Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jymäkkä]

En ole olleenkaan vakuuttunut siitä, että palkkakulujen korotus jopa 10% olisi mahdollinen monillekaan yritykselle tosta vaan. Useimmiten palkat ovat yksi suurimmista ellei suurin yksittäinen kuluerä, ja 1/10 nousu siinä olisi melkoinen pläjäjäys, vaikka ei kerralla tulekaan. Joku maltillisempi 6% lienee huomattavasti realistisempi. Esim. 6,5:ssä AY saisi tahdostaan/määrästään 2/3 läpi, luulisi riittävän.

Toki luulisi. Eli annettaisiin 40% omasta tavoitteesta periksi ja vastapuoli tinkisi omastaan täydet 0%. Luulisi riittävän ja kiljuen.

 

[adolf]

Neuvottelut ovat kompromisseja ja jostain siitä puolivälistä löytynee tälläkin kertaa ratkaisu. 3,5-4 pinnaa per vuosi on se, joka kuulostaisi realistisimmalta, johon se yleinen korotuslinja lopulta päätyy.

 

[Mediakuutio]

En ole olleenkaan vakuuttunut siitä, että palkkakulujen korotus jopa 10% olisi mahdollinen monillekaan yritykselle tosta vaan. Useimmiten palkat ovat yksi suurimmista ellei suurin yksittäinen kuluerä, ja 1/10 nousu siinä olisi melkoinen pläjäjäys, vaikka ei kerralla tulekaan. Joku maltillisempi 6% lienee huomattavasti realistisempi. Esim. 6,5:ssä AY saisi tahdostaan/määrästään 2/3 läpi, luulisi riittävän.

Uskoisin tuon 6,5-7% riittävänkin mutta työnantajat haluavat sen kolmelle vuodelle.

 

[douppi]

Toki luulisi. Eli annettaisiin 40% omasta tavoitteesta periksi ja vastapuoli tinkisi omastaan täydet 0%. Luulisi riittävän ja kiljuen.

Ehkä en tohon kaavaan sitä vertailisi kuitenkaan :)
Se 5-6% taisi olla ihan julkinen vastatarjous siihen AY:n 10%:iin, eli jos toinen on 5 kannalla ja toinen 10, niin 7,5 olisi se täysi kompromissi niistä. Jos arvata pitäisi just nyt, niin pistetään vaikka että 7% on se luku johon päädytään.

Ja vaikka palkansaajia tässä itsekin ollaan, niin tekisi kuitenkin mieli muistuttaa mm. Elorantaa, Aaltoa ja Turjaketta siitä, että yleinen hintakehitys inflaatioineen rokottaa ihan kaikkia osapuolia, ei pelkästään työntekijän ostovoimaa.

 

[Jymäkkä]

Ehkä en tohon kaavaan sitä vertailisi kuitenkaan :)
Se 5-6% taisi olla ihan julkinen vastatarjous siihen AY:n 10%:iin, eli jos toinen on 5 kannalla ja toinen 10, niin 7,5 olisi se täysi kompromissi niistä. Jos arvata pitäisi just nyt, niin pistetään vaikka että 7% on se luku johon päädytään.

Ja vaikka palkansaajia tässä itsekin ollaan, niin tekisi kuitenkin mieli muistuttaa mm. Elorantaa, Aaltoa ja Turjaketta siitä, että yleinen hintakehitys inflaatioineen rokottaa ihan kaikkia osapuolia, ei pelkästään työntekijän ostovoimaa.

No ei ollut julkinen, TA ei ole tavoitteistaan tai tarjouksistaan hiiskunut. Ja nimenomaan tuotakin vertailisin, että miten paljon joutuu tinkimään. Tosin en tosiaan tiedä, ovatko vielä alempaa lähteneet liikkeelle, ja unohdin tuon, että TA:n 5-6% on kolmelle, ei kahdelle vuodelle.

Ja joo, kurittaa tosiaan kaikkia, ja näihin joutuu kaikki jotenkin reagoimaan. Yrityksellä se on omien hintojen nosto, palkansaajalla palkan nosto(vaatimus).

 

[Cobol]

Ja joo, kurittaa tosiaan kaikkia, ja näihin joutuu kaikki jotenkin reagoimaan. Yrityksellä se on omien hintojen nosto, palkansaajalla palkan nosto(vaatimus).

Toisaalta viennin arvon reipas putoaminen muutamassa vuodessa tarkoittaa usein sitäkin, että yritykset eivät saa siirrettyä kohonneita kokonaiskustannuksia vientihintoihin.

Viime vuoden tilastot eivät ole valmistuneet. Vuonna 2023 Suomen tavaraviennin arvo EU-maihin vuonna 2023 oli 43,2 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo EU-maista oli 44,4 miljardia euroa. Viennin arvo laski 6,3 prosenttia. Muiden maiden osalta (ulkokauppa) viennin arvo laski samaan aikaan 7,4 prosenttia. Palveluvienti on muistaakseni sentään ollut kasvussa.

Palkkoja tulisi ilman muuta korottaa pelkästään siksi, että palkansaajan ostovoima paranisi. Se vaan ei ole kaikissa tilanteissa yritysten kannalta järkevää, jos vientihinnat pysyvät ennallaan tai laskevat kilpailunkin vuoksi.

 

[Hermes#41]

Toisaalta viennin arvon reipas putoaminen muutamassa vuodessa tarkoittaa usein sitäkin, että yritykset eivät saa siirrettyä kohonneita kokonaiskustannuksia vientihintoihin.

Tämä on varmasti totta. Itse pidän suurempana ongelmana sitä, että arvoa ei saada nostettua. Joko ei osata myydä tai ei osata tuottaa sellaista arvoa, josta asiakkaat on valmiita maksamaan enemmän.

Suomalaiset ajattelevat asiat liiaksi kustannusperusteisesti, ei arvoperusteisesti.

Hinnan nostaminen on vaikeaa perustellen sitä kustannusten nousulla. Asiakkaana on helppo kysyä: mitä minä siitä hyödyn? Jos taas pystyy osoittamaan, että nyt laite on energiatehokkaampi tai tuottavampi jne. , on hintaakin helpompi puolustaa. Eli tuotekehityskustannnus on silloin siellä taustalla, millä on tuotettu lisäarvoa, mikä näkyy loppuasiakkaalla.

 

[Cobol]

Tämä on varmasti totta. Itse pidän suurempana ongelmana sitä, että arvoa ei saada nostettua. Joko ei osata myydä tai ei osata tuottaa sellaista arvoa, josta asiakkaat on valmiita maksamaan enemmän.

Suomalaiset ajattelevat asiat liiaksi kustannusperusteisesti, ei arvoperusteisesti.

Hinnan nostaminen on vaikeaa perustellen sitä kustannusten nousulla. Asiakkaana on helppo kysyä: mitä minä siitä hyödyn? Jos taas pystyy osoittamaan, että nyt laite on energiatehokkaampi tai tuottavampi jne. , on hintaakin helpompi puolustaa. Eli tuotekehityskustannnus on silloin siellä taustalla, millä on tuotettu lisäarvoa, mikä näkyy loppuasiakkaalla.

Juuri näin. Joskus kerroinkin miten Ruotsissa jo lähtökohtaisesti samasta konsultointi- tai palvelutuotteesta veloitetaan jopa kymmeniä prosentteja enemmän kuin Suomessa leipomalla sen sisään arvoa, josta asiakkaat olivat valmiita maksamaan.

 

[Tadu]

Tämä on varmasti totta. Itse pidän suurempana ongelmana sitä, että arvoa ei saada nostettua. Joko ei osata myydä tai ei osata tuottaa sellaista arvoa, josta asiakkaat on valmiita maksamaan enemmän.

Suomalaiset ajattelevat asiat liiaksi kustannusperusteisesti, ei arvoperusteisesti.

Hinnan nostaminen on vaikeaa perustellen sitä kustannusten nousulla. Asiakkaana on helppo kysyä: mitä minä siitä hyödyn? Jos taas pystyy osoittamaan, että nyt laite on energiatehokkaampi tai tuottavampi jne. , on hintaakin helpompi puolustaa. Eli tuotekehityskustannnus on silloin siellä taustalla, millä on tuotettu lisäarvoa, mikä näkyy loppuasiakkaalla.

Nyt ollaan ytimessä. Jos meillä olisi osaamista, niin se pitäisi tosiaan myös osata paketoidakin oikein. Mulla on fiilis, että meillä ei ole sitä osaamistakaan kuin parilla alalla (paperi, laivat, ehkä teollisuuden koneet), sekä sitten yksittäisiä pienempiä menestyviä poikkeustapauksia.

Miten tuota sitten parantaa? No ei mitenkään nopeasti. Tarvittaisiin osaavampaa työvoimaa, jota voidaan saada kouluttamalla suomalaisia paremmin, mutta mitä jos siellä meidän koulutuksessakaan ei ole tarpeeksi osaamista? Mitä kuulee peruskoulusta, niin siellä on hommat kustu täysin, ja työikään on tulossa entistä surkeampia ikäluokkia.

Työperäisiä maahanmuuttajia tänne on hankala houkutella, koska ei ole hyviä työpaikkoja ja verotus on korkea. Turvallisuusympäristökään ei enää ole yhtä houkutteleva, koska rajanaapuri.

 

[Cobol]

Nyt ollaan ytimessä. Jos meillä olisi osaamista, niin se pitäisi tosiaan myös osata paketoidakin oikein. Mulla on fiilis, että meillä ei ole sitä osaamistakaan kuin parilla alalla (paperi, laivat, ehkä teollisuuden koneet), sekä sitten yksittäisiä pienempiä menestyviä poikkeustapauksia.

Miten tuota sitten parantaa? No ei mitenkään nopeasti. Tarvittaisiin osaavampaa työvoimaa, jota voidaan saada kouluttamalla suomalaisia paremmin, mutta mitä jos siellä meidän koulutuksessakaan ei ole tarpeeksi osaamista? Mitä kuulee peruskoulusta, niin siellä on hommat kustu täysin, ja työikään on tulossa entistä surkeampia ikäluokkia.

Sanoisin, että arvon nostaminen ei ole kiinni niinkään työtekijöistä vaan johdosta. Esimerkiksi me ostettiin aikanaan Ruotsista yritys, joka myi meidän tuotteita. He olivat jalostaneet arvoa pidemmälle ja sanoivat, että juuri näin Ruotsissa tehdään aina. Omasta mielestämme me olimme tehneet saman erinomaisesti Suomessa, mutta todellisuudessa emme olleet.

Tässä ollaan varmaan edelleen Ruotsia jäljessä eikä se ole suinkaan ainoa maa, joka osaa arvon nostamisen suomalaisyrityksiä paremmin.

 

[Tadu]

Sanoisin, että arvon nostaminen ei ole kiinni niinkään työtekijöistä vaan johdosta. Esimerkiksi me ostettiin aikanaan Ruotsista yritys, joka myi meidän tuotteita. He olivat jalostaneet arvoa pidemmälle ja sanoivat, että juuri näin Ruotsissa tehdään aina. Omasta mielestämme me olimme tehneet saman erinomaisesti Suomessa, mutta todellisuudessa emme olleet.

Tässä ollaan varmaan edelleen Ruotsia jäljessä eikä se ole suinkaan ainoa maa, joka osaa arvon nostamisen suomalaisyrityksiä paremmin.

Juu osaamista se on johdon osaaminenkin. Puuttuu johdon osaamista, minkä suurin syy on varmaan ihan historiallinen. Ruotsissa on vuosikymmenien kokemus bisneksen tekemisestä länsimaiden kanssa. Suomessa ollaan oltu riippuvaisia Venäjästä ja Neuvostoliitosta. Ihan eri osaamista vaaditaan sen mukaan tekeekö kauppaa itää vai länteen.

 

[Andromeda]

Työperäisiä maahanmuuttajia tänne on hankala houkutella, koska ei ole hyviä työpaikkoja ja verotus on korkea. Turvallisuusympäristökään ei enää ole yhtä houkutteleva, koska rajanaapuri.

Unohdit mainita yhden, mutta sitäkin tärkeämmän syyn. Suomihan on tällä hetkellä erittäin ulkomaalaisvihamielinen maa. Kuka fiksu aikaansa seuraava koulutettu ihminen tänne haluaa tulla.

 

[Tadu]

Unohdit mainita yhden, mutta sitäkin tärkeämmän syyn. Suomihan on tällä hetkellä erittäin ulkomaalaisvihamielinen maa. Kuka fiksu aikaansa seuraava koulutettu älykäs ihminen tänne haluaa.

Tuo on myös totta. Ei Suomi tuolta osin mikään itä-euroopan maa ole, mutta vihamielisempi kuin länsi-euroopan maat. Eli tässäkin asiassa olemme Itä-Euroopan maiden ja Länsi-Euroopan välillä.

 

[mike owen]

Yksi moka Suomessa on se, ettei täällä osata hyödyntää pätevää ja koulutettua työkykyistä työvoimaa tarpeeksi hyvin. Mieluummin heidät jätetään työttömiksi koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta tietyiltä aloilta esimerkiksi teollisuudessa.

Kyllä tälläkin hetkellä osa työnantajista tajuaa sen ettei kukaan ole seppä syntyessä. Vain tekemällä töitä oppii ammattilaiseksi työpaikalla. Ei vastavalmistunut opiskelija ole mikään huippuosaaja työmarkkinoilla.

Työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä asioista yritystoiminnan kehittämisen kannalta jokaisella työpaikalla. Huono ilmapiiri ei auta mitään. Johtamistaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisen paljon työpaikoilla. Motivoitunut henkilökunta on ensiarvoisen tärkeää yritystoiminnan tuottavuuden ja mestymisen kannalta.

 

[douppi]

No ei ollut julkinen, TA ei ole tavoitteistaan tai tarjouksistaan hiiskunut. Ja nimenomaan tuotakin vertailisin, että miten paljon joutuu tinkimään. Tosin en tosiaan tiedä, ovatko vielä alempaa lähteneet liikkeelle, ja unohdin tuon, että TA:n 5-6% on kolmelle, ei kahdelle vuodelle.

Ja joo, kurittaa tosiaan kaikkia, ja näihin joutuu kaikki jotenkin reagoimaan. Yrityksellä se on omien hintojen nosto, palkansaajalla palkan nosto(vaatimus).

Alkujaan julkiseksi tarkoitettu tai ei, niin se on sitä %-luokkaa jota TA kannattaa. Ja siis tottakai palkkojenkin pitää nousta, ja niin ne pian nousevatkin, mutta kysymys onkin siitä kuinka paljon. TA puolen yritykset ei ole kaikki samalla viivalla tässä läheskään, ja viennissä on muutoksia, raaka-aineet/alihankita entistä kalliimpaa jne. Onko työvoiman kustannusten nosto 10%:lla se lääke, jolla saadaan vipinää työmarkkinoille monessakin mielessä.

 

[Sohjo]

Unohdit mainita yhden, mutta sitäkin tärkeämmän syyn. Suomihan on tällä hetkellä erittäin ulkomaalaisvihamielinen maa. Kuka fiksu aikaansa seuraava koulutettu ihminen tänne haluaa tulla.

Olisin vähän eri mieltä. En siis ulkomaalaisvihamielisyydestä, vaan syistä tulla tänne. Jenkkilähän näyttäytyy tällä hetkellä karkotuksineen miltei 30-luvun Saksalle, mutta siitä huolimatta sinne riittäisi tulijoita. Miksi? Koska jenkeissä on isoja firmoja jotka tarjoavat hyviä työpaikkoja hyvällä liksalla ja verottajakin on kohtuullinen. Raha ratkaisee aika paljon.

Jokainen täällä voi miettiä mielessään, että minne haluaisi Suomesta muuttaa ja mitkä olisivat pääasialliset vaikuttimet paikan valinnassa. Uskon että palkka, ilmasto ja kieli (englanti, ehkä ruotsi jos siihen taipuu) on top3:ssa monella.

 

[Kilgore Trout]

Nyt ollaan ytimessä. Jos meillä olisi osaamista, niin se pitäisi tosiaan myös osata paketoidakin oikein. Mulla on fiilis, että meillä ei ole sitä osaamistakaan kuin parilla alalla (paperi, laivat, ehkä teollisuuden koneet), sekä sitten yksittäisiä pienempiä menestyviä poikkeustapauksia.

Miten tuota sitten parantaa? No ei mitenkään nopeasti. Tarvittaisiin osaavampaa työvoimaa, jota voidaan saada kouluttamalla suomalaisia paremmin, mutta mitä jos siellä meidän koulutuksessakaan ei ole tarpeeksi osaamista? Mitä kuulee peruskoulusta, niin siellä on hommat kustu täysin, ja työikään on tulossa entistä surkeampia ikäluokkia.

Työperäisiä maahanmuuttajia tänne on hankala houkutella, koska ei ole hyviä työpaikkoja ja verotus on korkea. Turvallisuusympäristökään ei enää ole yhtä houkutteleva, koska rajanaapuri.

Onhan meillä konevientiä monella alalla kartonkikoneiden lisäksi. Hissit, satamalukit, kaivoslaitteet, ponsset, valtrat, brontot ym., niitä me osaamme valmistaa paremmin kuin italialaiset (poikkeuksiakin on) tai vähän halvemmalla kuin saksalaiset, mutta kovin uusia innovaatioita ne eivät ole. Hissikin on periaatteessa laite, joka liikkuu ylös tai alas ja pysähtyy tarvittaessa.
Uusia innovaatioita syntyy toivottavasti aloille, jotka kasvavat. Siinä Patria tuntuu pärjäävän nyt kohtalaisesti.

 

[Jymäkkä]

Alkujaan julkiseksi tarkoitettu tai ei, niin se on sitä %-luokkaa jota TA kannattaa. Ja siis tottakai palkkojenkin pitää nousta, ja niin ne pian nousevatkin, mutta kysymys onkin siitä kuinka paljon. TA puolen yritykset ei ole kaikki samalla viivalla tässä läheskään, ja viennissä on muutoksia, raaka-aineet/alihankita entistä kalliimpaa jne. Onko työvoiman kustannusten nosto 10%:lla se lääke, jolla saadaan vipinää työmarkkinoille monessakin mielessä.

Joo, itse kannattaisin paikallisia sopimuksia tuon yritysten eritahtisuuden takia, ja julkiselle sitten jonkun keskimääräisen palkkaindeksin mukaan ja säätöä tarvittaessa.

 

[Hermes#41]

Onhan meillä konevientiä monella alalla kartonkikoneiden lisäksi. Hissit, satamalukit, kaivoslaitteet, ponsset, valtrat, brontot ym., niitä me osaamme valmistaa paremmin kuin italialaiset (poikkeuksiakin on) tai vähän halvemmalla kuin saksalaiset, mutta kovin uusia innovaatioita ne eivät ole. Hissikin on periaatteessa laite, joka liikkuu ylös tai alas ja pysähtyy tarvittaessa.
Uusia innovaatioita syntyy toivottavasti aloille, jotka kasvavat. Siinä Patria tuntuu pärjäävän nyt kohtalaisesti.

Juuri näin!

Kone on ymmärtänyt palveluiden tärkeyden, muutkin sitä alkavat hahmottaa. Toki hisseissäkin on tullut todella paljon kehitystä tekniikkaan, mutta näkyykö sekään juuri käyttäjän suuntaan?

Mutta ketjun aiheeseen, en itse usko, että jatkuvalla riitelyllä työmarkkinoilla ja toisaalta myöskään kulujen karsimisella joka välistä, saadaan mitään kovin positiivista aikaan. Pitäisi keskittyä mitä niillä euroilla tehdään ja miten tehokkaasti ne käytetään sen sijaan, että optimoidaan kulujen määrää.

 

[Mediakuutio]

Unohdit mainita yhden, mutta sitäkin tärkeämmän syyn. Suomihan on tällä hetkellä erittäin ulkomaalaisvihamielinen maa. Kuka fiksu aikaansa seuraava koulutettu ihminen tänne haluaa tulla.

Tuo on myös totta. Ei Suomi tuolta osin mikään itä-euroopan maa ole, mutta vihamielisempi kuin länsi-euroopan maat. Eli tässäkin asiassa olemme Itä-Euroopan maiden ja Länsi-Euroopan välillä.

Mihis tämä perustuu? Kun katsotaan miten vaikka Ranskassa ja Saksassa persuja maahanmuuttokriittisemmät (ja äärioikeistolaisemmat) menestyy ja ovat kasvattaneet suosiotaan niin ei kai Suomi nyt mitenkään edellä ole. Toki Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan mitään huippuosaajia samoissa määrin kuin monet muut maat mutta eiköhän siinä ole kyse enemmän rahasta ja siitä mitä maa voi muuten tarjota kuin asenteista. Todennäköisesti vielä tuo kriittisyys jatkaa kasvuaan muualla nopeammin kuin Suomessa.

 

[Mediakuutio]

Alkujaan julkiseksi tarkoitettu tai ei, niin se on sitä %-luokkaa jota TA kannattaa. Ja siis tottakai palkkojenkin pitää nousta, ja niin ne pian nousevatkin, mutta kysymys onkin siitä kuinka paljon. TA puolen yritykset ei ole kaikki samalla viivalla tässä läheskään, ja viennissä on muutoksia, raaka-aineet/alihankita entistä kalliimpaa jne. Onko työvoiman kustannusten nosto 10%:lla se lääke, jolla saadaan vipinää työmarkkinoille monessakin mielessä.

Niin siis työnantaja kannattaa noin 6% kolmelle vuodelle. Jos tarjoaisivat esimerkiksi noin 6,5%-7% kahdelle vuodelle niin uskoisin sopimuksenkin syntyvän.

 

[Eikka86]

Ilman muuta näin. Vuoden 2023 lopuille saakka työhöni kuului aktiivinen rekrytointi teknologiateollisuudessa, jo silloin oli selvää että TVR 1-2 tasot olivat käytännössä riittämättömät hyvän henkilöstön palkkaamiseen. Mutta kyllä alihankinnassa pyöriteltiin aika usein sellaista 11-12€/h aloituspalkkaa. Ehkä parempi kysysmys olisis neuvotteluihin se, että miksi TES pitää sisällään minipalkan joka ei ole nykyisellään riittävä?

Tämä tuo myös ongelmia koko teollista haaraa koskeviin sopimusneuvotteluihin, toinen puoli maksaisi ihan mielellään 5-10% väliin korotukset mutta osalle ne on yksiselitteisesti liikaa.

TVR 1-3 tasoilla operoivan alihankkijan ongelmana on kilpaileminen globaaleilla markkinoilla kaikenmaailman polkuhintamaiden kanssa ja kieltämättä ainoa tapa repiä katettu on nipistää palkoista tai tuotantokuluista ylipäätänsä. Sinällään se on surullista että sellaisen jokaisessa autotallissa tehtävän "kuusenjalan" valmistaminen bulgariaromaniassa sekä kuljettaminen tänne on halvempaa kuin tilata paikalliselta toimijalta. Toisaalta olisi hyvä muistaa ettei sillä 11e/h kukaan rikastumaan pääse, pysyy hengissä ja saa muutettua juuri ruuan paskaksi.

Tästä voi tehdä kehäpäätelmää keskitetyn sopimuksen heikkoudesta enkä pitäisi ihmeellisenä lähitulevaisuudessa tulevan yritys- tai sektorikohtaisia sopimuksia metsäteollisuuden malliin.

 

[MacRef]

Kai tämä nyt jotenkin liittyy...

Finnair aloittaa yt:t lentäjille lakon tai lakkouhan takia. Riskinä on, että ulkomailla olevia sopimuksia katkotaan lakon takia ja samalla loppuu työt aika monelta lentäjältä. Saapa nähdä, mitä lentäjien ammattiyhdistys tässä tekee.

Ainakin Hesari asiasta kertoo.

Yritykset | Finnair aloittaa lentäjiä koskevat muutosneuvottelut

Mahdolliset irtisanomiset ja toistaiseksi voimassa olevat lomautukset koskisivat noin 90:tä kaukoliikennelentäjää.

www.hs.fi

 

[peksa]

Niin siis työnantaja kannattaa noin 6% kolmelle vuodelle. Jos tarjoaisivat esimerkiksi noin 6,5%-7% kahdelle vuodelle niin uskoisin sopimuksenkin syntyvän.

Tässä kun vientialat neuvottelevat sopimuksia niin se määrittelee myös muiden alojen maksimit mitä tämä riistohallitus päätti.

Olin jutulla tässä reilu viikko sitten yhden 'edustajan' kanssa niin kuulin että joku 7-8% kahdelle vuodelle olisi hyväksyttävä mikäli muut asiat natsaa. Mikäli 3v sopparia niin silloin mennään lähemmäks 9% kokonaisvaikutusta.

Hallitus saa tässä mitä tilaa. Parit lakot vielä ennen kuntavaaleja niin Demareiden kannatus on 25%.

En tiedä ovatko Orpo, Satonen, Purra ja muut tyhmiä tai idiootteja kun eivät tajua että omaa oksaansa sahaavat.

 

[Tadu]

En tiedä ovatko Orpo, Satonen, Purra ja muut tyhmiä tai idiootteja kun eivät tajua että omaa oksaansa sahaavat.

Ehkä oikeistossa ei tehdä päätöksiä "oma oksa" edellä.