Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 434 930
  • 15 528

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Se on harmillista ettei Suomessa suvaita yksityistä sosiaali- ja terveysalan palvelutuotantoa ( vihervasemmisto ). Kelakorvauksia pienennetään jatkuvasti. Onko siinä mitään järkeä. Tuskin. Kaikki resurssit on on otettava huomioon tulevaisuudessa Suomessa Sote-uudistuksessa.
Itseasiassa äkkiseltään löysin tilaston 2018 vuodelta jossa todettiin ympärivuorokautisen laitoshoidon tuottajista 48% olevan yksityisiä. En nyt suoran sanoisi, ettei Suomessa suvaita yksityistä palveluntuotantoa.


velkaantunutta julkista taloutta lopulta 3.7 miljardia euroa joka vuosi.
Niin näihän se laskettiin. Toki laskuista unohtui, että osa rahasta palautuu suoraan takaisin kohonneiden verotulojen muodossa ja osa kulutuskäyttäytymisen kautta. Mutta onhan se selvää, että palkankorotukset tuovat kuluja hyvinvointialueille.


Yksin palkankorotus ei hoitoalan ongelmia ratkaise. Ongelmat (mielestäni) löytyy ylipäätään rakenteista ja miten perusterveydenhuolto ei toimi oikealla tavalla, syitä lienee siihen useita. Erikoissairaanhoito taitaa olla kuitenkin huomattavasti kalliimpaa, kuin se ennaltaehkäisevä työ.
Lainaan vain pienen osan, mutta tässä koko kirjoituksessa on paljon hyviä pointteja.


Miten tuo työvuorojen suunnittelu voi olla hoitoalalla niin surkealla tolalla ja käytännössä joka paikassa? Aika monta erilaista pajaa ja tehdasta on tullut vuosien aikana nähtyä ja käytännössä yhdessäkään tuo ei ole ollut ongelmana vaikka osa on pyörinyt sen seitsemän päivää viikossa. Tekeekö tuo alimiehitys sen, että mitään järkevää kiertoa ei oikein ole helppo rakentaa?
Alimiehitys Joo. Samoin se että ihmisen rutiinit ja elämäntavat määrittää hoidon ajankohdan ja se vaihtelee vuorokaudenajasta riippuen. Aamuvuoroon tarvitaan yleensä enemmän hoitajia kuin ilta ja yövuoroon ja sit toisaalta päinvastoin jossai toisaalla olevassa paikassa kuten päivystyksessä ilta ja yö vaatii enemmän huomiota.
 
Viimeksi muokattu:

julle-jr

Jäsen
Nythän käsittääkseni näillä kunnallisilla pienipalkkaisilla aloilla on myös työvoimapulaa, koska edut eivät imeisesti vastaa saatua korvausta. Voisiko tehdä sellaisen järjestelmän, että työvoimapulaisilla kunta-aloilla työskentelevät saavat jotain muuta etua. Esimerkiksi yliopistokoulutus tulee maksulliseksi, mutta kunta-alalla työskenteleävät saavat hyvityksen maksusta omille lapsilleen. Jos olet vaikka 10 vuotta sairaanhoitajana, saat 1-2 lapselle ilmaisen koulutuksen. Vähän kuin käsittääkseni Yhdysvaltain armeijassa mutta välillisesti, siellähän voi päästä korkeakouluun jos palvelee tarpeeksi kauan. Tuollaisen koulutuslisenssin voisi sitten myydä vapailla markkinoilla, mikäli ei tarvitse sitä omien lastensa käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Mikä olisi paras aika kunta-alan palkankorotuksille? Valtiontalouden kannalta; ei koskaan.

Kävin tarkistamassa tilastokeskuksen sivuilta miltä ansiotasoindeksi näyttää työnantajasektorin mukaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 kunta-alan indeksiluku on noussut +15, valtio ja yksityinen +19.

Siinä missä puolustusvoimat sai nykyisessä maailmantilanteessa suhteellisen helposti rahoituksensa, korona ei näytä tuovan samanlaista lisärahoitusta terveydenhuollon työntekijöille. Rahoitus on aika selkeä arvovalinta eikä se näytä kallistuvan terveydenhuollon puolelle. Raha on ainoa työkalu jolla työvoimaa koskevan ongelman pystyy korjaamaan. Poliittinen tahto vaan puuttuu.
Tässähän se pointti on. Minusta yksityisellä kuuluukin tienata keskimäärin hieman paremmin, mutta ansiotason tulisi julkisellakin nousta pitkässä juoksussa suht samaa tahtia, ettei sektoreiden tulotaso eriydy liikaa. Tällöin olisi vaikea saada enää julkiselle kunnon työntekijöitä, eikä tuo enää muutenkaan olisi kovin oikeudenmukaista. Näillä "maksajilla" on kyllä varaa maksaa julkiselle samoja korotuksia kuin itse saavat.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Siinä missä puolustusvoimat sai nykyisessä maailmantilanteessa suhteellisen helposti rahoituksensa, korona ei näytä tuovan samanlaista lisärahoitusta terveydenhuollon työntekijöille.
Tuliko tuo lisärahoitus muille resursseille vai puolustusvoimien työntekijöille? Käsittääkseni siellä ei palkankorotuksia ole odotettavissa armeijan leivissäkään työskenteleville.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässähän se pointti on. Minusta yksityisellä kuuluukin tienata keskimäärin hieman paremmin, mutta ansiotason tulisi julkisellakin nousta pitkässä juoksussa suht samaa tahtia, ettei sektoreiden tulotaso eriydy liikaa. Tällöin olisi vaikea saada enää julkiselle kunnon työntekijöitä, eikä tuo enää muutenkaan olisi kovin oikeudenmukaista. Näillä "maksajilla" on kyllä varaa maksaa julkiselle samoja korotuksia kuin itse saavat.
Hoitoalalla yksityinen sektori saa työntekijänsä julkiselta puolelta. Uskoisin että he ottavat pätevimmät ja tuottavimmat työntekijät ja maksavat heille parempaa palkkaa. Ehkä siinä palkkaero. Julkisen puolen tehtävä on ”kasvattaa” koulusta valmistuneet sekä olla työharjoittelupaikka opiskelijoille ja tätä vaadetta ei yksityisellä puolella ole. Toiseksi, uskoisin että julkisen puolen työntekijöiden määrä on roimasti suurempi yksityiseen verrattuna ja täten esim. yleiskorotuksen kassavaikutuksissa on eroja.
.
Tuliko tuo lisärahoitus muille resursseille vai puolustusvoimien työntekijöille? Käsittääkseni siellä ei palkankorotuksia ole odotettavissa armeijan leivissäkään työskenteleville.
Joku dirikka televisiossa kertoi että kantahenkilöstön määrää tullaan lisäämään. Mutta onko sillä sinänsä väliä? Veronmaksaja puolustusvoiman kulut maksaa ja loput katetaan velalla kuten kaikissa julkisissa menoissa.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Mikä olisi paras aika kunta-alan palkankorotuksille? Valtiontalouden kannalta; ei koskaan.

Kävin tarkistamassa tilastokeskuksen sivuilta miltä ansiotasoindeksi näyttää työnantajasektorin mukaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 kunta-alan indeksiluku on noussut +15, valtio ja yksityinen +19.

Siinä missä puolustusvoimat sai nykyisessä maailmantilanteessa suhteellisen helposti rahoituksensa, korona ei näytä tuovan samanlaista lisärahoitusta terveydenhuollon työntekijöille. Rahoitus on aika selkeä arvovalinta eikä se näytä kallistuvan terveydenhuollon puolelle. Raha on ainoa työkalu jolla työvoimaa koskevan ongelman pystyy korjaamaan. Poliittinen tahto vaan puuttuu.
Palkkoja voidaan korottaa verrattuna yksityiseen sektoriin mutta korjataan samalla myös ne lomat samalle tasolle. Veikkaan, että silloin ei homma enää maistukkaan kuin pienelle vähemmistölle porukkaa. Otetaan myös virkavapaat pois koko julkiselta sektorilta, että ei ole paikkaa vaihtaessa se sama vanha odottamassa jos uusi paikka ei ollutkaan hyvä.


Puolustusvoimien lisärahoitus ei mennyt nykyisen henkilöstön palkkohin kuten tulee käymään jo valmiiksi alibudjetoiduissa uusissa sote-alueissa.
Työvoima pula on ihan samalla tavalla yksityisellä sektorilla eri tehtävissä vaikka kovasti puhutaan, että hoitoala on ainut missä on ongelmia. Niistäkin suurin osa olisi korjattavissa ihan johtamisen parantamisella, tekemällä työvuorojen suunnittelu koko vuodeksi kerralla. Kyllä hoitoalalla tiedetään milloin siellä on oltava porukkaa, joten ei se ole liian vaikeaa samalla se lisää tyytyväisyyttä työhön kun voit suunnitella elämään pidemmissä jaksoissa.

Lisäksi se tärkein asia tuntuu aina unohtuvan kun ikäluokat pienenee niin ei sinne hoitoalalle tule suhteessa yhtään sen enempää porukkaa kuin aikaisemmin eli asioita on vaan alettava tekemään toisella tavalla. Yksityisellä sektorilla samaan jämähtänyt yritys tekisi konkurssin se ei vaan ole julkisella sektorilla mahdollista niin lisärahoitusta ollaan vaatimassa kokoajan.
Investointeihin voidaan ottaa velkaa, mutta syömävelkaa ei tule ottaa jatkuviin kuluihin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Hoitoalalla yksityinen sektori saa työntekijänsä julkiselta puolelta. Uskoisin että he ottavat pätevimmät ja tuottavimmat työntekijät ja maksavat heille parempaa palkkaa. Ehkä siinä palkkaero. Julkisen puolen tehtävä on ”kasvattaa” koulusta valmistuneet sekä olla työharjoittelupaikka opiskelijoille ja tätä vaadetta ei yksityisellä puolella ole. Toiseksi, uskoisin että julkisen puolen työntekijöiden määrä on roimasti suurempi yksityiseen verrattuna ja täten esim. yleiskorotuksen kassavaikutuksissa on eroja.
.

Joku dirikka televisiossa kertoi että kantahenkilöstön määrää tullaan lisäämään. Mutta onko sillä sinänsä väliä? Veronmaksaja puolustusvoiman kulut maksaa ja loput katetaan velalla kuten kaikissa julkisissa menoissa.
En puhunut pelkästään hoitoalasta. Mutta en usko muutenkaan tuohon, että hoitoalalla yksityinen vetäisi parhaat tekijät. Monia hommia ei yksityisellä ole tarjolla, mitä laajempaan julkiseen puoleen kuuluu, ja toisaalta hoitoala taitaa olla niitä harvoja, joilla julkisella tienaa paremmin keskimäärin, vaikka on niitäkin yrityksiä, jotka maksaa paremmin.

Mun pointti oli lähinnä, että jos julkisella on jatkuvasti heikompi palkkakehitys, niin houkuttelevuus laskee kaiken aikaa. Yksityisellä nohevat neuvotelkoot miten paljon palkkaa hyvänsä, mutta keskimäärin palkkakehityksen tulisi olla samansuuruista.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Jan Koller

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät ♠, Carolina Hurricanes
Palkkoja voidaan korottaa verrattuna yksityiseen sektoriin mutta korjataan samalla myös ne lomat samalle tasolle. Veikkaan, että silloin ei homma enää maistukkaan kuin pienelle vähemmistölle porukkaa. Otetaan myös virkavapaat pois koko julkiselta sektorilta, että ei ole paikkaa vaihtaessa se sama vanha odottamassa jos uusi paikka ei ollutkaan hyvä.

Mulla on valtiolla 38 lomapäivää ja lomarahat vaihtamalla saisin 16 pv lisää. Päiviä menee 5 per normiviikko, joten lomaa olisi n. 11 vkoa vuodessa, jos näin tekisin. Palkka mulla on pienempi kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä, mutta yt-neuvotteluja ei tarvitse pelätä. Siten allekirjoitan muiden mielipiteen, että pelkällä palkan nostolla ei hoitajapula korjaannu. Itse arvostan muita asioita enemmän kuin vain palkkaa.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Mulla on valtiolla 38 lomapäivää ja lomarahat vaihtamalla saisin 16 pv lisää. Päiviä menee 5 per normiviikko, joten lomaa olisi n. 11 vkoa vuodessa, jos näin tekisin. Palkka mulla on pienempi kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä, mutta yt-neuvotteluja ei tarvitse pelätä. Siten allekirjoitan muiden mielipiteen, että pelkällä palkan nostolla ei hoitajapula korjaannu. Itse arvostan muita asioita enemmän kuin vain palkkaa.
Nimenomaan tuo se ongelman muodostaa kun lomia on noin paljon, verrattuna yksityiseen sektoriin. Silloin ei tuottavuuskaan voi olla lähelläkään yksityisen lukemia.
Samoin tuo turvattu työpaikka, josta et lennä pihalle ilman järjettömän isoja kämmejä on jotain mitä yksityisellä ei ole ollut vähään aikaan.
5 vk lomaa vuodessa ja siihen päälle irtisanomisuhka jos yksiköllä menee huonosti niin alkaa palkankorotus vaatimuksetkin vähentyä.

Eli se palkalla korjaannukkaan vaan ne viat ovat suurelta osin rakenteellisia ja sairaanhoidossa on erittäin vaikeaa saada oikeasti niitä uudistuksia läpi. Ihan jo alkaen vaikka siitä koko vuoden kattavasta sheemasta työvuorojen suhteen.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Hoitoalalla yksityinen sektori saa työntekijänsä julkiselta puolelta. Uskoisin että he ottavat pätevimmät ja tuottavimmat työntekijät ja maksavat heille parempaa palkkaa. Ehkä siinä palkkaero.
Jaa-a, en tiedä. Palkkahan ei yksityisellä määräydy pätevyyden perusteella, vaan sillä perusteella, paljonko yksilön työpanoksen arvioidaan tuottavan omistajille rahaa. Jos pätevyys jotenkin näkyy, niin mahdollisuutena päästä paremmin palkattuihin hommiin voittoa tekevissä firmoissa.

Tästä on tullut käytyä paljon vääntöä niin nettisaiteilla kuin tuttavapiirissä: "Minä olen sen ja tuon alan tohtori/maisteri, on kurssit ja kaikki, minulle pitää maksaa tämän ja tämän verran" - näin se ei mene. Esimerkiksi hevon jäärässä toimiva IT-alan yritys ei voi maksaa pätevällekään kaverille PK-seudun palkkoja, jos sillä ei ole vankkaa voitollista liiketoimintaa ja maksavia asiakkaita.

Tämä on omaa pohdintaa. Hoitoala kuten koko palveluala on yhdenlaisessa kriisissä. Siinä missä monessa muussa työssä työn tuottavuutta lisätään automaatiolla, niin palvelualoilla tuottavuutta on sillä keinolla vaikea lisätä, se on niin paljon ihmisten välistä vuorovaikutusta. Se sitten näkyy palkoissa, työehdoissa ja monessa muussa asiassa negatiivisesti, siis esim. koetetaan teetättää aina vain enemmän töitä aina vain pienemmällä henkilömäärällä.

Julkisen puolen tehtävä on ”kasvattaa” koulusta valmistuneet sekä olla työharjoittelupaikka opiskelijoille ja tätä vaadetta ei yksityisellä puolella ole.
On sitä yksityiselläkin puolella ainakin muilla aloilla. Useinhan firmasta riippumatta koulun penkiltä tulevat uudet työntekijät aloittavat harjoittelijoina ja junioreina, joka näkyy palkassakin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport

Demari-ministeri uhkaa päättää sairaanhoitajien lakon lakiteknisin keinoin. Muistakaapa tämä
Aika kaksinaamaista ilmoittaa samalla kyselytunnilla, ettei hallitus ole osapuoli työmarkkinneuvotteluissa ja sitten kuitenkin valmistellaan tollaista lakia. Ehkä kannattaisi sitten pitää näpit kokonaan erossa, koska tollasella lailla voi olla todella pahoja seurauksia jatkossa.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Aika kaksinaamaista ilmoittaa samalla kyselytunnilla, ettei hallitus ole osapuoli työmarkkinneuvotteluissa ja sitten kuitenkin valmistellaan tollaista lakia. Ehkä kannattaisi sitten pitää näpit kokonaan erossa, koska tollasella lailla voi olla todella pahoja seurauksia jatkossa.
Loppujenlopuksi valtio rahoittaa kaikki ne kulut mitä hyvinvointialueilla " tarvitaan " tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi valtio toimii palkanmaksajana hyvinvointialueilla . Hallitus määrittelee sen rahamäärän mitä kukin hyvinvointialue saa tiettynä aikana. Budjetin mukaisesti on toimittava ja menot ja kulut on oltava tasapainossa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Palkkoja voidaan korottaa verrattuna yksityiseen sektoriin mutta korjataan samalla myös ne lomat samalle tasolle. Veikkaan, että silloin ei homma enää maistukkaan kuin pienelle vähemmistölle porukkaa. Otetaan myös virkavapaat pois koko julkiselta sektorilta, että ei ole paikkaa vaihtaessa se sama vanha odottamassa jos uusi paikka ei ollutkaan hyvä.

Hoitoalalla virkasuhteisia ei ole käytännössä enää lainkaan, eli ”virkavapaat on otettu pois”. En kyllä ymmärrä, miten tämä liittyy asiaan mitenkään.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Mulla on valtiolla 38 lomapäivää ja lomarahat vaihtamalla saisin 16 pv lisää. Päiviä menee 5 per normiviikko, joten lomaa olisi n. 11 vkoa vuodessa, jos näin tekisin. Palkka mulla on pienempi kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä, mutta yt-neuvotteluja ei tarvitse pelätä. Siten allekirjoitan muiden mielipiteen, että pelkällä palkan nostolla ei hoitajapula korjaannu. Itse arvostan muita asioita enemmän kuin vain palkkaa.

Tässä tapauksessa on sitten turvattu tehtävä. Valtiollahan on ollut kymmenittäin yt-neuvotteluja viime vuosina. Hyvin ongelmallisia vieläpä, kun VTML, saati virastot eivät ole osanneet niitä aina juridisesti käydä.
 

aessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL & Elias Pettersson
Ensinnäkään he eivät ole alipalkattuja, vaan keskipalkkaisia verrataan sitä sitten koulutukseen tai mediaaneihin.
Olen samaa mieltä, mutta sitten kun tuosta jätetäänkin haittalisät ja ylityöt pois niin palkka onkin selkeästi mediaanin alle. Säännöllistä työaikaa tekevän sairaanhoitaja palkka on aika kehno.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Hoitoalalla virkasuhteisia ei ole käytännössä enää lainkaan, eli ”virkavapaat on otettu pois”. En kyllä ymmärrä, miten tämä liittyy asiaan mitenkään.
Jännästi vaan tuttavissa noita tuntuu olevan. On voitu käydä useamman kerran muissa hommissa ja tilalle ei voida palkata uutta vakituiseen hommaan vain sijaisuuteen. Se lisää luonnollisesti sen sijaisen työn rasittavuutta kun omaa osaamistaan pitää todistaa kokoajan kun vakipaikan turvaa ei ole.
 

Lykosia

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Lomat riippuu yksityisellä puolella täysin tessistä. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien kohdalla, joilla pääasiassa noudatetaan terveyspalvelualan tai sosiaalipalvelualan tessejä yksityisellä puolella, ei ole suurtakaan eroa julkiseen puoleen. Terveyspalvelualan tessissä maksimilomat yli 15 vuoden kokemuksella on 42 päivää 6 päivän lomaviikolla. Nyt kun siirrytään sielläkin 5 päiväiseen lomaviikkoon se on 35 päivää eli kummassakin tapauksessa 7 viikkoa. Ainoastaan 3 päivää julkista puolta vähemmän.

Sosiaalipalvelualan tessissä taas on 39 päivää vanhoissa lomissa ja nyt 33 päivää, 6 viikkoa ja 3 päivää.

Ero julkiseen on siis 3:sta päivästä viikkoon.

Se, mitä ääneen kai ei saa sanoa, on että julkisella puolella hoitajilla on paremmat palkat kuin yksityisellä. Jos puhtaasti tessien mukaan mennään. Mikään ei estä maksamasta tessiä parempaa palkkaa tietenkään.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Jännästi vaan tuttavissa noita tuntuu olevan. On voitu käydä useamman kerran muissa hommissa ja tilalle ei voida palkata uutta vakituiseen hommaan vain sijaisuuteen. Se lisää luonnollisesti sen sijaisen työn rasittavuutta kun omaa osaamistaan pitää todistaa kokoajan kun vakipaikan turvaa ei ole.

Erilaisia toimivapaita voi työsuhteinenkin saada, kyllä niitä paljon avoimellakin sektorilla on erilaisissa tehtävissä. Virkavapaa on vain virkoihin kuuluva muoto, josta on säädetty VES-tasolla useimmiten hyvin tarkkaan. Toimivapaista ei.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet

Demari-ministeri uhkaa päättää sairaanhoitajien lakon lakiteknisin keinoin. Muistakaapa tämä
En nyt muista kuka viimeksi uhkasi v. 2007, mutta siis hoitohenkilökunnalla ei tosiaankaan ole vapaata lakko-oikeutta. Oikeastaan ainoa mahdollisuus on äänestää jaloillaan, eikä sitäkään yhtäaikaa, koska silloinkin säädettäisiin laki, että pakolla työhön. Kyllä tuo nyt jotenkin kertoo ihmiselle, että a) tuo työ on todellakin elintärkeää kansakunnalle ja b) ettei sitä vaan haluta resursoida riittävästi. Senkun jotenkin kitkuttelevat tai hankkiutuvat alalta pois, paitsi ei siis liian suurin joukoin kerralla koska silloin säädettäisiin laki, että heps takaisin työhön siitä.

edit: Mielenkiintoista nähdä, että jos lääkärien lakko todellakin toteutuu, että mitä lakeja silloin säädetään pikavauhtia.
 
Viimeksi muokattu:

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
En muista kuka viimeksi uhkasi v. 2007, mutta siis hoitohenkilökunnalla ei ole vapaata lakko-oikeutta. Oikeastaan ainoa mahdollisuus on äänestää jaloillaan, eikä sitäkään yhtäaikaa, koska silloinkin säädettäisiin laki, että pakolla työhön. Kyllä tuo nyt jotenkin kertoo ihmiselle, että a) tuo työ on todellakin elintärkeää kansakunnalle ja b) ettei siitä vaan haluta resursoida riittävästi. Senkun jotenkin kitkuttelevat tai hankkiutuvat alalta pois, paitsi ei siis liian suurin joukoin kerralla koska silloin säädettäisiin laki, että heps takaisin työhön siitä.
Sitä voi miettiä jos ihminen oikeasti PAKOTETAAN työpaikalle ni mikä se motivaatio on olla siellä. En ainakaan haluais olla sillo potilaana. Mutta joo riskihän siinä on jos lakko-oikeutta aletaan rajusti heikentää, että Tehyn ja superin seuraava askel on alkaa keräämään irtisanoutumis listoja
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mutta joo riskihän siinä on jos lakko-oikeutta aletaan rajusti heikentää, että Tehyn ja superin seuraava askel on alkaa keräämään irtisanoutumis listoja
Siis tekivät noin edellisellä kerralla ja hallitus sääti pikavauhtia lain, jolla oltaisiin pakotettu takaisin töihin. Minusta se oli silloinkin täysin käsittämätöntä ja niin olisi myös nyt. Siinä se pyhä elinkeinonvapaus, moikka vaan elinkeinonvapaus, ettei saa työstään erota, jos liian moni eroaa samalla kertaa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Risa
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös