Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Ötökkä]

Kyllähän tässä kiireellä ollaan palaamassa vanhaan, eli lapset hoitaa vanhempansa. Näin se on ennen ollut ja näin se tulee olemaan jatkossa. Yritäppä siinä sitten IT-ammattilaisena vaihtaa vaippoja kesken palaverin, muistaen samalla, että mutsihan on istunut pytyllä jo tunnin. Hoitopaikkoja ei ole saatavilla ja jos on, niin vuosi siellä maksaa hyvän sähköauton verran. No moni siinä vaiheessa parahtaa, että ei pysty tähän, eikä aika kellossa riitä hoitamaan kaikkea. No toinen vaihtoehto on antaa kuolla pois. Tylyä

Me hoitsut voidaan sitten vaan sanoa että "Sellasta se on. Siihen nyt on tyydyttävä. Ei oo rahaa tai hoitajia"

 

[Mediakuutio]

Taisin sulle tästä eilen vastatakkin, mutta tässä mm. yksi linkki aiheeseen :

Hakijamäärät lähihoitajakoulutukseen romahtivat ja muidenkin hoitoalojen imu väheni – Otto Rajamäki, 19, ui vastavirtaan

Kiinnostus hoitoalan opintoja kohtaan on ollut jo vuosia laskussa. Tietyillä hoitoaloilla voidaan puhua hakijamäärien romahduksesta.

yle.fi

Ihan hyvä juttu mutta tässäkin kun oli näitä selittäviä syitä (tipahtaneet aloituspaikat ja haku vain kerran vuodessa kun aiemmin kaksi) ja tieto hakevien "pääikäluokkien" koosta puuttuu yms niin jää epäselväksi paljonko se vetovoima oikeasti on tippunut. Jutun perusteella kuitenkin ainakin kaupungeissa sairaanhoitajaksi hakijoita riittää, mutta ongelmia on sitten saada opiskelijoita pienemmille paikkakunnille. Sairaanhoitajaksi hakevien määrä myös oli paremmin pysynynyt kuin lähihoijaksi hakevien.

 

[mekabyte]

Noissa hakumäärissä on se ongelma, että kaikkia hakijoita ei todellakaan saisi päästää läpi. Jos nyt halutaan sitä ammattitaitoista porukkaa töihin. Sehän pitäis olla kuitenkin se juttu tuossa koulutuksessa. Eikä menisi rahat hukkaan. Varmaan ihan kaikilla aloilla ammattitaitoinen työntekijä on tehokas ja tuottava, niin miksi sitten ampua jalkaan jo lähdöstä.

 

[tombraider]

Taisin sulle tästä eilen vastatakkin, mutta tässä mm. yksi linkki aiheeseen :

Hakijamäärät lähihoitajakoulutukseen romahtivat ja muidenkin hoitoalojen imu väheni – Otto Rajamäki, 19, ui vastavirtaan

Kiinnostus hoitoalan opintoja kohtaan on ollut jo vuosia laskussa. Tietyillä hoitoaloilla voidaan puhua hakijamäärien romahduksesta.

yle.fi

Itseolen aikanaan käynyt terveydenhoito oppilaitoksessa. Tuolloin opetus oli varsin hyvää ja harjoittelujaksoja ennen tehtiin kaikki osasuoritteet käytännön tunneilla, jotta ei menisi toisten työpaikoille ihan ummikkona pelkkien kirjojen varassa. No kun olin tuon käynyt, niin kohta se muuttui AMK:ksi. Tästä johtui se, että ne työharjoittelupaikat olivat niitä missä opiskelija oppi vaikka hammasjäljennösten teon. Ennen se opittiin tunnilla niin teoriassa kuin käytännössä. Ongelma tosin on, että siellä vaikka yksityisellä ei ole aikaa opettaa sitä vaan se näytetään oikeassa tilanteessa nopeasti. Perusterveydenhoidon harjoittelukin harjoiteltiin ensin koulussa ja sitten mentiin vaikka hoitokotiin.

Nyt AMK on suurimmalta osaltaan kirjojen varassa ja pääpaino on se tutkimustyö mikä määrittää arvostuksen. Kaikki se opiskelu tähtää suht hyödyttömään tutkimustyöhön vaikka koko opiskelu pitäisi keskittyä siihen raakaan työhön. Sillä tutkimustyöllä jonka lukee opettaja, opiskelukaveri ja sinä itse ei ole mitään hyötyä. No jouduttiin mekin tuollanen tekemään, mutta sihen meni ehkä 6kk aikaa ja 3 vuotta keskityttiin oleelliseen. Sairaanhoitajan koulutus kyllä saataisiin läpi 2 vuodessa, mikäli siinä keksityttäisiin vain oleelliseen työssä tarvittavaan taitoon. Sitten mikäli henkilö suuntautuu vaikka tehohoitoon tai leikkuriin, niin siinä sitten 6kk lisää opiskelua.

 

[Pantteli]

No lähdetäänpäs purkamaan ongelmaa toisesta päästä, eli kysytään mitä konkreettisia toimia tarvitaan tilanteen parantamiseksi? Palkkauksen parantaminen on jo tullut selväksi, mutta miten toteutustapa, tasapuolisesti vai kohdistetuksi? Ja millä käytännön toimilla työilmapiiri saataisiin taas viihtyisäksi ja ala houkuttelevaksi? Itse olen tutustunut tilanteeseen vain asiakaspuolella, enkä ole tietoinen asioista muuten kuin median kautta tilannetta seuraamalla.

Itselle tulee mieleen ensisijaisena sovun saaminen tässä työriita-asiassa. Tämä on yksi tekijä, mikä painaa alan arvostusta.

 

[tombraider]

Me hoitsut voidaan sitten vaan sanoa että "Sellasta se on. Siihen nyt on tyydyttävä. Ei oo rahaa tai hoitajia"

Niin tämähän on yhteiskunnan ongelma, ei hoitsujen. Jollain tämä on ratkaistava tai sitten tuo minun skenaario toteutuu. Saattaa tosin olla, että ratkaisua ongelmaan ei löydy. Hoitajien vika tämä ei ole vaan yhteiskunnan

 

[Ötökkä]

No lähdetäänpäs purkamaan ongelmaa toisesta päästä, eli kysytään mitä konkreettisia toimia tarvitaan tilanteen parantamiseksi? Palkkauksen parantaminen on jo tullut selväksi, mutta miten toteutustapa, tasapuolisesti vai kohdistetuksi? Ja millä käytännön toimilla työilmapiiri saataisiin taas viihtyisäksi ja ala houkuttelevaksi? Itse olen tutustunut tilanteeseen vain asiakaspuolella, enkä ole tietoinen asioista muuten kuin median kautta tilannetta seuraamalla.

Kaikilla osa-alueilla on työvoimapula, joten se palkankorotus koko alalle on tärkeä. Se että hoitajia olisi enemmän vuoroissa jo itsessään parantaisi työilmapiiriä ja työssäjaksamista.

 

[Pantteli]

Kaikilla osa-alueilla on työvoimapula, joten se palkankorotus koko alalle on tärkeä. Se että hoitajia olisi enemmän vuoroissa jo itsessään parantaisi työilmapiiriä ja työssäjaksamista.

Paljonko palkkoja pitäisi korottaa siihen, että hoitajia saataisiin oikeasti lisää? Mikä olisi realistinen arvio?

 

[tombraider]

Kaikilla osa-alueilla on työvoimapula, joten se palkankorotus koko alalle on tärkeä. Se että hoitajia olisi enemmän vuoroissa jo itsessään parantaisi työilmapiiriä ja työssäjaksamista.

Tämä on totta. On sangen hirvittävää lähteä työvuorosta kotiin kun tietää, että ei toi iltavuoro pärjää millään työmäärän takia. Se romahduttaa positiivisen ilmapiirin nopeesti ja alanvaihto on aika nopeasti mielessä. Palkkakaan ei aja alanvaihtoon niin nopeasti kuin järjetön työkuorma.

 

[Bulvaani]

Paljonko palkkoja pitäisi korottaa siihen, että hoitajia saataisiin oikeasti lisää? Mikä olisi realistinen arvio?

Tämä on muuten todella hyvä kysymys. Varmasti löytyy montakin arviota, mutta mikä olisi sitten vaikutus loppujen lopuksi on arvailua. No, laitetaan nyt vaikka 10% kertakorotus peruspalkkoihin ja sen jälkeen palkkakehitys seuraisi yleistä kunta-alan sopimusta.

 

[Freya]

Ihan hyvä juttu mutta tässäkin kun oli näitä selittäviä syitä (tipahtaneet aloituspaikat ja haku vain kerran vuodessa kun aiemmin kaksi) ja tieto hakevien "pääikäluokkien" koosta puuttuu yms niin jää epäselväksi paljonko se vetovoima oikeasti on tippunut.

Näitä juttuja on google pullollaan, linkkasin vain yhden ensi alkuun. Jos asia vähääkään kiinnostaa, niin google laulamaan. Niistä saa aika hyvän kuvan miten paljon vetovoima on tipahtanut.

 

[tombraider]

Tämä on muuten todella hyvä kysymys. Varmasti löytyy montakin arviota, mutta mikä olisi sitten vaikutus loppujen lopuksi on arvailua. No, laitetaan nyt vaikka 10% kertakorotus peruspalkkoihin ja sen jälkeen palkkakehitys seuraisi yleistä kunta-alan sopimusta.

Tässähän on se hauska juttu, että 10% korotus ei ihan hirveästi ole rahassa. Jos joku 180-200 euroa jää lisää tilille, niin ei siinä oikeasti vielä olla huokuttelevuuden rajoilla. Missään tapauksessa varaa tuohonkaan ei ole, niin aika pattitilanteessa ollaan. Toki jos nyt täytettäisiin kaikki vapaana olevat paikat ja saataisiin mitoitukset kuntoon, niin mistä vitusta tuohon saataisiin rahat, saatikka 10% korotuksiin? Tää homma on ihan liian vaikea ratkaistavaksi.

 

[Satunnainen]

Yritäppä siinä sitten IT-ammattilaisena vaihtaa vaippoja kesken palaverin, muistaen samalla, että mutsihan on istunut pytyllä jo tunnin. Hoitopaikkoja ei ole saatavilla ja jos on, niin vuosi siellä maksaa hyvän sähköauton verran.

Riippuu tuon IT-ammattilaisen tuloista. Yksinkertaistettunahan julkisten palvelujen ajaminen alas, ja totta kai sitä vastaavat veronalennukset, johtaisivat tilanteeseen, jossa suurituloisilla olisi varaa osataa nykyistä parempaa hoitoa kun taas pienituloisilla olisi varaa vain huonompaan jos edes siihen.

 

[Pantteli]

Tässähän on se hauska juttu, että 10% korotus ei ihan hirveästi ole rahassa. Jos joku 180-200 euroa jää lisää tilille, niin ei siinä oikeasti vielä olla huokuttelevuuden rajoilla. Missään tapauksessa varaa tuohonkaan ei ole, niin aika pattitilanteessa ollaan. Toki jos nyt täytettäisiin kaikki vapaana olevat paikat ja saataisiin mitoitukset kuntoon, niin mistä vitusta tuohon saataisiin rahat, saatikka 10% korotuksiin? Tää homma on ihan liian vaikea ratkaistavaksi.

Missään nimessä en haluaisi ongelmaa ratkaistavan taas kerran lainarahalla. Siinä revittäisiin uppoavan veneen pohjaa isompaa äyskäriä varten.

Tällaisen asian budjetoiminen on hankalaa. Vaikka tiedetään, että sairaanhoitajien lisäresurssointi maksaa osittain itsensä takaisin, säästettyä summaa on vaikea alkaa ottamaan pois jostain toisesta kohtaa. Ja säästö ei näy samalla hetkellä kun palkat nousee.

 

[Ötökkä]

Tässähän on se hauska juttu, että 10% korotus ei ihan hirveästi ole rahassa. Jos joku 180-200 euroa jää lisää tilille, niin ei siinä oikeasti vielä olla huokuttelevuuden rajoilla. Missään tapauksessa varaa tuohonkaan ei ole, niin aika pattitilanteessa ollaan. Toki jos nyt täytettäisiin kaikki vapaana olevat paikat ja saataisiin mitoitukset kuntoon, niin mistä vitusta tuohon saataisiin rahat, saatikka 10% korotuksiin? Tää homma on ihan liian vaikea ratkaistavaksi.

Tilamme on vuosien saatossa ajettu kriisipisteeseen ja siksi se valitettavasti maksaa.

 

[Mediakuutio]

Näitä juttuja on google pullollaan, linkkasin vain yhden ensi alkuun. Jos asia vähääkään kiinnostaa, niin google laulamaan. Niistä saa aika hyvän kuvan miten paljon vetovoima on tipahtanut.

Koitin etsiä jo mutta en löytänyt mitään missä olisi lukujen taakse katsottu. Kuitenkin ainakin suuremmissa kaupungeissa tilanne on ainakin sairaanhoitajien osalta se, että tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja.

 

[Kiekkokatsoja]

Hoitajien tulisi nyt vain tyytyä maltilliseen korotukseen. Nyt on kovin huono aika työtaistella tai lakkoilla.
Toki he ovat korotuksen ansainneet, tai sitten vaikkapa jonkinlainen koronalisä, olisi ok.
Kohtuullinen korotus, ja elämässä eteenpäin. Voihan sitä tulevassa, kun ajat kenties paremmat, niin hakea uudelleen korotusta.

-Jos ei hommat kiinnosta, niin sitten voi lähteä. Näin sanottiin mullekin aikanaan, kun erään henkilöstöryhmän epäkohdista yritin sanoa. No.. hoitoalalla voi mm lisäkouluttautua, jolloin liksa voisi olla parempi. Tai sitten vaihtaa työnantajaa, tai työtä.

 

[Jani82]

Ihan hyvä juttu mutta tässäkin kun oli näitä selittäviä syitä (tipahtaneet aloituspaikat ja haku vain kerran vuodessa kun aiemmin kaksi) ja tieto hakevien "pääikäluokkien" koosta puuttuu yms niin jää epäselväksi paljonko se vetovoima oikeasti on tippunut. Jutun perusteella kuitenkin ainakin kaupungeissa sairaanhoitajaksi hakijoita riittää, mutta ongelmia on sitten saada opiskelijoita pienemmille paikkakunnille. Sairaanhoitajaksi hakevien määrä myös oli paremmin pysynynyt kuin lähihoijaksi hakevien.

1980-1996 syntyneissä ikäluokissa yhtä lukuunottamatta syntyi yli 60000 lasta, monessa yli 65000.
Sen sijaan 1997 lähtien vain kolmena vuotena 2009,2010 ja 2011 on päästy yli 60000 syntyneen lapsen, välillä käytiin jopa 55000 syntyneen lukemissa.
Tuon kolmen vuoden hyvän tahdin jälkeen suunta on suorastaan romahtanut kun 2017 syntyi juuri ja juuri 50000 lasta, sen jälleen mentiin alle ja 2019 pysyttiin juuri ja juuri yli 45000 syntyneen lapsen lukemissa.

Nämä ikäluokat kun syntyvät suurelta osin isoihin kaupunkeihin tai vähintään haluavat sinne opiskelemaan niin ei ole mikään yllätys, että pienempien kaupunkien oppilaitokset jäävät kakkoseksi. Isommissa on aina enemmän vaihtoehtoja kuin pienemmissä, tämä näkyy myös AMK-puolella kun isot keräävät enemmän hakijoita.
Karumpi tilanne on toisella asteella kun nykyään se on ilmainen niin matkatkin maksetaan, niin se naapuri kaupungin isompi koulu kiinnostaakin enemmän.

Tätähän ei ikinä uskalleta sanoa kun puhutaan hoitaja pulasta, jos porukkaa on vähemmän niin ei siinä ole määräänsä enempää hoitoalasta kiinnostuneita.

 

[Freya]

Kuitenkin ainakin suuremmissa kaupungeissa tilanne on ainakin sairaanhoitajien osalta se, että tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja.

Ainakin tässä osui silmiin Xamkin tilanne, jossa paikkoja olisi päiväopintoihin enemmän kuin hakijoita :

"Hoitotyön imago on kaamea", sanoo koulutusalajohtaja – hoitajista on pulaa, ja alan koulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet

Viime vuonna kolmessa ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan päiväopintoihin oli enemmän aloituspaikkoja kuin ensisijaisia hakijoita.

yle.fi

 

[Ötökkä]

Hoitajien tulisi nyt vain tyytyä maltilliseen korotukseen. Nyt on kovin huono aika työtaistella tai lakkoilla.
Toki he ovat korotuksen ansainneet, tai sitten vaikkapa jonkinlainen koronalisä, olisi ok.
Kohtuullinen korotus, ja elämässä eteenpäin. Voihan sitä tulevassa, kun ajat kenties paremmat, niin hakea uudelleen korotusta.

-Jos ei hommat kiinnosta, niin sitten voi lähteä. Näin sanottiin mullekin aikanaan, kun erään henkilöstöryhmän epäkohdista yritin sanoa. No.. hoitoalalla voi mm lisäkouluttautua, jolloin liksa voisi olla parempi. Tai sitten vaihtaa työnantajaa, tai työtä.

Hoitajat on tyytyneet vuosikaudet. Aina on huono aika. Kyse on alan ja hyvinvointivaltion pelastamisesta.

 

[Ollakseni]

Itse olen vaihtanut työnantajaa silloin kun hommat on alkanut maistua puulta. Ilmeisesti sairaanhoidossa ne muut edut ovat niin hyviä, ettei paikkoja olla valmiita vaihtamaan niin ei silloin kannata palkkaakaan maksaa enempää.

Eli jos sairaanhoitajaa alkaa vituttamaan oma työ niin pitäisi kouluttautua uuteen ammattiin. En ole nimittäin ihan varma, mutta veikkaan että IT/teollisuus/myynti aloilla on hieman enemmän vaihtelua kuin sairaanhoidon puolella. Eihän sinne yksityisellekään määräänsä enempää väkeä mahdu.

 

[Kiekkokatsoja]

Hoitajat on tyytyneet vuosikaudet. Aina on huono aika. Kyse on alan ja hyvinvointivaltion pelastamisesta.

Sama lienee edessä, (tai takana) useammallakin alalla.
No näillä mennään. Katsotaan miten käy.

 

[Jani82]

Eli jos sairaanhoitajaa alkaa vituttamaan oma työ niin pitäisi kouluttautua uuteen ammattiin. En ole nimittäin ihan varma, mutta veikkaan että IT/teollisuus/myynti aloilla on hieman enemmän vaihtelua kuin sairaanhoidon puolella. Eihän sinne yksityisellekään määräänsä enempää väkeä mahdu.

Ei nykypäivänä voi olettaa, että voi olla samassa hommassa tai saman työnantajan palveluksessa koko työuran.
On varmasti enemmän, mutta ihan täysin omasta tahdosta kiinni hoitoalalta ei niitä lähtijöitä ole puheista huolimatta ollut kuin muutamia prosentteja.

Parhaat löytää aina paikkansa, mutta miksi sille perussuorittajalle pitäisi maksaa niin paljon enemmän kuin tässä haetaan? Niille parhaille osaajille se on täysin ymmärrettävää.

 

[Pantteli]

Hoitajien tulisi nyt vain tyytyä maltilliseen korotukseen. Nyt on kovin huono aika työtaistella tai lakkoilla.
Toki he ovat korotuksen ansainneet, tai sitten vaikkapa jonkinlainen koronalisä, olisi ok.
Kohtuullinen korotus, ja elämässä eteenpäin. Voihan sitä tulevassa, kun ajat kenties paremmat, niin hakea uudelleen korotusta.

Itse kannatan kertakorotuksen sijaan vuosittaista palkankorotusta, eli samaa mallia, jota liitot esittävät. Kaikkea rahaa ei tarvitse olla heti kasassa, mutta kaikilla on tiedossa, että palkankorotus on tulossa seuraavien vuosien kuluessa ja siihen osataan varautua budjettia laatiessa. Tässä on sen verran isosta, monimutkaisesta ja kalliista asiasta kyse, ettei sitä voi kertarykäyksellä yhdessä yössä.

 

[Jymäkkä]

Tämä on muuten todella hyvä kysymys. Varmasti löytyy montakin arviota, mutta mikä olisi sitten vaikutus loppujen lopuksi on arvailua. No, laitetaan nyt vaikka 10% kertakorotus peruspalkkoihin ja sen jälkeen palkkakehitys seuraisi yleistä kunta-alan sopimusta.

Luulisin, että jotain tuollaista voisi olla tarjolla(ei ehkä kerralla, mutta esim. tuo 5 vuoden ohjelmalla), koska se kuntaratkaisukin tuo 5 % yleisen linjan päälle. Koska harmonisaatio voi lisäpalkan tuplata vielä(arvion mukaan mediaani nousee 300-400€ harmonisaatiossa), tuon pitäisi nyt ehdottomasti riittää.