Jos aloitan loppupäästä, niin en luota alkuunkaan että AY:ssä demokratia tapahtuisi. Ei lakoista tms äänestetä eikä jäsenet aidosti valitse edes johtoa. Olisi hienoa jos näin olisi (en haluaisi elää yhteiskunnassa jossa tarvii kaipaamaan Thacheriä).
Kyseessä on monsteri jolla on tahto ja se ei old sama kuin yhteiskunnan etu. He ajavat työläisten etuja niin kuin sanoit ja jostakkain on työläisten ja työttömien edut, niin valitsevat ensimmäisen. Työttömillä ei vastaavaa etujärjestöä ole. Jos olisi niin olisihan se hauskaa miten he julistaisivat työsulkuja ei työpaikoille ja estäisivät työntekijöitä pääsemästä sinne.
Ei varmasti toteudu siinä ajatuksessa missä me se ajatellaan. AY-liikkeissäkin alkaa siinä vaiheessa demokratia toteutumaan, kun asiat kriisiytyy. Silloin jäsenetkin aktivoituu, kun taas nyt mennään sillä "herrat nyt keskenään päättää mitä päättää"-asenteella. Työttömät voivat järjestyä siinä missä texasin mustat insinöörit, sitä ei kukaan estä. Heidän vaikutusmahdollisuudet olisivat erilaiset kuin AY-liikkeiden, mutta heilläkin olisi mahdollista vaikutta ja isosti. Nyt on paljon kyseessä myös se, että mitkä ihmisryhmät ovat aktiivisia ja saavat enemmän aikaa. Väitän, että työttömissä on joutokäyviä hivenen enemmän, vaikka sieltäkin tottakai toimeliaita löytyy. Myöskin työttömissä on ihmisiä, jotka uskovat työllistyvänsä ja ajavat lähtökohtaisesti työssäkäyvien etua, jotka toki tämän kaiken maksavat. Joka puolelle.
Mitä taas tulee luottamukseen poliittiseen päätöksentekoon niin minun luottamustani se laskee, että eduskunnalla ei olisi toimintaedellytyksiä vaan lainsäädäntö vaatisi etujärjestön hyväksyntää. Tapa jolla poliittiset lakot tulisi kieltää on, että tesien voimassaollessa lakkoilu tulkittaisiin aina rikkomukseksi ja siitä seuraisi henkilökohtainen vastuu rikkojalle. Ymmärrän että tällöin liitoille jäisi mahdollisuus lakkoilla kun sopimuksia ei ole voimassa mutta eläisin tämän kanssa.
Sinun luottamus laskisi myös silloin, kun alkaisi tulemaan päätöksiä sinun etujasi tai mielipiteitäsi vastaan. Jokaisella on jokin, jota haluaa tai ei halua. Aika monella meillä on vieläpä jonkinlainen moraalinen kompassi, jonka mukaan on luottamusta tai ei. Jos vaikka alettaisiin suomessa hylkäämään evoluutio-teoriaa ja vaihtamaan fysiikan kirjat raamattuihin kouluissa, niin pillaistuisin ja menettäisin luottamukseni koneistoon. Nyt on lähellä tiettyjen yksittäisten asioiden takia, joista mitkään eivät liity tähän irtisanomissuojan heikennykseen. Poliittiset lakot voidaan minun puolestani kieltää ja antaa AY-liikkeiden keksiä muita vaikutusmahdollisuuksia. Hehän voivat esimerkiksi sanoa, että jos tälle tielle lähdetään niin seuraavaassa sopimuksettomassa tilassa alkaa vittuilu oikein urakalla. Ei tullut poliittista lakkoa, mutta seurauksia omalla tavallaan. Tämä vittuilu voisi olla esim. palkankorotusten vaatiminen ja lakolla asioiden jouduttaminen. Tai mitä vain, ei välttämättä lakkoilua. Joka tapauksessa heillä on oma painoarvonsa ja omat erikoiset vaikutusmahdollisuutensa. Näin tulee aina olemaankin, vaikka keinot muuttuisivat. Sama pätee edelleen kaikkiin muihinkin ryhmiin, etujärjestöihin ja yksilöihin. Jos ajat joitakin asioita, niin pelkällä systemmin tuntemisella saatat saada enemmän painoarvoa kuin joku muu.
Tuo sanelupolitiikasta on ihan tyhjää propagandaa. Kaikki lait säädetään ihan sanalla tavalla demokraattisesti äänestämällä eduskunnassa se ole mitään sanelua. Minulla autoilijana ole esim veto-oikeutta jättää noudattamatta sellaisia lakeja joiden kanssa en ole samaa mieltä, vaikka en asiaan ole suoraan voinut vaikuttaa.
Sanelupolitiikka ei ole tyhjää propagandaa. Itse ymmärrän sanelupolitiikan siten (ja varmasti suurinosa muukin), että ymmärretään asioissa olevan useampia näkökulmia, mutta tarkoituksella niitä ei selvitetä, arvioida ja perustella. Tehdään siis mahdollisesti erittäin negatiivisia päätöksiä (esim. talouteen), vaikka kaikki varoituskellot kilkkuvat. Tämänhän ymmärrät ja kontekstista, mitä ajoin takaa? Demokratialla valitaan päättäjät, jotka eivät itse noudata tätä samaa demokratiaa vaan edustuksellisesta demokratiaa. Kansalaisten, kansanedustajien, etujärjestöjen ja kaikkien asioista kiinnostuneiden velvollisuus on koettaa vaikuttaa eduskunnan tekemiin päätöksiin. Jos jokin laki ei toimi tai on suoranaisesti väärä, niin meidän on tehtävä sen eteen kaikkemme, että asia korjataan. Eihän tässä voi olla mitään epäselvää? Ymmärtäisin jos kritisoisit sanan "pakkolaki" käyttöä, koska sen tyhmempää termiä ei ole olemassa :)
Veto-oikeutta ei sinulla tai AY-liikkeellä ole. Jos laki säädetään, niin sen rikkomisesta säädetään rangaistus. Jos rangaistusta ei säädetä, niin itse en välttämättä noudata kaikkia lakeja, jos ei satu huvittamaan. Olettaisin, että moni muukin toimii samalla tavalla. Joka tapauksessa vaikuttaa voi ja ennen kaikkea sitä voi yrittää. Se on länsimaisen ajatusmallin yksi kulmakivistä.