Omaan silmään tuntuu kyllä aika ehdottomilta ja kärjistetyiltä kommenteilta, mitä tässäkin ketjussa saa toistuvasti lukea. Liittojen toiminnasta löytyy epäilemättä kritisoitavaa niin historiallisesti kuin tänä päivänäkin.
Yhtä lailla liittojen toiminnassa on paljon hyvää. Etenkin historiallisesti saavutukset ovat tavallisen palkansaajan näkökulmasta kiistattomat ja sanoisin yhteiskunnallisia vaikutuksiakin enemmän myönteisiksi kuin kielteisiksi. Saavutukset eivät ole jääneet vain historiaan, vaan tänäkin päivänä on liitoilla on oma tärkeä tehtävänsä ja varsin yleisestä kielteisestä kuvasta huolimatta siinä tehtävässä liitot ovat monesti onnistuneetkin. Työelämässä on jatkossakin tulossa murroksia ja liittoja tarvitaan tulevaisuudessa varmasti, että niistä murroksista selvitään jokseenkin ehjänä yhteiskuntana.
Olen onnellinen teidän puolestanne, joilla asiat ovat niin hyvin, että oma neuvotteluasema yksittäisenä työntekijänäkin on vahva. Suomessa on kuitenkin paljon palkansaajia, joilla ei edes korkeasta koulutuksesta huolimatta ole yksinään kovinkaan kummoinen neuvotteluasema.
Omalla työurallani tilanteet ovat vaihdelleet. Välillä on ollut sellaisia tilanteita, että työntekijät ovat joutuneet vääntämään työnantajan kanssa niinkin perustavanlaatuisista inhimillisistä tarpeista kuin mahdollisuudesta käydä vessassa. Omalla kohdalla ei onneksi ole tarvinnut vääntää maksamattomista palkoista tms. mutta nekään eivät ole mitenkään epätavallisia juttuja, vaikka se tuntuukin uskomattomalta asialta tänä päivänä Suomen kaltaisessa maassa.
Joka tapauksessa omankin työurani aikana työelämä on muuttunut ja yrityksiä kohtaan kasvaneet kilpailuvaatimukset lisäävät monella alalla painetta keksiä säästökeinoja myös henkilöstöön liittyvistä kuluista. Valitettavan usein keksityt säästökeinot ei tunnu kovin inhimillisiltä tai reiluiltakaan. Vähintään niistä pitäisi ainakin sopia yhdessä, eikä vain sanella tai ujuttaa läpi harmaalla alueella.
Liittoihin liittyvistä epäkohdista huolimatta ne ovat vastavoima, jonka palkansaajat tarvitsevat edelleen todella monella alalla. Monella alalla se joukkovoima on järjestäytymisasteen romahtamisen kautta hiipunut jo aika mitättömäksi ja siellä työnantajat voivatkin sanella ehdot aika yksipuolisesti.