Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 398 432
  • 15 495
J

Just-Ice-Hockey

Kun puhutaan työsuojelulaista, vuosilomalaista yms, laki tulee ensin. Työnantaja ei voi sopia TES-tulkintanaan työntekijän kanssa esimerkiksi vuosilomaa lakia heikommin ehdoin. Näitä lain "ylikirjoittamisia" tapahtuu säännöllisesti, mutta jos asia viedään eteenpäin, työntekijä aika usein voittaa.

Sen sijaan paremmista ehdoista ei ollut epäselvyyttä.

Siltä osin kuin TES saadaan sopia laista poikkeavasti TES menee lain edelle. Siltä osin kuin TES ei saa sopia laista poikkeavasti, ei TES ota asiaan kantaa. Itse työskentelin työoikeuden parissa useita vuosia, eikä tuona aikana tullut kertaakaan vastaan työsopimuslain 13:7 vastaista TES-määräystä. Sen sijaan tuli vastaan useitakin TES-määräyksiä, jotka heikensivät työntekijän asemaa lakimääräisestä, ja ne olivat täysin ok ja lainmukaisia. Esimerkiksi lomautusilmoitusaikaa oli usein lyhennetty TES:ssa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siltä osin kuin TES saadaan sopia laista poikkeavasti TES menee lain edelle. Siltä osin kuin TES ei saa sopia laista poikkeavasti, ei TES ota asiaan kantaa. Itse työskentelin työoikeuden parissa useita vuosia, eikä tuona aikana tullut kertaakaan vastaan työsopimuslain 13:7 vastaista TES-määräystä. Sen sijaan tuli vastaan useitakin TES-määräyksiä, jotka heikensivät työntekijän asemaa lakimääräisestä, ja ne olivat täysin ok ja lainmukaisia. Esimerkiksi lomautusilmoitusaikaa oli usein lyhennetty TES:ssa.

Avaatko vähän, mitä tarkoitat laista poikkeavalla TES:lla ja sillä, että se menee lain edelle. Itselleni asia on tuttu erityistapauksista (kuten hätätyö).

Ja missä lomautuksista on voinut laillisesti ilmoittaa lyhyemmän ajan kuin laki edellyttää? Toki esim vuonna 2020 hallitus sääti aikaa muistaakseni lyhyemmäksi, mutta en sitä tähän laske.
 
J

Just-Ice-Hockey

Avaatko vähän, mitä tarkoitat laista poikkeavalla TES:lla ja sillä, että se menee lain edelle. Itselleni asia on tuttu erityistapauksista (kuten hätätyö).

En ole kirjoittanut laista poikkeavasti TES:sta. Sellaista ei voi olla, koska TES saa vaikutuksensa lain perusteella. Sen sijaan TES:ssa voi olla (ja käytännössä aina on) laista poikkeavia määräyksiä. Lainsäädännössä on tarkkaan määritelty ne kysymykset, joiden osalta osapuolten (ta ja tt) valtakunnalliset yhdistykset voivat sopia laista poikkeavasti. Tässä kohtaa tarkoitetaan käytännössä työntekijän asemaa heikentäen, koska aina voidaan sopia työsopimuslakia paremmista ehdoista, myös ilman TES:iä.

Silloin kun TES:ssä on sovittu esimerkiksi työsopimuslakia lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta, mennään TES:n eikä lain mukaan. Siksi on ihan oikein katsoa ensin TES ja vasta sitten laki. Mikäli TES ei asiasta mitään lausu, tai sisältää viittauksen lakiin, niin sitten katsotaan laki. Jälleen aivan oikein katsoa ensin TES ja sitten laki.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En ole kirjoittanut laista poikkeavasti TES:sta. Sellaista ei voi olla, koska TES saa vaikutuksensa lain perusteella. Sen sijaan TES:ssa voi olla (ja käytännössä aina on) laista poikkeavia määräyksiä. Lainsäädännössä on tarkkaan määritelty ne kysymykset, joiden osalta osapuolten (ta ja tt) valtakunnalliset yhdistykset voivat sopia laista poikkeavasti. Tässä kohtaa tarkoitetaan käytännössä työntekijän asemaa heikentäen, koska aina voidaan sopia työsopimuslakia paremmista ehdoista, myös ilman TES:iä.

Totta, ja kuten myös kirjoitin " Tes menee jonkin tietyn lain edelle tilanteissa, joissa peruste tulee laista".

Silloin kun TES:ssä on sovittu esimerkiksi työsopimuslakia lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta, mennään TES:n eikä lain mukaan. Siksi on ihan oikein katsoa ensin TES ja vasta sitten laki. Mikäli TES ei asiasta mitään lausu, tai sisältää viittauksen lakiin, niin sitten katsotaan laki. Jälleen aivan oikein katsoa ensin TES ja sitten laki.

En ole koskaan törmännyt tilanteeseen tai lukenut sellaisesta, jossa Tes sopii lomautusilmoituksen vaikkapa 5 päivään kun laki määrää 14 päivästä, ja muuta ei sitten säädetä. Mutta kai se on uskottava kun näin sanot. Tämä on uutta itselleni. Jos todella näin, olin väärässä ja @heavy oikeassa. Laki todellakin ylikirjoitetaan, jos tessissä voi suoraan sopia asiasta sellaisenaan.

Sen sijaan tiedän, että työlainsäädäntö ei aseta joissakin tapauksissa estettä lyhyemmälle ilmoitusajalle. Yhteistoimintalaki mahdollistaa lomautusilmoituksen paljon nopeammin, vaikka pariin päivään. Joten jos tessissä lukee, että lomautus työlainsäädännön ja yhteistoimintalain puitteissa sopimusten mukaan, lakia seurataan näinkin. Tätä on myös mahdollista paikallisesti sopia, mutta lakiin sekin perustuu.
 
J

Just-Ice-Hockey

@Cobol Kaikki meidän yhteiskunnassa perustuu viime kädessä lakiin. Siksi tuo kysymys onkin tietyllä tavalla mahdoton vastattavaksi oikein. Kyllä, TES voi mennä yksittäisen lainkohdan yli, mutta lakiin se on TES:kin pohjattava.

Mitä tulee lomautusilmoitusaikaan, niin muistelisin erityisesti rakennusalalla suositus laista poikkeavaa ja olennaisesti lyhyempää ilmoitusaikaa. Sen muistan varmuudella, että lomautusten siirrot oli rakennusalalla tehty lainsäädännön tarjoamaa vaihtoehtoa joustavammiksi nimenomaan työnantajien etuja silmälläpitäen.

Toki tältä osin, kuten aina työsopimuksen ehdoista puhuttaessa, keskustelu ylipäätänsä on turhan polarisoitunutta. Muistan työuraltani tapauksen, jossa työntekijät olivat pahoittaneet mielensä, kun lomautusta olo siirretty TES:n mukaisesti. Esitin näille työntekijöille kaksi kysymystä: 1) Oletteko ehtineet jo sopia menoja alkuperäisen ilmoituksen mukaiselle lomautusjaksolle? Ja 2) Haluatteko tehdä töitä ja saada palkkaa vai olla lomautettuina? Ensimmäisen kysymyksen osalta kukaan viidestä työntekijästä ei ollut sopinut mitään menoja. Toisen kysymyksen osalta jokainen ilmoitti haluavansa tehdä töitä ja saavansa palkkaa. Kun tämän jälkeen ihmettelin lomautuksen siirrosta (töitä oli enemmän kuin alunperin luultiin) noussutta äläkkää, minulle kerrottiin syyksi se, että asia tuli ilmoituksena työnantajapuolelta. Ei noista lähtökohdista kovin hyvää työelämää voida rakentaa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Jopa taas vääntö saatu aikaan ;)

Ei TES tietysti lakia ylikirjoita kirjaimellisesti, mutta tottahan sekin on, että asiat katsotaan voimassaolevasta TESista, eikä mistään laista. Lieköhän tuo luottamusmieskin sen näin tarkoittanut?

Edit: Ja tämä ei tarkoita, etteikö TESista voisi olla järkevää tinkiä tilanteen niin vaatiessa ja erityisesti tinkimisen tuotraessa paremmam lopputuloksen molemmille osapuolille kuin TESia ehdottomasti vaalien.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Ihan samahan tämä on liittoutumattomilla työntekijöillä. Kyllä ne asiat menee sen työnantajan kanssa tehdyn sopparin perusteella, eikä lain. En tiedä, mutta voisin kuvitella, ettei itse tehdyissä soppareissa koskaan sovita asioista niin laajasti kuin TESeissa, joten puhtaasti lakiin perustuvia asioita on enemmän.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Alkuperäisestä kommentista ei selviä konteksti yksiselitteisesti.

Oman työelämäkokemuksen perusteella sanoisin, että käytännössä työpaikoilla kaivetaan molemmin puolin esille ensiksi työehtosopimus, jos jokin asia halutaan tarkistaa tai jostain asiasta on erimielisyyttä. Sen jälkeen sitten lakikirja, jos TES ei pysty antamaan tyydyttävää vastausta. Toki se lakitekstikin siellä on ainakin HR-puolella varmasti TES:in rinnalla koko ajan.

Työehtosopimusta neuvotellessa pohjana täytyy sitten olla ihan eri tavalla lakiteksti. Samoin edellinen työehtosopimus on yleensä pohja, mihin lähdetään tekemään muutoksia. Se on monesti ihan hyödyllistä ajankäyttöäkin, että ei tarvitse neuvotella kaikkea uudestaan nollasta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Alkuperäisestä kommentista ei selviä konteksti yksiselitteisesti.

Oman työelämäkokemuksen perusteella sanoisin, että käytännössä työpaikoilla kaivetaan molemmin puolin esille ensiksi työehtosopimus, jos jokin asia halutaan tarkistaa tai jostain asiasta on erimielisyyttä. Sen jälkeen sitten lakikirja, jos TES ei pysty antamaan tyydyttävää vastausta. Toki se lakitekstikin siellä on ainakin HR-puolella varmasti TES:in rinnalla koko ajan.

Työehtosopimusta neuvotellessa pohjana täytyy sitten olla ihan eri tavalla lakiteksti. Samoin edellinen työehtosopimus on yleensä pohja, mihin lähdetään tekemään muutoksia. Se on monesti ihan hyödyllistä ajankäyttöäkin, että ei tarvitse neuvotella kaikkea uudestaan nollasta.
Nimenomaan näin. Laki menee edelle sillä tavalla, että seuraavassa TESissa voidaan ihan hyvin sopia edellistä huonommista eduista, mutta ei lain määräämää huonommista. Toki vanha TES siis käytännössä aina pohjana, eikä heikennykset neuvotteluissa helposti tule, useimmiten joutuu tulemaan sitten toisaalla vastaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
@Cobol Kaikki meidän yhteiskunnassa perustuu viime kädessä lakiin. Siksi tuo kysymys onkin tietyllä tavalla mahdoton vastattavaksi oikein. Kyllä, TES voi mennä yksittäisen lainkohdan yli, mutta lakiin se on TES:kin pohjattava.

Näin se on ja tätä tarkoitin.

Mitä tulee lomautusilmoitusaikaan, niin muistelisin erityisesti rakennusalalla suositus laista poikkeavaa ja olennaisesti lyhyempää ilmoitusaikaa. Sen muistan varmuudella, että lomautusten siirrot oli rakennusalalla tehty lainsäädännön tarjoamaa vaihtoehtoa joustavammiksi nimenomaan työnantajien etuja silmälläpitäen.

Toki tältä osin, kuten aina työsopimuksen ehdoista puhuttaessa, keskustelu ylipäätänsä on turhan polarisoitunutta. Muistan työuraltani tapauksen, jossa työntekijät olivat pahoittaneet mielensä, kun lomautusta olo siirretty TES:n mukaisesti. Esitin näille työntekijöille kaksi kysymystä: 1) Oletteko ehtineet jo sopia menoja alkuperäisen ilmoituksen mukaiselle lomautusjaksolle? Ja 2) Haluatteko tehdä töitä ja saada palkkaa vai olla lomautettuina? Ensimmäisen kysymyksen osalta kukaan viidestä työntekijästä ei ollut sopinut mitään menoja. Toisen kysymyksen osalta jokainen ilmoitti haluavansa tehdä töitä ja saavansa palkkaa. Kun tämän jälkeen ihmettelin lomautuksen siirrosta (töitä oli enemmän kuin alunperin luultiin) noussutta äläkkää, minulle kerrottiin syyksi se, että asia tuli ilmoituksena työnantajapuolelta. Ei noista lähtökohdista kovin hyvää työelämää voida rakentaa.

Työnantajapuolella on ainakin oman kokemukseni mukaan lakiosastolla yksi tehtävä luoda lainmukaisia, mutta uusiakin tulkintoja lomautukseen. Monilla työnantajilla on myös yhtiön hallintoa paitsi tarkastamassa, myös tehostamassa isoja kansainvälisiä yhtiöitä kuten Deloitte tai KPMG. Toisesta kokemusta, ja painottavat kaikissa lainmukaisia toimia.

Työnantajan silmin ay-liike ei ole kiinnostunut työpaikkojen lisäämisestä jalostusasteen ja joustojen avulla, joten tuhansia työpaikkamahdollisuuksia menetetään. Itsellänikin näistä kokemuksia.

Ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että sanelemalla ei voi edetä ja parempaa yhteistyötä tarvitaan. Mutta on iso ero esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä siinä, miten työntekijät asioihin suhtautuvat. Tästäkin itselläni kokemuksia kun meillä oli tytäryhtiö mm. Ruotsissa.
 
J

Just-Ice-Hockey

Näin se on ja tätä tarkoitin.

Tästä tuskin kuitenkaan on missään kohtaa ollut kyse. Mielestäni melkoista hiustenhalkomista, enkä usko kenelläkään tältä osin olleen väärää luuloa.

Työnantajapuolella on ainakin oman kokemukseni mukaan lakiosastolla yksi tehtävä luoda lainmukaisia, mutta uusiakin tulkintoja lomautukseen. Monilla työnantajilla on myös yhtiön hallintoa paitsi tarkastamassa, myös tehostamassa isoja kansainvälisiä yhtiöitä kuten Deloitte tai KPMG. Toisesta kokemusta, ja painottavat kaikissa lainmukaisia toimia.

Työnantajan silmin ay-liike ei ole kiinnostunut työpaikkojen lisäämisestä jalostusasteen ja joustojen avulla, joten tuhansia työpaikkamahdollisuuksia menetetään. Itsellänikin näistä kokemuksia.

Ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että sanelemalla ei voi edetä ja parempaa yhteistyötä tarvitaan. Mutta on iso ero esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä siinä, miten työntekijät asioihin suhtautuvat. Tästäkin itselläni kokemuksia kun meillä oli tytäryhtiö mm. Ruotsissa.

Ensimmäinen virke ei nyt oikein aukea minulle. Mitä tulee big fouriin tai muihin konsulttitoimistoihin, niin työoikeudelliset kysymykset on tyypillisesti ulkoistettu niiden ulkopuolelle. Niitä tuppaa hoitamaan isot asianajotoimistot kuten Bird&Bird, Hannes Snelmman ja Castren & Snellman. Toki nämä konsulttitoimistotkin hoitavat juridisia kysymyksiä, mutta yleensä niiden kontribuutio työoikeudellisiin kysymyksiin on vain välillistä.

Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että sanelemalla asiat eivät mene maaliin. Valitettavasti vain usein sanelu ja direktio-oikeus koetaan synonyymeina.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tästä tuskin kuitenkaan on missään kohtaa ollut kyse. Mielestäni melkoista hiustenhalkomista, enkä usko kenelläkään tältä osin olleen väärää luuloa.

Itse en allekirjoita väitettä, jonka mukaan tessi ylikirjoittaa lain. Perustelin miksi en allekirjoita. Koska väite ei ole fakta. Sen sijaan tessi voi tavallaan pohjautuessaan toiseen lakiin ylikirjoittaa jonkin toisen lain. Se taas on ollut selvä koko ajan. Ja on eri asia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ensimmäinen virke ei nyt oikein aukea minulle.

Siinä kuitenkin kerrotaan, mistä asiassa on kysymys. Pyritään lomatustapauksessa etsimään mahdollisimman lyhyt ilmoituskesto tilanteissa, joissa se on mahdollista.

Työnantajan näkökulmasta kyse on joskus pitkästä prosessista. Esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluiden ja lomautusilmoitusten yhteenlaskettu aika voi olla lähes kaksi kuukautta tai varmaan ylikin. Vasta sen jälkeen palkanmaksu keskeytyy.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että sanelemalla asiat eivät mene maaliin. Valitettavasti vain usein sanelu ja direktio-oikeus koetaan synonyymeina.

Suurin ongelma ei toki ole työantajan direktio-oikeus, vaan ay-liikkeen halu vastustaa paikallista sopimista, vaikka työnantaja on esittänyt työntekijöille edustusoikeutta yhtiöiden hallintoon. Toki et näin suoraan totea. Näkemys, jonka mukaan usein sanelu ja direktio-oikeus koetaan synonyymeina, ei oman käsitykseni mukaan ole tätä päivää. Valtaosa työnantajista haluaa sujuvaa työskentelyä henkilöiden erilaisia taitoja kehittäen ja osallistumista parantaen.

Tällä hetkellä ay-liike jarruttaa työelämän uudistuksia ja tarkoitan erityisesti SAK:laista ay-liikettä.
 
J

Just-Ice-Hockey

Siinä kuitenkin kerrotaan, mistä asiassa on kysymys. Pyritään lomatustapauksessa etsimään mahdollisimman lyhyt ilmoituskesto tilanteissa, joissa se on mahdollista.

Työnantajan näkökulmasta kyse on joskus pitkästä prosessista. Esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluiden ja lomautusilmoitusten yhteenlaskettu aika voi olla lähes kaksi kuukautta tai varmaan ylikin. Vasta sen jälkeen palkanmaksu keskeytyy.

Kirjoitit etsitään uusia keinoja lomautukseen. Lomautuksessa on aina kyse yhdestä ja samasta asiasta. Työsuhde jatkuu siten, että sen päävelvoitteet pannaan ikään kuin jäihin. En siis edelleenkään kykene ymmärtämään, missä tuohon yritetään löytää uusia keinoja. Toki aina kaikissa yrityksissä lomautusilmoitus pyritään antamaan nopeimmalla mahdollisella aikataululla sopivasta hetkestä lukien.
 
J

Just-Ice-Hockey

Suurin ongelma ei toki ole työantajan direktio-oikeus, vaan ay-liikkeen halu vastustaa paikallista sopimista, vaikka työnantaja on esittänyt työntekijöille edustusoikeutta yhtiöiden hallintoon. Toki et näin suoraan totea. Näkemys, jonka mukaan usein sanelu ja direktio-oikeus koetaan synonyymeina, ei oman käsitykseni mukaan ole tätä päivää. Valtaosa työnantajista haluaa sujuvaa työskentelyä henkilöiden erilaisia taitoja kehittäen ja osallistumista parantaen.

Tällä hetkellä ay-liike jarruttaa työelämän uudistuksia ja tarkoitan erityisesti SAK:laista ay-liikettä.

Niin, en ole kanssasi varsinaisesti mistään eri mieltä. Korjataan ymmärrystäsi nyt kuitenkin sen verran, että tuo synonyymeiksi kokeminen tulee usein nimenomaan työntekijäpuolelta. Yrityksissä on jo varsin kiitettävästi herätty yhteistyöhön. Tätä taustaa vasten on myös helppo ymmärtää, miksi paikallinen sopiminen ei aiheuta kovasti hurraa-huutoja tt-puolella.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kirjoitit etsitään uusia keinoja lomautukseen. Lomautuksessa on aina kyse yhdestä ja samasta asiasta. Työsuhde jatkuu siten, että sen päävelvoitteet pannaan ikään kuin jäihin. En siis edelleenkään kykene ymmärtämään, missä tuohon yritetään löytää uusia keinoja. Toki aina kaikissa yrityksissä lomautusilmoitus pyritään antamaan nopeimmalla mahdollisella aikataululla sopivasta hetkestä lukien.

Toki kyse on työnantajalla uusista keinoista. Eivät ne ole esimerkiksi Suomen mitassa uusia. Aina työnantajat eivät tiedä, että prosessia voi lyhentää paikallisesti työsoopimuksen puitteissa.
 
J

Just-Ice-Hockey

Itse en allekirjoita väitettä, jonka mukaan tessi ylikirjoittaa lain. Perustelin miksi en allekirjoita. Koska väite ei ole fakta. Sen sijaan tessi voi tavallaan pohjautuessaan toiseen lakiin ylikirjoittaa jonkin toisen lain. Se taas on ollut selvä koko ajan. Ja on eri asia.

Termi ylikirjoittaa itsessään on väärä ja epäjuridinen. Sen sijaan TES moninpaikoin syrjäyttää lain. Kokonaista lakia TES ei ikinä syrjäytä, monia lainkohtia kuitenkin. Näin ollen tämä asia mikä on ilmeisesti ollut koko ajan selvä on ollut kyllä metsässä ihan jonkin verrankin.
 
J

Just-Ice-Hockey

Toki kyse on työnantajalla uusista keinoista. Eivät ne ole esimerkiksi Suomen mitassa uusia. Aina työnantajat eivät tiedä, että prosessia voi lyhentää paikallisesti työsoopimuksen puitteissa.

Toki tuo paikallinen sopiminen edellyttää työehtosopimuksen olemassa oloa. Joissakin puulaakifirmoissa voidaan olla tietämättä voimassa olevasta työehtosopimuksesta, mutta ei yhdessäkään edes vähän uskottavammassa firmassa. Enpä ole kyllä kuullut myöskään, että lomauttamista tai irtisanomista olisi jätetty koskaan missään miltään osin paikallinen sopimisen varaan. Tämä ei toki sano, etteikö näin voisi asia jossain ollakin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Niin, en ole kanssasi varsinaisesti mistään eri mieltä. Korjataan ymmärrystäsi nyt kuitenkin sen verran, että tuo synonyymeiksi kokeminen tulee usein nimenomaan työntekijäpuolelta. Yrityksissä on jo varsin kiitettävästi herätty yhteistyöhön. Tätä taustaa vasten on myös helppo ymmärtää, miksi paikallinen sopiminen ei aiheuta kovasti hurraa-huutoja tt-puolella.

No, eteenpäin pitäisi päästä, mutta ei päästä. Ay-liike jarruttaa paikallisen sopimisen edistämistä vaatimalla mm. luottamusmiesjärjestelmän tuomista yrityksiin, joissa ei luottamusmiehiä ole. Ay-liikkeelle ei käy, että työntekijät voisivat valita ehdokkaansa.

Ay-liike pyrkii vain sementoimaan valtaansa paikallisen sopimisen lipun alla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Toki tuo paikallinen sopiminen edellyttää työehtosopimuksen olemassa oloa. Joissakin puulaakifirmoissa voidaan olla tietämättä voimassa olevasta työehtosopimuksesta, mutta ei yhdessäkään edes vähän uskottavammassa firmassa. Enpä ole kyllä kuullut myöskään, että lomauttamista tai irtisanomista olisi jätetty koskaan missään miltään osin paikallinen sopimisen varaan. Tämä ei toki sano, etteikö näin voisi asia jossain ollakin.

En sano, että KPMG olisi ollut meillä taustalla, mutta sanon, että kyllä työnantajapuolelle KPMG suosittaa seuraavaa: suosittelemme, että työnantajat hyödyntävät lain ja työehtosopimusten sallimia mahdollisuuksia määräaikojen lyhentämiseen paikallisesti sopimalla.
 
J

Just-Ice-Hockey

En sano, että KPMG olisi ollut meillä taustalla, mutta sanon, että kyllä työnantajapuolelle KPMG suosittaa seuraavaa: suosittelemme, että työnantajat hyödyntävät lain ja työehtosopimusten sallimia mahdollisuuksia määräaikojen lyhentämiseen paikallisesti sopimalla.

Kuten sanoin, ei se mahdotonta missään nimessä ole. En ole useaan vuoteen enää työehtosopimusten tai oikeastaan edes työoikeuden kanssa puljannut, joten uusimmat TES:t ovat täysin vieraita. Ilmeisen paljon ovat liitot delegoineet valtaa eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Ja hyvä niin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nyt pitäisi vielä saada aikaan työntekijöiden ja työnantajien yhteinen näkemys työntekijöiden tulemisesta mukaan hallintoon, ja sitä kautta luomaan samanlaista yhteistä yritysilmapiiriä ja työpaikan kehittämistä kuin vaikkapa Ruotsissa. Sanoisin kokemuksesta, että tässä on iso ero Suomeen ja yksi syy, miksi Ruotsissa kyetään jalostamaan palvelutuotteetkin Suomea paremmin. Ero on luokkaa 10 prosenttia eli aika ratkaiseva.

Mikä on tilanne? Näihin kaatui viimeinen yritys tänä vuonna:

1. Työnantajat haluavat paikallisen sopimuksen kirjattavaksi lakiin. Työntekijäliitot vastustavat.
2. Työnantajat haluavat, että paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt. Työntekijäliitot vastustavat.
3. Sopiminen tulee olla mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä. Työntekijäliitot vastustavat.
4. Työntekijöiden tulee saada vapaasti valita ehdokkaansa yrityksen hallintoon. Työntekijäliitot vastustavat.

Jokainen voi pohtia, miksi tämä oleellinen asia (kokonaisuutena) ei etene. Tällä hetkellä luottamusmiehiä on noin 10 prosentissa yrityksiä.

Oma näkemys on yhä enemmän siihen suuntaan, että kyetäksemme seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä ratkaisemaan kestävyysvajeen, sosiaaliturvan (eläkkeet) ja monta muuta suurta asiaa, palkkojen ja eläkkeiden on joustettava myös alas.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vastustavatko työntekijät omia ehdotuksiaankin?
Eivät, eikä siinä niin lue. Työntekijäliitot ja SAK vastustavat työntekijöiden vapaata esitystä työntekijöiden ehdokkaasta. Ei voida pitää esimerkiksi vaaleja ehdokkaasta. Ainoa mikä tälle junttaryhmälle sopii, on ay-liikkeen oma luotettu eli luottamies. Vaikka luottamusmiehiä on luokkaa vain 10 prosentissa yrityksiä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös