Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[julle-jr]

Lastenhoitoala ansaitsisi palkankorotukset vielä sote-alaa enemmän.

Kumpaankaan vaan ei ole varaa, koska Suomi ei ole Norja, Tanska tai edes Ruotsi.

Onhan niihin varaa. Esimerkiksi minä juuri otin pikalasketteluloman Lappiin, koska mulla on varaa siihen. Ja mulla on varaa sen takia, että niin moni palvelu on mulle lähes ilmaista. Voin elää sen kummemmin terveyttäni miettimättä kun tiedän että tarvittaessa hoito on hyvin halpaa, ei mun tarvii jättää lapinlomaa tekemättä ja säästää niitä rahoja mahdollisen sairastumisen varalta. Miksi ihmisten pitää saada palvelut alle omakustannehinnan?

 

[Tadu]

Miksi ihmisten pitää saada palvelut alle omakustannehinnan?

Tämä ilmeisesti kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. Ymmärränhän minä tuon. Jos nyt vaikka joku köyhä joutuu viikoksi sairaalaan ja saisi siitä 20 000 euron laskun perään, niin ei se varmaan naurattaisi. Käytännössä noiden maksaminen hoidetaan kuitenkin verorahoista, ja veroja ei enää oikein pysty korottamaan ilman, että veronmaksajia muuttaa karkuun ulkomaille, mikä sitten taas vähentää niitä verotuloja.

Ainoa mahdollisuus olisi karsia valtion muita menoja, ja niistä sitten antaa hoitajille. Näin ei toki tehdä, koska mikään puolue ei ole lopulta valmis karsimaan yhtään mistään. Tai no. On vielä yksi vaihtoehto, eli ottaa lisää valtiovelkaa ja jättää lasku lapsillemme ja heidän lapsilleen. Tämä toimintatapa taitaa olla se hoitajien haluama toimintatapa.

 

[Outsider]

Onhan niihin varaa. Esimerkiksi minä juuri otin pikalasketteluloman Lappiin, koska mulla on varaa siihen. Ja mulla on varaa sen takia, että niin moni palvelu on mulle lähes ilmaista. Voin elää sen kummemmin terveyttäni miettimättä kun tiedän että tarvittaessa hoito on hyvin halpaa, ei mun tarvii jättää lapinlomaa tekemättä ja säästää niitä rahoja mahdollisen sairastumisen varalta. Miksi ihmisten pitää saada palvelut alle omakustannehinnan?

Olin viime vuonna sairaalassa isohkon operaation takia kymmenen päivää ja lasku oli alle 500€. Kissalta piti just poistattaa hammas ja kokonaisuutena muutaman tunnin setti kustansi yli 700€ (yksityisellä puolella). Kyllähän toi kieltämättä hullulta kuulostaa, mutta kun ensin mainittua toimintaa pyöritetään verorahoilla, joita itsekin on maksanut toistakymmentä tuhatta vuodessa, niin ei se ihan ilmaiselta tunnu. Ite en oo Lapissa käynyt, mutta käsittääkseni turismi on siellä aika merkittävä tulonlähde. Jos ihmiset lopettais siellä käymisen, niin millä ne lappilaiset sitten maksais omat palvelunsa tässä mallissa?

 

[Jymäkkä]

Olin viime vuonna sairaalassa isohkon operaation takia kymmenen päivää ja lasku oli alle 500€. Kissalta piti just poistattaa hammas ja kokonaisuutena muutaman tunnin setti kustansi yli 700€ (yksityisellä puolella). Kyllähän toi kieltämättä hullulta kuulostaa, mutta kun ensin mainittua toimintaa pyöritetään verorahoilla, joita itsekin on maksanut toistakymmentä tuhatta vuodessa, niin ei se ihan ilmaiselta tunnu. Ite en oo Lapissa käynyt, mutta käsittääkseni turismi on siellä aika merkittävä tulonlähde. Jos ihmiset lopettais siellä käymisen, niin millä ne lappilaiset sitten maksais omat palvelunsa tässä mallissa?

Niin, sillä reilulla kymppitonnilla saa tietysti paljon muutakin kuin tuon sairaanhoidon. Keskituloinen ei tuossa pelissä koko elinkaarensa aikana esimerkiksi jää tappiolle.

 

[Outsider]

Niin, sillä reilulla kymppitonnilla saa tietysti paljon muutakin kuin tuon sairaanhoidon. Keskituloinen ei tuossa pelissä koko elinkaarensa aikana esimerkiksi jää tappiolle.

Totta kai saa, mutta vastaavasti monena vuotena olen käyttänyt valtion palveluista lähinnä tieverkostoa, jonka johdosta ryöstetään taas muilla lisäveroilla moninkertaisesti. Et kommentoinut sitä miten lappilaiset maksaisivat palvelunsa, mutta pitäisikö mielestäsi nyt siis korottaa veroja, vähentää veroja ja poistaa palveluiden rahoitus verovaroista, vai pitää verot ennallaan, mutta silti laskuttaa niitä ketkä palveluita käyttävät?

 

[mike owen]

Kyllä korotukset yli "peruslinjan" heille mielellään suo, mutta vaatimukset on turhan kovat.
Työn muut osat olisi varmaankin helpompi laittaa kuntoon, niiden vaikutus päivittäiseen työhön ja työhyvinvointiin on varmasti suuremmat kuin pelkällä palkankorotuksella.

Tuo harmonisointi mietityttää eniten. Onkohan nyt tarkoitus repiä mahdollisimman suuret palkankorotukset, ennen harmonisointia, sitten sen koittaessa tavoitteena on harmonisoida sen eniten tienaavan alueen mukaan? Se vasta halpaa lystiä olisikin.

Osuit asian ytimeen. Työmies on palkkansa ansainnut. Suomessa on liian vähän työikäisiä
tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa on se harmillinen tilanne, että työikäisten määrä pienenee jatkuvasti.
Työttömyyden ongelmat on ratkaistava tavalla tai toisella.

 

[adolf]

Samaan hengenvetoon on pakko sanoa, etten tunne esim. sairaanhoitajien vuoro- ja työkäytäntöjä, mutta valituksen määrästä päättelen ulkopuolisena, ettei noihin asioihin siellä ainakaan ole panostettu. Mielestäni yksi tärkein juttu - oli kyse mistä tahansa työstä - niin työnantajan kannattaisi ihan ensimmäiseksi katsoa työntekijöiden lepoajat kuntoon. Suomessa on aivan liian monta työpaikkaa, jossa työntekijät ovat kuukausia saikuilla, kun työnantaja ei kiinnitä mitään huomiota lepoaspektiin. Palatakseni siihen tehdastyöhön: kaverini siellä töissä - työvuorot suunniteltu 4x 12h ja 6 päivää vapaata kierron päälle. Raskasta on, kun on töissä, mutta vapaa-aikaakin on ja systeemi on suunniteltu viisaasti.

Sairaanhoitajilla taitaa olla kuten meilläkin, että tuollaista tehtailta tuttua kiertoa ei voida ottaa käyttöön, koska tehdään jaksotyötä, joka määrittää tehtävät tunnit per jakso. Tuollaisella tasaisella kierrolla tunteja ei saa mitenkään menemään kaikille työntekijöille tasan kolmen viikon jaksoissa.

No ok, näinhän se asia on. Mutta jos työnantajaa oikeasti kiinnostaisi ihmisten hyvinvointi vuorotyötä tehtäessä, niin eihän se olisi mitään muuta, kuin järjestelykysymys. Mikä universaali laki sen sanoo, että esimerkiksi se tämän tyyppinen jaksotyö on ainut tapa, miten työntekijöiden työvuorolistat voi toteuttaa tietyillä aloilla?

Tuollaisessa mainitsemassasi tehtailta tutussa systeemissä on se hyvä puoli, että vaikka noiden 12 tuntisten päivien tekeminen on raskasta, kun niitä on monta putkeen niin kyllä nuo pitkät vapaat kaiken sitten korvaa kunnolla takaisin. Siinä ehtii univelat nukkua kunnolla pois, ja siinä on monta päivää sitten aikaa vapaa-ajalle ja ehtii säännöllisesti irrottautua kunnolla töistä. Tekee päänupille hyvää. Nimenomaan tuo, että noita kunnon vapaapätkiä tulee koko ajan tekee tuollaisesta systeemistä työntekijän näkökulmasta mielekästä ja lisää työssä viihtymistäkin, sekä ihan yleistä jaksamista kaikessa. Lisäksi tiedät työpäiväsi etukäteen, vaikka koko vuodelle ja se tietenkin helpottaa vapaa-ajan elämän suunnittelua. Sitten kun ne työpäivät taas koittaa, niin siinä on ainakin alkuun ihan eri tavalla energiaa siellä töissäkin ja tulee parempaa jälkeä, kun on kunnon vapaat alla.

Suostuisin hetkeäkään miettimättä tuollaiseen systeemiin, jos sitä meille tarjottaisiin. Isäukko teki ennen eläkkeelle siirtymistään semmoista systeemiä, jossa tehtiin 12h vuoroja 2 x 7-19 päivävuoro, 1 vapaa, 2 x 19-7 yövuoro, 5 vapaata. Tuollainen kuulostaa vuorotyöntekijän korvaan aivan ideaalilta, ja siinä on työnantaja hienosti tullut vastaan vuorosuunnittelussa.

 

[Jymäkkä]

Totta kai saa, mutta vastaavasti monena vuotena olen käyttänyt valtion palveluista lähinnä tieverkostoa, jonka johdosta ryöstetään taas muilla lisäveroilla moninkertaisesti. Et kommentoinut sitä miten lappilaiset maksaisivat palvelunsa, mutta pitäisikö mielestäsi nyt siis korottaa veroja, vähentää veroja ja poistaa palveluiden rahoitus verovaroista, vai pitää verot ennallaan, mutta silti laskuttaa niitä ketkä palveluita käyttävät?

En mä ole lappilaisista mitään puhunut. Noin yleisesti julkisista töistä pitää saada asiallinen palkka. Jos selkaisia ei ole varaa maksaa, pitää nostaa veroja TAI leikata palveluista TAI korottaa asiakasmaksuja TAI edesauttaa verokertymän kasvua talouskasvun avulla. Veronmaksajat ovat maksamisen lisäksi myös palvelujen käyttäjiä, ja vaaleissa näistä osaltaan päätetään, millaisia palveluja halutaan. Se ei ole vaihtoehto, että tehdään samat työt yhä halvemmalla.

 

[Jani82]

Osuit asian ytimeen. Työmies on palkkansa ansainnut. Suomessa on liian vähän työikäisiä
tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa on se harmillinen tilanne, että työikäisten määrä pienenee jatkuvasti.
Työttömyyden ongelmat on ratkaistava tavalla tai toisella.

Sen takia olisikin oikeasti tehtävä niitä päätöksiä mitkä ovat niitä asioita mitkä kuuluu hoitaa julkisella sektorilla verorahoista ja mitkä eivät. Yksinkertaisesti työntekijöitä ei tule riittämään hoitoalalle, ellei palkata merkittävästi työvoimaa ulkomailta.
Ihmiset kun haluavat tehdä muutakin kuin hoitotyötä ja ikäluokkien pienentymisen myötä ei sitä alasta kiinnostunutta porukkaa vain tule olemaan. Se tarkoittaa, että koko ala on räjäytettävä otettava käyttöön robotteja ja eksoskeletoneja, joilla kevennetään ja vähennetään töitä, jotka ei tuota asiakkaalle lisäarvoa.

Lisäksi se, että palkkoja voidaan kyllä korottaa mutta samalla pitää lomat muuttaa samaan linjaan kuin yksityisellä niin myös työnantaja hyötyy. Silloin palkankorotukset voivat olla isompiakin, kun ei makseta kahta kuukautta vuodessa palkkaa lomailusta.

 

[Outsider]

En mä ole lappilaisista mitään puhunut. Noin yleisesti julkisista töistä pitää saada asiallinen palkka. Jos selkaisia ei ole varaa maksaa, pitää nostaa veroja TAI leikata palveluista TAI korottaa asiakasmaksuja TAI edesauttaa verokertymän kasvua talouskasvun avulla. Veronmaksajat ovat maksamisen lisäksi myös palvelujen käyttäjiä, ja vaaleissa näistä osaltaan päätetään, millaisia palveluja halutaan. Se ei ole vaihtoehto, että tehdään samat työt yhä halvemmalla.

Meni näköjään nimimerkit epähuomiossa sekaisin, pahoittelut. Mikä se sun ratkaisu olisi siihen, että keskituloinen ei jää tappiolle?

 

[mike owen]

Se on harmillista ettei Suomessa suvaita yksityistä sosiaali- ja terveysalan palvelutuotantoa ( vihervasemmisto ). Kelakorvauksia pienennetään jatkuvasti. Onko siinä mitään järkeä. Tuskin. Kaikki resurssit on on otettava huomioon tulevaisuudessa Suomessa Sote-uudistuksessa.

 

[DAF]

Lastenhoitoala ansaitsisi palkankorotukset vielä sote-alaa enemmän.

Kumpaankaan vaan ei ole varaa, koska Suomi ei ole Norja, Tanska tai edes Ruotsi.

Varhaiskasvatuksessa alkaa olla kasvukeskusten kohdalla pakko. Hoitajapestejä on auki, mutta heitä myös on ja heillä ei ole ainakaan makrotason poistumaa alalta. Varhaiskasvatuksessa maistereista iso osa ei enää edes päädy alalle töihin, ja jos (ja toki kun) TES/VES ei ratkaise, esimerkiksi pk-seudun kuntien on alettava itsenäisesti maksaa yli sopimuksen. Muutoin mitoitukset eivät kohta enää täyty.

 

[Raid76]

Täältä kentältä huutelen. Vajaalla mennään laittomasti, eikä sijaisia ole.

Jollain lailla alan vetovoimaa on lisättävä, eikä palkka varmasti ole ainoa keino. Meitä tarvitaan lisää, on tarvittu jo kauan.

 

[Jani82]

Varhaiskasvatuksessa alkaa olla kasvukeskusten kohdalla pakko. Hoitajapestejä on auki, mutta heitä myös on ja heillä ei ole ainakaan makrotason poistumaa alalta. Varhaiskasvatuksessa maistereista iso osa ei enää edes päädy alalle töihin, ja jos (ja toki kun) TES/VES ei ratkaise, esimerkiksi pk-seudun kuntien on alettava itsenäisesti maksaa yli sopimuksen. Muutoin mitoitukset eivät kohta enää täyty.

Lisäksi tehtiin muutoksia siihen millä koulutuspohjalla voi tiettyjä hommia hoitaa niin paikkoja ei saada täytettyä. Ennen riitti tiettyihin hommiin se AMK-sosionomi, nyt pitää olla lastentarhanopettaja järjetön muutos kun tiedossa oli, ettei porukkaa tule riittämään.

 

[mike owen]

Nyt kun Euroopassa on " surkea " tilanne ( Ukrainassa) ja Suomeen tulee lisää pakolaisia, jotka haluavat tehdä jotain töitä niin herää kysymys siitä miten heidät saadaan helposti työllistettyä ilman turhan vaikeaa byrokratian koukeroita. Byrokratiaa on vähennettävä mahdollisimman paljon ja nopeasti.

 

[Wilderness]

Sen verran mitä löytyy omasta lähipiiristä kokemusta sekä sosiaali- ja terveysalasta, niin kyllä suurin ongelma tuntuu olevan työolot. Palkka toki voisi aina olla suurempi ja varsinkin varhaiskasvatuksen puolella palkka on huomattavasti pienempi lisien puuttumisen takia.

Huomattavasti isompia ongelmia ovat työajat, jatkuva määräaikaisten sopimusten tekeminen (esimerkiksi tilanteita, että työpaikalla vain 25% työntekijöistä on vakinaisia ja loput määräaikaisilla), liian vähän työntekijöitä (ei saada sijaisia, joudutaan jatkuvasti tekemään tuplavuoroja) ja muuta vastaavaa. Ei ole yhtään ihme, että porukkaa katoaa eri alalle.

Hyvänä esimerkkinä on vaimon vanha työpaikka. Muuttivat työvuoroja niin, että ei voinut tulla enää iltavuorosta aamuvuoroon -tilanteita ilman, että on vapaata välissä. Teoriassa kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä ei ehkä ihan niinkään. Muutos tarkoitta sitä, kun vapaat osui kerran kolmessa viikossa viikonlopulle, niin pääsit viikonlopun viettoon perjantaina yhdeksän jälkeen illalla ja seuraava työvuoro alkoi maanantaina kello kuusi. Eli käytännössä muutoksen takia viikonloppuisin ja vapailla muutenkaan ei voinut tehdä juurikaan mitään.

 

[MENTALSPORT]

Hyvänä esimerkkinä on vaimon vanha työpaikka. Muuttivat työvuoroja niin, että ei voinut tulla enää iltavuorosta aamuvuoroon -tilanteita ilman, että on vapaata välissä.

Tähän vaikutti uusi työaikalaki, jonka piti parantaa työntekijöiden palautumista varmistamalla tarpeeksi suuri lepoaika työvuorojen välissä. Toteutus työnantajien puolelta ei sit osunut jokaisella alueella ihan nappiin.

 

[Cobol]

Helsingin Sanomien mukaan hoitajaliitot vaativat pelkästään ylimääräisenä palkkaohjelmana summaa, jonka kertovat olevan 300 miljoonaa vuodessa. Kuka uskoo?

Toivottavasti ei kovin moni. 300 miljoonaa on vain ensimmäisen vuoden kustannus. Kun korotus toistetaan, seuraavana vuonna hintalappu on jo yli 600 miljoonaa ja viiden vuoden jälkeen yli 1.5 miljardia euroa suhteessa nykytilaan.

Valtiovarainministeriö laski viime viikolla, että koko kunta-alalle laajennettuna hoitajaliittojen vaatima palkkaohjelma heikentäisi jo valmiiksi velkaantunutta julkista taloutta lopulta 3.7 miljardia euroa joka vuosi.

Jos nykyiset sukupolvet eivät väitetysti ymmärrä hoitotyön raskautta ja sen vaatimia korotuksia, hoitajat eivät välitä paskaakaan siitä, että he siirtävät korotukset velkana tulevien sukupolvien maksettavaksi. Soisin itse mielelläni korotukset hoitajille. Mutta miten estää se, etteikö viiden vuoden päästä ole samat vaatimukset ja miten estää se, että muut liitot eivät haluaisi omia palkkaohjelmiaan sen jälkeen?

Muistan hyvin mitä tapahtui 2007. Nyt olisi pelkästään kunta-alalta tulossa 37 mrd lisäkustannukset 10 vuodessa. Valtion työntekijät sitten päälle. Velkarahalla.

 

[Jonisti]

Yksin palkankorotus ei hoitoalan ongelmia ratkaise. Ongelmat (mielestäni) löytyy ylipäätään rakenteista ja miten perusterveydenhuolto ei toimi oikealla tavalla, syitä lienee siihen useita. Erikoissairaanhoito taitaa olla kuitenkin huomattavasti kalliimpaa, kuin se ennaltaehkäisevä työ. Myös kansalaisille pitäisi jakaa vastuuta enemmän omasta terveydestään. Tehy vetää tällä hetkellä myös perse edellä puuhun, vaikka palkankorotukset on kyllä muutoin perusteltuja. Luultavasti nöyrtyy lopulta johonkin huonoon kompromissiin.

Täyttä työaikaa taitaa tehdä tuntemistani hoitajista vain noin kolmannes karkeasti arvioiden, kukaan ei jaksa enää tehdä täyttä työaikaa työvuorosuunnittelun vuoksi. Työaikauudistus vain heikensi jaksamista. Eläminen noin kolmen viikon jaksoissa, saat toivoa muutamaa vapaata tuohon jaksoon jotka menee ehkä läpi - ei elämää kovinkaan pitkälle voi suunnitella. Koko elämä pyörii työvuorojen ehdoilla tuossakin mielessä.

Ongelmaa voisi siis lähestyä jaksotyön tuntimäärää supistamalla. Kolmen viikon jaksoon yksi tai kaksi ylimääräistä vapaata palkankorotusten sijaan luultavasti ratkoisi monta ongelmaa. Käsittääkseni hoitajat ovat saikulla suhteellisen paljon. Vastapainoksi tilalle tulisi uusia ongelmia, kun ei nytkään mennä kuin laskennallisella minimivahvuudella, hyvänä päivänä.

Muutamalla lisävapaalla palkka periaatteessa nousisi ja jaksaminen paranisi. Tai kiertävä vuorosysteemi, kuten tehtaissa.

Ongelmia hoitajien palkankorotuksiin aiheuttaa myös etenkin erikoislääkärien älyttömät palkat. Yksi viikonlopun konsultointikeikka jonnekkin maksanee enemmän kuin pari hoitajaa kuukaudessa. Heille toki suotakoon palkkansa, ovat sen kyllä varsin usein ansainneet.

Kunhan vaan nyt kohta entisenä sairaanhoitajana kirjoittelin ajatuksiani.

 

[Creed Bratton]

Sen verran mitä löytyy omasta lähipiiristä kokemusta sekä sosiaali- ja terveysalasta, niin kyllä suurin ongelma tuntuu olevan työolot. Palkka toki voisi aina olla suurempi ja varsinkin varhaiskasvatuksen puolella palkka on huomattavasti pienempi lisien puuttumisen takia.

Huomattavasti isompia ongelmia ovat työajat, jatkuva määräaikaisten sopimusten tekeminen (esimerkiksi tilanteita, että työpaikalla vain 25% työntekijöistä on vakinaisia ja loput määräaikaisilla), liian vähän työntekijöitä (ei saada sijaisia, joudutaan jatkuvasti tekemään tuplavuoroja) ja muuta vastaavaa. Ei ole yhtään ihme, että porukkaa katoaa eri alalle.

Hyvänä esimerkkinä on vaimon vanha työpaikka. Muuttivat työvuoroja niin, että ei voinut tulla enää iltavuorosta aamuvuoroon -tilanteita ilman, että on vapaata välissä. Teoriassa kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä ei ehkä ihan niinkään. Muutos tarkoitta sitä, kun vapaat osui kerran kolmessa viikossa viikonlopulle, niin pääsit viikonlopun viettoon perjantaina yhdeksän jälkeen illalla ja seuraava työvuoro alkoi maanantaina kello kuusi. Eli käytännössä muutoksen takia viikonloppuisin ja vapailla muutenkaan ei voinut tehdä juurikaan mitään.

Tätä olen miettinyt myös kuinka merkittävä se palkan osuus on tuossa kokonaisuudessa.

Mulla on sellainen mutuilu (voin olla toki täysin väärässä), että hoitoalalta on karsittu paljon henkilökuntaa ”yksinkertaisemmista” tehtävistä ja nuo tehtävät on siirretty sairaan- ja lähihoitajille. Tästä johtuen siellä on tolkuttoman laaja työkuorma, joka sitten kuluttaa henkilökuntaa ja kierre on valmis.

Korjaisiko tilannetta se, että sairaaloihin/palvelutaloihin palkattaisiin yksinkertaisiin hommiin lisää väkeä? Tehtäviin jotka eivät vaadi sairaan- tai lähihoitajan koulutusta ja mahdollistettaisiin koulutetun henkilökunnan keskittyminen siihen omaan core osaamiseen?

Toki näiden yksinkertaisten duunien työntekijät maksaa, mutta tuskin yhtä paljoa kuin koulutettujen hoitajien työ.

 

[Vinyl]

Miten tuo työvuorojen suunnittelu voi olla hoitoalalla niin surkealla tolalla ja käytännössä joka paikassa? Aika monta erilaista pajaa ja tehdasta on tullut vuosien aikana nähtyä ja käytännössä yhdessäkään tuo ei ole ollut ongelmana vaikka osa on pyörinyt sen seitsemän päivää viikossa. Tekeekö tuo alimiehitys sen, että mitään järkevää kiertoa ei oikein ole helppo rakentaa?

 

[msg]

Varhaiskasvatuksessa alkaa olla kasvukeskusten kohdalla pakko. Hoitajapestejä on auki, mutta heitä myös on ja heillä ei ole ainakaan makrotason poistumaa alalta. Varhaiskasvatuksessa maistereista iso osa ei enää edes päädy alalle töihin, ja jos (ja toki kun) TES/VES ei ratkaise, esimerkiksi pk-seudun kuntien on alettava itsenäisesti maksaa yli sopimuksen. Muutoin mitoitukset eivät kohta enää täyty.

Ei ole mitenkään harvinaista, että pkseudulla ei avoinna olevaan VO;n toimeen tule yhtään pätevää hakijaa. Lastenhoitajien määrähän vähenee kun jatkossa kolmen aikuisen ryhmässä on kaksi opea ja yksi hoitaja. Varmaa on vain se, että työttömäksi ei tarvitse valmistua, jos kasvatustieteen kandiksi lukee.
PKS-kunnathan nostivat 2019 alusta opettajien palkkoja parilla sadalla, mutta eipä ole pulaa tainnut helpottaa.

En väheksy palkkaa mutta en usko, että muutama satanen nettona lisää työn sisällön säilyessä ennallaan ratkaisee mitään. Jos resurssit ovat samaa ja henkilökunta ja lapset ovat lukuja ja prosentteja excelissä ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat edelleen vähäiset, niin ei tule tällekään alalle lisää veto- ja pitovoimaa

Yksityiselläkin on paskaa johtamista, mutta jos se näkyy viivan alla niin johtaja vaihtuu. Kun on kuullut ja nähnyt HUS:n johtajia liikaakin mediassa, niin aikamoista lapastelua ja mäkijärvistelyä tuntuu johtaminen olevan ja vaikea on kuvitella että HUS olisi julkisella puolella joku poikkeus ja muulla olisi osattaisiin asiat paremmin.

 

[Raid76]

Olemme molemmat emännän kanssa hoitajia, niinkuin moni on varmaan viesteistäni eri ketjuissa voinut todeta. Meille tämä palkka riittäisi, mutta työn alle puristuminen ja kuormaan tukehtuminen alkaa pikkuhiljaa syömään jo ihan terveyttäkin. Jotakin on pakko tapahtua. Keinoista saavaat päättää viisaammat, toistaiseksi näyttää huonolta.

 

[Kimmo_Ahteri]

Muistan hyvin mitä tapahtui 2007. Nyt olisi pelkästään kunta-alalta tulossa 37 mrd lisäkustannukset 10 vuodessa. Valtion työntekijät sitten päälle. Velkarahalla.

Mikä olisi paras aika kunta-alan palkankorotuksille? Valtiontalouden kannalta; ei koskaan.

Kävin tarkistamassa tilastokeskuksen sivuilta miltä ansiotasoindeksi näyttää työnantajasektorin mukaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 kunta-alan indeksiluku on noussut +15, valtio ja yksityinen +19.

Siinä missä puolustusvoimat sai nykyisessä maailmantilanteessa suhteellisen helposti rahoituksensa, korona ei näytä tuovan samanlaista lisärahoitusta terveydenhuollon työntekijöille. Rahoitus on aika selkeä arvovalinta eikä se näytä kallistuvan terveydenhuollon puolelle. Raha on ainoa työkalu jolla työvoimaa koskevan ongelman pystyy korjaamaan. Poliittinen tahto vaan puuttuu.

 

[dana77]

Minä voisin omalta kohdaltani päiväkotien hoitajille ja opettajille jonkinlaiset korotuksen antaa, mutta sairaan- ja terveydenhoitajien kanssa tilanne ei ole näin yksinkertainen. Ensinnäkään he eivät ole alipalkattuja, vaan keskipalkkaisia verrataan sitä sitten koulutukseen tai mediaaneihin. Kovasti he jaksavat itkeä, että milloin on sitten oikea aika nostaa palkkoja jos ei nyt. Minäpä kerron. Se oli 2008. Silloin palkkoja nostettiin reippaasti ja sen jälkeen niihin on tullut tarkastukset joka kierros. Jos näitä ei jälkikäteen muisteta, niin miksi niitä nytkään kannattaisi antaa? Näkisin että tämä itku onkin pitkälti AY-johdon agitointia ja propagandaa, mutta tuntuu että se valitettavasti uppoaa vain omaan väkeen.

Minulla olisi silti kompromissiehdotus asiaan. Tällä hetkellä julkisella puolella vanhojen työntekijöiden lomaoikeus on 40 päivää vuodessa. Se tarkoittaa julkisella kahdeksaa viikkoa. Vastaavasti yksityisellä puolella (joka viulut maksaa) lomaoikeus on vanhoilla työntekijöillä 30 päivää ja kun lauantait kuluvat, niin se tarkoittaa 5 viikkoa lomaa. Eroa kasvattaa entisestään se, että lomapäivistä seuraa myös lomaraha. Tämän edun arvo on vuositasolla 15 työpäivää eli palkassa n. 6%. Jos hoitajat haluavat verrata palkkojaan yksityille, niin jos he luopuvat tästä lomaedusta ja tulevat samalle viivalle muiden kanssa, niin sitten reilummasta korotuksesta voidaan keskustella.