Noista metsäteollisuuden tuotannonsiirtämisistä puhuttaessa esiintyy melkoisia yksinkertaistuksia puolin ja toisin.
Se nyt on ihan selvää, että painopapereiden tuotantoa vähennetään, kun kysyntä vähenee. Osa koneista muutetaan tekemään esimerkiksi kartonkia, osa puretaan.
Se mistä kone pysäytetään, on monen muuttujan summa. Tai siis tietenkin tuotantokustannukset ratkaisevat, mutta niihin vaikuttaa moni asia.
Ensinnäkin jokainen kone on osa jonkinlaista integraattia. Siellä voi olla vaikkapa se sulkemisuhan alainen paperikone ja elinvoimainen kartonkikone. Voimalaitos on aina ja sitten voi olla esimerkiksi sellutehdas. Kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon esimerkiksi energian hinta. Mitä polttoaineita käytetään ja mitä maksaa höyry ja sähkö. Sellutehtaalta saatetaan höyryä saada halvalla myös sinne paperikoneelle. Isossa integraatissa myös esimerkiksi kunnossapito-organisaatio on erilainen kuin pienessä tehtaassa. Siten kunnossapidon hinta riippuu monesta muustakin asiasta kuin palkoista. Sitten on mietittävä, mitä isoja investointeja ja remppoja kuhunkin integraatin laitokseen on tulevaisuudessa tehtävä jne.
Totta kai palkatkin vaikuttavat tähän kokonaisuuteen, samoin kuin sulkemisen yksikkökustannukset tai vaikka sijainti. Mutta kun (painopaperi)koneita suljetaan joka tapauksessa, on aika vaikea vakuuttaa työntekijät, että jos ette nosta palkkaanne, tämä kone jää. Ei sellaista laskelmaa kukaan kykene tekemään, koska muuttujia on paljon, edellä kuvasin pientä osaa niistä.
Veikkaisin, että lakkoherkkyys on yksi palkkoja negatiivisempi asia Suomessa. Tosin painopaperikoneita seisotetaan muutenkin kun kysyntää ei ole, joten se pienentää niille koneille aiheutuvaa harmia. Sen sijaan ne koneet, joiden kaikki tuotanto menee hyvin kaupaksi, kärsivät lakoista huomattavasti.
Edellä mainittuun Etelä-Amerikkaan suomalaiset firmat rakentavat pääasiassa sellutehtaita. Raaka-aineena käytetään lyhytkuituista eukalyptusta. Näin ollen ne hankkeet eivät juurikaan kilpaile suomalaisten sellutehdashankkeiden kanssa, koska tuotteiden käyttötarkoitus on pitkäkuituisella havusellulla eri. Niistä hankkeista luonnollisesti kilpailevat muut pohjoisen havumetsävyöhykkeen maat, eli esim. Ruotsi, Kanada ja Venäjä. Niissäkin kokonaisuus ratkaisee. Varmastikaan yhtään suomalaisen painopaperikoneen kilpailijaa ei ainakaan suomalainen firma rakenna yhtään minnekään, kun ei siihen markkinaa lisäkapasiteettia tehdä.
Ei ole tarkoitus puolustaa kumpaakaan osapuolta. En tosin ymmärrä miksi peruspaperityöläisen pitäisi työn vaativuuteen nähden saada enemmän, mutta kuten esitin, ei se palkanalennus mitään työpaikan säilymistä takaa.
