Vastavalmistuneet miettivät, kannattaako ottaa työtä vastaan. He ovat harjoitteluissaan nähneet millaista se on.
Täällä on nyt paljon focusoitu aihetta tehohoidon suuntaan ja pakkolain varjolla keskusteltu siitä kuuluisasta ihmishengestä ja sen vaarantamisesta.
Missään tilastossa ja uutisoinneissa ei näy niitä lukemattomia työvuoroja, jolloin tehohoidon yksiköstä on puuttunut ammattilaisia. Vuoroja on vedetty vajaalla ja osaavaa väkeä korvattu osastosiirroilla. Todellisuudessa esim. teholla ei kokemattomista lisäkäsistä ole juuri hyötyä. Potilasturvallisuus ja se ihmishenki on vaarantunut sielläkin systemaattisesti jo kauan. Missään ei ole tilastoituna paljonko tämän takia on vaurioita tullut ja niitä henkiä menetetty.
Täällä on keskustelu jämähtänyt siihen väittelyyn, korjaako palkka hoitajapulan. Sitten sen ympärille viritellään kaikenlaisia korjausehdotuksia uudelleen organisoinnista alkaen. Tähän ei ole nopeaa ratkaisua, ei minkäänlaista. Palkkaus on vain yksi osa-alue ja on nopeammalla aikataululla korjattavissa.
Sen sijaan ei ymmärretä mistä on tultu ja millaisia virheitä on tehty. Alasajoa ei ole ollut vain supistaminen ja venytys. Asioista ovat päättäneet 20 vuoden aikana ihmisiä, joilla ei ole mitään kosketusta käytännön tekemiseen eikä tilanteeseen. On vain paperit. Työn tekeminen on hankaloitunut, päätetyt toimintamallit ovat hankalia käytännössä.
Millä tavalla henkilöstöpolitiikkaa tehdään yksikössä, sairaalassa jne. Millaiset ovat sosiaaliset suhteet ja miten toimii henkilökemia. Kyräillään, palkataan epäpäteviä kavereita johtamaan pätevien sijaan, ylenkatsotaan kenttää, sijaisia ja opiskelijoita. Korjausehdotuksia ei oteta vakavasti, tai tullaan ulos sellaisten kanssa, jotka toimivat vain paperilla.
Voisin jatkaa listaa pitkään ja paljon yksityiskohtaisemmin. Olen nähnyt sijaisten lähtevän muualle töihin, vaihtavan alaa. Olen nähnyt ammattitaitoisen vakihenkilökunnan väsyvän kuorman alle ja vaihtavan alaa. Palkkaus on nyt keskiössä, mutta korjattavaa on niin paljon ihan muissakin asioissa ja näistä ei kukaan päättävä taho ole kiinnostunut. Kuten aiemmissa viesteissäni olen sanonut, näiden asioiden esiintuominen vuosien aikana on aiheuttanut kuulijoissa lähinnä huvittuneisuutta. Ylimielisyys on vain yksi syy seurauksille.