Kyllä meillä ainakin työnantaja ihan oikeasti haluaa maksaa henkilökunnalle mahdollisimman hyvää palkkaa. Työntekijät ovat meillä auttamassa firmaa pääsemään tavoitteisiinsa, ei pakotettuna tuoliin kahlittuna. Tavoitteisiin pääseminen onnistuu huomattavan paljon helpommin jos työntekijät ovat mm. motivoituneita.No sen kyllä haluaisin tietää että koskakohan sitä sitten ei työnantajan mielestä elellä niitä vaikeita aikoja?
Yleensä en ammattiliittojen änkyröintiä nyt ymmärrä mutta tällä kertaa kuitenkin noissa ihan pointtia on. Kilpailijamaiden palkat ovat nousseet viime vuosina paljonkin Suomea enemmän ja nyt tällaisia noin 7-8% korotuksia on yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa tehty useitakin.Ei sillä toki. Totta kai minullekin kelpaisi esim. 5% + 5% palkankorotukset ja päälle muita työehtojen parannuksia, mutten näe tällaista ollenkaan realistisena saati kannattavana työnantajille. Elämme ns. vaikeita aikoja ja silloin meidän on syytä tyytyä vähempään.
En minäkään enkä kyllä myöskään työntekijäosapuolta, kyllä se on jo pidempään jatkunut trendi että aitoa halua konsensukseen ei ole kummallakaan puolella vaan vuosi vuodelta vastakkainasettelu vain lisääntyy, se että hallitus omilla toimillaan asettuu selkeästi jommankumman puolelle, ei arvatenkaan ainakaan vastakkainasettelua vähennä.Meidän on syytä pitää mielessä, että Suomi on ns. reunamarkkina ja maariskimme on kohonnut. Väestömme on lisäksi eurooppalaisessakin mittakaavassa ikääntynyttä ja taloutemme vientivetoinen. Suomen veto- ja pitovoima investoinneille onkin syytä pitää mielessä alan kuin alan työehdoista sovittaessa. Toisin sanoen, sillä saksalaisella bussikuskilla, sairaanhoitajalla tai metallityöntekijällä voi olla juuri nytkin varaa vaatia enemmän, mutta suomalaisella ei mielestäni ole.
Asiat eivät toki ihan mustavalkoisia ja joka ala on tälläkin neuvottelukierroksella saamassa ihan tuntuvat palkankorotukset ja suomalaiten ostovoiman kanssa hyvä niin. Itse en vain lähtökohtaisesti näe työnantajajärjestöjä tarinan "pahiksina".
Tulisi myös keskustella siitä että miksi tilanne on tälläinen? Se että kaikki kaadetaan AY-järjestöjen ja sitä kautta työntekijöiden niskaan on älyllistä idiotismia ja itsensä huijaamista, osa syystä siellä varmasti onkin, mutta osa syystä on myös työnantajien omilla toimilla. Ehkä on oltu liian turvallisuushakuisia ja jätetty sitä kautta tekemättä investointia uusiin innovaatioihin, toisekseen luulen että markinointipuolella on myös osasyynsä.Meidän on syytä pitää mielessä, että Suomi on ns. reunamarkkina ja maariskimme on kohonnut. Väestömme on lisäksi eurooppalaisessakin mittakaavassa ikääntynyttä ja taloutemme vientivetoinen. Suomen veto- ja pitovoima investoinneille onkin syytä pitää mielessä alan kuin alan työehdoista sovittaessa. Toisin sanoen, sillä saksalaisella bussikuskilla, sairaanhoitajalla tai metallityöntekijällä voi olla juuri nytkin varaa vaatia enemmän, mutta suomalaisella ei mielestäni ole.
Asiat eivät toki ihan mustavalkoisia ja joka ala on tälläkin neuvottelukierroksella saamassa ihan tuntuvat palkankorotukset ja suomalaiten ostovoiman kanssa hyvä niin. Itse en vain lähtökohtaisesti näe työnantajajärjestöjä tarinan "pahiksi”
Eilen tarkistin omasta palkkakuitista että kolmen viime vuoden korotus on ollut keskimäärin 2,2% vuodessa. Tänä vuonna tulee luultavasti 2,0 - 2,3% korotus. Firman myynnin kasvu on mennyt ihan hyvin inflaation tahdissa.Kyllähän nuo 10 prosentin korotukset kuulostaa aika korkeilta. Meillä saatiin sisäisesti neuvoteltua 3 pinnan korotukset ja kertaerä joka sidonnainen firman tulokseen ja siihen käytetään laskukaavaa joka on salainen ja ei voida tietää onko tulossa mitään. Mutta menkää vaan lakkoon.
Ehkä on oltu liian turvallisuushakuisia ja jätetty sitä kautta tekemättä investointia uusiin innovaatioihin, toisekseen luulen että markinointipuolella on myös osasyynsä.
Tämä on juuri näin. Kuluja viilataan ja tuijotetaan arvon lisäämisen ja myynnin kasvattamisen sijaan.Työnantajan osuutta talouskasvun laahaamisessa harvemmin käsitellään. Se on hienosti mediatemppuna onnistuttu kääntämään täysin haraavan AY liikkeen syyksi.
Työelämä tarvitsee modernisointia sopimusrakenteiden osalta mutta yhtälailla yritykset tarvitsevat uudistumista. Suomessa on jostain syystä rakastuttu tehokkuuden parantamiseen investointien sijaan, ja toki vaikka sekin on yksi osa yhtälöä ei tehokkuuden parantaminen itsessään luo kasvua ellei rahaa laiteta investointeihin.
Yhtäältä toki sopii myös miettiä, onko Suomea palkkatasolta enää edes kovin reilua verrata esim. muihin Pohjoismaihin ja Saksaan, vaan pikemmin Viroon. Taloutemme on jämähtänyt jo 17 vuodeksi paikalleen, lyhyitä ja nihkeitä nousukausia on seurannut taantuma. Inflaatio toki syö palkkojen ostovoimaa, mutta minkäs teet. Makrotasolla vyötä on kiristettävä.Yleensä en ammattiliittojen änkyröintiä nyt ymmärrä mutta tällä kertaa kuitenkin noissa ihan pointtia on. Kilpailijamaiden palkat ovat nousseet viime vuosina paljonkin Suomea enemmän ja nyt tällaisia noin 7-8% korotuksia on yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa tehty useitakin.
Yhtäältä toki sopii myös miettiä, onko Suomea palkkatasolta enää edes kovin reilua verrata esim. muihin Pohjoismaihin ja Saksaan, vaan pikemmin Viroon.
Toisaalta eihän palkkatasoja verrattukaan, vaan palkkojen kehittymistä. Osin tietysti samaa asiaa, mutta kuitenkin eri.Yhtäältä toki sopii myös miettiä, onko Suomea palkkatasolta enää edes kovin reilua verrata esim. muihin Pohjoismaihin ja Saksaan, vaan pikemmin Viroon. Taloutemme on jämähtänyt jo 17 vuodeksi paikalleen, lyhyitä ja nihkeitä nousukausia on seurannut taantuma. Inflaatio toki syö palkkojen ostovoimaa, mutta minkäs teet. Makrotasolla vyötä on kiristettävä.
En ole pk-yrittäjänä mikään kansantalouden asiantuntija, mutta huonosti ostovoiman kurittaminenkin tuntuu toimivan. EK:lta on Ykkösaamussa haastatellun Jyri Häkämiehen mukaan tulossa ensi viikolla ehdotus vuosisadan verouudistukseksi, toivottavasti siinä on mukana työn verottamisen keventäminen eikä pelkkää perintöverosta luopumista ym.Yhtäältä toki sopii myös miettiä, onko Suomea palkkatasolta enää edes kovin reilua verrata esim. muihin Pohjoismaihin ja Saksaan, vaan pikemmin Viroon. Taloutemme on jämähtänyt jo 17 vuodeksi paikalleen, lyhyitä ja nihkeitä nousukausia on seurannut taantuma. Inflaatio toki syö palkkojen ostovoimaa, mutta minkäs teet. Makrotasolla vyötä on kiristettävä.
Kuluttajien ostovoima on todella "surkea" tällä hetkellä. Ostovoiman parantamiseksi on tehtävä kovasti töitä Suomessa. Pelkästään leikkaukset ja supistukset eivät auta kovinkaan paljoa. Työttömyysasteen pienentäminen on yksi oleellinen asia jotta suomalaiset suomalaiset pystyvät ostamaan palveluita ja tavaroita täällä. Pelkästään tukien varassa eläminen ei ole kannattavaa kenenkään kannalta.En ole pk-yrittäjänä mikään kansantalouden asiantuntija, mutta huonosti ostovoiman kurittaminenkin tuntuu toimivan. EK:lta on Ykkösaamussa haastatellun Jyri Häkämiehen mukaan tulossa ensi viikolla ehdotus vuosisadan verouudistukseksi, toivottavasti siinä on mukana työn verottamisen keventäminen eikä pelkkää perintöverosta luopumista ym.
Raha on saatava liikkumaan, vyön kiristäminen toimii tasan tarkkaan päin vastoin.
Viroon vertaaminen haiskahtaa pahasti periksi antamiselta.
En ole pk-yrittäjänä mikään kansantalouden asiantuntija, mutta huonosti ostovoiman kurittaminenkin tuntuu toimivan. EK:lta on Ykkösaamussa haastatellun Jyri Häkämiehen mukaan tulossa ensi viikolla ehdotus vuosisadan verouudistukseksi, toivottavasti siinä on mukana työn verottamisen keventäminen eikä pelkkää perintöverosta luopumista ym.
Raha on saatava liikkumaan, vyön kiristäminen toimii tasan tarkkaan päin vastoin.
Julkisen palkkaohjelmahan on voimassa vielä 3 vuotta, eli tuo prosentti yleisen linjan päälle. TA halunnee siksikin pitää tulevan sopimuksen vielä heikkona. Seuraavalla kierroksella voidaan sitten ehkä jo olla anteliaampia. Kovin oikeistosiipihän yritti saada oman miehensä KT-johtoon Jalosen seuraajaksi, mutta tuo meni onneksi kiville. Tarkoitus oli arvatenkin,että julkisen sopimukset jäisi mahdollisimman huonoiksi.Toisaalta julkisten menojen paisuminen edelleen mm. eläkkeiden ja vanhusten hoivan takia eivät mahdollistaisi taas isoja palkankorotuksia julkiselle puolelle. Silti ne eivät ole merkittävin osa menoista. Sekin pitää muistaa.