) ja osinkoja on maksettu vuolaasti, harmi että tämä on sidottu tuohon muuhun perässä vedettävään sakkiin...

 

[RexHex]

Firmojen isänmaallisuusvaade unohtuu varsinkin siinä vaiheessa kun puhutaan yritysverotuksen tai osinkoverotuksen kiristyksestä, ei ehkä niinkään duunareiden palkoista väännettäessä.

Aika harvoin Firmat ovat ajamassa veronkorotuksia. Koskivat ne sitten yritysverotusta tai henkilöverotusta.

 

[Jymäkkä]

Vaikea se on tietää että erot on revennyt, jos ei ole tietoa aiemmasta tasosta.

Eli puhuit että erot ovat kasvaneet ja pitää saada pienenemään, eli silloin mielestäsi aiempi taso oli oikea?

Olen sitten ilmaissut itseäni huonosti. Tosin tilastojen valossa siis yksityissektorilla palkat ovat nousseet hieman nopeammin viimeiset 15 vuotta, ja sitä tämä julkisen palkkaohjelma korjaa. Mutta minusta siis ero ei mitenkään hälyttävä ole ollut, ja sellaisena tilanne tulee säilyttääkin.

Edit: Ja kyse siis nimenomaan palkkakehityksestä, ei palkkatasosta. Yksityisellä palkkataso voi olla hivenen korkeampi ja top-hommissa reilumminkin.

 

[Jymäkkä]

Sitä olen joskus pienessä päässäni miettinyt on se, että miksi korotukset maksetaan aina prosentteina? Sehän vain kasvattaa saman tehtävän palkka-eroja euromääräisesti. Saattaa olla typerä idea, mutta miksi ei tehdä euromääräisiä korotuksia, niin silloin palkka erot eivät ainakaan kasva, ja pienemmällä palkalla tekevälle korotus on prosentuaalisesti suurempi kuin suurempaa palkkaa saavalla.

Ei aina makseta prosentteina. Prosenttikorotukset ovat kuitenkin lopulta reiluimpia, koska silloin palkkojen suhde pysyy samana. Pelkät euromääräiset korotukset johtaisivat hyvin pitkällä aikavälillä samapalkkaisuuteen alasta ja osaamisesta riippumatta. Kesäjonne ja Connor McDavid olisivat samassa kastissa. Joo, kärjistetty, mutta kertoo eurokorotusten suunnan. Prossakorotuksilla Connor tienaa tulevaisuudessakin tuhatkertaisesti sen mitä Jonne.

 

[MPN]

Olen sitten ilmaissut itseäni huonosti. Tosin tilastojen valossa siis yksityissektorilla palkat ovat nousseet hieman nopeammin viimeiset 15 vuotta, ja sitä tämä julkisen palkkaohjelma korjaa. Mutta minusta siis ero ei mitenkään hälyttävä ole ollut, ja sellaisena tilanne tulee säilyttääkin.

Edit: Ja kyse siis nimenomaan palkkakehityksestä, ei palkkatasosta. Yksityisellä palkkataso voi olla hivenen korkeampi ja top-hommissa reilumminkin.

Siis kehityksestä itsekin puhun, mutta mikään ei kerro että korjataanko nyt asiaa (eli oliko ero tarpeettoman suuri) vai rikotaanko asiaa (eli oliko nykyinen ero oikeasti "oikeampi" taso). Hieman ehkä saivartelua, mutta itselle ei ole selvää oliko tasoero 15v tai 30v sitten "oikeampi" kuin nyt.

Jos terminä olisi tasoeroja pyritään kaventamaan, olisi asia eri kuin puhua asian korjaamisesta

 

[Jymäkkä]

Siis kehityksestä itsekin puhun, mutta mikään ei kerro että korjataanko nyt asiaa (eli oliko ero tarpeettoman suuri) vai rikotaanko asiaa (eli oliko nykyinen ero oikeasti "oikeampi" taso). Hieman ehkä saivartelua, mutta itselle ei ole selvää oliko tasoero 15v tai 30v sitten "oikeampi" kuin nyt.

Jos terminä olisi tasoeroja pyritään kaventamaan, olisi asia eri kuin puhua asian korjaamisesta

No minusta siis mitään eroa ei tule olla, vaan palkkojen kehittyä samaan tahtiin. Toki eroa saa ja käytännössä tulee eri sopimuskierroksilla olemaankin, mutta silleen suurinpiirtein ja pidemmällä välillä.

 

[Tadu]

Itse vaihdoin nuorempana pari kertaa eurojen takia työpaikkaa, enää en sitä tekisi.

Kyllä ainakin teknologiasektorin yrityksissä palkkoihin riittäisi rahaa (olen alalla) ja osinkoja on maksettu vuolaasti, harmi että tämä on sidottu tuohon muuhun perässä vedettävään sakkiin...

Eihän sitä paikkaa tarvitse vaihtaa edes. Jos on korvaamaton niin senkus pyytää lisää liksaa.

 

[BigRedCat]

Toki näinkin, ja ilman muuta osaavalle johdolle kannattaakin maksaa paljon. Monesti herää kuitenkin kysymys, miten se johto muka sitten olisi tehnyt yhtään parempaa duunia, jos ei kerran tuottavuus tai tulos ole kasvanut niin, että työntekijöille olisi varaa paremmin maksaa? Missä se loistava duuni silloin näkyy muualla kuin omissa kuvitelmissa?

Mitenkään en halua esittää että johto aina ansaitsisi palkkansa, ei todellakaan. Vertauksen omaisesti kuitenkin sanoisin esim. Suomen sotilasjohdon tehneen kelpo duunia talvisodassa vaikkei ollutkaan varaa jaella valloitettuja alueita ja sotasaalista rivisotilaille…

Joskus sekin vaatii johdolta onnistumisen että työntekijöillä ylipäätään säilyy työ ja toisinaan taas huikea tulos on johdosta huolimatta eikä sen ansiosta. Usein hankalaa arvioida mutta niin yksioikoiseksi ei ole tolkkua lähteä, että johtajan suoriutuminen olisi sama kuin palkankorotusvara duunareille.

 

[Kimmo_Ahteri]

Aika harvoin Firmat ovat ajamassa veronkorotuksia. Koskivat ne sitten yritysverotusta tai henkilöverotusta.

Ajatuksen juoksun oli tarkoitus mennä jotenkin siten että työntekijöiltä kysytään isänmaallisuutta silloin kun halutaan pitää palkat kurissa. Pienempi palkkakustannus tarkoittaa suurempia voittoja ja parempia osinkoja. Jos valtio haluaisi isomman siivun yhtiöiden voitoista ja/tai osingoista, ei silloin kysellä omistajilta isänmaallisuuden perään. Silloin argumentoidaan että investoinnit kiertävät Suomen. Tulevaisuus olisi uhattuna.

Aika paljon sitä tuotantoa näyttää siirtyvän muualle, eli en ihan ymmärrä väitettä, että kilpailukykyämme ei olisi tuhottu jo jonkin aikaa.

Toki liiton miesten ja vasureiden mukaan mikään ei vaikuta mihinkään.

Kaiken saa varmasti kuullostamaan yksinkertaiselta ja mustavalkoiselta jos niin haluaa. Kilpailukyky on paljon muutakin kuin työntekijöiden liksat. Käytettävissä oleva teknologia, automaatio, hallinnon rakenne ja paljon muuta. Jos tuotantoa on siirtynyt ulkomaille, tarkoittaako se sitä ettei mitään ole tullut tilalle? Ja vielä tärkeämpää on, onko uusi työ enemmän arvoa luovaa kuin vanha? En tiedä onko tuolle olemassa mitään mittaria, mutta ainakin työllisyys näyttää ihan hyvältä, joten en usko että kovin merkittävissä määrin olemme menettäneet työpaikkoja ulkomaille.

Keskustelussa olleet vetylaitokset tulevat Suomeen (jos on tullakseen) pitkälti siitä syystä että täällä on toiminnalle sopivat olosuhteet. Inkooseen suunniteltua vetylaitosta ei tehty Norjaan siksi ettei sinne saanut rakentaa tuulivoimaa. Jos olisi, norjalaisten liksat olisivat olleet 1,3 - 1,5x suomalaisten. Koko projektin kannalta on ilmeisen toissijaista työvoiman kustannus.