Ero on siinä pumpataanko busineksen tulot yhteiskunnalta asumistukena vai ei.
Luetun ymmärtäminen jne. Tukemista ei voida perustella liikevaihdon määrällä, vaan samat säännöt kaikille. Se, että omistajan vuokratulot muodostuvat vuokralaisten vuokratuista on toinen asia.
Niin samalla tavalla esim. Tampereella kaupunki nosti 50v vuokrasopimusten päätyttyä vuosivuokria isoimmillaan reippaasti yli 10-kertaisiksi. Tämä tapahtui myös niillä alueilla, jonne tuo uusi ratikka jossain vaiheessa on tulossa.
Ihan normaaliahan tuo on, että maanomistaja määrittää sille markkinahintaisen vuokratason.
Kirkko määritti vuokratason sellaiseksi, että kukaan ei sinne noilla vuokrilla rakentaisi mitään. Siis selkeästi markkinatasoa korkeammaksi. Tämä oli mahdollista, kun rakennukset olivat siellä jo.
Miten asuntojen hinnat romahtivat? Se, että jos asunto-osakeyhtiöt eivät ole varautuneet mitenkään nousevaan maanvuokraan tuolla alueella on enemmänkin tyhmyyttä kun tietää Helsingin tonttimaan hinnan.
Siinä on kuitenkin asuttu se 50v todella halvalla hinnalla niiin pienellä ennakoinnilla olisi ollut mahdollista kerätä puskuria.
Asukkaat olettivat, että vuokrataso nousee samalle tasolle kuin mitä Helsinki on pyytänyt vuokraa tonteistaan (suuruusluokka noin 5 € / asuin-m2). Oletus oli, että kirkko veronkantajana ja "yleishyödyllisenä toimijana" on samoilla linjoilla Helsingin kaupungin kanssa.
No sen, että kirkon verotusoikeudesta luovutaan niin nuo kulut menisivät veroista kuitenkin ja samalla niistä maksettaisiin kirkkojen yms. ylläpito kuluja kun niistä todella monet ovat museoviraston suojeluksessa.
Silloin se yhteisveron määrä mikä kirkolle menee todennäköisesti nousisi kun kirkollisvero poistuisi eli tekisi isomman loven noin ateistin lompakkkoon.
Siis veronkanto-oikeudella ja laajalla verovapaudella toimiva kirkko on aikojen saatossa hitsautunut tehokkaammaksi toimijaksi kuin about mikä tahansa muu markkinatoimija? Huutonaurua! (Anteeksi). Ensinnäkin kirkon toiminta voitaisiin järjestää siten, että palveluiden käyttäjät maksavat niistä (hautaus, vihkiminen, rippileirit yms.). Henkilökunta on tietysti paisunut aikojen saatossa, eikä verovaroin ole tarvetta ylläpitää henkilökuntaa yhtään sen enempää kuin palveluille on maksuhalukkaita.
Helsingissä oli kirkko, joka myytiin pois (Fredrikinkatu 42, Kampissa). Se oli ja on museoviraston suojeluksessa. Siihen tuli Jari Kurrin nimellä mainostettu ravintola-yökerho. (Myöhemmin kirkko osti sen takaisin). Ei se, että rakennus on suojeltu, tarkoita sitä, että sen pitäisi ikuisesti olla osa kirkon toimintaa (toimimattomuutta tyhjien kirkkojen osalta). Rakennuksessa voi olla suojelusta huolimatta muutakin toimintaa.
Ammattiliittojen verovapaudessa on se merkittävä ero, että ne vaikuttavat tuolla verovapaasti saadulla osingolla myös poliikkaan ja todella paljon jäsenistön suuren enemmistön vastaisesti.
Yleishyödyllisiä ovat selkeästi eläkerahastot, työttömyyskassat siihen asti kun ansiopäivärahat maksetaan nykyisellä tavalla, joskin tämän voisi siirtää kokonaan Kelalle. Vaikka muuta väität niin Kirkko on monilta osin yleishyödyllinen ja sillä on valtion määräämiä tehtäviä, jos ne tehtävät lopetetaan niin sillon tilanne muuttuu mutta valtio ei varmasti halua itselleen lisää tehtäviä.
Ammattiliittojen verovapaudesta olemme samaa mieltä. (Edes jostain olemme!).
Valtio on kansa. Kansa (tai aiemmin kunkku) on antanut kirkolle tehtäviä.
[Ensin verotuksen tähden, koska kirkko oli levittäytynyt ympäri Ruotsin valtakuntaa, ja näin valtio sai paikallisviranomaisen, joka pystyi kirjaamaan verotettavat kansalaiset kirjoihin. Samalla kirkko sai siivun näistä tuloista, ja pakotti vastasyntyneet kirkon jäseniksi. Samalla kunkku teki liiton kirkon kanssa, jonka mukaisesti "kunkku oli kunkku jumalan armosta". Toimiva liitto. Kunkku oikeutti kuninkuuden jumalalta, ja vastineeksi kirkko rahasti yhteistyön. Kertoo kyllä kirkon arvoista, tämäkin.]
Jos valtio, (eli kansa), toteaa, että kirkon tehtäviä voitaisiin hoitaa tehokkaammin / edullisemmin, niin sitten valtio heittää kirkon palveluiden tarjoajana pois. Hautausmaiden ylläpito voitaisiin kilpailuttaa julkisilla kilpailutuksilla (kuka hoitaa kuopan kaivamisen tai kukkaistutukset edullisimmin). Kirkko voi hyvin osallistua tällaiseen kilpailutukseen, tosin epäilen, ettei tule voittamaan yhtään kilpailutusta. Tai vaikka voittaisi, niin sitten hoito tapahtuisi markkinahinnoilla, eikä yleisellä veronkanto-oikeudella / verojen maksuvelvollisuuden vapauttamisesta johtuvalla kilpailun vääristämisellä. Kirkon tehtävät ovat valtion tehtäviä hyvin pitkälti. Kirkko hoitaa valtion sille antamia velvoitteitaan tehottomasti: esim. virkatodistuksen tilaaminen kultakin seurakunnalta, jossa kuollut on ollut kirjoilla, on esimerkki jumalattoman byrokraattisesta järjestelmästä. Siihen ei kirkon puolelta varmaankaan ole tulossa tehostusta, koska niiden lappujen tilaaminen eri seurakunnilta tuo tuloa kirkolle ja luo työllisyyttä. Tämäkin palvelu pitäisi saada yhdeltä luukulta.
Yleishyödyllisyys on, kuten totesin, mielivaltainen termi. Yleishyödylliseksi (verovapaaksi) toimijaksi voitaisiin todeta vaikkapa apteekit, kun kerran jakavat lääkkeitä. Yleishyödylliseksi (verovapaaksi toiminnaksi) voitaisiin todeta vaikkapa asianajajat, koska heidän ansiostaan ihmisillä on paremmat mahdollisuudet saada oikeutta. Samoin yleishyödyllisiksi voitaisiin todeta vaikkapa yksityiset lääkäriasemat, päiväkodit jne.
Meni vähän off-topic, kun kyse on ammattiliitto-ketjusta, puolestani tämä kirkko-osuus voidaan siirtää toiseen ketjuun.