Alle 20-vuotiaiden MM-kisat Kanadassa 2011-12

[matiasrust]

Menee aivan varmasti jo aiemmin sanotun toistamiseksi, mutta kun yöllä työpäivän pelossa oli jo kiire nukkumaan. Ja hyvällä mielellä menin nukkumaan.


Oman näkemykseni mukaan Suomi pystyi ratkaisevalla tavalla parantamaan muutamilla keskeisillä pelin osa-alueilla, alueilla missä on pystyttävä myös jatkossa pitämään vähintäänkin nyt nähty taso mikäli isommasta menestyksestä halutaan haaveilla.

-vaikka Gibson Kanada-pelissä ei välttämättä huonokaan ollut niin kyllä maalivahtipelissä oltiin nyt eri tasolla. Ainakin jo lähestymässä tasoa mitä mitalipeleissä voittaminen näin kovissa karkeloissa sillä osa-alueella edellyttää. Jälkiviisaana voikin todeta, että oli vaan hyvä antaa Aittokallion aloittaa nämä pelit puhtaalta pöydältä ja antaa Gibsonin kokea se kärsimysnäytelmä loppuun asti (olipa ne syyt siihen mitkä tahansa; Raipen järkeily, loukkaantuminen tms). Kiekkoja toki pomppi siihen maalin eteen liian paljon, mutta niistäkin selvittiin.

-Kanada-pelistä jäi totuuden nimissä tunnelmat, että yksikertaisesti näillä puolustajilla / sillä puolustuspelillä ei voi pärjätä: jatkuvasti myöhässä, koko ajan kiire, arkailua ja "vierestä pelaamista". Vaikka sanomista löytyy vieläkin aivan selkeä tason nousu ja uskon vahvistuminen. Jos Kanada-pelissä kaiken muun surkeuden lisäksi siihen "maalinedustan tivoliin" olisi tippunut tämä määrä irtokiekkoja se olisi ollut karmeaa katseltavaa. Nyt otteet olivat miehekkäämpiä.

-laajuutta saatiin lisää ja kärkiketjujen takaa nousi "itsensä ylittäjiä" niin yksilötasolla kuin kokonaisuuksiakin ajatellen. Esimerkiksi nelosketju oli erinomainen. Eiliseen lisänä ja palkintona vaikka yksi "työmaali" niin hyvä hyvä. Yksilötasolla silmään pisti hyvällä tavalla ja ennakkoluulottomuudellaan ainakin Konsta Mäkinen ja Miro Aaltonen. Näitä riman ylittäjiä ehdottomasti tarvitaan.

-jos eilinen peli olisi päättynyt toisin niin näitä merkittäviä osa-alueita ajatellen minun "syyttävä sormi" olisi osoittanut ehdottomasti sinne ykköskenttään (päävastuun kantajat ja suunnan näyttäjät) ja nuolen kärki niin raadollista ja vähän epäreilua kuin se onkin Mikke Granlundiin. Epäreilua siksi, että odotukset häntä kohtaan ovat jo aivan pilvissä ja kohta jo varmaan kohtuuttomatkin (myös minulla) mutta perusteltua siksi että Miken on vaan pystyttävä paljon parempaan jotta mahdollisuudet aivan huippumenestykseen olisivat olemassa. Mikke yksinkertaisesti on tämän menestyspalapelin ydin. Nyt pelissä ei näy sitä nautintoa ja herkkyyttä mihin olemme päässeet tottumaan vaan pikemminkin jos sitä yhdellä sanalla yrittää määrittää niin se on väkinäistä. Pakko onnistua. Niin vahva kuin Mikke henkisesti näyttää olevankin niin "koko maailman odotukset harteillaan" ei tämä varmasti helppoa ole edes hänelle. Mutta koska niin monessa kohdassa Mikke on osoittanut henkisen vahvuutensa ja kylmäpäisyytensä ilmiömäisistä taidoista puhumattakaan niin minä uskon, että hän vielä pystyy nousemaan tasolle mitä häneltä nyt vaaditaan.


Summa summarum: omat odotukset ennen kisoja olivat nimenomaan hyvät yksilöt huomioiden korkealla, Kanadan tyrmäys ne jokseenkin sammutti ja taas ne ovat nousussa. Tätähän tämä on. Missään tapauksessa en paukuttele henkseleitä sen verran epävarmuustekijöitä ja "onnenkantamoisia" vielä eilisessä pelissä olin näkevinäni. Mutta että kun kaikki natsaa niin mikä ettei.

 

[massimo]

Ajaijaijiai!

Ihanasti Armia löi jauhot suihin! Porilaisena taiteilijana on näköjään helppo löytää vihamiehiä Suomesta.

Armia oli sysipaska siihen asti kun maalin teki. Tämän jälkeen nosti tasoaan huomattavasti. Ketjukaverit olivat koko pelin hyvässä iskussa ja Armia kolmannessa erässä. Armia elää maaleista ja nyt sopii toivoa että maalit antavat intoa loppuihin peleihin.

 

[Jusupov]

Voitto on aina hyvä asia. Joukkueen peli-ilme oli koko illan OK tasoa. Toivotaan että turnaus on prosessi joka kehittyy paremmaksi koko aika, koska ei tämä voitosta huolimatta ollut ihan 100% nappi suoritus jolla kultaa tulisi.

Ottelun toisessa erässä Aittokallio kyllä piti suomea pystyssä. Suomen puolustajien fyysiset ominaisuudet eivät riitä oman pään puolustuspelaamiseen, mutta onneksi se tässä USA pelissä pyrittiin korvaamaan paremmalla sijoittumisella ja ajoittamisella. Kiekollisen pelin rohkeus kuitenki suli muutamilla pakeilla taas ottelun puolessa välissä ihan turhaan panikointiin.

Joukkue oli muutenkin onnistunut muuttamaan pelitapaansa vastaamaan pientä kaukaloa. Tässä pelissä ei leijonat eivät lähteneet viivelähdöillä kovin montaa kertaa. Selvästi toimi paremmin tämä nopeampi ylöspäin meno. Ainoa asia mikä pisti silmään tässä avauspelaamiseen liittyvässä kokonaiskuvassa oli keskialueen ylittäminen, jossa toivoisin enemmän kiekon liikuttamista joko syötöin tai päätyyn pelaamisella. Loistava esimerkki oli Armian läpiajo maali ->pari syöttöä KA:lla ja läpiajo.

Muutenkin Armia kyllä osoitti luontaisen maalinteko kykynsä pelissä. Mies vaeltelee vähän kuin varjojen mailla (vrt Dany "hiihtelijä" Heatley), mutta sniperin lailla haistaa iskupaikkansa. Äijän toinen häkkikin oli loistava oivallus, kun jenkki Gibson yritti tökkäistä ekaa vetoa, niin Armia pysäytti kiekon liikkeen ja pisti puikoista.

 

[Fordél]

Tää on hupaisaa kuinka tapaus Armiasta on tullut tällainen Pori vs. muu Suomi -vääntö. Ei tässä oikeasti ole mitään salaliittoa porilaisia vastaan. Kuitenkin Suomi on nähnyt kuinka Armia on vaellellut suurinpiirtein viisi erää kuudesta muualla kuin pelin ytimessä ja ollut todella pehmeä. Noiden viiden erän aikana Armiasta ei ole juurikaan ole ollut mitään hyötyä. Porilaisille tämän näkeminen ja myöntäminen tuntuu olevan vaikeaa.

Onneksi sentään sen yhden erän verran hän on pelannut hyvää kiekkoa ja toivottavasti jatkaa samalla itseluottamuksella seuraavissa peleissä. Tosin todetaan vielä se, että Salomäen maaliissa kiekko tulee tulee Salomäen lapaan jenkkipelaajan toimesta, ei Armian. Toki mies vääntää hyvin kulmassa.

Eli, me kaikki varmasti toivomme Armian hyvien otteiden jatkoa, mutta koitetaan kuitenkin kaikesta huolimatta nähdä kokonaisuus. Onhan se ihan eri asia pelata 60 minuuttia hyvin (esim. Salomäki) kuin 20 minuuttia (Armia).

 

[Porvoon Kärppä]

Ainoa asia mikä on totta, on se, että ilman Armian maaleja Suomi ei kovin helpolla olisi voittanut peliä. Niitä maalintekijöitä kun ei jonoksi saakka tunnu riittävän Suomi-kiekossa. Uskon vakaasti että monta viime yön kiekkotietäjää harmittaa Armian onnistuminen.

Tuossahan ei oikeastaan ole totuutta laisinkaan. Voittaako helpolla vai vaikeasti, sillä ei ole mitään väliä. Täyttä jossittelua on myöskin se olisiko Granlundin maalia tullut jos Armia ei olisi ennen sitä maalannut. Nyt Armia maalasi ja hyvä niin. Minä ainakin olen iloinen Armian onnistumisista, tulkoon ne sitten millä tyylillä tahansa. Silti olen sitä mieltä tuo yleinen löysäily pitää saada kitkettyä pois. Armia aiheuttaa maaliensa vastapainoksi hirveästi kiekonmenetyksiä ja vastustajalle hallintaa sillä ettei hän mene tilanteisiin siten kuin tuon kokoisen jässikän pitäisi mennä. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä että tuon tyyppisiä maaleja ei yhdelle miehelle satu kovin montaa samassa turnauksessa.

 

[Jaasin]

Alan vasta tämän postin jälkeen plaraamaan ketjua läpi, joten suokaa mahdollinen toisto..

- Loistava tulos
- Aittokallio oli rautaa. Meinasi ryssiä ekassa erässä yhden häkin, mutta sen jälkeen timanttinen ote pelistä.
- Granlundeilla ei ollut pelipäivä, ei hyvällä tahdollakaan
- Pulkkisella yksi teemuselänne-tontti ekassa erässä 4-3-yvllä, mutta ei saanut kiekkoa patjan yli onetimerista
- Armia pelaa kuin pahemmassakin krapulassa. Heitellään sivuun, luistelu on jäätävän jäykkää jne. Silti, maalintekijä iski 2+1. Tehojen ansiosta synninpäästö. Ja kirkkaasti.
- Miro Aaltonen oli hyvä. Pieni mies, mutta todella miehekkäitä taklauksia ja haastoja.
- Salomäki oli Suomen paras kenttäpelaaja. Vahva esitys.
- Hakanpää ja Mäkinen selvästi parhaat pakit. Mäkisen pelirohkeudelle iso peukku. Hakanpää pelasi juuri niin, kuin tuolla koolla pitää näissä kisoissa pelatakin.
- Barkov. Onko ihan oikeasti noin huono liikkumaan? Ei se liigassa niin pahasti iske silmään, kuin näissä kisoissa, mutta meno on aivan hirveän näköistä. Ei osaa luistella ja lisäksi voimatasoissa näyttää olevan vielä aivan pirusti tekemistä.
- Kaikenkaikkiaan suomalaisten kaksinkamppailuvoimassa on hirveä ero esim. jenkkeihin ja kanukkeihin. Nytkin kymmeniä tilanteita, joihin suomipoika pääsi paremmalla tasapainolla ja vauhdilla, mutta löysi aina itsensä katoltaan. Aika silmiinpistävää.

Kelkka on käännetty ja tästä on hyvä jatkaa. Varsinkin kärkiyksilöiden kohdalla Suomen pelissä on onneksi vielä monta napsua parantamisen varaakin. Ok, jenkeiltä esitys oli varsin heikko. Onneksi maalissa oli Gibson eikä Campbell.

 

[Wäinö#16]

Itse pyrin seuraamaan pelaajien otteita ilman mitään värilaseja tai sen kummempaa fanitusta ja siitä näkökulmasta tämä "omien" ja "vieraiden" nostaminen ja haukkuminen tuntuu varsin erikoiselta. Eniten tunteita tuntuu herättävän herra nimeltä Joel Armia ja eipä sinänsä mikään ihme, sillä peliotteet ovat todella ristiriitaisia ja kokonaisvaltainen pelaaminen on vielä heikkoa. Toisaalta ne Armian tähtihetket on sitten todella kaunista katseltavaa, tosin kovin montaa niitä ei olla vielä nähty.

Jääkiekossa itseluottamuksella on todella iso merkitys erityisesti tehokkuuden kannalta ja toivottavasti Armia sai kolmannen erän onnistumisista itseluottamusta hyökkäyspeliin ja pystyy sitä kautta nostamaan tasoaan kauttaaltaan. Ihan pelkkää raakaa työtä ja harjoittelua on kuitenkin edessä vielä paljon, ennen kuin Armiasta saadaan todellinen vastuunkantaja isompiin ympyröihin. Nähtäväksi jää, kysymysmerkkejä on vielä paljon, toki potentiaaliakin löytyy käsien ja raamien muodossa.

Mitä tulee muihin pelaajiin, niin Salomäki ja Donskoi olivat ehkä suurimmat tasonnostajat pakkien lisäksi Kanada-pelistä. Nyt pelissä alkoi olla jo järkeä ja pojat osasivat käyttää hyvin vahvuuksiaan eli nopeutta ja voimaa.

Ykkösessä Granlundit ovat kärsineet yllättävän paljon tilan vähyydestä ja pelin fyysisyydestä, erityisesti Markus. Senpä takia olisi ehdottomasti tasapainotettava kahta ensimmäistä ketjua ja mielestäni kasattava vanha tuttu Donskoi-MG-Pulkkinen. Pulkkinen on ollut ykkösen tasaisin suorittaja ja pelannut tähän mennessä hyvällä tasolla. Kun vertaa viime kisoihin on otteisiin tullut paljon lisää tasaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Erkan valmennus on selkeästi tehnyt hyvää kokonaisuutta ajatellen. Huolellisuutta lisää laukauksiin, niin alkaa tehojakin varmasti tulla. Ja jotenkin tuntuu, että Miken taso nousisi heti kun velipoika vaihtaa ketjua. Nyt Mikke hakee liikaa Markusta pieneen tilaan ja useimmiten tuloksena on kiekonmenetys.

Kolmosketju on kokonaisuudessaan pelannut ihan kohtalaisesti. Aaltonen ja Ruuttu ovat luotettavia ja hoitaneet hommansa ja ratkaisupotentiaalikin löytyy ainakin ajoittain. Barkov on vielä raakile ja kärsii liikeen puutteesta, mutta toisaalta pystyy sitä hyvin paikkaamaan fiksuilla ratkaisuilla ja syötöillä. Nelosketju oli kokonaisuudessaan todella pirteä ja sai paineenkin useimmiten hyvin toiseen päähän.

Seuraavassa ottelussa toivottavasti saadaan onnistumisia laajalla rintamalla ja myös ylivoimalla. Sitä seuraavat pelit onkin sitten jo kohtalokkoita koko turnauksen kannalta.

 

[Seesam]

Pari nopeaa viivaa pelaajista:

- Tämä Suomen puolustaja nro. 4 Mäkinen pelasi omaan silmääni erinomaisen pelin. Äijällä on todella kova itseluottamus ja varsinkin tuota hyökkäysalueelle viivan pitämistä oli hienoa seurata.
- Veltto-Joel saa minun puolestani olla jatkossakin veltto jos vain iskee kiekkoa reppuun, kuten vaikkapa Jan Caloun aikoinaan teki.
- Mikke pelaa jotenkin puolustavampaa roolia MJ:ssä kuin vaikkapa omassa liigajoukkueessaan, mutta kyllä minä henk.koht. odotin enemmän pelin hallintaa äijältä. Onneksi tässä on vielä aikaa.
- Pulkkinen pelasi hienon pelin, mutta voisi hänkin edes jostain mestasta laittaa sen kiekon reppuun.
- Aittokallio oli erinomainen maalillaan ja jatkakoon kaveri siellä tolppien välissä niin pitkään kuin hyvä vire jatkuu!

 

[JimStorm]

Kyllä oli Suomi eilen eri ihan eri joukkue kuin Kanadaa vastaan. Vai oliko jenkit sitten vaan niin heikko? En tiedä, mutta taisi USA vähän aliarvioida Suomea ekan pelin perusteella. No itse pelistä täytyy sanoa, että maalivahti peli oli huikeaa ja varmaa. Puolustus pelasi myös paljon paremmin ja varmemmin, ei tainnut poikia enää jännittää niin pahasti. Ykköskentän voisi kyllä oikeasti hajoittaa ja laittaa vaikka MaG:in pelaamaan Armian kanssa, sen verran hyvin hän löysi Jopen keskialueelta voittomaalin johtaneessa syötössä. Yksi asia joka myös pisti silmään oli se, että Suomi voitti paremmalla prosentilla aloituksia kuin Kanadaa vastaan, mutta silti se USA:n tasoitusmaali tuli tilanteesta, jossa Mikke ei pystynyt kaapimaan oman pään aloitusta. No, mutta tästä on hyvä jatkaa Tsekin ja Tanskan kimppuun, voitot niistä ja vielä hyvä tulee.

 

[Rannari]

Olkoon sitten vaikka Armian puolustukseksi kirjoitettu viesti, jos joku niin haluaa kokea, mutta enemmänkin mielestäni pohdiskelua erilaisista pelityyleistä.

Monen kirjoittajan esittämä fleguilu on hieman vaiko jopa täysin erilaista pelityyliä kuin se peräsuoli pitkänä ympäri kentää koohottavan karvaajan meno. Peli näyttää aneemiselta ja saamattomalta, jopa välinpitämätttömältä. Toinen taas on käytännössä aina myöhässä joka paikasta, jopa siinä karvauksessaankin ja antaa niitä myöhäisiä pusuja ja on itse katollaan tämän jälkeen ja taas myöhässä seuraavasta tilanteesta eli ei kuitenkaan pysy pelin sisällä rikkoen koko kentän pelin. Suomalainen katsoja vaan tuntuu arvostavan ensimmäisenä jääkiekkopelissä vain sitä fyysisyyttä, joka ilmenee taklauksina, joilla taas ei välttämättä ole mitään peliä edistävää vaikutusta vaan usein jopa päinvastainen vaikutus peliin. Taklaaja on kyllä esillä pelissä ja nimi jää mieleen, mutta mutta...

Fyysiyys yhdistettynä taitoon, on sellaista jonka suomalaiset ovat saaneet kokea jo näissä kisoissa ja turkkiin tuli niin, ettei kaukalosta tahdottu osata ulos. Suomella ei ole ensimmäistäkään saman tason hyökääjää asettaa kanadalaiseen pelitapaan, lähellä kylläkin, mutta vielä ei riitä. Kiekollinen osaaminen suomalaisella rouhijalla ei vain riitä Kanadaa vastaa.

Miten nämä kaksi pelitapaa saadaan liitettyä yhteen? Kas siinäpä se kysymys. Vielä ei ole Raipe osannut näitä asioita yhdistää pelaajien kanssa. Katsotaan kisoja eteenpäin, josko alkaisi onnistumaan.

Pelillisesti Suomi meni ainakin askeleen eteenpäin USA -matsissa, mutta olipa sitä aikaakin tehdä kiekollisia ratkaisuja monta kertaa enemmän. Onneksi siitä pakollisesta pakki-pakki siirrosta luovuttiin ja yritettiin pelata kiekkoa eteenpäin aina, kun se oli mahdollista. Saatiin nopeasti paine pois omista. Kanada pelissä taas pakit pitivät paineen itsellään koko ajan huonoilla ja hätäisillä syötöillä vaikka lapatarjontaa olisi ollut olemassakin.

Keskialue pitäisi pystyä ylittämään nopeasti korkeintaan kahdella syötöllä ja USA-matsissa siinä onnistuttiin huomattavasti paremmin kuin Kanadaa vastaan. Liika kuskaaminen taas pitäsi saada pois ja kiekkoa enemmän jakoon heti siniviivan jälkeen ja tuki hyökkäjälle pitäisi olla vielä lähempänä ja selkeämmin tarjolla koko ajan, niin kohtalaisen levollisen voitaisiin jatkaa seuraavaan matsiin. Nämä ongelmat ovat olleet kakkoskentän murhe koko turnauksen ajan ja niihin pitäisi saada ratkaisu aikaiseksi. Käytännössä tuki on ollut kiekollisella pelaajalla muutamia kertoja molempien pelien aikana ja silti on kahdesti helähtänyt putkien välissä. Ykkösketjulla näitä tilanteita on ollut lukemattomia, mutta vielä ei vain ole onnistanut.

 

[Toejoen Veikko]

Ymmärrän halusi tulla kuittailemaan, mutta valitettava fakta on se että jokainen noista lainaamistasi kommenteista on totta.

Voisimme mennä ihan kohta kohdalta läpi, mutta sinun mielestäsi Armia on siis viimeistä kertaa Amerikan maalla?

Ja minun nähdäkseni Suomen avausmaalia edelsi tilanne, jossa Armia
a) otti kontaktia kahta jenkkiä vastaan
b) tilanteessa ei ollut Kärppä-kaksikko, vaan Salomäki ja Armia

Näin ollen totean sinun olevan väärässä väittäessäsi, jokaisen kommentin olevan totta.
Ehkä se on totta teille, jotka olette kyseisen viruksen kourissa, mutta ei noin muuten.

Enemmän tilanteesta kertoo se, että kokoonpanossa on 20 pelaajaa, joista kukaan ei pelaa täydellistä peliä, mutta täysin nollatason paskanheiton kohteeksi joutuu yksi pelaaja, joka sattumalta on Suomen tämän hetken paras maalintekijä ja pistemies. Vieläpä tuossa paskakritiikissä mennään asioiden edelle ja lytätään pojan mahdollisuus pelata NHL:ssä.
Armian rooli ei ole olla mikään mielivaltainen koohottaja. Hänen roolinsa on tehdä maaleja ja on siinä onnistunut ihan kelvollisesti. Esimerkiksi Teemu Pulkkinen sössi ainakin kaksi avopaikkaa Kanada-ottelussa, mutta ei hän saa tuollaista paskaa niskaansa. Miksi ei saa? Hänhän on epäonnistunut roolissaan verrattuna Armiaan.

Luulisi tuollaisen yksittäiseen pelaajaan kohdistuvan vainon olevan kantajalleenkin raskasta.

 

[Advertius]

- Pulkkinen pelasi hienon pelin, mutta voisi hänkin edes jostain mestasta laittaa sen kiekon reppuun.

Oikeastaan täysin sama tähän. Pulkkinen pelaa kokoajan hyvää peliä ja on jatkuvasti vaarallinen, mutta maalintekijän pitäisi tehdä maaleja. Oikeastaan tuntuu, että Pulu pelaa enemmän paikkoja Granlundeille kuin Granlundit Pulkkiselle. Sen takia Markus Granlundin pitäisi vaihtaa paikkoja Miikka Salomäen kanssa. Salomäki tulisi tekemään tilaa näille kahdelle taiturille ja tuohonkin kenttään saataisiin yksi kunnon maalinedusrouhija. Kakkoskentässä Markus Granlund pystyisi rakentamaan peliä paremmin sentterin tontilta, Donskoi rouhisi ja Armia tekisi maaleja. Roolitus olisi ihanteellinen.

 

[Kaitsu]

Suomi otti eilen hienon voiton ja Helminen sai joukkueen unohtamaan järkyttävän Kanada-pelin. Se on arvokisoissa ja tiiviillä pelirytmillä saavutus, jota ei voi vähätellä. Tästä on hyvä mennä eteenpäin.

Peli-ilmeen muutos ja johtavien pelaajien onnistumiset ovat ehdottomasti tärkeimmäit asiat, mitä eilisestä saadaan mukaan turnaukseen. Kuitenkin paljon pitää Suomen vielä parantaa. Suomen peli ei näytttänyt vielä eilenkään menestyvän joukkueen peliltä. Suomen hyökkäys- ja puolustuspelaamisen tasapaino ovat hukassa ja yksilöt pelaavat miten sattuu. USA ei esimerkiksi juurikaan käyttänyt eilen niitä loistavia vastahyökkäysten paikkoja, joita aukesi suomalaisten yltiöpäisten hyökkäysten seurauksena. Monesti jäi kolmen suomalaisen hyökkääjän (ja säänöllisesti myös yhden puolustajan) ja kahden alimman pelaajan väliin viivojen välinen alue, johon jenkit pääsivät omalta puolustusalueeltaan avaamaan heti kiekon riiston jälkeen kolmelle hyökkääjälle.

Minusta Suomen hyökkäyspeli on näyttänyt pitkälle siltä, kuin jokainen yksilö kävisi vuorollaan kokeilemassa hienoimpia harhautuksiaan kahta-kolmea vastustajaa vastaan, näkemättä yhtään mikä on ketjukavereiden asema kentällä. Tiivistetysti; itsekästä uunoilua. Onko muuten esimerkiksi Jani Hakanpää joukkueessa siksi, että hän esittelee hyökkäyksen kärkenä jalkakynää, vai onko hänen tehtävänsä joukkueen menestyksen kannalta kenties joku muu?

Sairauden yhtenä oireena mainittakoon väittämä Suomen avausmaalista, joka oli ilmeisesti Kärppä-kaksikon huikea taistelu, vaikka Donskoi oli monen metrin päässä kiekonriistoalueelta. Sairastunut näkee mitä haluaa ja vastaavasti kykenee olemaan näkemättä sitä, mitä ei halua. Armia juotti näille kolmannessa erässä katkeraa myrkkyä, mutta onneksi sairastuneilla oli lääke olemassa. Kyseessähän oli tuurimaalit. Valitettavasti ne tuurimaalit ovat jääneet mm. Pulkkiselta tekemättä, vaikka esim. nimimerkki heskey tiesi Pulkkisen iskevän eilen maalin.

Jos tarkastellaan Kanada-ottelua ja USA-ottelun 2,5 erää, niin Armia on kyllä ollut luvattoman heikko. Hän on vaeltanut pelin ulkopuolella ja vältellyt kaksinkamppailuja. Viiden ja puolen erän ajan hän oli joukkueellensa rasite. Sitten hän teki eilisen pelin tärkeimmän maalin. Maalin jälkeen hänen peli-ilmeensä muuttui ja hän voitti pelin ensimmäisen kaksinkamppailunsa (huom.!). Kiekon riisto johti hänen toiseen henkilökohtaiseen maaliinsa. Vertailun vuoksi on sanottava, että Sascha Barkov voitti eilisessä pelissä useita vastaavia kaksinkamppailuja. Yhtä kaikki hienoja onnistumisia pelin lopussa Armialle ja hänen onnistumisensa ovat Suomen joukkueen menestyksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Sellaista ankkuria, kuin Armia oli onistumisia edeltävät erät, ei mikään joukkue saati ketju jaksa vetää menestykseen.

Eniten huolissani olen kuitenki ykkösketjun pelistä. MaG ei ole saanut itsestään irti mitään.Pulkkinen ei jostain syystä tunnu osuvan edes jalkapallo maaliin vaikka muuten onkin ollut kiekollinen ja pirteä.MiG on jostain syystä jäässä.---

Sitten häkkipäät lähinnä Pokka, Barkov, Määttä joilla odotusarvot olivat suhteellisen kovat. Tämän hetkisten näyttöjen mukaan pojat ovat saamassa arvokasta kokemusta, mutta kyllä nämä kisat ovat vielä liian aikasin heille saadakseen jotain tulosta aikaan.Positiivisenä häkkipäistä nostaisin Ristolaisen, joka on ollut erittäin miehekäs ja kiekollinen pakistossa.

Toivoisin keskustelijoilta hieman analyyttisyyttä näihin kommentointeihin ja ennen kaikkea, että arvioisimme SUOMEN JOUKKUEEN peliä ja Suomen joukkueen pelaajien esityksiä. Nyt tuntuu siltä, että kommentoinnin sävyn määrää kannatettava sm-liigajoukkue, riippumatta siitä, mitä kentällä tapahtuu.

Pulkkinen on pelannut huonosti tai heikohkosti kaksi peliä. Hänen peliään tuntuu vaivaavan samat ongelmat kuin liigassa, mutta nyt vielä isommin: isot odotukset ja näyttämisen paineet. Hän pitää kiekkoa hivenen liikaa, ennakoi hyökkäykseen liikaa ja hyydyttää siten ketjunsa pelirytmin. Mikaelin peli kärsii siitä tällä hetkellä valtavasti. Verratkaapa Pulkkisen ja M. Granlundin peliä hyökkäysalueella viime keväiseen Granlundin ja Immosen kiekotteluun. Immosen kanssa he vapauttivat oikea-aikaisilla syötöillä toisensa vapaaseen tilaan ja maalintekopaikkoihin. Katsokaapa mistä sektoreista lähti eilen Granlundin ketjun maalilaukaukset ja kuinka montaa niistä laukauksista edelsi Pulkkisen suhteellisen pitkä kiekon kuljetus.

Mielestäni Pokka ja Barkov pelasivat eilen ihan hyvin. Barkov on selkeästi muita jäljessä fysiikassa, mutta siihen ja rooliinsa nähden pelaa mielestäni ihan hyvin. Voittaa laitojen lähellä mailallaan kiekkoja omille ja tekee itsensä usein pelattavaksi. Pokalta jämäkkää peruspeliä. Mitään Vatasen suorituksia on epärealistista vielä tänä vuonna odottaa, jos niitä tulisi, niin sitten puhuttaisiin tulevasta ykkösvarauksesta ja sillä tarkoitan koko draftia.

Ristolainen oli eilen erittäin hyvä. Kokonaisuutena jopa puolustuksen paras, mutta edeltävässä matsissa taas koko joukkueen heikoin.

 

[Nelfor]

- Barkov. Onko ihan oikeasti noin huono liikkumaan? Ei se liigassa niin pahasti iske silmään, kuin näissä kisoissa, mutta meno on aivan hirveän näköistä. Ei osaa luistella ja lisäksi voimatasoissa näyttää olevan vielä aivan pirusti tekemistä.

On se ihan oikeasti noin huono liikkumaan. Kuten isänsäkin oli. Liigassa ei tosiaan näy, mutta itse epäilin jo ennen kisoja ettei nykyliikkeellä Barkov pysy lainkaan perässä nuorten kisoissa. Liike kuntoon ja mahdollisuudet on mihin vain.

 

[Rannari]

Eli, me kaikki varmasti toivomme Armian hyvien otteiden jatkoa, mutta koitetaan kuitenkin kaikesta huolimatta nähdä kokonaisuus. Onhan se ihan eri asia pelata 60 minuuttia hyvin (esim. Salomäki) kuin 20 minuuttia (Armia).

Salomäki ei todellakaan ole pelannut 60 min hyvin. Mies on luistellut kahden pelin aikana enemmän kuin Armia, mutta olihan se eka peli aika kuraa Salomäeltä. Uskallan jopa väittää, että kiekosta luopumattomuudellaan pilasi koko kentän pelin, ei vain Armian tai Donskoin vaan omansakin. Pelin rakentaminen on pääsääntöisesti sentterin tehtävä ja siinä Salomäki on ollut melkeinpä huonoin sentteri. Kiekko saadaan pakilta lapaan keskialuella ja sen jälkeen ei ole kuin yksi vaihe. Täysillä päätyyn yksin, eikä aikomustakaan luopua kiekosta, vaikka se tuki olisikin lähellä. On todella näkyvässä roolissa kentäällä ollessaan, mutta kun hänestä ei ole tällä tavalla apua ketjukavereilleen. Se siitä.

 

[Crapbag]

Edelleen Armiasta..
Kaveri on nyt reilun vuoden pelannut ja treenannut edustusjoukkueen kanssa SM-liigaa. Pojan fysiikalla tehnyt kohta 30 maalia miesten peleissä, täyttäen tänä vuonna 18 vuotta. Suuri yllätys että ei ole mikään fyysinen jyrä uran tässä vaiheessa? Vertailuna vuotta vanhempi Pulkkinen, joka on treenannut jo yli kolme vuotta ammattimaisesti Jokereiden edustuksessa. Siltikin vaikea nähdä että esim. Pulkkinen olisi kulmissa tai fyysisyydessä mikään tekijämies, puhumattakaan vaikkapa nuoremmasta Granlundista joka ei parin metrin etäisyydellä laidasta tunnu olevan kuin perseellään. Tuskin pelaajan pituus on mikään määre sille että pitää olla joku rouhija? Eikä Armia ole kyllä peleissä mitään väistellyt verrattuna valtaosaan Suomen pelaajista.

Miksi ihmeessä jokaisen pelaajan focus pitäisi olla siinä peräsuoli pitkänä pitkin laitoja, päästä päähän koohottamisessa? Kaikille vaan video pyörimään ennen peliä siitä, Miten Kuli Eloranta otti World cupissa kovaa niittiä vastaan. Vaihtoehtona ja realistisena mahdollisuutena Armian kohdalla on olla Heatley tai Kovaltchuk tyylinen otteluiden ratkaisija. Tätä taitoa ei Selänteen jälkeen Suomi-kiekossa ole juurikaan löytynyt, eikä helpolla varmaan synnykään mikäli yleinen mentaliteetti on nyt palstalla nähdyn kaltainen.

 

[PJ]

Mielenkiintoinen Armia keskustelu. Olen kyllä erittäin epätyypillisesti tässä vahvasti porilaisessa leirissä :) Etenkin kun Armia on pelaajana tai henkilönä mulle täysin yhdentekevä ja vain teot ratkaisevat. Otetaan nyt vaikka tästä kiinni.

Muutenkin Armia kyllä osoitti luontaisen maalinteko kykynsä pelissä. Mies vaeltelee vähän kuin varjojen mailla (vrt Dany "hiihtelijä" Heatley), mutta sniperin lailla haistaa iskupaikkansa.

Tämä on mielestäni nimenomaan eilisen pelin perusteella puhdasta vähättelyä. Esimerkiksi Armian erinomainen päätypelaaminen antoi Salomäelle mahdollisuuden nousta vapaasti maalille ja tehdä ensimmäisen maalin. Armiahan sen kiekon siellä hyökkäyspäässä Salomäelle voitti. Sniper? En ymmärrä yleensäkään lokerointia, etenkään tätä lokerointia en ymmärrä millään muotoa. Ei Armia ole sen heikommin pelannut kuin muukaan hyökkäys ilman kiekkoa tai aloittanut ottelua. Onhan hän myös ollut aika monesti lanattuna kentän pintaan, mutta hienolla asenteella hän kentällä eilen oli myös maalitilanteiden ulkopuolella. Fleguilua en kyllä nähnyt eilen noissa otteissa yhtään, en ennen maaleja tai niiden jälkeen. Yleensäkään sellaista on todella vaikea nähdä, kokemattomat tuntuvat näkevän vähän myöhässä olevan pelaajan ja tekevät siitä flegu-tulkintoja. Armia ei tietysti ole paras luistelija jengissä.

Luistelemista ei kannata lopettaa ja eilen Jenkkien ylivoimatkin luisteltiin híenosti kiinni koko joukkueen toimesta. Erityisen tyytyväinen olen siihen, miten hyökkääjät polkivat sitkeästi toisen aallon kiinni useassa kohdassa.

Toistaiseksi voi helposti näiden pelien perusteella päätellä, että Armia on kumpaakin G-veljeä edellä nimenomaan fyysisyydessä. Siinä missä Granlundit eivät valitettavasti pienessä kaukalossa näytä pääsevän edes maalille ja aika loppuu liian äkkiä, Armia teki kaksi maaliaan maalin edestä. Granludit on kyllä skoutattu, mutta tuohon pitäisi tottua, jos tahtoo dominoida peliä vanhempanakin. Lopputuloslajissa kaikki maalit kelpaavat, niitä vain pitää tehdä ja jotkut osaavat. Toki Armiaankin mahtuisi vielä aika paljon voimaa. Armia on kyllä aivan erinomainen päättämään läpiajonsa, se on näyty liigassakin.

En vaihtaisi kumpaakaan Granlundia Armiaan Liigassa, silti täytyy antaa tunnustusta, kun on sen paikka. Ei Granlunditkaan huonosti ole varsinaisesti pelanneet, mutta ketjuna tuo kyllä kaipaisi lisää voimaa. Ykkönen on ollut fyysisesti eniten vastaanottaja, varmaan johtuen myös siitä, että on saanut erityishuomiota. Esimerkiksi Donskoi ja MiG tai Salomäki ja MiG voisivat vaihtaa paikkaa. Toisaalta eiköhän se sieltä ala aueta. Ja joukkuepelissä vain joukkueen maalit kiinnostavat. Mulle on ihan sama miten monta pistettä Granlundit tekevät tai olevat tekemättä, kunhan joukkue menestyy.

Myös Aaltosta voisi hyvin harkita ylempiin kenttiin. Helmisellä on tietoisesti valittu positiivinen ongelma, kun on noin taitavan joukkueen ottanut mukaan. Ei ole liikaa roolitettu, ei.

Tällä hyvällä energialla eteenpäin ja hyvät kisat näistä tulee. Kyllä tuossa eilisessä pelissäkin on vielä paljon parannettavaa. Edelleen olen erittäin ylpeä tyytyväinen siitä upeasta taidosta, jolla nuoret ovat pelanneet. Raipe on valinnut selvästi kiekon kanssa taitavia hyökkääjiä ja kyllähän se näkyy. Suomesta löytyy todella lahjakkaita ja taitavia pelaajia. Ei noita Jenkkejä viime vuosina liian montaa kertaa junnuissa ole voitettu. Taitoja ei täytynyt hävetä Kanadaakaan vastaan ja eilen Suomi oli selvästi taitavampi joukkue. Rymistelyssä annan matsin helposti Jenkeille, kovempaahan he selvästi taklasivat ja olivat agressiivisempia. Eivät vain oikeissa paikoissa, se osoittaa myös viisautta valmennukselta ja ennen kaikkea pelaajilta.

Erityisen tyytyväinen vielä toistona siihen tiiveyteen, jolla puolustus pelasi ja miten hyvin Aittokallio sitä tuki. Pakit olivat hienosti pelin alla koko ajan, ei yhtään läpiajoa ja hyvin vähän merkitysellisiä ylivoimahyökkäyksiä. Huikea suoritus poijilta ja todellinen täyskäännös maanantaihin. Siinä oli suurin muutos maanantaihin ja siinä oli myös voiton avain. Ristolainen oli erinomainen. Nyt alkoi näyttää jo tutummalta. Mäkinen näytti, että pystyi hyvin pelaamaan koostaan huolimatta myös pienessä kaukalossa ja onhan pojalla aika siistit kädet. Pokka olisi voinut syöttää enemmän parissa paikassa turhaan veti päin ensimmäistä miestä, mutta 1994 syntynyt poika pelasi erittäin hienosti. Aivan kuin eri pelaaja maanantaihin nähden. Riikola näytti ettei ota taka-askeleita ja on todella hyvä kiekon kanssa. Hovinen täytti paikkansa erinomaisesti ja oli eleettömän hyvä. Hänestä olin itse eniten huolissaan, aivan turhaan. Hakanpää oli yllättäen eniten vaikeuksissa, juuri luistelunsa takia. Myös maalissa hän päästi turhaan hyökkääjän taakseen, vaikka oli myös aika jäätävä syöttö jenkiltä laidasta. Hakanpää toisaalta oli selvästi fyysisesti valmis vastaamaan Jenkeille.

Taidon ja luistelun kautta, juuri näin voisi kuvitella Helmisen joukkueen pelaavankin. Aika erilaiset matsit ovat nyt leijonat pelanneet. Näiden matsien ero on myös ollut kotiyleisö, eilen se tuntui olevan Suomen puolella. Maanantaina oli snadisti toinen tunnelma :)

Yksilöistä joukkueeksi, etenkin puolustus ja eleettömän varma maalivahti, mahtavasti luotu nahka joukkueelta. Nyt vain kaikki irti ja eteenpäin. Tuolla materiaalilla ja hyvällä joukkuepelillä mahdollisuudet ovat vaikka mihin. Tahtoisin, että Suomi kohtaa Kanadan uudestaan näissä kisoissa. Se voisi olla hieno piste iin päälle. Ainakin se olisi kunnon vastus :)

 

[Miksu]

Tää on hupaisaa kuinka tapaus Armiasta on tullut tällainen Pori vs. muu Suomi -vääntö. Ei tässä oikeasti ole mitään salaliittoa porilaisia vastaan. Porilaisille tämän näkeminen ja myöntäminen tuntuu olevan vaikeaa.

Varmasti on joillain värilasejakin mukana Armian puolustelussa. Mutta ainakin itse näkisin, että suurin syy puolusteluissa on se että niin paljon aiheetonta paskaa kaadetaan Joelin niskaan. Hupaisaa todellakin.

Tosin todetaan vielä se, että Salomäen maaliissa kiekko tulee tulee Salomäen lapaan jenkkipelaajan toimesta, ei Armian.

Mitä merkitystä sillä on? Miksi halusit nostaa asian esille, jos et vähätelläksesi Armiaa?

Onhan se ihan eri asia pelata 60 minuuttia hyvin (esim. Salomäki) kuin 20 minuuttia (Armia).

Onhan se ihan eri tehdä tehot 2+1(esim. Armia) kuin 1+0(Salomäki)

 

[Nickerson#50]

Muutenkin Armia kyllä osoitti luontaisen maalinteko kykynsä pelissä. Mies vaeltelee vähän kuin varjojen mailla (vrt Dany "hiihtelijä" Heatley), mutta sniperin lailla haistaa iskupaikkansa.

Dany Heatley on hyvä esimerkki samanlaisesta pelaajatyypistä. Muistan katselleeni joissakin MM-kisoissa Heatleyn peliä ja ajattelin miten helvetissä noin huono pelaaja voi olla yksi NHL:n parhaista pelaajista. Peli oli tasainen, mutta muistaakseni pelin ratkaisuhetkillä Heatley pääsi kahteen otteeseen maalintekosektorille kiekon kanssa -> molemmilla kerroilla kiekko kylmästi maaliverkkoihin -> peli ohi.

Juuri tälläisiä pelaajia Suomen joukkue tarvitsee menestyäkseen. Luistelu (ja fysiikka) on Armian suurin heikkous ja toivottavasti poika saa siitä tehokkaampaa. Sen parantuessa jälki on vähintäänkin murhaavaa. Todella mielenkiintoista on ollut seurata Joelin kehittymistä läheltä.

 

[Evil]

Juuri tälläisiä pelaajia Suomen joukkue tarvitsee menestyäkseen.

Nimenomaan, ja juuri tällaisia pelaajia meillä on aina ollut suhteessa muihin hyviin kiekkomaihin aivan liian vähän. Päästä päähän kaahottavia kolmosketjun laitureita on aina joukkueet täynnään, mutta luontaisia maalintekijöitä on saanut etsiä turhaan.

 

[Toejoen Veikko]

Jos tarkastellaan Kanada-ottelua ja USA-ottelun 2,5 erää, niin Armia on kyllä ollut luvattoman heikko. Hän on vaeltanut pelin ulkopuolella ja vältellyt kaksinkamppailuja. Viiden ja puolen erän ajan hän oli joukkueellensa rasite. Sitten hän teki eilisen pelin tärkeimmän maalin. Maalin jälkeen hänen peli-ilmeensä muuttui ja hän voitti pelin ensimmäisen kaksinkamppailunsa (huom.!). Kiekon riisto johti hänen toiseen henkilökohtaiseen maaliinsa.

Ja mitähän tarkoittaa pelin ulkopuolella vaeltaminen? Ei kai jokaisen pelaajan pidä ajaa samaan sumaan muiden kanssa? Oleellista on pyrkiä hoitamaan oma rooli kunnolla ja pyrkiä maksimoimaan onnistuminen. Jos se tarkoittaa sitä, ettei kirmaa ympäri kenttää niin sitten ei kirmata ympäri kenttää. Ilman eilistä voittoa, olisi Suomen tie huomattavasti kivikkoisempi näissä kisoissa.
Suomen ensimmäinen maali oli seurausta Armian aloittamasta päätykamppailusta, joka päättyi Suomen voittoon ja johtomaaliin. Armia veti itseensä kiinni kaksi jenkkipelaajaa.
Asiat voi toki nähdä esim. siten, että Armia on ollut joukkueelleen rasite viiden ja puolen erän ajan. Vastaavasti noi nähdä, että Teemu Pulkkinen on ollut koko kisojen ajan totaalisen hyödytön joukkueelleen. Vaan eipä hän aiheuta tuollaista paskanheittäjien kokoontumisajoa. Eikä ole tarvettakaan.

Mielestäni voisi olla hetki paikallaan iloita eilisestä voitosta ja siitä, että Suomi onnistui nousemaan päätöserässä voittoon. Täällä se vain on hivenen vaikeaa siksi, että iso osa kirjoittajista hakee yhden pelaajan suorituksista kaikkea mahdollista valittamisen aihetta ja kun pelaaja onnistuu, niin onnistuu väärin.

 

[TJ MACKEY]

- Armia pelaa kuin pahemmassakin krapulassa. Heitellään sivuun, luistelu on jäätävän jäykkää jne. Silti, maalintekijä iski 2+1. Tehojen ansiosta synninpäästö. Ja kirkkaasti.
- Miro Aaltonen oli hyvä. Pieni mies, mutta todella miehekkäitä taklauksia ja haastoja.
- Hakanpää ja Mäkinen selvästi parhaat pakit. Mäkisen pelirohkeudelle iso peukku. Hakanpää pelasi juuri niin, kuin tuolla koolla pitää näissä kisoissa pelatakin.

Tähän olisi voinut postata kaikki Jaasinin nostot, mutta yllä olevista kirkkaimpana helmenä etenkin tuo Armia. Aivan saatanan flegu ja ärsyttävä seilaaja miltei koko ottelun ja lopussa käy tuuppaamassa pari häkkiä. Silti, pari maalia tähän paikkaan kova suoritus.

Aaltonen on myös aika vittumainen tapaus, mutta eri tavalla kuin Armia ja siis vastustajalle. Pieni kaveri pelaa isolla sydämmellä. Hakanpää on puolustuspään ainoa todellinen äijä.

Lisäksi pelaajista on pakko nostää esille Paajanen. Jatkuvasti oikeita ratkaisuja kiekollisena, hyviä katkoja ja tasapainottavaa peliä. Vain Rindell tietää miksi ei mahdu Kerhossa pelaavaan kokoonpanoon.

Raipen erätaukohaastattelu oli aika hulvatonta kamaa. Raimo "peura ajovaloissa" Helminen hirnui valmennutyylistään jotakin "tempolätkää agressiivisesti mutta yksilötaidolla" ja totesi perään "että jos valmentamiseen oikein kunnolla syttyy niin voisi ulkomaillekin lähteä". Samaan hengenvetoon myönsi kielitaidottomuutensa..

Raipen valmennusfilosofia näkyy myös kentällä. On todella vaikea löytää punaista lankaa Suomen pelaamisesta. Kiekollisena pelaajien ratkaisut varioivat siis ihan jokaisessa tilanteessa. Mutta eihän se Raipen vika ole, nyt on vaan nimitetty väärä kaveri väärään paikkaan.

Mutta mutta, voitto jenkeistä ei ole arkipäivää ja taas on taivas auki. Nyt nähtyjen pelien perusteella odotettavissa voi olla jatkossa ihan mitä vaan.

Salomäki ei todellakaan ole pelannut 60 min hyvin. Mies on luistellut kahden pelin aikana enemmän kuin Armia, mutta olihan se eka peli aika kuraa Salomäeltä. Uskallan jopa väittää, että kiekosta luopumattomuudellaan pilasi koko kentän pelin, ei vain Armian tai Donskoin vaan omansakin. Pelin rakentaminen on pääsääntöisesti sentterin tehtävä ja siinä Salomäki on ollut melkeinpä huonoin sentteri. Kiekko saadaan pakilta lapaan keskialuella ja sen jälkeen ei ole kuin yksi vaihe. Täysillä päätyyn yksin, eikä aikomustakaan luopua kiekosta, vaikka se tuki olisikin lähellä. On todella näkyvässä roolissa kentäällä ollessaan, mutta kun hänestä ei ole tällä tavalla apua ketjukavereilleen. Se siitä.

Ei jumalauta teitä porilaisia. Nyt sitten vertaillaan Armiaa ja tähän mennessä Suomen parasta pelaajaa.. Ja samalla löytyi syy Armian pelin ulkopuolella surffailuun (joka on myös porilaisten mielestä nykyään hyvä juttu), Salomäki, älä pliis jatkossa pilaa Armian ja Donskoin peliä.

Salomäki oli eilen ihan huikea.

 

[Fordél]

Salomäki ei todellakaan ole pelannut 60 min hyvin. Mies on luistellut kahden pelin aikana enemmän kuin Armia, mutta olihan se eka peli aika kuraa Salomäeltä. Uskallan jopa väittää, että kiekosta luopumattomuudellaan pilasi koko kentän pelin, ei vain Armian tai Donskoin vaan omansakin.

Nyt puhuin kyllä Salomäen kohdalla vain eilisestä matsista, siksi tuo 60 minuuttia.

 

[Badgers]

Jos eka pelikin olisi pelattu näin energisesti, tulos olisi ollut siedettävämpi. Aittokallio otti paikkansa maalissa ja voisi pelata vaikka loputkin pelit. Joppe heräsi maalien muodossa, ykköskentän heräämistä odotellaan edelleen ja neloskenttä oli pirteä ilmestys. Ihme, ettei se Mäkisen loistava kikkailu ekassa erässä tullut highlighteissa, en ainakaan huomannut. Seuraavaksi Tanska ja jatkaakohan Aittokallio maalissa vai saako esim. Ullberg mahdollisuuden?

 

[Wäinö#16]

Pulkkinen on pelannut huonosti tai heikohkosti kaksi peliä. Hänen peliään tuntuu vaivaavan samat ongelmat kuin liigassa, mutta nyt vielä isommin: isot odotukset ja näyttämisen paineet. Hän pitää kiekkoa hivenen liikaa, ennakoi hyökkäykseen liikaa ja hyydyttää siten ketjunsa pelirytmin. Mikaelin peli kärsii siitä tällä hetkellä valtavasti. Verratkaapa Pulkkisen ja M. Granlundin peliä hyökkäysalueella viime keväiseen Granlundin ja Immosen kiekotteluun. Immosen kanssa he vapauttivat oikea-aikaisilla syötöillä toisensa vapaaseen tilaan ja maalintekopaikkoihin. Katsokaapa mistä sektoreista lähti eilen Granlundin ketjun maalilaukaukset ja kuinka montaa niistä laukauksista edelsi Pulkkisen suhteellisen pitkä kiekon kuljetus.

Jos olet yhtään seurannut nuorten maajoukkuepelejä viimeisten 3-4 vuoden aikana, niin huomaat, että Pulkkinen pelaa tällä hetkellä varmaan parasta peliään kokonaisvaltaisesti. Ero jo viime kisoihinkin on huomattava. Ja Pulkkinen nimenomaan on laittanut kiekkoa nopeasti liikkeelle ja useimmiten hyvillä ja kovilla syötöillä. Vähän huolellisuutta ja onneakin laukauksiin, pari maalia ja sitä kautta itseluottamus ylös, niin ketju alkaa tekemään tulosta ja sitä kyllä tarvitaankin, jos mielitään mitaleille. Se on totta, että Granlund-Pulkkinen -akseli ei ole toistaiseksi toiminut yhtä hyvin kuin aiemmin, mutta enemmän ketjussa on ollut ongelmana Granlundien yhteispeli, jossa etenkin Mikke on hakenut liikaa veljeään liian ahtaisiin rakoihin ja kiekko on useimmiten menetetty. Ylipäänsä Mikke ei ole toistaiseksi pystynyt vastaamaan toki korkeisiin odotuksiin. Donskoi tilalle ja vanha ketju kasaan ja Makke kakkoseen pelintekijäksi, niin roolitukset on huomattavasti tasapainoisemmat.