Mainos

Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 497 235
  • 15 637

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Sairasta.

Mahtaisiko lopulta tulla laki mikä myös kumoaa sairaslomat. Jos on esim. masennuksen vuoksi sairaslomalla, niin laki toteaisi sinut työkykyiseksi ja pakottaisi töihin.

Eikö samalla kannattaisi lakiin säätää myös kohta, että pakkotyössä korvaus on perus kelan päivärahan suuruinen. :-D jos kerran ihmisen perusoikeuksia voidaan polkea, niin eikö kannattaisi polkea sitten kunnolla.
Vapaapäiviäkään ei tarvisi. Oikeastaan hoitaja voisivat muuttaa sinne palvelutaloon niin oltaisiin ympäri vuorokauden käytössä.

Hallitus ei halua puuttua neuvotteluihin mutta tekee työtaistelusta mahdotonta. On tämä perseestä.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
@Jani82 aikaisemmin homma sentään pyöri ja työntekijöitä oli sen verran riittävästi, että esimerkiksi varahenkilöt riittivät paikkaamaan puutteet. Vuosi vuodelta mennyt huonommaksi ja työvoima hävinnyt.

En tiedä miten tuon voisi järjestää eri tavalla, ettei turvallisuus vaarannu.

Sitten joku avi määrää, että jokaisella osastolla pitää olla hoitaja yövuorossa, ettei turvallisuus vaarannu. Aiemin riitti 2, sitten 3 ja nyt pitäisi olla 4 hoitajaa yövuorossa ja tästä syystä yksi osasto on kiinni, koska 4 hoitajaa öissä vie hoitajat päivävuoroista.

Tuohon pitäisi palkata hoitajia, mutta kun ei meinaa löytyä.
 
Viimeksi muokattu:

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
@Jani82 aikaisemmin homma sentään pyöri ja työntekijöitä oli sen verran riittävästi, että esimerkiksi varahenkilöt riittivät paikkaamaan puutteet. Vuosi vuodelta mennyt huonommaksi ja työvoima hävinnyt.

En tiedä miten tuon voisi järjestää eri tavalla, ettei turvallisuus vaarannu.
Ilmeisesti jättämällä ihmiset peteihin huoneeseen ja pidetään koko päivän samat sairaalavaatteet. Robotti vie ruoat. Vissiin sit voi voi jos ihminen ei itse osaa syödä.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
@Jani82 aikaisemmin homma sentään pyöri ja työntekijöitä oli sen verran riittävästi, että esimerkiksi varahenkilöt riittivät paikkaamaan puutteet. Vuosi vuodelta mennyt huonommaksi ja työvoima hävinnyt.

En tiedä miten tuon voisi järjestää eri tavalla, ettei turvallisuus vaarannu.

Sitten joku avi määrää, että jokaisella osastolla pitää olla hoitaja yövuorossa, ettei turvallisuus vaarannu. Aiemin riitti 2, sitten 3 ja nyt pitäisi olla 4 hoitajaa yövuorossa ja tästä syystä yksi osasto on kiinni, koska 4 hoitajaa öissä vie hoitajat päivävuoroista.

Tuohon pitäisi palkata hoitajia, mutta kun ei meinaa löytyä.
Niin aikaisemmin. Yhä tilanne ei tästä tule tulevaisuudessa parantumaan kun ikäluokat ovat pienempiä, tällöin vaihtoehtona on muuttaa koko järjestelmä tai jatkaa nykymallilla, mutta huomioida se riittämätön henkilöstö.

Yhä entistä isompi osa tehtävistä on vain pakko tavalla tai toisella automatisoida jo ihan potilasturvallisuuden takia.
Se, että tehdään täysin järjettömiä mitoituksia on yksi asia, jolla ongelmat on täysin itseaiheutettuja porukkaa ei tulla saamaan kaikkialle noiden mitoitusten mukaisesti niin vaihtoehto on isontaa yksiköitä silloin on mahdollista saada riittävästi porukkaa pienemmissä yksiköissä se ei tule onnistumaan.

Ei niitä löydy kun henkilöstöä puuttuu kaikilta aloilta. Ei hoitoala eroa niistä mitenkään muuten kuin se on ainut, jossa muutoksia ei ole vielä haluttu tehdä on eletty vanhan mallin mukaan.

Realistina tässä todennäköisesti itse kuolee ennen eläkkeelle pääsyä niin ei tarvitse huolehtia omalta kohdalta ja vaikka pääsisi eläkkeelle niin hoitokodeissa robotit hoitavat varmasti vähintäänkin ruuan ja lääkkeiden jakelun kokonaan. Todennäköisesti myös iso osa "hoitotoimenpiteistä" pesut yms. tehdää myös robottien puolesta, se on tulevaisuutta, joka tulee myös terveydenhuoltoon ennemmin tai myöhemmin uskotaan sitä tai ei.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Niin aikaisemmin. Yhä tilanne ei tästä tule tulevaisuudessa parantumaan kun ikäluokat ovat pienempiä, tällöin vaihtoehtona on muuttaa koko järjestelmä tai jatkaa nykymallilla, mutta huomioida se riittämätön henkilöstö.

Yhä entistä isompi osa tehtävistä on vain pakko tavalla tai toisella automatisoida jo ihan potilasturvallisuuden takia.
Se, että tehdään täysin järjettömiä mitoituksia on yksi asia, jolla ongelmat on täysin itseaiheutettuja porukkaa ei tulla saamaan kaikkialle noiden mitoitusten mukaisesti niin vaihtoehto on isontaa yksiköitä silloin on mahdollista saada riittävästi porukkaa pienemmissä yksiköissä se ei tule onnistumaan.

Ei niitä löydy kun henkilöstöä puuttuu kaikilta aloilta. Ei hoitoala eroa niistä mitenkään muuten kuin se on ainut, jossa muutoksia ei ole vielä haluttu tehdä on eletty vanhan mallin mukaan.

Realistina tässä todennäköisesti itse kuolee ennen eläkkeelle pääsyä niin ei tarvitse huolehtia omalta kohdalta ja vaikka pääsisi eläkkeelle niin hoitokodeissa robotit hoitavat varmasti vähintäänkin ruuan ja lääkkeiden jakelun kokonaan. Todennäköisesti myös iso osa "hoitotoimenpiteistä" pesut yms. tehdää myös robottien puolesta, se on tulevaisuutta, joka tulee myös terveydenhuoltoon ennemmin tai myöhemmin uskotaan sitä tai ei.
Mitoitushan ei pienene vaikka yksikkö olisi iso? Tuntuu että "pelaat" tätä kuin jotain mobiilipeliä.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Ilmeisesti jättämällä ihmiset peteihin huoneeseen ja pidetään koko päivän samat sairaalavaatteet. Robotti vie ruoat. Vissiin sit voi voi jos ihminen ei itse osaa syödä.
Et ihan väärässä ole. Joissain sairaaloissa maailmalla jo robotti kuljettaa ruoankuljetusvaunuja ja vie osastolle, jossa sitten apuhenkilöstö jakaa ruoat potilaille. Suomessakin sairaaloissa on käytössä hajautettu jakelu jossa ruoat kasataan ravintokeskuksessa tarjottimille, viedään kuljetusvaunuihin joilla on lämmitys ja jäähdytys joten ruoka pysyy kuumana/kylmänä tarjoiluun asti. Joissain paikoissa hoitajat jakajat ruoat, joissain apuhenkilöstö.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Et ihan väärässä ole. Joissain sairaaloissa maailmalla jo robotti kuljettaa ruoankuljetusvaunuja ja vie osastolle, jossa sitten apuhenkilöstö jakaa ruoat potilaille. Suomessakin sairaaloissa on käytössä hajautettu jakelu jossa ruoat kasataan ravintokeskuksessa tarjottimille, viedään kuljetusvaunuihin joilla on lämmitys ja jäähdytys joten ruoka pysyy kuumana/kylmänä tarjoiluun asti. Joissain paikoissa hoitajat jakajat ruoat, joissain apuhenkilöstö.
Mutta usein tarvitsee kuitenkin sen hoitajan syöttämään. Totta kai erilaiset apuvälineet ovat tärkeitä etenkin nyt , kun palvelutaloissa on yhä huonokuntoisempaa (ja myös ylipainoisempaa) väkeä. Niihin toki tärkeä panostaa mutta ei se pelkkä robottihoitaja kyllä meidän elinaikana tule niitä mummoja hoitamaan.
 

Konson Antti

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mutta usein tarvitsee kuitenkin sen hoitajan syöttämään. Totta kai erilaiset apuvälineet ovat tärkeitä etenkin nyt , kun palvelutaloissa on yhä huonokuntoisempaa (ja myös ylipainoisempaa) väkeä. Niihin toki tärkeä panostaa mutta ei se pelkkä robottihoitaja kyllä meidän elinaikana tule niitä mummoja hoitamaan.
Esimerkiksi leikkausrobotit, mitä käytetään täälläkin esimerkkinä robotisaatiosta, ovat tarkempia kuin ihmiset, mutta vaativat kyllä sen liikkumattoman potilaan ja edelleen sen lääkärin.

Varmasti tulee vielä joskus robotti joka kykenee pesemään sen vastahakoisen muistisairaan, mutta onhan sinne aika pirusti matkaa.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Veronalennuksissa ihmisille jää enemmän käteen, mutta tässä tapauksissa ei jää. Kaikkien verot nousevat ja pieni joukko saa palkankorotuksen. Kokonaissumma ei kasva senttiäkään. Päinvastoin, veronalennuksissa tulee positiivisia dynaamisia vaikutuksia (syntyy x määrä uusia työpaikkoja), mutta veroja korottaessa nämä dynaamiset vaikutukset ovat negatiivisia (korotuksen jälkeen ei kannata enää kannata palkata/käydä töissä).

Mukavaa kuulla, että näet että nimenomaan kokoomuksessa talousosaaminen on niin vahvaa, että nämä ovat heille perusasioita. Saisivat olla kaikille muillekin.
Ja sitten kun kysytään puolueettomilta talouden asiantuntijoilta ovatko dynaamiset vaikutukset veroja alentaessa suurempia kuin valtion talouteen tuleva lovi verovähennyksistä, he sanovat että tuskinpa, koska on vaikea erottaa veronalennuksesta tulevia hyötyjä yleisen markkinatilanteen paranemisesta. Kokoomuksen viesti ei tätä viestiä tietenkään sisällä, vastuu on puhtaasti kuulijalla. Veroja nostettaessa tai laskettaessa, kokonaissumma laskee, koska valtion annetuista euroista 100% ei palaudu talouteen.

Eli tässä tapauksessa, jos sairaanhoitajat saisivat mojovan liksankorotuksen, dynaamiset vaikutukset voisivat olla: työntekijöiden siirtyminen takaisin hoitoalalle, heille parempi ostovoima (ml. korkeampi verotus), työvoimapula niillä matalapalkka-aloilla (palveluala?) joista henkilöstö siirtyy hoitoalalle ja näillä aloilla on pakko nostaa tuottavuutta jos aikoo selvitä hengissä. Tarvitaan uusia innovaatioita, paremmin tuottavaa työtä ja sitä kautta verotuloja. Lopulta, tässä on se sama logiikka joka toimii veroja alentaessa. Ja kummastakaan ei pystytä varmuudella sanomaan että skenaario todella toteutuu kun veropäätöksiä tehdään.

Tuo 3% oli vastaus toisen nimimerkin kysymykseen, että riittäsikö 1% korotus. Siinä ei siis vielä siinä vaiheessa otettu millään tavalla kantaa olisiko nettovaikutus positiivinen vai ei, todettiin vain että ei riittäisi. Lasketaan nyt, että keskituloisella tuo 3% tarkoittaisi noin tuhatta euroa vuodessa lisää maksettavaa. Sen perusteella voi laskea, että ovatko ihmiset siihen valmiita. Minä en ole.

Ja mikä olisi sellainen verolista mistä mielellään maksaisit lisää veroa? Verotuspäätöksiä tehdessä ei kysytä ottaako päähän jos verot nousee. Lähtökohta on valtion kassa ja sen täyttö, ei se v-tuttaako. Omaan ostokäyttäymiseen lisätuloilla tai menoilla ei ole mitään vaikutusta, ostan ne tarvikkeet ja palvelut joita haluan ja loput jää säästöön, pois talouden kierrosta. Valitettavasti, koska parempihan se olisi että euro kiertäisi maan taloudessa kun se lepäisi säästöissä.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Niin, vähän niinkuin Anton Lundell tienaa Floridassa tuplaten enemmän kuin huomattavasti meritoituneempi Joe Thornton? Miksei samoja markkinatalouden lakeja voisi soveltaa myös normaalissa työelämässä? Jos sen nuoremman koodarin panos ja merkitys firmalle on parempi kuin sen jo firmalle panoksensa antaneen, miksei siitä voisi palkita avokätisemmin..?

edit. No joo, periaatteessa ollaan siis samaa mieltä, nyt kun luin viestisi uudestaan...

Näinhän se, tosin jos julkisella ei olisi niitä paljon puhuttuja ikälisiä, niin palkkakehitys olisi siellä vielä nykyistäkin verkkaisempaa. Sen tiedän että esimerkiksi oikeuspuolella on jaossa pisteitä osaamisesta kyllä, mutta niissäkin on tiukat katot. Yhdessä ikälisän ja yleiskorotuksen kanssa vaikuttavat sitten.

Mielenkiintoista nähdä kuinka paljon molemmat puolet tulevat vastaan. Löytyisikö osapuolilla joku perinteinen puoliväli tms.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ja sitten kun kysytään puolueettomilta talouden asiantuntijoilta ovatko dynaamiset vaikutukset veroja alentaessa suurempia kuin valtion talouteen tuleva lovi verovähennyksistä, he sanovat että tuskinpa, koska on vaikea erottaa veronalennuksesta tulevia hyötyjä yleisen markkinatilanteen paranemisesta. Kokoomuksen viesti ei tätä viestiä tietenkään sisällä, vastuu on puhtaasti kuulijalla. Veroja nostettaessa tai laskettaessa, kokonaissumma laskee, koska valtion annetuista euroista 100% ei palaudu talouteen.

Eli tässä tapauksessa, jos sairaanhoitajat saisivat mojovan liksankorotuksen, dynaamiset vaikutukset voisivat olla: työntekijöiden siirtyminen takaisin hoitoalalle, heille parempi ostovoima (ml. korkeampi verotus), työvoimapula niillä matalapalkka-aloilla (palveluala?) joista henkilöstö siirtyy hoitoalalle ja näillä aloilla on pakko nostaa tuottavuutta jos aikoo selvitä hengissä. Tarvitaan uusia innovaatioita, paremmin tuottavaa työtä ja sitä kautta verotuloja. Lopulta, tässä on se sama logiikka joka toimii veroja alentaessa. Ja kummastakaan ei pystytä varmuudella sanomaan että skenaario todella toteutuu kun veropäätöksiä tehdään.
Jos (luvut helppoja tasalukuja) vaikka 100t henkeä saa 5% korotukset ja miljoonalta (korotuksen saaneet mukaan luettuna) kerätään 3% enemmän veroja, missä tässä on se nollasummapelin plussaosio ostovoiman kannalta? Samalla valtio (tai tähän liittyvät toimijat) maksaa tuon korotuksen ja koittaa kerätä juuri tuon kattavan summan veroina takaisin eli missä tässä kohti on se plussapuoli?

Tuohon kun lisätään inflaatio, mahdolliset korkojen nousut sekä energian kallistuminen, missä on se mahdollinen plussa?

Karkeasti ajateltuna sairaanhoitajan saama korotus häviää verotukseen paremmin palkatun yksityisellä palkkatyössä olevan puolisin verotukseen. Kyllä tässäkin se plussa varmaan jossain on.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ja sitten kun kysytään puolueettomilta talouden asiantuntijoilta ovatko dynaamiset vaikutukset veroja alentaessa suurempia kuin valtion talouteen tuleva lovi verovähennyksistä, he sanovat että tuskinpa, koska on vaikea erottaa veronalennuksesta tulevia hyötyjä yleisen markkinatilanteen paranemisesta. Kokoomuksen viesti ei tätä viestiä tietenkään sisällä, vastuu on puhtaasti kuulijalla. Veroja nostettaessa tai laskettaessa, kokonaissumma laskee, koska valtion annetuista euroista 100% ei palaudu talouteen.
Tässä on nyt jo kysymyksen asettelu täysin metsässä. Veronalennusten/korotusten taloudellinen vaikutus verokertymään kussakin tilanteessa riippuu kyseinen veron määrästä eli joskus korotus kannattaa ja joskus ei. Lafferin käyrä on kiistatta vaikea konsepti, mutta tämä Uuden Suomen kolumnissa esitety laskelma on yksi parhaista helpoista esityksistä asiasta. Mutta ei veronalennukset aina kasvata verokertymää tietenkään. Omana halpahintaisena populistisena heittona esittäisin, että veroasteen tulisi olla noin 38% tietämissä.

Sivumennen on kuitenkin sanottava, että vaikka veronkorotukset eivät joissain tapauksissa nostaisi verokertymää, niin ne voivat silti olla perusteltuja. Yhteiskunnan tehtävä kun ei ole kerätä maksimimäärää veroja, vaan tuottaa kansalaisille maksimimäärä hyvinvointia. Loppujenlopuksi kysymys on, että jos palveluihin käytettävä euromäärä pysyisi eurolleen samana, niin pystyykö ihminen hankkimaan enemmän hyvinvointia itselleen käyttämällä rahansa itse vai niin että yhteiskunta ottaa hänen rahansa ja päättää niiden käytöstä hänen puolestaan. Tämä on se oleellinen kysymys ja ihmettelen miten paljon löytyy ihmisiä, joiden mielestä joku muu osaa päättää asiasta paremmin kuin he itse.

korostan vielä, että yhteiskunta pystyy ja sen kannattaa tuottaa tietyt palvelut paljon paremmin kuin ihmiset itse. Esim valtateiden rahoittaminen yksityisiltä kerättäviltä tiemaksuilta on valtavan tehoton ja huono tapa. Rahojen kerääminen työllistää ja maksaa ihan poskettomasti suhteessa kokonaisuuteen, joten tuollainen palvelu kannattaa rahoittaa verovaroin. Sitten taas valtion tehtävä ei ole ottaa ihmisten rahoja ja päättää heidän puolestaan minkälaista kulttuuria he haluavat nauttia (saati sitten tuottaa sitä), vaan sen jokainen yksilö voi aivan vapaasti päättää itse omalta kohdaltaan omilla rahoillaan.
Eli tässä tapauksessa, jos sairaanhoitajat saisivat mojovan liksankorotuksen, dynaamiset vaikutukset voisivat olla: työntekijöiden siirtyminen takaisin hoitoalalle, heille parempi ostovoima (ml. korkeampi verotus), työvoimapula niillä matalapalkka-aloilla (palveluala?) joista henkilöstö siirtyy hoitoalalle ja näillä aloilla on pakko nostaa tuottavuutta jos aikoo selvitä hengissä. Tarvitaan uusia innovaatioita, paremmin tuottavaa työtä ja sitä kautta verotuloja. Lopulta, tässä on se sama logiikka joka toimii veroja alentaessa. Ja kummastakaan ei pystytä varmuudella sanomaan että skenaario todella toteutuu kun veropäätöksiä tehdään.
edelleen tämä on logiikka ontuu. Julkisen puolen työntekijämäärän kasvu ei taloutta kasvata, mutta yksityisen puolen supistuminen pienentää kakkua. Jos tuottavuus ei nouse, niin siellä ei selvitä hengissä. Insentiivit ovat jo nyt kunnossa, joten tämän myötä ei innovaatioita ole odotettavissa.
Ja mikä olisi sellainen verolista mistä mielellään maksaisit lisää veroa? Verotuspäätöksiä tehdessä ei kysytä ottaako päähän jos verot nousee. Lähtökohta on valtion kassa ja sen täyttö, ei se v-tuttaako.
Teoriassa voisin vastata, että maanpuolustus, mutta en nyt viitsi. Tämän maan julkisessa sektorissa on niin monen miljardin edestä korjattavaa, että meillä ei olisi mitään tarvetta korottaa veroja jos nämä korjattaisiin ja hoitajillekin olisi varaa maksaa enemmän. Olen tämän saman tässä keskustelussa jo pari viikkoa sitten tuonut selkeästi esin. Kuitenkaan kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Tarvitsee tehdä joko uudistukset tai sitten olla maksamatta paria pinnaa isompia korotuksia, mutta molempia ei voi saada.

Ei verojen maksu suomeen ole mikään pakko, vaan siinä kysytään joka kerta että vituttaako niin paljon, että vielä suostuu jatkamaan. Olen viime vuosina vasta alkanut tekemään tietyt ostokseni ulkomailta, jotta niistä ei tarvitse maksaa veroa Suomeen (esim auto, alkoholi yms kulutustavarat). Myös tekemänsä työn määrää voi säädellä. Jos ei koe saavansa veroille vastinetta on tyhmää tehdä lisätöitä joista maksaa 50% veroja, vaan on vaan tekemättä. Samaten pääomatulojen suhteen veroja voi suunnitella ja viimeisinä vaihtoehtoina on holdingfirman perustaminen ja/tai muutto ulkomaille. Ja tokihan sijoituspäätöksiä tehdessä jokainen suomessa kerätty veroeuro tekee suomalaisista sijoituskohteista vähemmän houkuttelevia.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Voisiko joku valottaa hieman, että mitä tuo "joukkoirtisanoutuminen" liittojen toimesta nyt sitten mahtaa tarkoittaa? Liitto siis painostaa jäseniään irtisanoutumaan työstään?

Että silleen...
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport

Okei no tuo on kyllä vitun noloa on hoitajien vaatimuksesta mitä mieltä tahansa.
Nyt on kyllä Yleltä iso moka. Voihan tätä taas selitellä miten päin vaan, mutta totuus on se, että sinne on Tehyn pj pyydetty ja hän on ollut sinne menossa kunnes haastattelu onkin peruttu. Vaikea nähdä että yle olisi luopunut noin herkullisesta taisteluparista ihan vaan huvinvuokseen.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Voisiko joku valottaa hieman, että mitä tuo "joukkoirtisanoutuminen" liittojen toimesta nyt sitten mahtaa tarkoittaa? Liitto siis painostaa jäseniään irtisanoutumaan työstään?

En tiedä, onko tuon valottaminen edes mahdollista. Liitto ei kaiketi voi ainakaan virallisesti painostaa ketään irtisanoutumaan - kuinka pitkäksi aikaa liitto ottaisi hoitajien palkat kannatettavakseen? Lakko-oikeuden vieminen kertoo Suomen pahasta tilanteesta ja siitä, että julkisella tilanne on kovin tiukka. Kuten nytkin jokainen näkee kevään kulusta niin yhden ammattikuntan palkkavaatimukset johtavat siihen, että niitä samoja prosentteja vaaditaan jokaisen muunkin toimijan puolelta.

Koska olen tuleva opettaja niin uskaltaudun tässä avautumaan ainoastaan siitä, millaisia korotuksia opettajat oikeastaan tarvitsevat? Huomioiden opettajien työaika sekä nykyinen palkka niin mielestäni opettajat eivät kyllä ole palkkakuopassa vaan enemmänkin keskituloisina liikkeellä. Se vaan on niin, että jos näille laitetaan 3 % niin sen haluavat muutkin - jos hoitajille niin sitten kaikille muillekin. Kovin vaikea tästä on löytää kovin miellyttävää vastausta, kun ihmistyölle ei voida laskea kunnolla tuottavuutta, vaikka yleinen diskurssi siinäkin on, että sillä pitäisi olla jokin tuottavuus.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Voisiko joku valottaa hieman, että mitä tuo "joukkoirtisanoutuminen" liittojen toimesta nyt sitten mahtaa tarkoittaa? Liitto siis painostaa jäseniään irtisanoutumaan työstään?

Että silleen...

Jokainen hoitaja tekee itsenäisen päätöksen allekirjoittaa eroilmoituksensa. Näin toimittiin vuonna 2007, ei ole uusi juttu kiistaosapuolille.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
....Koska olen tuleva opettaja niin uskaltaudun tässä avautumaan ainoastaan siitä, millaisia korotuksia opettajat oikeastaan tarvitsevat? ...

Opettajien palkka olisi ok, jos saisivat keskittyä ydintehtäväänsä, opettamiseen. Nykyisessä tilanteessa opettajat joutuvat tekemään liian paljon sellaisia töitä, jotka eivät kuulu opettajan työhön. Tähän on kaksi syytä.

Ensinnäkin kouluissa on liian vähän moniammatillista osaamista ja sen toteuttajia. Liian vähän koulunkäynnin ohjaajia, psykologeja sekä yleensä oppilaita tukevia aikuisia.

Toisekseen virastoissa istuvat virkahenkilöt keksivät vuoden aikana kohtuuttomia määriä kehitysprojekteja.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nykyisessä tilanteessa opettajat joutuvat tekemään liian paljon sellaisia töitä, jotka eivät kuulu opettajan työhön

Olen tästä eri mieltä. Ja eihän tämä koske vain opettajia: tehtävät laajenevat joka paikassa, mutta kysymys kuuluu, mihin vertaat tätä? Eihän tuota muuta henkilökuntaa ole ennen ollut koulussa yhtään sen enempää kuin nytkään, mutta tästä huolimatta opettajat ovat ennen pärjänneet samanlaisen oppilasmäärän kanssa. Ongelmaa ratkaisemaan on jo tuotu erityisluokat, jotka puolestaan ovat kymmenien tutkimusten aikana osoittaneet täysin tehottomuutensa. Niissä oppilaat oppivat huonommin kuin muissa luokissa, mutta opettajalle jää vähemmän työtä, kun vaikeat oppilaat voidaan siirtää pois. Kyllä yhteiskunnallinen muutos ja tehtävien laajeneminen koskee koko työelämää - ei pelkästään opettajia. Yksi yliopistotutkintojen perusominaisuus on niiden konkretisoimattomuus sopimaan juuri tiettyyn tehtävään. Opettajan ydintehtävä on opettaa - mutta ihan yhtä tärkeää opettamistekemistä on informaalin oppimisen mahdollistaminen - kuitenkin koululla on funktionsa kansalaisuuden muovaajana.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo

Okei no tuo on kyllä vitun noloa on hoitajien vaatimuksesta mitä mieltä tahansa.
Hetkeäkään en usko, että journalistinen päätösvalta olisi pysynyt toimituksella.

Jos ministeri sanoo, ettei tule samaan haastatteluun ay-pomon kanssa, niin Ylekin mieluummin pitää ministerin tyytyväisenä kuin sen ay-pomon. Vieraat eivät valitettavasti ole samanarvoisia, eikä ministeriä ole varaa suututtaa. Ay-pomon voi suututtaa, kun vihaisia ne ovat muutenkin.

Tietenkin Lindéniltä täysin venäläistä toimintaa, jos/kun ei suostunut battleen. Tosin Rytkönenkin voisi esittää sanojensa todisteeksi sen vieraista kertovan tekstiviestin, jos sellainen kerran on olemassa. Ehkei hänkään kuitenkaan uskalla, koska silloin Ylen ovet sulkeutuisivat Rytköseltä pitkäksi aikaa.

Joka tapauksessa aika taitava temppu Rytköseltä, oli totta tai ei.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen tästä eri mieltä. Ja eihän tämä koske vain opettajia: tehtävät laajenevat joka paikassa, mutta kysymys kuuluu, mihin vertaat tätä? Eihän tuota muuta henkilökuntaa ole ennen ollut koulussa yhtään sen enempää kuin nytkään, mutta tästä huolimatta opettajat ovat ennen pärjänneet samanlaisen oppilasmäärän kanssa. Ongelmaa ratkaisemaan on jo tuotu erityisluokat, jotka puolestaan ovat kymmenien tutkimusten aikana osoittaneet täysin tehottomuutensa. Niissä oppilaat oppivat huonommin kuin muissa luokissa, mutta opettajalle jää vähemmän työtä, kun vaikeat oppilaat voidaan siirtää pois. Kyllä yhteiskunnallinen muutos ja tehtävien laajeneminen koskee koko työelämää - ei pelkästään opettajia. Yksi yliopistotutkintojen perusominaisuus on niiden konkretisoimattomuus sopimaan juuri tiettyyn tehtävään. Opettajan ydintehtävä on opettaa - mutta ihan yhtä tärkeää opettamistekemistä on informaalin oppimisen mahdollistaminen - kuitenkin koululla on funktionsa kansalaisuuden muovaajana.

Miten opettajan tehtävä on laajentunut? Eikö opettajan tehtävä ole edelleen opettaa ja kasvattaa?

Maailma on muuttunut, onneksi. Nykyään koulussa on monenlaisia oppilaita, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea. Inkluusio on hieno juttu, teoriassa.

Ennen erityisoppilaat sijoitettiin tarkkikselle tai erityiskouluihin. Opettajien asema yhteiskunnassa ja auktoriteetti oli täysin eri tasolla. Lainsäädäntö oli yksinkertaisempaa, tiedonsiirto oli helppoa.

Tänä päivänä tavoitteena on, että kaikki ikäluokan oppilaat käyvät koulunsa lähikoulussa ja tarvittava tuki tuodaan sinne. Hieno ajatus, mutta kuten sanoin, toimii vain teoriassa.

Opettajien koulutus valmistaa opettamiseen, pedagogiseen työskentelyyn. Luokanopettajan koulutuksessa saa valmiudet kasvatukseen, aineopettajilla tämä taitaa jäädä opettajan oman persoonan ja mielenkiinnon varaan.

Nykyään lapset saavat erilaisia diagnooseja ja osaaminen esim. Nepsy lapsien käyttäytymisen ymmärtämiseen on kasvanut paljon. Kun tähän lisätään lainsäädännön muutokset, mm. tiedonsiirron vaikeutuminen ja raportointivelvollisuuden lisääntyminen, tarvittaisiin kouluihin lisää moniammatillista väkeä.

Kuten olen sanonut, inkluusio on hieno juttu. Valitettavasti kuntapäättäjät pilaavat hienon ajatuksen poliittisilla päätöksillä eli eivät anna tarvittavia resursseja. Kun luokassa on useampi oppilas, joka tarvitsee tukea ja yksi opettaja, inkluusio ei olekaan hieno juttu.

Opettaja joutuu olemaan liian usein sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi.

Kotien murheet näkyvät suoraan luokassa, jossa opettaja sitten selvittelee poissaoloja, väsymystä ja masennusta. Oppilas näyttäytyy luokassa poissaolevana, hiljaisena, likaisena ja ehkä jopa itseään vahingoittavana.

Samaan aikaan luokassa voi olla oppilas, jolla on selkeät ADHD oireet, autismin kirjon piirteitä tai suuria oppimisvaikeuksia, mutta psykologille on vuoden jono.
 
Viimeksi muokattu:

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
@TosiFani arvostan valtavasti tätä asiallista ja pitkää vastausta. Koska olet selvästi vihkiytynyt asiaan sen vaatimalla paneutumisella ja sinulla on käytännön kokemusta ajatuksiesi tueksi, on hyvin vaikeaa suoraan kiilata väittämään, miten asia oikeasti on.

En halua argumentoida ajatustasi vastaan, mutta edelleen se iso kysymys kuuluu, miten aikaisemmin asian kanssa on menetelty? Oma käsitykseni on se, etteivät luokkakoot ole kasvaneet ja tulkitsen, että ainakin implikoit jossakin määrin oppilasmateriaalin muutosta tekstissäsi. Oma käsitykseni on se, että resursseja on hukutettu kouluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin - mutta mistä se kunta niitä resursseja nyhjäisee? Jos opettajan tehtäväkenttä laajenee liikaa sen perinteisestä muodosta niin onko resurssien hyvää ja oikeaa käyttöä työntää tuo resurssi opettajan valmiiksi hyvään palkkaan? Ja ihan aidosti - minun näkökulmastani opettaja on vähintään sellainen työ, jossa saa kohtuullista korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Nyt tämä opettajien puuttuva resurssi tulee ikään kuin palkkapöytään teemaksi, vaikka se oikea teemahan olisi antaa resursseja hankkia sinne kouluun niitä tarvittavia ammattihenkilöitä, jotka eivät ole opettajia eikä heille tarvitse maksaa opettajan palkkaa. Ei kai opettajien palkan nostaminen lähtökohtaisesti ole mikään ratkaisu?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En halua argumentoida ajatustasi vastaan, mutta edelleen se iso kysymys kuuluu, miten aikaisemmin asian kanssa on menetelty? Oma käsitykseni on se, etteivät luokkakoot ole kasvaneet ja tulkitsen, että ainakin implikoit jossakin määrin oppilasmateriaalin muutosta tekstissäsi. Oma käsitykseni on se, että resursseja on hukutettu kouluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin - mutta mistä se kunta niitä resursseja nyhjäisee? Jos opettajan tehtäväkenttä laajenee liikaa sen perinteisestä muodosta niin onko resurssien hyvää ja oikeaa käyttöä työntää tuo resurssi opettajan valmiiksi hyvään palkkaan? Ja ihan aidosti - minun näkökulmastani opettaja on vähintään sellainen työ, jossa saa kohtuullista korvausta menetetystä vapaa-ajasta...

Aikaisemmin on ollut erityisluokkia ja -kouluja, joissa ovat työskennelleet erityisopettajat. Työn tehokkuuden näkökulmasta tapa oli parempi, kymmenen oppilasta per erityisopettaja.

Nyt nämä kymmenen oppilasta jaetaan perusluokkiin, joihin jokaiseen pitäisi saada myös sitä erityisopetuksen resurssia. Tämä vaatisi lisää rahaa koulun budjettiin. No rahaa ei tule tarpeeksi, mikä tarkoittaa että perusluokan opettaja venyy. Hän täyttää kolmiportaisen tuen kaavakkeet, pitää yhteyttä sosiaalitoimeen, nuorisopsykiatriaan, sijoituspaikkaan, huoltajiin, sairaalakouluun, kuraattoriin jne.

Luokassa syntyy ongelmia, mikä johtaa palavereihin, vanhempien yhteydenottoihin, opetuksen tason putoamiseen jne.

Maalailen vähän isolla pensselillä, mutta tätä inkluusio pahimmillaan synnyttää. Edelleen, kannatan sydämen pohjasta inkluusiota, mutta vain kun siihen osoitetaan tarvittavat resurssit.

Minusta opettajien palkat ovat ok, työolosuhteet eivät aina.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
Jokainen hoitaja tekee itsenäisen päätöksen allekirjoittaa eroilmoituksensa. Näin toimittiin vuonna 2007, ei ole uusi juttu kiistaosapuolille.
Ja muistoksi jäi vielä "Tahdon asialla"-koru.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös