Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[masaman]

Heikossa kunnossa oleva potilas on usein sekava ja voi käyttäytyä agressiivisesti. Yleensä aggressiiviset potilaat ovat juuri näitä, jotka eivät tiedä missä ovat ja ovat letkuissa ja koneissa kiinni ja yrittävät repiä kaikkea irti. Siihen kun hoitaja menee sanomaan, että anna sen letkun vaan olla, niin helposti voi saada nyrkistä.

Äärimmäisen harvoin täysin orientit potilaat käyttäytyvät väkivaltaisesti.

Delirium on varsin yleistä ja johtaa jos jonkinmoiseen sekoiluun ja touhuiluun.

Ihminen painelee teholla ihan primitiivisellä meiningillä, niin se on "taistele, tai kuole"-meininkiä

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Ennen kuin syytätte 44-vuotiasta Markkua, muistakaa, ettei se ole vain hänestä kiinni, saako töitä vai ei. Vaikka Markulla olisi kokemusta ja motivaatiota mielin määrin, Markun papereita saattaa katsoa 37-vuotias Pekka, joka ei edes kutsu työhaastatteluun, koska ehdokkaina on 29-vuotiaat Vilma, Ville ja Petteri. Ja kun tätä jatkuu vuosi tai kaksi, on täysin ymmärrettävää, että motivaatio ja usko loppuu. On helvetin elitististä moittia tällaista ihmistä sohvallamakaajaksi, joka makaa vain, koska työ ei maistu.

Vaikka en fiktio-Markkua sohvallamakaajaksi moittinutkaan, tässähän kyse ei ollutkaan syistä, miksi Markku-44 ei saa projekti-inssin töitä, vaan siitä mitä Markku-44 tekee sen jälkeen. Hänhän tarinan elitisti on, jos hän kokee itsensä työttömäksi jäätyään liian arvokkaaksi tekemään kuplansa ulkopuolisia, mielestään vähempiarvoisempia töitä, joita hänelle tarjottaisiin ja joita hän kykenisi tekemään.

Tuttu insinööri oli isossa konsernissa työnjohtajana. Saneraauksien yhteydessä hän valitsi eropaketin sijaan pakkaajan homman yhtiön lähettämössä ja teki sitä duunia eläköitymiseensä saakka.
Noinkin voi nääs valita.

 

[mekabyte]

Vaikka en fiktio-Markkua sohvallamakaajaksi moittinutkaan, tässähän kyse ei ollutkaan syistä, miksi Markku-44 ei saa projekti-inssin töitä, vaan siitä mitä Markku-44 tekee sen jälkeen. Hänhän tarinan elitisti on, jos hän kokee itsensä työttömäksi jäätyään liian arvokkaaksi tekemään kuplansa ulkopuolisia, mielestään vähempiarvoisempia töitä, joita hänelle tarjottaisiin ja joita hän kykenisi tekemään.

Tuttu insinööri oli isossa konsernissa työnjohtajana. Saneraauksien yhteydessä hän valitsi eropaketin sijaan pakkaajan homman yhtiön lähettämössä ja teki sitä duunia eläköitymiseensä saakka.
Noinkin voi nääs valita.

Se on kunnioitettavaa, että ottaa ns alemman tason duunia jos ei muuta ole. Häkellyttävän usein kuulee myös toteamuksen, että ei me sua voida ottaa kun sä olet ylikoulutettu ja lähdet heti tilaisuuden tullen muualle. Tämä siis todettuna nykyaikaisella rekryslangilla tai miksei suoraakin.

 

[Radiopää]

Noinkin voi nääs valita.

Voi jos on mahdollisuus.

Häkellyttävän usein kuulee myös toteamuksen, että ei me sua voida ottaa kun sä olet ylikoulutettu ja lähdet heti tilaisuuden tullen muualle.

Mutta kun työnantaja voi noinkin nääs valita. Ja kyllä minä ymmärrän, ettei työnantaja palkkaa kokoonpanolinjalle korkeakoulutettua työnhakijaa, koska oletuksena on, että tämä ottaa ja lähtee heti, kun saa uuden paikan omalta alaltaan. Todista siinä motivaatiota, kun työnantajan asenne on tämä.

 

[MENTALSPORT]

Noniin ja potilasturvallisuuslaki hyllylle. Eikä mikään ihme jos tälläsiä uutisia tupsahtelee edelleen. Isompi kysymys alkaakin olemaan pitäisikö potilasturvallisuuslaki siis säätää ihan normioloja ajatellen?

Uutisessa myös mielenkiintoinen huomio. Viidennes teho-osaston työntekijöistä on nostanut kytkintä. Alla lainaus.

"Vuonna 2021 viidesosa koko teho-osaston hoitohenkilökunnasta lähti Uudesta lastensairaalasta. Joukkopako johtuu muun muassa vaativista työoloista, huonosta johtamisesta ja matalasta palkasta."

Lakon yllättävä seuraus Lastensairaalan teho-osastolla: hoitajia on nyt töissä enemmän kuin ennen lakkoa

Suojelutyötä on käytetty leikkausjonojen purkamiseen Lastensairaalassa.

yle.fi

 

[dana77]

Mutta kun työnantaja voi noinkin nääs valita. Ja kyllä minä ymmärrän, ettei työnantaja palkkaa kokoonpanolinjalle korkeakoulutettua työnhakijaa, koska oletuksena on, että tämä ottaa ja lähtee heti, kun saa uuden paikan omalta alaltaan. Todista siinä motivaatiota, kun työnantajan asenne on tämä.

Onko ne työnantajat sitten väärässä asennoituessaan asiaan noin? Voi kai sitä työtä hakiessa jättää CV:stä poiskin asioita jos kokee, että niistä on haitta.

 

[dana77]

Noniin ja potilasturvallisuuslaki hyllylle. Eikä mikään ihme jos tälläsiä uutisia tupsahtelee edelleen. Isompi kysymys alkaakin olemaan pitäisikö potilasturvallisuuslaki siis säätää ihan normioloja ajatellen?

Uutisessa myös mielenkiintoinen huomio. Viidennes teho-osaston työntekijöistä on nostanut kytkintä. Alla lainaus.

"Vuonna 2021 viidesosa koko teho-osaston hoitohenkilökunnasta lähti Uudesta lastensairaalasta. Joukkopako johtuu muun muassa vaativista työoloista, huonosta johtamisesta ja matalasta palkasta."

Lakon yllättävä seuraus Lastensairaalan teho-osastolla: hoitajia on nyt töissä enemmän kuin ennen lakkoa

Suojelutyötä on käytetty leikkausjonojen purkamiseen Lastensairaalassa.

yle.fi

Tämä ei ole millään tavoin hyväksyttävää. Silloin jos tingitään lasten sydänleikkauksista on priorisointi täysin väärä. Jos (ja kun) kaikkeen ei ole varaa, niin ensin pitää lopettaa vaativat leikkaukset yli 90 vuotiailta. Jos se ei riitä niin sitten 80v. Ja jos sekään ei riitä, niin sitten 75v. Kuitenkin lapset ovat ykkösasia ollaan sitten maalla, merellä tai ilmassa.

 

[mike owen]

Mielenkiintoinen keskustelu on täällä käynnissä ja hyvä niin. Siihen en ota kantaa. Mutta itse juurisyy siihen miksi tilanne on sellainen kuin se on tällä hetkellä Suomessa on se, että Suomessa on resursseja pienennetty jatkuvasti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannossa jo pitkään. Tälläkin hetkellä hallitus seisoo tumput suorina mitä tulee sosiaali- ja terveysalan palkkaharmonisointiin ja yleisiin palkankorotuksiin terveysalalla.

Sote- ja terveysalanuudistus aiheuttaa Suomessa runsaasti päänvaivaa ja kustannuksia tulevaisuudessa. Raahaa tarvitaan runsaasti lisää sosiaali- ja terveysalalla palkkoihin ja muihin kohteisiin maassamme. Se on mielenkiintoista milloin hallitus herää vallitsevaan tilanteeseen.

Aluevaaleissa luvattiin kymmenen hyvää ja kaunista asiaa mitä tehdään, mutta rahoitusta ei ole vieläkään hoidettu maassamme maaliin saakka. Ainut keino on ottaa lisää lainaa/velkaa tai karsia etuuksia/palvelutuotantoa nyt tai jonkin ajan päästä. Sitä en suosittele, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön määrää piennetään.

 

[DonTirri]

Noniin ja potilasturvallisuuslaki hyllylle. Eikä mikään ihme jos tälläsiä uutisia tupsahtelee edelleen. Isompi kysymys alkaakin olemaan pitäisikö potilasturvallisuuslaki siis säätää ihan normioloja ajatellen?

Uutisessa myös mielenkiintoinen huomio. Viidennes teho-osaston työntekijöistä on nostanut kytkintä. Alla lainaus.

"Vuonna 2021 viidesosa koko teho-osaston hoitohenkilökunnasta lähti Uudesta lastensairaalasta. Joukkopako johtuu muun muassa vaativista työoloista, huonosta johtamisesta ja matalasta palkasta."

Joukkopako tulee jatkumaan. Puolisoni on hoitaja, ja on kertonut miten lähes jokainen kollega harkitsee alanvaihtoa.
Tää suojelutyö/pakkolaki-paska ei oo ainakaan auttanut.
Kohtapuoliin on edessä se tilanne että potilasturvallisuus vaarantuu koska ei ole hoitajia keitä kutsua töihin.
Oma fyysinen ja henkinen terveys menee kaiken muun edelle hoitajillakin.

 

[Radiopää]

Onko ne työnantajat sitten väärässä asennoituessaan asiaan noin? Voi kai sitä työtä hakiessa jättää CV:stä poiskin asioita jos kokee, että niistä on haitta.

Eivät. Minähän en ole syyttämässä ketään toisin kuin ne, jotka näkemättä työttömyyden olevan oma valinta. Mutta ei siitä haittaakaan olisi, jos työnantajapuolellakin tarkistettaisiin omia asenteita.

 

[dana77]

Mutta itse juurisyy siihen miksi tilanne on sellainen kuin se on tällä hetkellä Suomessa on se, että Suomessa on resursseja pienennetty jatkuvasti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannossa jo pitkään.

Missä tämä resurssien määrän jatkuva pienentäminen näkyy?

Kun minä katson tuota kuvaa, niin minusta näyttää siltä, että terveydenhuollon menot ovat kasvaneet parissakymmenessä vuodessa yli 60% mikä euroissa tarkoittaa yli 8 miljardin menojen lisäystä vuositasolla ja trendi on vain kasvava:

https://aamuset.fi/static/content/pic_6_4577668_k4221630_1200.jpg

 

[Bulvaani]

Joukkopako tulee jatkumaan. Puolisoni on hoitaja, ja on kertonut miten lähes jokainen kollega harkitsee alanvaihtoa.
Tää suojelutyö/pakkolaki-paska ei oo ainakaan auttanut.
Kohtapuoliin on edessä se tilanne että potilasturvallisuus vaarantuu koska ei ole hoitajia keitä kutsua töihin.
Oma fyysinen ja henkinen terveys menee kaiken muun edelle hoitajillakin.

Oma vaimo myös sairaanhoitaja, ja ihan samat kokemukset/ajatukset. Asia mistä ei ole medioissa suuremmin puhuttu on se, että leikkauksia on jatkuvasti peruttu jo yli vuoden. Suurimpana syynä se, että osastoja joudutaan sulkemaan henkilökunnan puuttuessa (hoitajat). Toki korona on aiheuttanut osan ongelmista, mutta ei mikään pakkolaki/hoitajien pakeneminen muualle ainakaan paranna tilannetta.

 

[skode]

En nyt jaksanut selata hirveästi taaksepäin että oliko jo tätä, mutta PRO antanut ICT-alalla lakkovaroituksen. Pro jätti lakkovaroituksen ict-alan sopimusneuvotteluista | Ammattiliitto Pro

Vähän epäilen ettei lakkoa tule, ja kyseessä on nyt noh miten se nyt sanotaan keino haalia lisäjäseniä ja samalla näyttää nykyisille että kyllä se liittokin jotain saa aikaan.

Jotenki pakko myöntää, että itseä jopa kiinnostaisi kuinka paljon esim. meidän firmassa menisi loppujen lopuksi lakkoon kun suuri osa tekee etätöitä ja asiat muutenkin on hyvin. Toki tosiuskovaiset pukevat etäpäivinäkin liivit päälle ja muodostanevat jonkinlaisia lakkopartioita partioimaan.

 

[mekabyte]

Oulussa kaupungin sairaalaan on haettu lähiaikoina kymmeniä hoitajia (paska maine jne). Nyt siirretään porukkaa pakolla terveysasemilta ja voitte arvata, että lähtötelineitä viritellään kovasti.

 

[Jymäkkä]

Missä tämä resurssien määrän jatkuva pienentäminen näkyy?

Kun minä katson tuota kuvaa, niin minusta näyttää siltä, että terveydenhuollon menot ovat kasvaneet parissakymmenessä vuodessa yli 60% mikä euroissa tarkoittaa yli 8 miljardin menojen lisäystä vuositasolla ja trendi on vain kasvava:

https://aamuset.fi/static/content/pic_6_4577668_k4221630_1200.jpg

No tuossa kyllä näkyy, että esimerkiksi tilaston viimeisinä vuosina menot eivät enää kasva aiempaa vauhtia, joka vastanne inflaation/kustannusindeksin kasvua. Tuossa lienee ollut säästöjä. Noita euromääräisiä kasvuja ei pidä tarkastella tällaisissa ollenkaan, ihan kuin se kertoisi menojen kasvusta yhtään mitään.

 

[RexHex]

Jotenki pakko myöntää, että itseä jopa kiinnostaisi kuinka paljon esim. meidän firmassa menisi loppujen lopuksi lakkoon kun suuri osa tekee etätöitä ja asiat muutenkin on hyvin. Toki tosiuskovaiset pukevat etäpäivinäkin liivit päälle ja muodostanevat jonkinlaisia lakkopartioita partioimaan.

Jotenkin mielikuvana hauska ajatella, että siellä tultaisiin kotiovelle vahtimaan ettei vaan kukaan tee etähommia.

 

[dana77]

No tuossa kyllä näkyy, että esimerkiksi tilaston viimeisinä vuosina menot eivät enää kasva aiempaa vauhtia, joka vastanne inflaation/kustannusindeksin kasvua. Tuossa lienee ollut säästöjä. Noita euromääräisiä kasvuja ei pidä tarkastella tällaisissa ollenkaan, ihan kuin se kertoisi menojen kasvusta yhtään mitään.

Kuulin parhaan selityksen, mitä olen jääkiekkokeskustepalsta uralla kuullut. Että menot eivät enää kasva aiempaa vauhtia. Mä mietin vähän aikaa, että hetkinen, äsken puhuttiin resurssien vähenemisestä ja nyt ongelma onkin että menot eivät kasva yhtä räjähdysmäisesti kuin aiemmin. Tuu nyt itte selittämään tämä, että inflaatio on esim 2016 ollut ihan nollassa ja muutenkin hyvin maltillista, että miten se vastaisi kustannusten kasvua.

https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_hin002.gif

 

[Jymäkkä]

Jotenkin mielikuvana hauska ajatella, että siellä tultaisiin kotiovelle vahtimaan ettei vaan kukaan tee etähommia.

Mä en oikeen ymmärrä nykypäivänä koko tätä lakkovahtiasiaa. Eikö lakossa olijat istu kiltisti kotona, jotta saa lakkoavustuksen, ja järjestäytymättömät menee töihin, että saa palkkansa? Ketä ja mitä tässä pitää vahtia, onko tämä ihan vaan teatteria, että saadaan hyvät lakkopöhinät päälle?

 

[Jymäkkä]

Kuulin parhaan selityksen, mitä olen jääkiekkokeskustepalsta uralla kuullut. Että menot eivät enää kasva aiempaa vauhtia. Mä mietin vähän aikaa, että hetkinen, äsken puhuttiin resurssien vähenemisestä ja nyt ongelma onkin että menot eivät kasva yhtä räjähdysmäisesti kuin aiemmin. Tuu nyt itte selittämään tämä, että inflaatio on esim 2016 ollut ihan nollassa ja muutenkin hyvin maltillista, että miten se vastaisi kustannusten kasvua.

https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_hin002.gif

Jos et ymmärrä, että menot euromääräisesti voivat kasvaa ihan vain inflaation vaikutuksesta, niin ei voi mitään. Ihan samalla tavalla ne paisuvat vuosi vuodelta kuten muidenkin palvelujen.Toki sote-menot kasvavat meillä myös väestön ikääntymisen ja lisättyjen velvoitteiden takia. Joka tapauksessa tilaston viimeisinä vuosina kasvua ei juuri ollenkaan, reaaliset menot ovat luultavasti laskeneet, tuossa kohden menoja tosin laski myös kiky.

Edit. Ja tuon tilaston mukaan siis menot ovat kasvaneet 20 vuoden aikana keskimäärin noin 2,5% vuosivauhtia. En kutsuisi tuota räjähdysmäiseksi kasvuksi.

 

[dana77]

Jos et ymmärrä, että menot euromääräisesti voivat kasvaa ihan vain inflaation vaikutuksesta, niin ei voi mitään. Ihan samalla tavalla ne paisuvat vuosi vuodelta kuten muidenkin palvelujen.Toki sote-menot kasvavat meillä myös väestön ikääntymisen ja lisättyjen velvoitteiden takia. Joka tapauksessa tilaston viimeisinä vuosina kasvua ei juuri ollenkaan, reaaliset menot ovat luultavasti laskeneet, tuossa kohden menoja tosin laski myös kiky.

Enkö minä vähän niinkuin postannut edelliseen linkin, jossa oli inflaation määrä kerrottu ja jos se esim 2016 oli nollassa, niin en minä ymmärrä että miten kustannukset inflaation takia euromääräisesti silloin ne kasvaisivat.
Enkä myös ymmärrä että jos inflaatio on keskimäärin alle 2% niin miten sen voisi selittää sitä, että kustannukset kasvavat yli 60% 17 vuoden aikana. Vajaan 40% kasvun minä ymmärtäisin, mutta tuota päälle tullutta yli 20%, vaikka resursseja on vähennetty, niin sitä en.

 

[Jymäkkä]

Enkö minä vähän niinkuin postannut edelliseen linkin, jossa oli inflaation määrä kerrottu ja jos se esim 2016 oli nollassa, niin en minä ymmärrä että miten kustannukset inflaation takia euromääräisesti silloin ne kasvaisivat.
Enkä myös ymmärrä että jos inflaatio on keskimäärin alle 2% niin miten sen voisi selittää sitä, että kustannukset kasvavat yli 60% 17 vuoden aikana. Vajaan 40% kasvun minä ymmärtäisin, mutta tuota päälle tullutta yli 20%, vaikka resursseja on vähennetty, niin sitä en.

No ensinnäkään palkkainflaatio ei ajanjaksolla ole ollut alle kahta prossaa keskimäärin, ja henkilöstökulut ovat sotessa iso menoerä. Väestön ikääntyminen selittänee sitten myös paljon, enemmän hoidettavaa ja enemmän kalliimpaa hoidettavaa.

 

[BigRedCat]

No ensinnäkään palkkainflaatio ei ajanjaksolla ole ollut alle kahta prossaa keskimäärin, ja henkilöstökulut ovat sotessa iso menoerä. Väestön ikääntyminen selittänee sitten myös paljon, enemmän hoidettavaa ja enemmän kalliimpaa hoidettavaa.

Minusta heitit keskusteluun ihan aiheellista suhteellisuusnäkökulmaa tuon 2,5% vuosikasvun osalta, mutta @dana77 otti kuitenkin kantaa väitteeseen, jonka mukaan resursseja oli jatkuvasti pienennetty. Tuo väite sopii kovin huonosti yhteen sen kanssa, että palkat ovat sinun mukaasi nousseet alalla yleistä hintatasoa vauhdikkaammin ja että jossain mielessä reaaliset henkilöstöpanostukset ovat siis olleet kasvavia.

Mutta ihan silmämääräisesti arvioiden tuossa danan linkittämässä kuvassa näyttää myös palkki "lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat" yli tuplaantuneen.

 

[Jymäkkä]

Minusta heitit keskusteluun ihan aiheellista suhteellisuusnäkökulmaa tuon 2,5% vuosikasvun osalta, mutta @dana77 otti kuitenkin kantaa väitteeseen, jonka mukaan resursseja oli jatkuvasti pienennetty. Tuo väite sopii kovin huonosti yhteen sen kanssa, että palkat ovat sinun mukaasi nousseet alalla yleistä hintatasoa vauhdikkaammin ja että jossain mielessä reaaliset henkilöstöpanostukset ovat siis olleet kasvavia.

Mutta ihan silmämääräisesti arvioiden tuossa danan linkittämässä kuvassa näyttää myös palkki "lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat" yli tuplaantuneen.

Sanoisin, että sote-alallakin reaaliansiot ovat nousseet, kuten muuallakin yhteiskunnassa. En oikeastaan osaa vastata siihen, miten resurssit on oikeasti kehittyneet, otin vain kiinni tuohon, että menojen muutos ei kyllä mitenkään räjähdysmäinen ole. Lääkekuluissa ei nyt myöskään ole suoraa vastausta heittää, miten on lääkkeiden menekki ja hinnat kehittyneet esimerkiksi.

 

[BigRedCat]

Sanoisin, että sote-alallakin reaaliansiot ovat nousseet, kuten muuallakin yhteiskunnassa. En oikeastaan osaa vastata siihen, miten resurssit on oikeasti kehittyneet, otin vain kiinni tuohon, että menojen muutos ei kyllä mitenkään räjähdysmäinen ole. Lääkekuluissa ei nyt myöskään ole suoraa vastausta heittää, miten on lääkkeiden menekki ja hinnat kehittyneet esimerkiksi.

Niin, kai tämä on määrittelykysymyskin. Toisaalta voisi ajatella, että jos reaaliansiot ovat alalla nousseet mutta työn tuottavuus ei (siis resurssit pysyneet ennallaan), millä vielä näiden päälle vaaditut palkankorotukset perustellaan? Toisaalta tämän voi kuitata sillä, että on tuottavuuden kasvusta maksamisen sijaan korjattu epäoikeudenmukaista ansiotasoa ylöspäin.

Mutta totta virkat, minustakin puheet ainakin räjähdysmäisestä panostusten kasvusta ovat liioiteltuja. Niin ovat silti puheet resurssien jatkuvasta pienentämisestäkin.

OECD:n sivuilta voi katsella ostovoimakorjattuja terveydenhoitomenoja: https://stats.oecd.org/
BKT-osuutena terveydenhuoltomenot ovat nousseet 80-luvun 6% tasolta nykyiselle 9% tasolle, joten kyllä puhe terveydenhuollon resurssien aina vaan jatkuvasta alasajosta menee samaan sarjaan aina vaan kasvavien tuloerojen kanssa.

Finland: health expenditure as a share of GDP 2022 | Statista

The total expenditure on healthcare in Finland, in relation to the GDP (gross domestic product) fluctuated during the observed period.

www.statista.com

 

[Jymäkkä]

Niin, kai tämä on määrittelykysymyskin. Toisaalta voisi ajatella, että jos reaaliansiot ovat alalla nousseet mutta työn tuottavuus ei (siis resurssit pysyneet ennallaan), millä vielä näiden päälle vaaditut palkankorotukset perustellaan? Toisaalta tämän voi kuitata sillä, että on tuottavuuden kasvusta maksamisen sijaan korjattu epäoikeudenmukaista ansiotasoa ylöspäin.

Mutta totta virkat, minustakin puheet ainakin räjähdysmäisestä panostusten kasvusta ovat liioiteltuja. Niin ovat silti puheet resurssien jatkuvasta pienentämisestäkin.

OECD:n sivuilta voi katsella ostovoimakorjattuja terveydenhoitomenoja: https://stats.oecd.org/
BKT-osuutena terveydenhuoltomenot ovat nousseet 80-luvun 6% tasolta nykyiselle 9% tasolle, joten kyllä puhe terveydenhuollon resurssien aina vaan jatkuvasta alasajosta menee samaan sarjaan aina vaan kasvavien tuloerojen kanssa.

Finland: health expenditure as a share of GDP 2022 | Statista

The total expenditure on healthcare in Finland, in relation to the GDP (gross domestic product) fluctuated during the observed period.

www.statista.com

Joo, on tässäkin pointtinsa, ja varmuudella voinee sanoa, ettei tuolla nyt missään jatkuvassa kurjistumiskierteessä olla. Mutta tosiaan jo ikärakenne selittää kyllä kustannusten nousua paljon. 80-luvulla myös eläkemenot olivat pieniä, eivät ole enää.

Palkankorotuksista puheen ollen: Itse kannatan tasokorotusta kyllä. Se mistä kaipaan julkisuudessakin keskustelua ja linjanvetoa on, että tämä pitää nyt kytkeä yhteen sen palkkaharmonisaation kanssa. Ei voida ensin tehdä kallista palkkaohjelmaa, jossa palkkaerot säilyvät, ja korjata niitä perään sitten keskipalkkoja edelleen runsaasti nostavalla harmonisaatiolla. Harmonisaatio sidottava mediaanipalkkoihin, ja tämän toteutuessa palkkaohjelma hoitajille.