Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[benicio]

Luottaako Yleen vai liiton pölhöön? Yle nyt kuitenkin on ollut tähänkin asti uskottavampi kuin kukaan liittojen toimijoista, joten valitsen ensimmäisen.

Tästä on kyse Tehyn Rytkösen, ministeri Aki Lindénin ja Ylen välisessä kohussa

Tehyn puheenjohtajan mukaan hänen haastattelunsa peruttiin ministerin pyynnöstä.

www.iltalehti.fi

Onko Ylen mielestä siis jotenkin parempi, että A-studion vieraat päättää ministerin avustaja kuin ministeri itse? Olisiko tuo selittelyn kärkenä oleva uutisvoitto lainvalmistelun keskeyttämisestä jäänyt saamatta, jos vieraana olisi olleet Lindenin lisäksi nuo muutkin sinne kutsutut.
Ymmärtääkseni Linden olisi (avustajansa välityksellä tai suoraan, mitä väliä) kieltäytynyt tulemasta, jos Rytkönen olisi tullut. Tämän seurauksena Rytkösen kutsu peruttiin. Eihän tämä hyvältä näytä.

 

[Jules W.]

Onko Ylen mielestä siis jotenkin parempi, että A-studion vieraat päättää ministerin avustaja kuin ministeri itse? Olisiko tuo selittelyn kärkenä oleva uutisvoitto lainvalmistelun keskeyttämisestä jäänyt saamatta, jos vieraana olisi olleet Lindenin lisäksi nuo muutkin sinne kutsutut.
Ymmärtääkseni Linden olisi (avustajansa välityksellä tai suoraan, mitä väliä) kieltäytynyt tulemasta, jos Rytkönen olisi tullut. Tämän seurauksena Rytkösen kutsu peruttiin. Eihän tämä hyvältä näytä.

Voit tietysti miettiä miten tasapuolinen asetelma on raahata ministeri kokouksesta studioon ja siinä siirtymällä briiffataan, että haastattelu on muuttunut keskusteluksi. Vastapuoli on päivän valmistautunut keskusteluun ja on koko ajan tiennyt asetelman. Ei tuo millään muotoa ole tasapuolista ja ymmärrettävää toista osapuolta kohtaan, ettei tuohon halua lähteä. Hyvä kysymys, että miksi ensin varmistetaan ministeri paikalle ja sitten aletaan puuhaamaan lähetystä uusiksi.

Toinen kysymys on se, että uskotaanko ministerin ja avustajan selitykseen. Todisteita ei ole puolesta eikä vastaan, joten ei tuota selitystä voi tällä tiedolla kumota.

Edit. En uskaltaisi omalle esimiehelle järjestää tuollaista keskustelua, jos ja kun avustaja on tuon päätöksen joutunut tekemään Lindenin puolesta.

 

[benicio]

@Jules W. ihan samaa mieltä, mutta oleellista on, että lopputuloksena Rytkönen peruttiin ja Linden tuli. Päätöksen siitä teki Yle, mutta nähdäkseni vain koska ministeri/avustaja näin ilmoitti. Olisiko Yle päätynyt samanlaiseen lähetykseen ja kokoonpanoon ilman ministerin/avustajan ilmoitusta. No ei olisi.

Sitäkin twitterissä keskustellaan, olisiko ministerille ylipäätään ollut sopivaa olla samassa ohjelmassa työmarkkinariidan toisen osapuolen kanssa, eikä ehkä olisi ollut, riippuen ohjelman luonteesta. Ja olisihan se myös tavallaan palvellut Tehyn narratiivia siitä, että Linden on jo riitaan sotkeutunut lainvalmisteluaikeillaan. Toisaalta, olisihan se ollut juuri se kiinnostavin ohjelman kärki, ja ohjelma olisi varmasti ollut mahdollista järjestää myös niin että Linden ja Rytkönen eivät olisi väitelleet tai edes varsinaisesti keskustelleet, vaan heitä olisi molempia haastateltu. Tämän olisi pitänyt kelvata myös ministerille/avustajalle.

 

[Txjokeri]

Luottaako Yleen vai liiton pölhöön? Yle nyt kuitenkin on ollut tähänkin asti uskottavampi kuin kukaan liittojen toimijoista, joten valitsen ensimmäisen.

Tästä on kyse Tehyn Rytkösen, ministeri Aki Lindénin ja Ylen välisessä kohussa

Tehyn puheenjohtajan mukaan hänen haastattelunsa peruttiin ministerin pyynnöstä.

www.iltalehti.fi

Tästä näkee selvästi jo asenne, millä järkyttävästä palkkakuopasta haluavien edustajaan suhtaudutaan.

Kriisiaikana kiiteltiin, taputeltiin ja muutenkin kehuttiin terveydenhuoltohenkilöstöä. Ao. ihmiset joustivat palkkavaatimuksistaan ja suostuivat jopa "kikyyn" - jota työnantaja halusi sitten vielä venyttää tarpeen yli. Kaikki olivat sitä mieltä, että parempi palkka ja paremmat työolosuhteet ovat tarpeen.

Mutta auta armias, kun niiden perään ruvetaan kyselemään. Taas on "kutsumusammattia" ja "mitäs läksitte" tarjolla. Syytetään itsekkyydestä ja kansalaisten terveyden vaarantamisesta ym.

Ja aina tuijotetaan sairaanhoitajien keskipalkkaan! Jos joskus katsottaisiin sitä lähihoitajaa, joka on esimerkiksi terveysasemalla töissä: ei viikonloppuja, ei öitä, joskus saattaa olla pari tuntia ilta-aikaan töissä. Eli lisät on aika minimissä, eikä lähtöpalkkakaan ole mikään päätähuimaava. Tähän pitäisi saada selkeä parannus. Kaikilla aloilla, jossa saa nipin napin elämiseen tarpeeksi.

 

[dana77]

On tässä kyllä sekin oikeudenmukaisuus-näkökulma, että kyllä julkiselle puolelle kuuluu sama keskimääräinen ansiokehitys kuin muillekin(keskimäärin). Jos tuossa pysytään, ne palkankorotukset eivät vaadi veronkorotuksia, jos julkisen tehtävät/työntekijämäärä ei lisäänny. Nyt tuosta kehityksestä on jääty jälkeen, eli rahat on poliittisesti päätetty käyttää muuhun. Tuota huonompaa kehitystähän palkkaohjelmilla halutaan korjata. Minustakin vaatimukset on liian isoja, mutta ei ne vaatimukset koskaan olekaan se lopullinen.

Boldasin tästä oleellisen kohdan. Paljon puhutaan, että hoitajat ovat palkkakuopassa (jopa järkyttävässä), mutta mihin perustuu väite, että hoitajat ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen? millä aikavälillä tämä jälkeenjääminen on tapahtunut ja miten se mitataan? Kuinka suuresta kuopasta on kyse?

nyt kaipaisin faktoja.

 

[MENTALSPORT]

Boldasin tästä oleellisen kohdan. Paljon puhutaan, että hoitajat ovat palkkakuopassa (jopa järkyttävässä), mutta mihin perustuu väite, että hoitajat ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen? millä aikavälillä tämä jälkeenjääminen on tapahtunut ja miten se mitataan? Kuinka suuresta kuopasta on kyse?

nyt kaipaisin faktoja.

Katso, paljonko sairaanhoitaja tienaa eri Euroopan maissa – keskiansioihin verrattuna Suomi on aivan hännillä

Suomalainen sairaanhoitaja ansaitsee suunnilleen saman verran kuin hänen eteläeurooppalainen kollegansa. Maan keskiansioihin verrattuna suomalaisen sairaanhoitajan tienestit ovat OECD:n vertailussa Euroopan surkeimpia.

www.is.fi

Tuoltahan voi katsoa missä suomen hoitajat on ku verrataan eurooppalaisten maiden keskiansioihin.

Onhan tuo muitakin hyviä perusteluita.

 

[Ötökkä]

Onko Ylen mielestä siis jotenkin parempi, että A-studion vieraat päättää ministerin avustaja kuin ministeri itse? Olisiko tuo selittelyn kärkenä oleva uutisvoitto lainvalmistelun keskeyttämisestä jäänyt saamatta, jos vieraana olisi olleet Lindenin lisäksi nuo muutkin sinne kutsutut.
Ymmärtääkseni Linden olisi (avustajansa välityksellä tai suoraan, mitä väliä) kieltäytynyt tulemasta, jos Rytkönen olisi tullut. Tämän seurauksena Rytkösen kutsu peruttiin. Eihän tämä hyvältä näytä.

Minun mielestä todella ikävää, että nytkin oli esillä vain työnantajien kanta siitö hätätyön määrästä. Liittojen mukaan siellä on osastoilla ollut enemmän porukkaa kuin normi arkena mutta eipä noita mitoituksia silloin ole kukaan kerännyt.

Rytköstä olisi tosiaan voinut haastatella vaikka Lindenin jälkeen.

 

[benicio]

Ja aina tuijotetaan sairaanhoitajien keskipalkkaan! Jos joskus katsottaisiin sitä lähihoitajaa, joka on esimerkiksi terveysasemalla töissä: ei viikonloppuja, ei öitä, joskus saattaa olla pari tuntia ilta-aikaan töissä. Eli lisät on aika minimissä, eikä lähtöpalkkakaan ole mikään päätähuimaava. Tähän pitäisi saada selkeä parannus. Kaikilla aloilla, jossa saa nipin napin elämiseen tarpeeksi.

En tiedä onko jossain tilastoa, mitä tienaa vaikka sellainen insinööri (AMK), joka tekee tuota keskipalkkaisen sairaanhoitajan (AMK) työvuoroa/tunteja. Veikkaan että tienaa aika paljon enemmän kuin keskipalkkainen sairaanhoitaja.

 

[dana77]

Katso, paljonko sairaanhoitaja tienaa eri Euroopan maissa – keskiansioihin verrattuna Suomi on aivan hännillä

Suomalainen sairaanhoitaja ansaitsee suunnilleen saman verran kuin hänen eteläeurooppalainen kollegansa. Maan keskiansioihin verrattuna suomalaisen sairaanhoitajan tienestit ovat OECD:n vertailussa Euroopan surkeimpia.

www.is.fi

Tuoltahan voi katsoa missä suomen hoitajat on ku verrataan eurooppalaisten maiden keskiansioihin.

Onhan tuo muitakin hyviä perusteluita.

Tämähän ei vastannut kysymykseen. Siinä ei otettu ollenkaan kantaa siihen varsinaiseen kysymykseen, että ovatko hoitajat jääneet jälkeen ansiokehityksestä. Selvä asia on, että Suomi ei yhtä vauras maa ole kuin monet missä palkat ovat korkeammat.

 

[Jules W.]

@Jules W. ihan samaa mieltä, mutta oleellista on, että lopputuloksena Rytkönen peruttiin ja Linden tuli. Päätöksen siitä teki Yle, mutta nähdäkseni vain koska ministeri/avustaja näin ilmoitti. Olisiko Yle päätynyt samanlaiseen lähetykseen ja kokoonpanoon ilman ministerin/avustajan ilmoitusta. No ei olisi.

Minusta tässä on nyt YLE mokannut, eikä Linden tai avustaja. Jos olisi alunperin sovittu keskustelu Rytkösen kanssa, niin Linden olisi voinut sopia tulevansa tai pohtia onko se sopivaa. Nyt sovittiin haastattelu Lindenin kanssa, buukattiin Rytkönen keskustelemaan Lindenin kanssa ja sen jälkeen kysytään sopiiko tämä Lindenille.

Avustajan asemassa olisin toiminut samalla tavalla, koska asetelma on muuttunut sovitusta ja Linden ei ole käytettävissä. Tylyähän tuo Rytkösen kannalta on, mutta turha siitä on Lindeniä syyttää ja koittaa käyttää sitä mielipidevaikuttamiseen. Hänhän voi jatkossa boikotoida YLEn lähetyksiä halutessaan.

 

[MENTALSPORT]

Tämähän ei vastannut kysymykseen. Siinä ei otettu ollenkaan kantaa siihen varsinaiseen kysymykseen, että ovatko hoitajat jääneet jälkeen ansiokehityksestä. Selvä asia on, että Suomi ei yhtä vauras maa ole kuin monet missä palkat ovat korkeammat.

Ja yhtä selvää on se että Suomi ei ole yhtä köyhä maa kuin monet tuolla listalla edellä olevat. Onhan se selvää että jos tonnin enemmän saava opistoinsinööri saa 2% yleiskorotuksen ja tonnin vähemmän saava sairaanhoitaja 2 % yleiskorotuksen niin euroissa joka neuvottelukierroksella tulee turpaan. Siitä se palkkakuoppa sitten syntyy ajan kuluessa.

 

[dana77]

Ja yhtä selvää on se että Suomi ei ole yhtä köyhä maa kuin monet tuolla listalla edellä olevat.

Itseasiassa ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna kaikki muut niistä maista, joissa sairaanhoitajien palkka on korkeampi ovat listalla ylempänä pl UK, joka on heti Suomesta seuraava.

GDP per Capita - Worldometer

GDP per capita by country. List by GDP at PPP (Purchasing Power Parity) and by Nominal GDP. Ratio to World's average GDP per capita at PPP

www.worldometers.info

Onhan se selvää että jos tonnin enemmän saava opistoinsinööri saa 2% yleiskorotuksen ja tonnin vähemmän saava sairaanhoitaja 2 % yleiskorotuksen niin euroissa joka neuvottelukierroksella tulee turpaan. Siitä se palkkakuoppa sitten syntyy ajan kuluessa.

Itseasiassa tämä ei ole minulle yhtään selvää. Jos henkilö A saa 3000€ ja henkilö B 4000€ kuussa niin B saa 33,3% enemmän palkkaa kuin A. Jos kumpikin saa 10 vuotta putkeen 2% korotuksen joka vuosi, niin A:n palkka on 3 656€ ja B:n palkka 4 876€ ja voitko uskoa, erotus on edelleen se sama 33,3%.

Vaikka itsekin olen suhteellisen kilpailuhenkinen ihminen, niin turpaan saaminen ei ole minun terminologiassa synonymi tasapelille. Toki sillä ei myös ero kapene.

ps. insinööreissä ja heidän palkoissaan on se iso ero hoitajiin, että kaikista nohevimmista insinööreistä tulee vuosia jatkuneen töissä uuden opiskelun myötä arkkitehtejä, liiketoimintajohtajia, yrittäjiä ja muita vastaavia, jolloin palkkaus nousee "perusinsinöörin" tasosta, vaikka he nimellisesti koulutukseltaan sitä edelleen ovat. Sairaalamaailmassa taas vastaavat positiot menevät lähtökohtaisesti lääkäreille eli lisäpalkkaus edellyttää lääkistä tai hallintopuolen opintoja. Verrataan siis appelsiinejä ja omenoita. Koitin näin jälkikäteen miettiä, että olenko joskus maksanut insinöörille yli 5k, mutta rehellisesti sanottuna en tiedä tai muista, sillä siinä vaiheessa heidän koulutustasonsa ei ole enää ollut sillä tavalla oleellinen asia, että se olisi jäänyt mieleen.

 

[MENTALSPORT]

Itseasiassa ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna kaikki muut niistä maista, joissa sairaanhoitajien palkka on korkeampi ovat listalla ylempänä pl UK, joka on heti Suomesta seuraava.

Itse katselin sitä miten sh palkat suhtautuu maan keskiansioihin. Sieltä löyty useampi maa suomen takaa.

Itseasiassa tämä ei ole minulle yhtään selvää. Jos henkilö A saa 3000€ ja henkilö B 4000€ kuussa niin B saa 33,3% enemmän palkkaa kuin A. Jos kumpikin saa 10 vuotta putkeen 2% korotuksen joka vuosi, niin A:n palkka on 3 656€ ja B:n palkka 4 876€ ja voitko uskoa, erotus on edelleen se sama 33,3%.

Voin uskoa. Voitko Itse uskoa että toisella euromääräisesti palkka nousi 656 euroa ja toisella 876 euroa. Voitko myös uskoa että 876 eurolla ostaa enemmän pinaattipurkkeja kuin 656 eurolla.

 

[Aces High]

Itse katselin sitä miten sh palkat suhtautuu maan keskiansioihin. Sieltä löyty useampi maa suomen takaa.



Voin uskoa. Voitko Itse uskoa että toisella euromääräisesti palkka nousi 656 euroa ja toisella 876 euroa. Voitko myös uskoa että 876 eurolla ostaa enemmän pinaattipurkkeja kuin 656 eurolla.

Voitko uskoa että progressiivinen verotus helpottaa kateutta.

 

[Jymäkkä]

Boldasin tästä oleellisen kohdan. Paljon puhutaan, että hoitajat ovat palkkakuopassa (jopa järkyttävässä), mutta mihin perustuu väite, että hoitajat ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen? millä aikavälillä tämä jälkeenjääminen on tapahtunut ja miten se mitataan?

Tilastokeskus julkistaa ansitasoindeksejä sektoreittain, niistä on luettavissa, että kuntasektorilla palkkakehitys on ollut hitaampaa. Valtiolla taas nopeinta, eli julkinen sektori oli minulta huono sanavalinta.

Hoitajat ei pahimmassa palkkakuopassa ole, lähinnä osaavat tuon mediapelin parhaiten, ja ovat kai suurin ryhmä myös, joka tuo tietysti näkyvyyttä.

 

[KooMT]

Olisin ehkä kuollut jos pelastuslaitos lakkoilisi ja valtio ei siihen puuttuisi. Oli alakerrassa tulipalo.
Sehän on selvää, että josain aloilla pitää väkisin olla pakkolaki.

Onhan palomieslakkojakin ollut esimerkiksi 1998. Tosin hoitoalaan tai poliisiin verrattuna on vapaaehtoisia palokuntiakin olemassa. Ja pelastusalallakin niin monia ammattiliittoja palomiestenkin kesken, että tuskin koko pelastustoimi menisi ikinä lakkoon.

 

[Jymäkkä]

Itseasiassa ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna kaikki muut niistä maista, joissa sairaanhoitajien palkka on korkeampi ovat listalla ylempänä pl UK, joka on heti Suomesta seuraava.

GDP per Capita - Worldometer

GDP per capita by country. List by GDP at PPP (Purchasing Power Parity) and by Nominal GDP. Ratio to World's average GDP per capita at PPP

www.worldometers.info

Itseasiassa tämä ei ole minulle yhtään selvää. Jos henkilö A saa 3000€ ja henkilö B 4000€ kuussa niin B saa 33,3% enemmän palkkaa kuin A. Jos kumpikin saa 10 vuotta putkeen 2% korotuksen joka vuosi, niin A:n palkka on 3 656€ ja B:n palkka 4 876€ ja voitko uskoa, erotus on edelleen se sama 33,3%.

Vaikka itsekin olen suhteellisen kilpailuhenkinen ihminen, niin turpaan saaminen ei ole minun terminologiassa synonymi tasapelille. Toki sillä ei myös ero kapene.

ps. insinööreissä ja heidän palkoissaan on se iso ero hoitajiin, että kaikista nohevimmista insinööreistä tulee vuosia jatkuneen töissä uuden opiskelun myötä arkkitehtejä, liiketoimintajohtajia, yrittäjiä ja muita vastaavia, jolloin palkkaus nousee "perusinsinöörin" tasosta, vaikka he nimellisesti koulutukseltaan sitä edelleen ovat. Sairaalamaailmassa taas vastaavat positiot menevät lähtökohtaisesti lääkäreille eli lisäpalkkaus edellyttää lääkistä tai hallintopuolen opintoja. Verrataan siis appelsiinejä ja omenoita. Koitin näin jälkikäteen miettiä, että olenko joskus maksanut insinöörille yli 5k, mutta rehellisesti sanottuna en tiedä tai muista, sillä siinä vaiheessa heidän koulutustasonsa ei ole enää ollut sillä tavalla oleellinen asia, että se olisi jäänyt mieleen.

Tämä korotusasia on juuri noin. Prosenttikorotukset ovat ihan selkeästi tasapuolisin tapa korottaa palkkoja. Tällöinhän kaikkien ostovoima muuttuu samassa suhteessa.

Mahdolliset palkkakuoppa-asiat pitää tietysti hoitaa toisin keinoin.

 

[benicio]

Koitin näin jälkikäteen miettiä, että olenko joskus maksanut insinöörille yli 5k, mutta rehellisesti sanottuna en tiedä tai muista, sillä siinä vaiheessa heidän koulutustasonsa ei ole enää ollut sillä tavalla oleellinen asia, että se olisi jäänyt mieleen.

Mitäköhän tuollaiselle viiden tonnin insinööreille olisi pitänyt maksaa, että sen olisi saanut tekemään keskipalkkahoitajan tunteja.
Sikäli tilanne on sairaanhoitajalle ikävä, että sinne sorvin ääreen kuitenkin tarvitaan se pätevä sairaanhoitaja (AMK), riippumatta hoitajien etenemismahdollisuuksista versus insinööri. Ja hoitajaliittojen näkemys nyt kai on, että sen hoitajan palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

 

[MENTALSPORT]

Voitko uskoa että progressiivinen verotus helpottaa kateutta.

Ei mua ainakaan. Eikä kyse ole kateudesta. Tässä haetaan työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Ei mistään muusta ole kyse

 

[Kimmo_Ahteri]

En nyt tiedä olemmeko hirveästi eri mieltä asioista, mutta päättelyketjut ei tunnu kohtaavan. Ilmeisesti olemme samaa mieltä siitä että se data tai tutkimus mitä käytetään päätöksenteon tukena on lähes aina tulkittavissa. Muistaakseni Lafferin käyrällä Tanska (vai Ruotsi?) kerää isolla prosentilla veroja, ja kaikesta huolimatta lyö Suomen 6-0 kaikilla taloudellisilla mittareilla mitattuna. Jos nimittäjä on bkt ja osoittajana on julkinen talous, Suomen bkt heilahtelee vientituotteiden hinnanvaihtelun mukaan ja osamäärä heilahtelee käyrällä aivan irrallisena veropäätöksistä. Kiitos varsin yksipuolisen elinkeinorakenteen.

edelleen tämä on logiikka ontuu. Julkisen puolen työntekijämäärän kasvu ei taloutta kasvata, mutta yksityisen puolen supistuminen pienentää kakkua. Jos tuottavuus ei nouse, niin siellä ei selvitä hengissä. Insentiivit ovat jo nyt kunnossa, joten tämän myötä ei innovaatioita ole odotettavissa.

Karkeasti ajateltuna sairaanhoitajan saama korotus häviää verotukseen paremmin palkatun yksityisellä palkkatyössä olevan puolisin verotukseen. Kyllä tässäkin se plussa varmaan jossain on.

Mistä tulee se käsitys että yksityinen terveydenhuolto on jotenkin tehokas? Pari päivää sitten THL:n Salminen totesi että työterveyshuolto on tehoton järjestelmä. Luulen että hän tietää mistä puhuu. Koronarokotuksissa tuli julkisella puolella volyymihyöty heti kun rokotteita oli tarjolla. Toiseksi, koronatesti taisi maksaa Terveystalossa melkein pari sataa, vaikea kuvitella että julkisella puolella testin kustannus olisi ollut 200€/testi.

Tietysti työnantaja saa maksaa palveluista mistä parhaakseen näkee. Ei se ole julkiselta puolelta pois, mutta onko siinä järkeä?

 

[dana77]

Tilastokeskus julkistaa ansitasoindeksejä sektoreittain, niistä on luettavissa, että kuntasektorilla palkkakehitys on ollut hitaampaa. Valtiolla taas nopeinta, eli julkinen sektori oli minulta huono sanavalinta.

Tästä aiheesta on ollut puhetta ja valtion tehtäviä on yhtiöitetty reippaasti, jolloin suorittavan portaan työntekijöitä on paperilla siirtynyt valtion leivistä yksityiselle. Valtion omistamien yhtiöiden työntekijät lasketaan siis yksityiseen sektoriin. Tästä on sitten seurannut rakenteellinen muutos, että jäljellä jääneet valtion työntekijät ovat parempipalkkaista johtoa mistä puolestaan seurannut keskipalkkojen laskennallinen nousu. Tuossa grafiikkaa kehityksestä

Valtion henkilöstö infografiikkana - Valtiovarainministeriö

Valtion henkilöstö infografiikkana.

vm.fi

en siis vielä tässä vaiheessa katso, että sairaanhoitajien ansiontason laskua suhteessa muihin työntekijöihin olisi todeksinäytetty. Toki riippuu mikä tarkastelujakso on, mutta vuoden 2007 jälkeen he saivat reippaat korotukset.

 

[Jymäkkä]

Tästä aiheesta on ollut puhetta ja valtion tehtäviä on yhtiöitetty reippaasti, jolloin suorittavan portaan työntekijöitä on paperilla siirtynyt valtion leivistä yksityiselle. Valtion omistamien yhtiöiden työntekijät lasketaan siis yksityiseen sektoriin. Tästä on sitten seurannut rakenteellinen muutos, että jäljellä jääneet valtion työntekijät ovat parempipalkkaista johtoa mistä puolestaan seurannut keskipalkkojen laskennallinen nousu. Tuossa grafiikkaa kehityksestä

Valtion henkilöstö infografiikkana - Valtiovarainministeriö

Valtion henkilöstö infografiikkana.

vm.fi

en siis vielä tässä vaiheessa katso, että sairaanhoitajien ansiontason laskua suhteessa muihin työntekijöihin olisi todeksinäytetty. Toki riippuu mikä tarkastelujakso on, mutta vuoden 2007 jälkeen he saivat reippaat korotukset.

On se kuntasektorin heikompi kehitys edelleen fakta, vaikka valtiolla olisikin tuollaisia syitä hyvään kehitykseen. Vuoden 2007 korotukset olivat hyvät, mutta tuohan levisi joka sektorille, eli siinäkään ansiot eivät kehittyneet muita paremmin.

 

[dana77]

Mitäköhän tuollaiselle viiden tonnin insinööreille olisi pitänyt maksaa, että sen olisi saanut tekemään keskipalkkahoitajan tunteja.
Sikäli tilanne on sairaanhoitajalle ikävä, että sinne sorvin ääreen kuitenkin tarvitaan se pätevä sairaanhoitaja (AMK), riippumatta hoitajien etenemismahdollisuuksista versus insinööri. Ja hoitajaliittojen näkemys nyt kai on, että sen hoitajan palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Kysymys ei minun kannaltani ole millään tavalla mielenkiintoinen, sillä ei ollut mitään tarvetta että heidän olisi tarvinnut tehdä töitä tietyssä rytmissä. Kääntäisin kysymyksen niin, että mitähän pitäisi maksaa hoitajalle, joka olisi terveydenhoidossa niin osaava, oma-aloitteinen ja vastuullinen, että pystyisi itsenäisesti hoitamaan asiakkaan alusta loppuun ilman, että jonkun tarvitsee selvittää mikä on vikana, valvoa työtä tai kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. Hän kehittäisi ja automatisoisi toimintatapoja proaktiivisesti, miettisi tuotekehitykseen uusia ratkaisuja ja ohjaisi omaa päivittäistä työtään (esim tekisi pidemmän päivän jos sellaiseen tarvetta on ilman, että kenenkään ulkopuolisen tarvitsee asiaa hänelle tulla kertomaan).

Ei myöskään haittaa jos hän laskuttaisi asiakasta 10-15ke kuussa.

 

[dana77]

Voin uskoa. Voitko Itse uskoa että toisella euromääräisesti palkka nousi 656 euroa ja toisella 876 euroa. Voitko myös uskoa että 876 eurolla ostaa enemmän pinaattipurkkeja kuin 656 eurolla.

Minä lähinnä uskon, että tuossa kymmenessä vuodess inflaatio on nostanut pinaattipurkkien hintaa niin paljon, että kumpikin saa ostettua tasan yhtä monta pinaattipurkkia kuin lähtötilanteessa. Toisinsanottuna pinaattipurkkien määrä ei ole kummallakaan muuttunut.

 

[benicio]

Kysymys ei minun kannaltani ole millään tavalla mielenkiintoinen, sillä ei ollut mitään tarvetta että heidän olisi tarvinnut tehdä töitä tietyssä rytmissä. Kääntäisin kysymyksen niin, että mitähän pitäisi maksaa hoitajalle, joka olisi terveydenhoidossa niin osaava, oma-aloitteinen ja vastuullinen, että pystyisi itsenäisesti hoitamaan asiakkaan alusta loppuun ilman, että jonkun tarvitsee selvittää mikä on vikana, valvoa työtä tai kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. Hän kehittäisi ja automatisoisi toimintatapoja proaktiivisesti, miettisi tuotekehitykseen uusia ratkaisuja ja ohjaisi omaa päivittäistä työtään (esim tekisi pidemmän päivän jos sellaiseen tarvetta on ilman, että kenenkään ulkopuolisen tarvitsee asiaa hänelle tulla kertomaan).

Ei myöskään haittaa jos hän laskuttaisi asiakasta 10-15ke kuussa.

Tästä on haisteltavissa pientä toksisuutta/asenteellisuutta. Koulutustason perusteella, sairaanhoitajan työ vaatii noita mainitsemiasi vastaavia kykyjä; esim kätilön koulutus on pitempi kuin insinöörin ja haluaisin kyllä nähdä 10k€/kk laskuttavan insinöörin joka naama peruslukemilla väittäisi tekevänsä vaativampaa työtä kuin kätilö. Olisi hauskaa jos hän vielä käyttäisi väittäessään sanoja "proaktiivinen", "automatisoitu toimintatapa" tai "tuotekehitys".

Joko hoitotyön vaativuus ei vastaa koulutustasoa, tai sitten palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.