IFKn tapauksessa varmasti kyse on siitä, että viime kausina on tullut melko paljon niitä häviötä, eikä niistä ole mitään opittu. Päinvastoin, peli on mennyt paskemmaksi/tylsemmäksi ja ennalta arvattavaksi vastustajan/katsojien osalta. Oppimisen ja uuden kehittämisen sijaan, möyritään ja lyödään pitkää päätyyn kuin hullut kahta kauheammin. Tässä toki merkitys korostuu valmentajalla, jonka kuuluisi analysoida ja kehittää peliä ja puutteita, jotta opittaisiin voittamaan. Tämä nykyinen, vähintäänkin kyseenalainen, hahmo penkin takana, ei ole - eikä tule tuomaan voittamisen kulttuuria tähän seuraan, siitä ei kahta sanaa.Miten sitten kun tulee häviöitä? Kannattaako sitten vain lopettaa jos ei osaa voittaa? Vai kuitenkin yrittää oppia tappioista ja kääntää sitä kautta voitoksi? Itse lähtisin tuolla jälkimmäisellä vaihtoehdolla.
Paras tapa tietysti on vain voittaa ja sitä kautta oppia voittamaan lisää. Tällä välttää kokonaan häviämisen inhottavan tunteen.
Viimeksi muokattu: