Alkuperäisessä lainauksessani kehoitettiin valmentajien suosimaan pitkiä pelaajia. Jos esimerkiksi 13-vuotiaana aletaan antaa ylimääräistä bonusta isosta koosta, varhain fyysisesti kehittyneet pelaajat saavat turhan etulyöntiaseman. Jos joku saa etulyöntiaseman, joku toinen kärsii. Eli jos kirjoittaja halusi isoille junnuille vastuuta, sanoo hän samalla että pienemmät tulisi penkittää. Tämä nyt on ihan yksinkertaista matikkaa.
Pikemminkin antaisin valmentajille sellaisen neuvon, että jos miehennäköisten pelaajien keskellä yksi kimeä-ääninen poika pystyy pelaamaan tasapäisesti, on kyseessä todellinen kultakimpale. Poika käytännössä pelaa itseään huomattavasti vanhempien kanssa, vaikka paperilla ikä on sama. Olen kuullut, että fyysisen kehityksen erot ovat +-2 vuotta, eli samanikäisillä pojilla voi olla jopa 4 vuotta eroa kehityksessä.
Mielenkiintoista on se, että kun menee katsomaan 13-vuotiaiden edustusjääkiekkojoukkuetta ja sitten 13-vuotiaiden normaalia koululuokkaa, on siellä jääkiekkojoukkueessa huomattavan paljon vanhemman näköistä (ja kuuloista) porukkaa. Tämä pätee aina.
Edit: Ja tuo on ihan täyttä paskaa, ettäkö ne pienet tekisivät kovaa tulosta junnuissa koska ovat pieniä. Haha. Kyse on vain murrosiän vaiheesta. Esimerkiksi Ikosella ja Koivistoisella oli varhainen murrosikä ja näin ollen dominoivat ikäluokassaan. Ikonen on pieni, kyllä, mutta syy hänen ylivoimaisuudelle ei johtunut pituudesta. Hän nosti lähemmäs 95 kiloa penkistä 13-vuotiaana, kun muut reenailivat sillä tangolla, hieman kärjistäen. Koivistoisella ihan sama tilanne. Käytännössä nämä kaverit pelasivat miehenä poikien kanssa.
HUOM: Ikonen on edelleen ikäluokan TOP 3 pelaaja, ero muihin on silti kaventunut.
Ymmärrän että pitkäksi ja myöhään kasvavalla on vaikeuksia motoriikan kanssa, mutta vähintään yhtä paljon on ongelmia pienikokoisella myöhään kasvavalla pelaajalla, koska on siinä vaiheessa fyysisesti täysi heittopussi kentällä. 13-vuotiaana joukkueen pienin pelaaja voi hyvinkin kasvaa pidemmäksi kuin 13-vuotiaana joukkueen pisin pelaaja.
Pikemminkin antaisin valmentajille sellaisen neuvon, että jos miehennäköisten pelaajien keskellä yksi kimeä-ääninen poika pystyy pelaamaan tasapäisesti, on kyseessä todellinen kultakimpale. Poika käytännössä pelaa itseään huomattavasti vanhempien kanssa, vaikka paperilla ikä on sama. Olen kuullut, että fyysisen kehityksen erot ovat +-2 vuotta, eli samanikäisillä pojilla voi olla jopa 4 vuotta eroa kehityksessä.
Mielenkiintoista on se, että kun menee katsomaan 13-vuotiaiden edustusjääkiekkojoukkuetta ja sitten 13-vuotiaiden normaalia koululuokkaa, on siellä jääkiekkojoukkueessa huomattavan paljon vanhemman näköistä (ja kuuloista) porukkaa. Tämä pätee aina.
Edit: Ja tuo on ihan täyttä paskaa, ettäkö ne pienet tekisivät kovaa tulosta junnuissa koska ovat pieniä. Haha. Kyse on vain murrosiän vaiheesta. Esimerkiksi Ikosella ja Koivistoisella oli varhainen murrosikä ja näin ollen dominoivat ikäluokassaan. Ikonen on pieni, kyllä, mutta syy hänen ylivoimaisuudelle ei johtunut pituudesta. Hän nosti lähemmäs 95 kiloa penkistä 13-vuotiaana, kun muut reenailivat sillä tangolla, hieman kärjistäen. Koivistoisella ihan sama tilanne. Käytännössä nämä kaverit pelasivat miehenä poikien kanssa.
HUOM: Ikonen on edelleen ikäluokan TOP 3 pelaaja, ero muihin on silti kaventunut.
Ymmärrän että pitkäksi ja myöhään kasvavalla on vaikeuksia motoriikan kanssa, mutta vähintään yhtä paljon on ongelmia pienikokoisella myöhään kasvavalla pelaajalla, koska on siinä vaiheessa fyysisesti täysi heittopussi kentällä. 13-vuotiaana joukkueen pienin pelaaja voi hyvinkin kasvaa pidemmäksi kuin 13-vuotiaana joukkueen pisin pelaaja.
Viimeksi muokattu: