Tarkoitukseni ei ole kuulostaa kylmältä, vaikka sellainen kuva voi jollekin tulla. Ylipäätään kannatan työelämässä kaikenlaista inhimillistämistä ja järkeistämistä sekä työntekijöistä huolehtimista. Silti en voi käsittää puheita joissa kaikki työ on yhtä arvokasta tai että riittää kun tekee työnsä hyvin (joka arvona itsessään on minusta kyllä hieno). Pellon kyntämisessä hevospelillä ei ole ollut enää vuosikymmeniin järkeä vaikka sen tekisi kuinka taivaallisen hyvin ja on yhteiskunnan kannalta parempi, että se hoidetaan nykyään traktorilla.
Tästä vielä pienen tauon jälkeen:
Ei kaikki työ olekaan yhtä arvokasta. Minun näkemykseni mukaan palkan tulee määräytyä
1. Tehtävän vaativuuden(fyysinen ja henkinen)
2. Vastuiden
3. Työsuorituksen
mukaan. Palkkakehityksen suhteen sitten jatkossa yrityksen tuottavuus määrää muutosvaran, jonka yrityksen johto sitten jyvittää parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollisimman oikeudenmukaisesti tietenkin. Usein puhutaan, että tuottavuus määrää palkan. Joo, totta, mutta käytännössä se on vahvasti sidottu noihin kolmeen tekijään, ja usein yrityksissä palkat käytännössä noiden mukaan määräytyy. Pelkkä tuottavuusluku vain antaa "paremmalle porukalle" tekosyyn vaatia muita enemmän tai muille vähemmän, kun nyt itse sattuu jonkun laskelman mukaan olemaan otollisemmassa kohtaa tuotantoketjua. Hyvät työntekijät kyllä palkitaan 3 tekijän mukaan, ei tarvita keinotekoisia tuottavuuslaskelmia.
Jos yritys teettää jotain yksinkertaista työtä, jolle sillä on kuitenkin pakottava tarve(esim. Postilla postin jako), niin ei vaan tosiaan ole perustetta laskea palkkaa, jos työntekijällä nuo 3 tekijää eivät laske. Tämä olisi minusta oikeudenmukaista. Mutta, koko toimialan heikentynyt suhdanne taas antaisi mahdollisuuden parantaa kilpailukykyä palkkarakenteen muutoksin. Tämä sitten tietenkin olisi parempi tehdä paikallisesti sopien, eikä väkivaltaisella TES- muutoksella. Ymmärrän toki, että nykymallissa tuo parempi vaihtoehto ei ollut mahdollinen. Paikallinen sopiminen pitäisi ehdottomasti uskaltaa ottaa vahvemmin mukaan suomalaiseen työmarkkinaan. Molemmilla osapuolilla on tässä ennakkoluuloja(varmasti osin turhia) vastapeluria kohtaan, mutta varmasti AY on se suurempi jarru.