Tämä koko alan flätti palkkamalli on oikeasti ongelma niin hoitoalalla kuin kunnissa yleisemminkin.
Se on kylmäävä fakta, että työvoimaa ei tule olemaan tuollekkaan alalle sen enempää kuin nykyisin.Eli omaiset jätetään kitumaan omaishoitajan roolissaan, kun ei tää nykyinen systeemi toimi.
Sori, et saa lomaa.
Suurin osa ajasta omalla osastolla menee käytännössä vahtimiseen. Hoidollista työtä on varsin vähän loppujen lopuksi, koska asiakaskunta on pääosin kotona asuvaa eri tyyppistä muistisairasta. Osa on todella hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta päässä ei liiku mikään. Tämä myös tarkoittaa sitä, että hoitajien määrä on hieman korkeampi kuin palvelutaloissa, joissa asiakaskunta on jo matkalla kohti viimeistä suoraa. Meillä asiakkaat ovat vasta kääntymässä pikkuhiljaa tuolle suoralle ja kohti palveluasumista.
Välillä sitten on toki normaalia haavanhoitoa, avanteita, vuoteeseen hoidettavia jne. mutta pääosa on ohjattavissa tai pienillä fyysisillä avuilla. Hygieniasta ei juuri kenestäkään ei ole enää huolehtimaan.
Kun huomioidaan sekin seikka, että näiden asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti vuosi vuodelta ja resurssit ovat jo nyt ihan perseestä. Olisi hienoa kuulla mikä se uusi ajatusmalli mahtaa olla, jolla hoidetaan suurempi asiakasmäärä pienemmillä resursseilla, samalla kun omaishoitajat ovat jatkuvasti ihan loppu ja väsyneitä.
Joka kuukausi tulee vastaan ihan kamalia tilanteita omaishoitajien kertomana. Ja kun peilaa viikon lah-jaksoa sitten kotona selviytymiseen, niin kyllä välillä hirvittää asiakkaan lähtiessä kotiin taas.
Voi herranjestas miten typerää näsäviisastelua. Tiedät tasan tarkkaan mitä tarkoitin.Eli ongelma on että "pakkolakia" ei tehty ennen kuin lakko alkoi? ok. Minä kuvittelin että ongelma oli lain sisältö.
Olisiko mahdollista että esimerkiksi Espoossa, jossa on pula Varhaiskasvatuksen opettajista, uudelle rekrylle maksaa reilusti taulukkoa enemmän nostamatta muiden saman yksikössä tai samassa kaupungissa jo työskentelevien palkkoja?
En siis puhu siitä minimaalisesta henkilökohtaisesta lisästä vaan paljon isommasta erosta.
Olisin ehkä kuollut jos pelastuslaitos lakkoilisi ja valtio ei siihen puuttuisi. Oli alakerrassa tulipalo.Vaikka minä en tunnetusti pakkolakia kannata, niin ihan mielenkiinnosta kyselen että miten itse näkisit tilanteen olevan muiden yhteiskunnan kannalta kriittisten työntekijöiden kanssa? Pitäisikö esim poliiseilla ja palomiehillä olla rajoittamaton oikeus lakkoilla? Tulipalohan on varsin vähän, mutta olisi mielenkiintoista nähdä poliisien lakko.
Ei riitä. Hoitajia on Suomessa 150 000 kpl. Poskettomimmat palkkapyynnöt mitä on kuultu ovat 3,6% vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan YLI muiden. Tuo tarkoittaa siis 20% korotusta. Kun hoitajien keskiansiot ovat sen kolmisen tuhatta euroa, niin tuo tarkoittaisi 600e kuussa eli sivukuluineen kustannus olisi lähes 10k€ vuodessa. Eli hoitajien määrällä kerrottuna lisäkustannus olisi 1,5 miljardia euroa joka vuosi. Opettajia on pyöreästi 75 000. Vaikka heidän korotuksensa olisikin vain maltillinen 5%, niin siitäkin tulee helposti 250 miljoonaa euroa. Sitten on toki muu kunta-ala. Varovaisestikin päästään pariin-kolmeen miljardiin. Valtio kerää ansiotuloveroa 6-8 miljardia euroa vuosittain ja kunnat parikymmentä miljardia. Jos veroprosentti on tavallisella ihmisellä tähän asti ollut noin 25%, niin sitä pitäisi helposti nostaa jopa 28%:iin, jotta kasvaneet menot saataisiin katettua.Vaikea rastihan tämä hoitajien, lastenhoitajien ja opettajien asia on. Toisaalta helvetin tärkeitä omassa työssään ja arvostan kovasti mutta kääntöpuolella on sitten se, kuinka paljon täytyy kaikkien maksaa lisää veroja, jotta tämä arvostuksen nousu saadaan maksettua? Riittääkö prosentti? Sitten kun se kehveli vieköön on vielä semmoinen homma, että näillä mainituilla ammattiryhmillä veroprosentin nousu kuitenkin syö ison osan palkankorotuksen tuomasta hyödystäkin.
Teknisesti olisi, käytännössä ehkä ei. Pointti varmaan että koko Espoossa pitäisi maksaa selvästi enemmän, kaikille. Vrt. joku Kajaani.
Ihan perseestähän tuommoinen olisi noin kategorisesti toteutettuna. Vasta valmistunut, aika osaamaton ja täysin kokematon uusi työntekijä saisikin huomattavasti isompaa palkkaa kuin jo pidempään töissä ollut, ammattitaitonsa jo osoittanut opettaja.Olisiko mahdollista että esimerkiksi Espoossa, jossa on pula Varhaiskasvatuksen opettajista, uudelle rekrylle maksaa reilusti taulukkoa enemmän nostamatta muiden saman yksikössä tai samassa kaupungissa jo työskentelevien palkkoja?
En siis puhu siitä minimaalisesta henkilökohtaisesta lisästä vaan paljon isommasta erosta.
Minä en tiedä, kerto ihmeessä miksi lakon aikana tehty laki on oikeuksien polkemista, mutta ennen lakkoa ei?Voi herranjestas miten typerää näsäviisastelua. Tiedät tasan tarkkaan mitä tarkoitin.
Mutta näinhän se menee yksityisellä sektorilla (teollisuudessa). Ei yksityiset maksa samasta työstä samaa palkkaa, eikä palkkaa makseta sen enempää kokemuksen, koulutuksen tai pätevyyden perusteella. Palkka maksetaan sen mukaan, paljonko työntekijän arvellaan tuovan asiakkailta rahaa sisään. Aloitteleva koodari menestyvässä ja paljon voittoa tekevässä firmassa voi hyvin saada enemmän palkkaa kuin kokenut koodari pitkään konkurssikypsänä olleessa firmassa.Ihan perseestähän tuommoinen olisi noin kategorisesti toteutettuna. Vasta valmistunut, aika osaamaton ja täysin kokematon uusi työntekijä saisikin huomattavasti isompaa palkkaa kuin jo pidempään töissä ollut, ammattitaitonsa jo osoittanut opettaja.
Niinhän se olisi.Ihan perseestähän tuommoinen olisi noin kategorisesti toteutettuna. Vasta valmistunut, aika osaamaton ja täysin kokematon uusi työntekijä saisikin huomattavasti isompaa palkkaa kuin jo pidempään töissä ollut, ammattitaitonsa jo osoittanut opettaja.
Tällaisia "joukkoirtisanoutumisia" ei siis ole koskaan ole nähty, eikä laki sellaista transaktiota edes tunne. On vain irtisanoutumisia, jotka pitää jokaisen henkilökohtaisesti hoitaa omasta puolestaan. Juridisesti voisi olla aika tekemätön paikka alkaa TES-sopimuksessa ottaa kantaa yksittäisten ihmisten irtisanoutumisiin tai lomiin.2007 tämä meni ainakin niin, että kun joukkoirtisanoutumiset olivat tulossa niin liitot huolehtivat ettei sopimusta tehdä ellei siihen sisälly ehto kaikken irtisanoutuneiden paluusta töihinsä lomiaan polttamatta jne. mikäli halusivat tehtävissään jatkaa.. Muistaakseni irtisanoutumiset eivät koskaan edes ehtineet astua voimaan ennenkö sopimus saatiin aikaan..
Onko tässä nettokustannukset?Jos veroprosentti on tavallisella ihmisellä tähän asti ollut noin 25%, niin sitä pitäisi helposti nostaa jopa 28%:iin, jotta kasvaneet menot saataisiin katettua.
Kyllä minä tuon ymmärrän. Mutta ei aloittelevan koodarin pitäisi saada parempaa palkkaa firmassa A, jos samassa firmassa A osaavampi ja ammattitaitoisempi koodari myös työskentelee.Mutta näinhän se menee yksityisellä sektorilla (teollisuudessa). Ei yksityiset maksa samasta työstä samaa palkkaa, eikä palkkaa makseta sen enempää kokemuksen, koulutuksen tai pätevyyden perusteella. Palkka maksetaan sen mukaan, paljonko työntekijän arvellaan tuovan asiakkailta rahaa sisään. Aloitteleva koodari menestyvässä ja paljon voittoa tekevässä firmassa voi hyvin saada enemmän palkkaa kuin kokenut koodari pitkään konkurssikypsänä olleessa firmassa.
En puhunut laista mitään. Vaan lakon estävistä toimista. Joihin kuuluu neuvottelu ja vastaantuleminen.Minä en tiedä, kerto ihmeessä miksi lakon aikana tehty laki on oikeuksien polkemista, mutta ennen lakkoa ei?
Kyllä minä tuon ymmärrän. Mutta ei aloittelevan koodarin pitäisi saada parempaa palkkaa firmassa A, jos samassa firmassa A osaavampi ja ammattitaitoisempi koodari myös työskentelee.
Sitähän msg kysyi, että pitäisikö Espoossa maksaa uudelle opelle heti isompaa palkkaa kuin Espoossa jo työssä olevalle. Saisi minusta maksaakin, jos se uusi on parempi kuin vanha, mutta jos vanhan työntekijän osaaminen ja suoriutuminen on hyvää, niin kyllä sen pitäisi enemmän saada kuin uuden. Ja uudella tarkoitan esim. vastavalmistunutta, jonka ammattitaito ei vielä ole kehittynyt. Jos uusi taas on jo osaava ja suoriutuva (jopa paremmin kuin se vanha), niin saa sille minustakin maksaa enemmän. Eli maksettaisiin siitä työ- ja ammattitaidosta.
Näin voi kyllä käydäkin. Käytännössä kuitenkin yksityisellä sektorilla on muita mekanismeja, joilla pystyy ulosmittaamaan koulutuksensa, kokemuksensa ja työtehonsa rahassa, esim. työpaikan tai -tehtävän vaihtaminen. Konkurssikypsän firman A on vaikea pitää työntekijöitä, jos he saavat parempaa palkkaa vaihtamalla menestyvään naapuriin B. A ajautuu väkisin tuotantovaikeuksiin ja sitten konkurssiin, koska se ei voi kilpailla palkassa.Kyllä minä tuon ymmärrän. Mutta ei aloittelevan koodarin pitäisi saada parempaa palkkaa firmassa A, jos samassa firmassa A osaavampi ja ammattitaitoisempi koodari myös työskentelee.
Joo, minä en sitä kysynyt. Tuo kysymys on mulle vielä liian vaikea vastattavaksi. Olen tässä ketjussa tainnut sanoakin, että ennustan koko palvelualaa ja sen palkkausta kohtaavan ison murroksen länsimaissa, jossa "raadoilta" tuskin vältytään. Julkinen sektori on sitten siinäkin vielä asia erikseen.Sitähän msg kysyi, että pitäisikö Espoossa maksaa uudelle opelle heti isompaa palkkaa kuin Espoossa jo työssä olevalle.
Tällaisia "joukkoirtisanoutumisia" ei siis ole koskaan ole nähty, eikä laki sellaista transaktiota edes tunne. On vain irtisanoutumisia, jotka pitää jokaisen henkilökohtaisesti hoitaa omasta puolestaan. Juridisesti voisi olla aika tekemätön paikka alkaa TES-sopimuksessa ottaa kantaa yksittäisten ihmisten irtisanoutumisiin tai lomiin.
Siinä oli suorat kustannukset. En mitään välillisiä vaikutuksia edes yritä laskea.Onko tässä nettokustannukset?
Ihmeellistä logiikkaa. Jos veroja korotettaisiin 3% niin sehän olisi suoraan pois yksityisestä kysynnästä ja tappaisi taloutta tehokkaasti. Ei se raha tyhjästä tule.Tollanen liksankorotus isolle joukolle olisi älytön buusti taloudelle.
Ongelma olisi, että ei kaksi osapuolta (eli TA ja AY) voi keskenään sopia kolmansien osapuolten (työntekijöiden) työsopimuksissta. Toki jonkunlainen optio tai yksipuolinen työnantajan sitoutuminen olisi varmaan mahdollinen.Ei ihan normaalin sopimusoikeuden piirissä ole mitään ongelmaa tehdä sopimusta henkilöiden ottamisesta ns. vanhoina työntekijöinä. Se ei varmaankaan ole SOTES, jossa tämä sovittaisiin vaan jokin allekirjoituspöytäkirja. Määritelminä tietyt päivät, tietyt työnantajat jne. Jokainen tietenkin sekä irtisanoo työsopimuksensa että solmii sellaisen itsenäisesti. Itse tointa tietenkin vältetään viimeiseen saakka.
Ongelma olisi, että ei kaksi osapuolta (eli TA ja AY) voi keskenään sopia kolmansien osapuolten (työntekijöiden) työsopimuksissta. Toki jonkunlainen optio tai yksipuolinen työnantajan sitoutuminen olisi varmaan mahdollinen.
Jos joku huono työntekijä menisi irtisanoutumaan, niin en kyllä ottaisi häntä takaisin mikäli se minusta olisi kiinni. Palkkaisin vaikka jonkun toisen siihen positioon tai tekisin organisaatiomuutoksen millä sen saisi kierrettyä.
Mä olen ymmärtänyt, ettei kunta- alalla voi maksaa samasta työstä eri palkkaa. Nuo ikälisät ei tätä kumoa, koska nämä jokainen saa kuitenkin samalla periaatteella ennen pitkää.Teknisesti olisi, käytännössä ehkä ei. Pointti varmaan että koko Espoossa pitäisi maksaa selvästi enemmän, kaikille. Vrt. joku Kajaani.
Kai se on se, että palkkaohjelmat halutaan sitoa yleiseen linjaan, eli aina jotain sen päälle. Eli jos inflaatio kova, niin yleinen linja, mitä se nyt sitten nykypäivänä mahtaa tarkoittaakaan, tuskin jää pieneksi.Onko muuten jollain sisäpiirin tietoa, että minkälaisia ehtoja nyt neuvotteluissa on inflaation varalle. Vanhoina hyvinä aikoina kun oli käytössä oma valuutta, niin ei ollut mikään ongelma suostua poskettomiinkin palkankorotuksiin hymyillen ja sitten vaan viedä niiltä pohja romahduttamalla rahan arvo devalvaatiolla.
Nyt kun devalvaatio laukkaa, niin ei välttämättä olisi huono taktiikka suostua euromäääräisesti kalliiseen sopimukseen, kunhan taustalla huolehditaan että rahan arvo laskee varmasti riittävästi.