Hmm. Ei lisättävää.Liiton jäsenmaksu on 1% vuodessa. Se on jo ensimmäisenä vuonna kuitattu
Hmm. Ei lisättävää.Liiton jäsenmaksu on 1% vuodessa. Se on jo ensimmäisenä vuonna kuitattu
Ehkä semantiikkaa, mutta siis nimenomaan korotukset ovat 8 % (tai 8,003 %), sopimuksen kustannusvaikutushan kertautuu vuosittain, eli laskukaava on se 2,5 x 2,9 x 2,4. Aika odotettu taso, ehkä hieman etupainotteisempi.
Saa nähdä onko kahden vuoden päästä kuitenkin neuvottelukierros. Osuisi kohtalaisen houkuttelevaan kohtaan erilaisten vaalilupausten kannalta.
Aika näyttää, yleensä se on ollut hyvin lähellä puhdasta yleiskorotusta.
Kommenttini tarkoitus oli korostaa, että de facto järjestäytymätön työnantaja melkein poikkeuksetta palkitsee liittoon kuulumattomia eri tavalla, eikä siihen ole todellisia keinoja puuttua.
Juhlin tätä AY-puolen nöyryytystä ja näytän persettä vanhan ajan työntekijävoimalle. Samalla maksan todella hyvin valitsemilleni työntekijöille.
Eihän noita prossia tule kaikki saamaan, kun siinä oli jokaiselle vuodelle määritelty kymmenysten korotukset työnantajan jakamana eränä. Yleiskorotukset ovat 2,1 x 2,3 x 2,0 = näillä voi laskea sen oman palkankorotuksen tason vuosittain. Onneksi ei tullut mitään kertakorvauksia, joista on yhtä paljon iloa kuin housuun kusemisessa talvella, lämmittää hetken.
Minua tympäsee se, että luovutettiin taas liian aikaisin. Tässä oltiin vasta pääsemässä kunnolla vauhtiin ja kaupan alakin oli hetken aikaa lakossa.
Niin, eihän tässä sovittu kuin teollisuusliiton ja teknologiateollisuuden (+ kemianteollisuuden toisena sopimuksena) välillä. Ei liene mitenkään sanottua, etteikö se kaupan ala voi lakkoilla uudelleenkin, vaikka tietysti tästä yleistä linjaa moni hahmotteleekin.
Kaupan alan lakkohan ei ollut mikään Teollisuusliiton tukilakko, vaan ihan heidän oman neuvottelunsa.
Joo, mutta hyvä että järki voitti tässä touhussa ja lakkoilu saadaan ainakin osaksi päätökseen. Tässä prossat vuosittain:
"Vuonna 2025 palkat nousevat 2,1 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä.
Vuonna 2026 palkat nousevat 2,3 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,6 prosenttia työnantajan jakamana eränä.
Vuonna 2027 palkat nousevat 2 prosenttia yleiskorotuksella, sekä 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä.
– Palkkaratkaisulla ostovoimakuoppa täyttyy. Tämä oli tärkein tavoitteemme neuvotteluissa, ja nyt hyväksytyllä ratkaisulla saavutimme tavoitteen, Aalto kertoo tiedotteessa."
![]()
Työmarkkinoille sopu – näin palkat nousevat
Neuvottelutulos Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välille saavutettiin valtakunnansovittelijan avustuksella.www.is.fi
Mitä vaan on, niin liittoon kuuluvat ja eniten yleiskorotusten perään kyselevät saavat todellisuudessa huonoimmat korotukset. Siitä pidän huolen.Sehän on siis ihan olennainen kummanko perälauta on. Useissa sopimuksissa on palkansaajapuolen, jolloin korotus on useimmiten täsmälleen koko korotus yleiskorotuksena, mutta jos se on työnantajapuolen, silloinhan vaihtelu voi olla merkittävääkin.
Sen muutama viikko sitten hylätyn esityksen jälkeen meidän firman luottari muistaakseni kritisoi sitä, että olisi työnanatajan puolella. Omaa hataraa muistikuvaa tuo.Juuri tätä tuossa toisaalla kysyin, että kummanko perälauta on. Ei käy materiaalista ilmi, mutta pitänee odottaa kun teksti tulee julki.
Eikös se tässä IS;n jutussa kerrota?
Sen muutama viikko sitten hylätyn esityksen jälkeen meidän firman luottari muistaakseni kritisoi sitä, että olisi työnanatajan puolella. Omaa hataraa muistikuvaa tuo.
Edit. Siis voi olla, että nyt tehdyssä sopimuksessa on toisin päin.
Mitä vaan on, niin liittoon kuuluvat ja eniten yleiskorotusten perään kyselevät saavat todellisuudessa huonoimmat korotukset. Siitä pidän huolen.
Riippuu tapauksesta, usein linja on hyvin samankaltainen. Parempi työntekijä on se jota tietysti suositaan.Annatko korotuksen mielummin liittoon kuulumattomalle heikommalle työntekijälle kuin liittoon kuuluvalle paremmalle työntekijälle? En siis tuomitse. Noinhan voi tehdä, jos säännöt sen sallivat. Sitä ei toki ole pakko työnantajalle kertoa, kuuluuko liittoon vai ei.
Toivon mukaan nyt syntynyt sopu ja jonkinmoinen palkkamaltti toisi työrauhaa myös muille aloille ja hillitsisi tahtotilaa pitkille lakoille. Mikäli teollisuusliitto olisi saanut nyt lakkoilemalla jättikorotukset, en ihmettelisi vaikka se olisi rohkaissut esim. veturinkuljettajia ja ennen pitkää myös hoitajia.Niin, eihän tässä sovittu kuin teollisuusliiton ja teknologiateollisuuden (+ kemianteollisuuden toisena sopimuksena) välillä. Ei liene mitenkään sanottua, etteikö se kaupan ala voi lakkoilla uudelleenkin, vaikka tietysti tästä yleistä linjaa moni hahmotteleekin.
Kaupan alan lakkohan ei ollut mikään Teollisuusliiton tukilakko, vaan ihan heidän oman neuvottelunsa.
Millä tavalla esim liitosta eroaminen auttaa asiaa? Liiton jäsenmaksu on 1% vuodessa. Se on jo ensimmäisenä vuonna kuitattu
Mielenkiintoista jos ja kun näin on. Kyllä nuo ovat isoja voittoja työntekijäpuolelle vaikka saattoi vähän rahassa maksaa. Erikoista että ta-puoli antoi tuossa periksi. Saas nähdä kuinka yleiseksi tuo potkulaki sitten jatkossa tulee. Ja mille sopimusaloille.Kun uutisointia lukee vielä, yllättävän vähälle huomiolle tosiaan jää, että sopimus de facto peruu ison osan hallituksen työmarkkinauudistuksista teknon työntekijöiltä.
Muutosneuvotteluajat eivät lyhene, takaisinottovelvollisuus koskee 30 työnantajan yrityksiä, painava syy ei poistu irtisanomisperusteista eikä paikallinen sopiminen laajene luottamusvaltuutetuille. Kaipa noilla hintalappunsa on.
Niin, eihän tässä sovittu kuin teollisuusliiton ja teknologiateollisuuden (+ kemianteollisuuden toisena sopimuksena) välillä. Ei liene mitenkään sanottua, etteikö se kaupan ala voi lakkoilla uudelleenkin, vaikka tietysti tästä yleistä linjaa moni hahmotteleekin.
Kaupan alan lakkohan ei ollut mikään Teollisuusliiton tukilakko, vaan ihan heidän oman neuvottelunsa.
Näissä on puolensa ja puolensa. Toki itsekin ottaisin kerta kerrasta isomman palkan ja muutenkin paremmat työehdot (Palvelusektorin hommia teen.), mutta pyrin ajattelemaan myös isoa kuvaa ja ettei korkeiden kustannusten ja kohonneen maariskin Suomella yksinkertaisesti ole varaa hinnoitella itseään ulos kansainväliseltä pääomalta. Suomi on elänyt joko nihkeän kasvun tai taantuman aikaa jo kohta 17 vuoden ajan ja vaikka kuluttajien ostovoiman kasvun näen itsekin hyvänä asiana, on meidän syytä myös käsittää, että jossain vaiheessa vyötä on myös kiristettävä.Ei kaupan alalla riitä paukut lakkoilla yksinään. Piti olla mukana rintamassa, mutta nyt pelin auettua sopimus on vain ajan kysymys. Kun Teollisuusliitto oli sitä mieltä, että noilla prosenteilla pärjätään niin ei puhettakaan, että PAM jatkaisi taisteluaan.
Senpä takia tämä eniten harmittaakin, että tässä joutuu nyt moni muukin tyytymään heikohkoihin korotuksiin. Päästiin maistamaan vasta pintaraapaisu yhteisistä lakoista ja nyt jo pistettiin nimet paperiin...
Yhteisessä rintamassa olisi riittänyt vielä taistelutahtoa yllin kyllin.
Tämä olisi toivottavaa ja täytynee kerrankin kiitellä ay-liikettä maltillisesta sopimuksesta Suomen talouden ja veronmaksajan kannalta.Toivon mukaan nyt syntynyt sopu ja jonkinmoinen palkkamaltti toisi työrauhaa myös muille aloille ja hillitsisi tahtotilaa pitkille lakoille.
Tämä olisi toivottavaa ja täytynee kerrankin kiitellä ay-liikettä maltillisesta sopimuksesta Suomen talouden ja veronmaksajan kannalta.
Laskuharjoitusten jälkeen päädyin seuraavanlaiseen tulokseen teknologiateollisuuden mediaanipalkkojen (3300€/kk) suhteen:
Huomionarvoista on, että ko. alan mediaanipalkkojenkin vero kiristyy maltillisista korotuksista huolimatta 1%:lla.
- palkat nousevat n. 50€/kk molempina vuosina (2025-2026, viimeinen vuosi jäi auki) eli yhteensä 100€/kk olettaen, että saa myös sen työntajan jakaman erän.
- veroprosentti nykyisillä taulukoilla nousee samalla 0,5% vuosittain eli yhteensä 1,0%
- Tässä ei ole huomioitu esimerkiksi inflaation vaikutusta, mikä yleisesti ottan kasvaa palkkojen nousun myötä
Progressio!
Neuvotelutaitoa! Saattaa meinaan hyvin olla, että nämä asiat kun ajettiin lakeina läpi, jotta niistä voidaan nyt joustaa, jos vastapuoli suostuu pienempiin prosentteihin. Kas, kas...Mielenkiintoista jos ja kun näin on. Kyllä nuo ovat isoja voittoja työntekijäpuolelle vaikka saattoi vähän rahassa maksaa. Erikoista että ta-puoli antoi tuossa periksi. Saas nähdä kuinka yleiseksi tuo potkulaki sitten jatkossa tulee. Ja mille sopimusaloille.
Tässä on kyllä viimeisen parinkymmenen vuoden ajanjaksolla oltu - varsinkin viimeisen 10 vuotta- useammankin kerran maltillisia.Tämä olisi toivottavaa ja täytynee kerrankin kiitellä ay-liikettä maltillisesta sopimuksesta Suomen talouden ja veronmaksajan kannalta.