Onks teistä kukaan tullu ajatelleeks, että oikeus teki tietoisesti päätöksen, joka olisi niin selvästi keskeneräinen, että menee varmaan ylempiin asteisiin käsiteltäväks.
Kaikkien koomisten teorioiden sijaan tuntuu siltä, että halusivat rakentaa ennakon mahdollisen korkealta oikeusasteelta. Viitoittaa sitten tulevaisuudessa alempien oikeusasteiden työskentelyä ja selkeytttää pelisääntöjä jo ennakkoon vastaavissa tapauksissa.
Paitsi että Korhonen saattoi tehdä karhunpalveluksen siinä mielessä, että halusi lähteä sörkkimään vähemmistö-provokaatiolla aina vain syvemmälle sellaiseen ryhmään jossa perinteiset arvot ovat kunniassa ja lopulta tulee tehneeksi karhunpalveluksen omaa vähemmistöään ajatellen siinä mielessä että syrjintä-kortin varaan nojaaminen saa julkisen ennakkotapauksen jossa kortin heiluttelu ei johdakaan mihinkään. Pienemmissä tapauksissahan mielellään vain vältellään konflikteja ja varmasti myönnytään pieniin hyvittelyihin. Minun täytyy rehellisesti täytyy sanoa, että Korhonen kaikkiaan ei ole edukseen esiintynyt tapauksen ympärillä vaan antanut vahvasti negatiivisen, ylimielisen ja ahneen kuvan itsestään, enkä usko että tapauksen minkäänlainen lopputulos juurikaan saa aikaan Korhosen osalta suoraselkäisen toiminnan kuvaa, enkä myöskään oikein jaksa uskoa että tästä esimerkin innoittamana ammentaisin yhtään positiivisempaa suhtautumista hänen edustamalle vähemmistölle.Jotenkin tuntuu, että Korhonen nimenomaan halusi omalta puoleltaan kääntää tämän kiven mieluummin, kuin kuitata sata tonnia ja lähtee lomaileen. Sinänsä suoraselkäistä toimintaa vähemmistönsä kannalta.
Mielestäni vastassa ei ole niinkään bisnes vs. ihmisoikeudet, vaikka Korhosta sympatiseeraava varmasti asiaa haluaakin näin esittää ja voittaa yleistä mielipidettä suosiolliseksi omalle asialleen vaan pikemminkin yhteiskunnallisten arvojen kohtaaminen. Jo vuosia on ollut voimassa trendi jossa homojen oikeuksilla halutaan jopa hieman provosoida aikaan keskustelua ja asennemuutosta omalle asialle myönteiseksi ja näen tässä paljon samanlaisia piirteitä; uusia arvoja halutaan hieman väkisin levittää vanhojen arvojen keskelle. Ihmisoikeuksienhan pitäisi nimenomaan taata myös se seikka että jokainen voi pitää kiinni omista, vanhoillisistakin, arvoista. Ei ole sen ylevämpää suvaitsevaisuuden nimissä pakkokäännyttää perinteisempien arvojen kannattajia kuin päinvastoinkaan. Kuitenkin on viime vuosina haluttu tuoda paljon konflikteja laajalla rintamalla asiasta esille, epäilemättä sen huumassa että kun tällainen "pää on saatu auki", niin samalla vauhdilla on ajettu omaa agendaa läpi yhteiskunnan eri osa-alueilla; ensin valtio pakotetaan tunnustamaan homoliitot ja tämän jälkeen on lähdetty viemään omaa asiaa eteenpäin kohti pääkallonpaikkaa, epäilemättä se mielessä että homo-asiat halutaan viedä läpi viimeisessäkin nurkkauksessa vaikka väkisin, täysin sivuuttamalla se tosiasia että ehkä jollekin on arvo sekin että haluaa pitää oman näkemyksensä aiheesta. Aktiivisella ja röyhkeällä esiintuonnilla sekä yhteiskunnan tuella ja "ihmisoikeuksilla" varustautuneena, paljon on ajettukin läpi.Onhan tässä myös herkullisesti vastakkain bisnes ja ihmisoikeudet, bisneksen kannalta asiakaskunnan suututtaminen ei tiedä hyvää ( vaikka luulen kyllä, ettei enemmistö lehden lukijakunnasta ole niinkään kiinnostunut päätoimittajansa perhesuhteista tai sukupuolisesta suuntauksesta, vaan lehden sisällöstä.), kun taas toisaalta yhteiskunnan on otettava selkeä kanta paijataanko homofoobikkojen oikeutta estää homojen tasa-arvo työelämässä ja yhteiskunnan toimijoina yleensä, vai ottaako yhteiskunta kannan, että etäinenkin seksuaaliseen syrjintään viittaava tuo raippoja ja rahanmenoa (vrt. naispappeus)
Pyydän anteeksi, jos tein rinnastuksen murhaajiin. Tarkoitus oli vain todeta, että he ovat kaikki pelkureita ja halveksittuja.
Lisäksi on todettava, että kun satun olemaan dramaturgi ja käsikirjoittaja, niin rajoja tulee usein kokeiltua.
En ole miettinyt, mutta sitä olen miettinyt että miksi tällaisiä juttuja edes käsitellään käräjäoikeudessa kun kaikki tietävät kuitenkin että hovissa jatketaan, on päätös mitä tahansa. Resurssien eli minun verovarojeni tuhlausta on tuollainen.Onks teistä kukaan tullu ajatelleeks, että oikeus teki tietoisesti päätöksen, joka olisi niin selvästi keskeneräinen, että menee varmaan ylempiin asteisiin käsiteltäväks.
Kyllähän täältä väkisin saa sen käsityksen että vaikka kuinka koitetaan korostaa sitä, ettei olla homofoobikkoja, niin täällä on voimassa aika vahvasti "I'm against lesbian couples, unless both are really hot and I can watch them from video"-meininki.
Takavuosina ihmiskunta on kunnostautunut vahvasti siinä, että erilaisen elämäntavan ja elämänarvojen katoaminen on pystytty huomaamaan vasta kun niitä ei enää ole ja niiden puuttumista on kritisoitu. Nyt kuitenkin eletään sitä hetkeä kun jälleen yhdenlaista elämänkatsomusta ollaan aktiivisesti hävittämässä varmasti samanlaisen ilmapiirin vallitessa kuin mitä intiaanit on aikanaan ajettu reservaatteihin ja elämäntyyli tuhottu; meidän tapamme on oikea ja jokaisen on siihen alistuttava. Milloin perinteiset arvot saavat ihmisoikeuden siinä missä yltiöliberaalitkin arvot?
Esimerkiksi elämänkatsomus jonka mukaan heteropari on normaali, ihmiselle tarkoitettu seksuaalisuuden muoto.Nyt tuli sen verran korkealentoinen väite kohtuullisen abstrakilla tasolla, että haluaisin ennen enempää kommentointia kuulla, mitä nämä perinteiset arvot käytännössä ovat?
Vaikkapa aihepiiriin liittyen juuri tuo yllämainittu, toisenlainen on sitten että kaikkien pitää hyväksyä kaikki, vaikka itse ei olisikaan sitä mieltä. Kolmannen ja herraties vaikka neljännenkinlaisia voi olla olemassa. Uskomatonta, mutta totta.Mikä on "yhdenlainen elämänkatsomus", jota ollaan hävittämässä?
Antaa ihmisille vapaus elää oman arvomaailmansa kanssa, eikä pakottaa mm. muuttamaan omia kulttuuriaan tai arvojaan siksi että joku muu niin vaatii.Miten sitä pitäisi sitten suojella?
Jee, todella "asiallista" keskustelua. Ei ole reservaateissa, vaan elää elämäänsä siellä missä muutkin.Ovatko tämän katoavan elämäntyylin edustajat reservaateissa intiaanien tapaan? Missä?
Esimerkiksi se ettei toisen seksuaalista suuntautumista kohtaan tohdi sanoa yhtään mitään, jos tämä on homo, lesbo tai bi. Sen sijaan heteroa saa vapaasti hutkia kuin vierasta sikaa. Yltiöliberaalisuus on myös sitä, että pakotetaan toiset hyväksymään omat arvot vedoten vaikkapa ihmisoikeuksiin, mutta samalla sivuutetaan se seikka että tässähän tallotaan niiden käännytettävien ihmisten ihmisoikeuksia, he eivät saa pitää omia arvojaan.Samalla haluaisin kuulla esimerkkejä yltiöliberaaleista arvoista.
Niin. Onko nyt todellakin niin, ettei todistustaakka koske lainkaan esim. seksuaali- ja rotuvähemmistöjä?Tai vastaavasti valloilla on käsitys että kun kuuluu seksuaaliseen vähemmistöön niin saa tehdä mitä tahansa ja kun mono viuhuu niin syrjintä-kortti vedetään esiin alle nanosekunnissa sortoa huutaen.
No en ole ainakaan minä tullut moista ajatelleeksi. Jutun luonne ja intressin määrä huomioiden on meinaan ollut alusta asti selvää, että asia viedään häviävän osapuolen toimesta hoviin riippumatta siitä kuinka käräjäoikeuden perustelut on kirjoitettu.
En ymmärrä yhtään mitään logiikkaa siinä, että käräjäoikeudessa kolmen ammattituomarin kokoonpano (tai mikään muukaan) tekisi tahallaan paskan tuomion ylipäänsä missään tapauksessa ja kaikkein vähiten sellaisessa, jota pidetään merkityksellisenä ja jota seurataan suurennuslasin kanssa median ja oikeusoppineiden toimesta. Tuomiohan voi tietenkin sinänsä olla vaikka kuinka perseestä sisällöltään, mutta tuo ajatus jostain "tietoisesta keskeneräisyydestä" tai "ennakon rakentamisesta" on täyttä huuhaata.
Onko jossain määritelty että homoseksuaali saa työhaastattelussa heteroista poiketen valehdella ja antaa vääriä tietoja itsestään, osoittamatta täten epärehellisyyttään ja aiheuttaen epäluottamusta työnantajassa?
Ja kuinka paljon saa valehdella tai antaa vääriä tietoja itsestään sen perusteella, että on seksuaalisesti poikkeava. Voinko minä jättää esimerkiksi kysyttäessä kertomatta, että olen itse x-puolueeseen kallellaan ja puolisoni on hengaillut y-puolueen porukoissa ollen seuraavissa vaaleissa ehdokkaanakin, edellyttäen että olen siis homoseksuaali? Kai nuo asiat ovat yhtä yksityisiä tai julkisia riippumatta siitä mitä seksuaalisen suuntautuneisuuden haaraa henkilö edustaa.Onko jossain määritelty että homoseksuaali saa työhaastattelussa heteroista poiketen valehdella ja antaa vääriä tietoja itsestään, osoittamatta täten epärehellisyyttään ja aiheuttaen epäluottamusta työnantajassa?
Heh, pahoittelut. Eipä tuo nyt kaikkein selvimmin tainnut tuohon jäsentyä... :PNyt jäi kyllä sen verran hämäräksi tämä ajatusten tonava, että on kysyttävä pari selventävää.
Tarkoitan sitä, kun meillä ihmisillä on erilaisia arvoja joita vaalimme enemmän tai vähemmän elämässämme, joiden mukaan elämme ja joita pidämme oikeina tai väärinä asioina. Homosuhteet ovat yksi sellainen seikka ja vaikka onkin nykypäivänä muodikas näkemys olla liberaali ja antaa kaikkien kukkien kukkia, niin silti edelleen on olemassa - jopa varsin laaja, joskin hiljainen - massa ihmisiä jotka eivät pidä homoutta hyväksyttävänä elämäntapana. Asiat ovat löytäneet omat tapansa järjestyä, mutta aika ajoin syntyy konflikteja kun halutaan viedä omia arvoja sellaiselle "maaperälle" jossa on vallalla toisenlaisia arvoja.Tarkoittaako kirjoittamasi sitä, että sallimalla homo-ja lesbopariskunnille tasaveroisen yhteiskunnallisen statuksen, tämä tappaa heterot sukupuuttoon?
Ensimmäiseksi painotan, että en ole puhumassa omasta arvomaailmastani vaan asiasta yleensä. Minun maailmani ei ole uhattuna vaikka noita homppeleita ja lepakkoja lappaakin sekä siviili- että työelämässä enemmän ja vähemmän vastaan. Tämä ei kuitenkaan myöskään vastaavasti tarkoita sitä että pitäisin tätä elämäntapaa myöskään oikeana.Entäpä kuinka heteroinen maailmasi on uhattuna sillä, että seksuaalivähemmistöjä edustavilla on yhtäläinen ja tasaveroinen oikeus elämään ja uraan samalta viivalta heteroenemmistön kanssa?
Usein puhutaan nimenomaan näin; enemmistö, merkittävä enemmistö määrittelee normaalin ja poikkeamat ovat vähemmistöjä.Riittääkö normaaliuden määritteeksi enemmistö? Jos niin miksi?
No, kuten hieman ylemmässä kappaleessa todettiin niin yhdenvertaiset kansalaisoikeudet eivät riipu esim. seksuaalisesta suuntautumisesta, joten tältä pohjalta vastaus kysymykseesi on että ei estä. Kuitenkin kun askel kerrallaan halutaan tuoda vähemmistöarvoja laajalla rintamalla läpi yhteiskunnan, ei voida väistää sitä etteikö syntyisi konflikteja siinä että yksityiset ihmiset muodostavat julkisia yhteisöjä. Kun taas sitten julkinen yhteisö pakotetaan hyväksymään vähemmistöarvoja jotka taas sotivat näiden julkisyhteisöjen muodostamien yksittäisten ihmisten arvoja, siirrytään taas alueelle jossa tuodaan "väkisin" arvoja hyväksyttäväksi. Yksi esimerkki voi olla vaikka laki homoliitoista, miksi homosuhteille on pitänyt järjestää parempi asema kuin heterosuhteille? Miksei hetero-avopari voi rekisteröidä parisuhdettaan vaan joutuu menemään naimisiin saadakseen vastaavan aseman, tosin avioeron ollessa pidempi prosessi verrattuna rekisteröidyn parisuhteen purkuun? Miksei parisuhdelakia ole haluttu muotoilla niin että se mahdollistaa kahden kenen tahansa täysi-ikäisen ihmisen välisen oikeudellisen liiton, miksi on haluttu kirjata oikeus vain saman sukupuolen välille? Hyväksymällä tämä laki laajasta vastustuksesta huolimatta, on jälleen pakotettu jokainen suomalainen "hyväksymään" näitä arvoja, sivuuttaen se seikka että kaikki eivät välttämättä ole halukkaita edistämään näiden arvojen leviämistä yhteiskunnassa.Estääkö seksuaalisten vähemmistön yhdenvertaiset kansalaisoikeudet jotakuta vaalimasta vanhoillisiakin arvojaan yksityisesti?
Eroaa. Mahdollisesti uskonnollista vakaumusta voisin pitää hieman samankaltaisena piirteenä jonka perusteella syrjintä on oikeastaan aika yleistäkin. Uskonnollisen vakaumuksen (tai vakaumuksettomuuden) perusteella voidaan suosia jotakuta yli muiden tai sitten voidaan syrjiä. Itse olen kokenut käytännössä ihan tällä palstallakin selkeästi syrjintää uskonnollisen vakaumuksen perusteella; toki asia ei ilmene kovinkaan usein suorilla viittauksilla, mutta toisaalta on nimimerkkejä jotka takertuvat (mm. tästä keskustelusta löydät, aivan viime päiviltä tosielämän esimerkin) vakaumukseeni ja käyttävät tätä surutta hyväkseen esimerkiksi halventaakseen sitä viestiä tai sanomaa joka on kirjoitettu. Olkoonkin, että itse käytävän keskustelun kannalta kirjoituksen esittäjän oma vakaumus on täysin merkityksetön seikka. Lisäksi on nimimerkkejä jotka suhtautuvat vakaumuksestani johtuen minuun kirjoittajana jopa hyvin vihamielisesti, olipa aiheella mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa tai ei. Samaan aikaan kuitenkin heidän oma vakaumuksensa, muunmuassa homomyönteisyys on heidän omasta mielestään sellainen arvo joka täytyy ehdottomasti välittää kanssaihmisille, edes sen ihmeemmin kyselemättä millainen arvo viestin vastaanottajalla on olemassa ennestään - ja miten merkityksellinen se tälle on.Eroaako tämä vaade sisällöllisesti esimerkiksi siitä, että on lainvastaista kiihottaminen kansanryhmää vastaan etnisin tai uskonnollisin perustein? Rajaako tämäkin laki mahdollisuuttasi elää yhdessä vanhoillisten arvojesi kanssa?
Ystävä pieni, nämä ovat hämmentäviä asioita jotka eivät tule olemaan selviä ja yksiselitteisiä vielä pitkään pitkään aikaan. Sukupuolinen suuntaus asiana on itsessään niin tuntematon että vaatii vielä paljon tutkimista, aikaa ja keskustelua jotta koko käsite löytää paikkansa ihmisyydessä ja löydämme piirteille taustoja ja syntyperiä. Sen jälkeen voidaan ryhtyä pohtimaan mikä on normaalia, mutta eiköhän varmaan meidän molempien paidat roiku jo katossa (näin jääkiekkotermein ilmaistuna ;)) siinä vaiheessa kun voidaan vilpittömästi todeta että yhteiskunta tuntee homouden läpikotaisin ja pystyy selittämään ilmiön todenperäisesti.Sori, paljon kysymyksiä, mutta kirjoituksesi oli minusta joltisenkin hämmentävä merkityksiltään.
Tietääkö joku tätä Johanna Korhosen kuviota journalistiliitossa? Tarina kertoo että hän on esimiesasemassaan aika ristiriitainen persoona ja saanut melkoisen kuhinan aikaan toiminnallaan siellä, sieltähän jäi riitojen takia yksi numerokin ilmestymättä... minulle on tullut käsitys että hän tällä hetkellä myös käy oikeutta journalistiliiton laskuun.
Headhunttauksessa maksetaan mahdollisimman kompetentin tekijän löytämisestä.
Samalla tavalla voisi rinnastaa Korhosen vaikkapa Thaksin Shinawatraan, Enronin johtajiin tai muihin äärimmäistä ahneutta ja ylimielisyyttä osoittaneisiin henkilöihin.
Takavuosina ihmiskunta on kunnostautunut vahvasti siinä, että erilaisen elämäntavan ja elämänarvojen katoaminen on pystytty huomaamaan vasta kun niitä ei enää ole ja niiden puuttumista on kritisoitu. Nyt kuitenkin eletään sitä hetkeä kun jälleen yhdenlaista elämänkatsomusta ollaan aktiivisesti hävittämässä varmasti samanlaisen ilmapiirin vallitessa kuin mitä intiaanit on aikanaan ajettu reservaatteihin ja elämäntyyli tuhottu; meidän tapamme on oikea ja jokaisen on siihen alistuttava. Milloin perinteiset arvot saavat ihmisoikeuden siinä missä yltiöliberaalitkin arvot?
Onko jossain määritelty että homoseksuaali saa työhaastattelussa heteroista poiketen valehdella ja antaa vääriä tietoja itsestään, osoittamatta täten epärehellisyyttään ja aiheuttaen epäluottamusta työnantajassa?
Heh, eiköhän jokainen määrittele omat arvonsa - näin siis minun näkemykseni mukaan. Koska keskustelua käydään kiivaasti, lienee myös totta että joidenkin muiden ihmisten mielestä heidän tulisi saada sanella muiden ihmisten arvot, mutta tätä kohtaa minä en oikein hyväksy.Ja kukahan ne "perinteiset arvot" määrittelee?
En ota kantaa omasta puolestani aborttiin, vaan totean että se voi olla sellainen asia joka varmasti ainakin herättää tunteita. Puolesta ja vastaan. Jos haluaa tällaista asetelmaa luoda esim. työpaikalleen ja porukasta löytyy vahvoja mielipiteitä puolesta / vastaan, niin ei muuta kuin rekrytoimaan tunnettu vasta-mielipiteen kannattaja, sanon ma. Järkevyydestä jokainen sitten muodostaa oman mielipiteensä.Onko abortin hyväksyminen kauheaa yltiöliberalismia jonka nojalla voi antaa potkut?
Go for it! Ainakaan oma vakaumukseni ei viittaa mitenkään että naiskauneuden tunnustaminen olisi millään saralla tuomittava teko! =)Onko justiinsa perseen peittävään minihameeseen pukeutuminen niin räikeää seksuaalista vapautumista, että se pitäisi kieltää?
Heh, eiköhän jokainen määrittele omat arvonsa - näin siis minun näkemykseni mukaan. Koska keskustelua käydään kiivaasti, lienee myös totta että joidenkin muiden ihmisten mielestä heidän tulisi saada sanella muiden ihmisten arvot, mutta tätä kohtaa minä en oikein hyväksy.
tarkoitin nyt kutakuinkin, että halusivat nyt saada jonkunlaisen päätöksen, jonka tavallaan tekivät tietäen sen olevan vain lähete ylempiin oikeusasteisiin. Minä epäilen ettei tämä ajatus ole kuitenkaan huuhaata niinkuin sanot, joissain ihan yhtä "julkisissa" tapauksissa on menetelty kutakuinkin samoin, kun asia on itsessään mielletty siinä määrin yhteiskunnallisesti tärkeäksi, että siitä tarvitaan mahdollisimman korkealta oikeusasteesta päätös.
Niin. Onko nyt todellakin niin, ettei todistustaakka koske lainkaan esim. seksuaali- ja rotuvähemmistöjä?
Eiköhän korvauksia olisi maksettu, jos olisi pystytty todistamaan se, että Korhonen sai kenkää siitä syystä, että juo karvakupista.
Ja kun muistamme että tässä maailmassa jossa elämme valkonaamat ovat pieni poikkeama normaaleista neekereistä ja vinosilmistä, niin saadaan tähänkin kommenttiin hieman perspektiiviä.Usein puhutaan nimenomaan näin; enemmistö, merkittävä enemmistö määrittelee normaalin ja poikkeamat ovat vähemmistöjä.JypFabu kirjoitti:Riittääkö normaaliuden määritteeksi enemmistö? Jos niin miksi?
Yksi aika merkittävä keskustelun juonne on myös se, miksi Korhonen haluttiin ulos Lapin Kansasta johon liittyy hyvin vahvasti tämä kahdenlaisten arvojen kohtaaminen. Siksi kai tästä tässäkin ketjussa keskustellaan, vaikka tietysti olen samaa mieltä siitä käräjäoikeuden ja näemmä myös sinun kanssa että kyseisellä asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä työsuhteen purkautumisen kanssa.Tässä ketjussa on yhtenä aiheena työsuhteen purkuun oikeuttavat syyt. Siksi ihmettelen, miksi olet ylipäätään nostanut tämän "perinteiset arvot" -kortin esille, kun minusta se vihjaa siihen suuntaan että mielestäsi työsuhteen purkaminen homoseksuaalisuuden vuoksi on hyväksyttävää. Jos näin on ja subjektiivisen arvomäärittelyn nojalla saa antaa potkuja, niin johan menee villin lännen meiningiksi.
Kyllä sinä omassa ympäristössäsi olet enemmistön edustaja. Mutta todella, todella huono esimerkki siinä mielessä että aika vahvasti toin esille pointin ettei esim. etninen tausta ja homoseksuaalisuus sinällään ole mielestäni ollenkaan samanlaisia asioita.Ja kun muistamme että tässä maailmassa jossa elämme valkonaamat ovat pieni poikkeama normaaleista neekereistä ja vinosilmistä, niin saadaan tähänkin kommenttiin hieman perspektiiviä.
En minä koe olevani epänormaali vaikka valkonaama olenkin.
Samalla tavalla voisi rinnastaa Korhosen vaikkapa Thaksin Shinawatraan, Enronin johtajiin tai muihin äärimmäistä ahneutta ja ylimielisyyttä osoittaneisiin henkilöihin.
Heh, pahoittelut. Eipä tuo nyt kaikkein selvimmin tainnut tuohon jäsentyä... :P
Kokeillaan kuitenkin jos saan yhtään selvennettyä kirjoittamaani.
Totta kai käräjäoikeudessa tiedettiin että juttu jatkaa hoviin, mutta missä on asiayhteys perustelujen huonon (tai keskeneräisen/jollain tapaa puutteellisen tms) kirjoittamistavan ja prosessin jatkumisen kannalta? Vai tarkoitatko jonkunlaista käytännön syistä kumpuavaa välinpitämättömyyttä tyyliin "perkele meillä on jokaisella ratkaisukokoonpanossa toista sataa ratkaisematonta juttua pöydällä eli eiköhän tehdä tää nyt nopeasti pois alta, hoviinhan se kuitenkin jatkaa riippumatta siitä mitä me tänne rustataan"?