Aleksander Barkov jr. NHL:ssä

  • 1 355 961
  • 3 692

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Maailman mittapuulla heittäisin edelle tällä hetkellä jo mainitut McDavid ja MacKinnon. Sitten tulee Matthews, Barkov ja Crosby suht tasaisena ryhmänä. Näin senttereistä puhuessa.

McDavid & MacKinnon -kaksikosta on mielenkiintoista seurata, miten ikä vaikuttaa suoritustasoon, kun molemmilla peli perustuu paljon fysiikkaan. Sinänsä MacKinnonille voi pistää seuraavaksi 8v lapun eteen, kun ikää on vasta 33 sopimuksen umpeutuessa. Tällä kaksikolla on kieltämättä ylivertainen kyky haastaa puolustajia ja sitä kautta luoda ylivoimatilanteita kentälle, vaikkakin McDavid on vielä askeleen edellä MacKinnonia tässä.

Barkovin puolesta pitää taas todeta, että ei tule mieleen laituria, joka ei olisi onnistunut Barkovin vierellä. Helpo ottaa maksimitehot irti joukkueesta, kun ykkösen keskelle voi heittää tuollaisen kaverin, joka sopeutuu pelaamaan kenen kanssa tahansa.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Barkovin puolesta pitää taas todeta, että ei tule mieleen laituria, joka ei olisi onnistunut Barkovin vierellä. Helpo ottaa maksimitehot irti joukkueesta, kun ykkösen keskelle voi heittää tuollaisen kaverin, joka sopeutuu pelaamaan kenen kanssa tahansa.
Miltähän Sashan ja Paten yhteispeli näyttäisi? Jukka Peltola tai Krisu Kuusela kolmanneksi. Pakeiks Marjamäki-Jutila.
 
McDavid & MacKinnon -kaksikosta on mielenkiintoista seurata, miten ikä vaikuttaa suoritustasoon, kun molemmilla peli perustuu paljon fysiikkaan. Sinänsä MacKinnonille voi pistää seuraavaksi 8v lapun eteen, kun ikää on vasta 33 sopimuksen umpeutuessa. Tällä kaksikolla on kieltämättä ylivertainen kyky haastaa puolustajia ja sitä kautta luoda ylivoimatilanteita kentälle, vaikkakin McDavid on vielä askeleen edellä MacKinnonia tässä.

Barkovin puolesta pitää taas todeta, että ei tule mieleen laituria, joka ei olisi onnistunut Barkovin vierellä. Helpo ottaa maksimitehot irti joukkueesta, kun ykkösen keskelle voi heittää tuollaisen kaverin, joka sopeutuu pelaamaan kenen kanssa tahansa.

Siellä on tosiaan ties mitä neloskentän laitureita käynyt välillä. Toki yleensä sentään vähän parempia. Josko nyt saisi taas laatua vaikka Reinhartin muodossa. Dadonovista näkyi paljon kommentteja ykköskentän laiturina Florida-aikana, ei ihan kauheasti enää siirron jälkeen. Toki Ottawa vaikea paikka ja saas nähdä, mitä sieltä tulee Vegasissa.

Kun verrataan näitä kärkisenttereitä, niin siellä on kahdenlaisia ukkoja. On noita McDavideja ja MacKinnoneja, jotka on hyökkäyspäähän maagisia tai vielä parempia, mutta pelin lopussa johdossa siellä on joku muu kentällä useimmiten tai ainakin haluaisi olevan. Ja sitten noita hyökkäyspäähän todella hyviä ja puolustuspäähän erinomaisia. Näiden vertaaminen on kauhean vaikeaa. Vaikka itse tekisin samat valinnat kuin yllä, niin silti jotenkin aina houkuttaisi joukkuetta rakentaessa ottaa sinne keskelle alkuun Bergeronin, Pointin tai Barkovin tapainen pelaaja. Toisaalta se hyökkäyspään maagisuus on jotain eri tasoa noilla kahdella kaverilla, erityisesti McDavidilla, että sitten paikataan puolustusta toisella ukolla.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Miltähän Sashan ja Paten yhteispeli näyttäisi?
Mitä nyt 2016 kisoja muistelee, niin aika hirveäähän se oli. Kyllä niitä maaleja tuli ihan mukavasti, mutta aivan liian usein tuntui siltä, että Barkov yrittää väkisin saada kiekon Laineelle tilanteessa kuin tilanteessa. Toki nyt ollaan sitten viisi vuotta kypsempiä ja kokeneempia. En silti laittaisi esimerkiksi olympialaisissa Patea ja Allua samaan ketjuun, koska "vähän alamaissa olleen kotikaupungin veljen jelppiminen" voi viedä parhaan terän pois Barkovin fokuksesta.
 

DTremens

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings, PattU, Wolves, Patriots
Minun pari senttiäni tuohon @Denverin Munasyndi alunperin heittämään viestiin on se, että McDavid on paras ja sen jälkeen tulee MacKinnon, joka on vähän semmoinen lite-versio McDavidista.

Perusteluina ihan vain se, että etenkin McDavidista näkee ihan vain silmällä sen, että hänen taitotasonsa kiekonkäsittelyineen ja luisteluineen on vain parempaa, kuin kenelläkään muulla. Ero on vähän sama, kuin Gretzkya olisi aikanaan verrannut oman aikansa muihin pelaajiin. Kun pelaaja on vain yksinkertaisesti parempi, kuin kaikki muut jäällä olijat, niin ei ole oikein keskustelua käytäväksi.

MacKinnonilla on myös olemassa samanlainen kyky tehdä tyhjästä maaleja. Ei ole aivan yhtä näyttävä luistelija ja ei kykene olemaan aivan yhtä dominoiva pelaaja, mutta silti parhaimmillaan lähes yhtä käänteentekevä pelaaja.

Seuraavassa kategoriassa tulee sitten useita senttereitä ja siellä ovat mm. Barkov ja Matthews. Heitä en edes yritä laittaa mihinkään paremmuusjärjestykseen, koska koen sen ihan mahdottomaksi ja oikeastaan täysin merkityksettömäksikin.

Tämä.

Maailman parhaista väitteleminen on muutenkin yleensä kauheaa vänkäämistä, mutta varsinkin nykyään siihen sekoittuu niin paljon muutakin kuin pelaajan absoluuttinen taso. Kyseessä on kuitenkin joukkuelaji ja vieläpä palkkakattoliiga. Jos nyt vaikka viimeistä kolmea kautta tarkastellaan niin kyllähän McDavid on tuon lajin paras hyökkääjä. MacKinnon ja Barkov siitä huolimatta huomattavasti arvokkaampia pelaajia joukkueilleen. Ihan yksinkertaistetusti jo sen takia että McDavidin hinnalla saisit palkkakattoon nuo molemmat ja vielä jää vaihtorahaakin. Jos pelillistä puolta halutaan raapaista niin McDavidista menee keskimäärin enemmän "hukkaan", koska tuhoisimmillaan hänen pelinopeutensa on niin kova että harva omankaan joukkueen pelaaja pysyy temmossa mukana.
 

Taccutucca

Jäsen
Suosikkijoukkue
Florida Panthers, TUTO Hockey, Atlético de Madrid
Mielestäni todella tärkeää keskustella Sashan pärjäämisestä pleijareissa, joten kiitos @Ippenator ille aiheen nostamisesta selkeästi pöydälle. Viime pleijareissa oli paljon parannettavaa, mutta on tärkeää tuoda myös yksi havainto (jota ainakin veljet hfboardsilla komppaavat) arviointiin mukaan:




Yllä olevan taklauksen jälkeen Sasha oli vaisumpi loppujen pleijareiden ajan. En tiedä tuliko loukkia vai iskikö pupu pöksyyn tms. mutta peli heikkeni tämän jälkeen.

Pleijareissa myös on tosiaan paljon merkitystä niillä muilla 17 kenttäpelaajalla sekä Floridan tapauksessa kolmella maalivahdilla. Yksi erittäin suuri reikä kissojen paatissa viime kaudella oli Yandle niminen veijari, jonka oli pakko antaa pelata teräsmiesputken vuoksi. Uskon siis, että Keith voisi olla taitava peluri jos voisi levätä 1/3 peleistä, mutta se ei ole mahdollista. Game 1 & 2 jälkeen coach Q ymmärsi kuitenkin lepuuttaa miestä, koska otteet olivat huonot, mutta jostain aivan ihmeellisestä syystä mies otettiin peli vitoseen takaisin ja otteet olivat seuraavanlaisia:




Voi katsoa tuosta mm. ajoista 0:22 ja 5:57 minkälaiseen upeaan puolustuspeliin mies yhdeksän minuutin peliajallaan ottelussa kykeni. Yandle ikävästi myös söi cäpistä sen 6,35 sekä jatkuvasti esti, ettei hänen tilallaan voi pelata joku parempi (paitsi pleijareissa pelit 3-4 ja 6, mutta joukkueeseen ei myös ole treidattu parempaa peluria hänen olemassaolon vuoksi, eli paikkaamassa oli heikkokuntoinen Strålman, joka tosin pleijareissa oli monessa tilanteessa mies paikallaan, sekä covidin vuoksi toimintakykynsä menettänyt Nutivaara ja riskejä ottava Montour (kummallakin herralla -4 pleijareihin ja räikeitä perseilyjä puolustuspäässä)).

Monesti kissojen pelatessa puolustuspeliä oli sellainen ikävä meininki ilmassa. Ekbladin tykkikauden (puolustajien maalipörssissä neljäs, vaikka runkosarjasta jäi 40% pelaamatta) aikana loukkaantuminen myös heikensi reippaalla kädellä puolustusta, Weegar riitti nipinnapin ykköspakiksi runkosarjaan, mutta pleijareissa näkyi se valtava väsymys, mitä sillä paikalla palveleminen saa aikaan. Myötävaikuttajana väsymykseen myös se, että waivereista poimitun Forslingin lisäksi sellaisia tasaisia top4-puolustajia ei joukkueessa ollut, Gudas parhaimmillaan hyvä kutospakki, kun taas Strålmanin, Nutivaaran ja Montourin taso heitteli paljon pitkin kautta.

Tulevalle kaudelle Sasha saa pelata hieman vakaammassa joukkueessa. Hyökkäys on erittäin laaja, mutta puolustus kaipaa yhä lisävahvistuksia viimeistään TDL:lla. Maalivahtipeli on myös suuri arpa, koska Bobilla on huipputorjuntojen lisäksi tullut paljon hörppyjä ja ei ole vielä kertaakaan kyennyt pelaamaan tasaisesti, mutta yksi suurimmista tätä myötävaikuttaneista tekijöistä, Keith Yandle, on onneksi poistunut nyt joukkueesta.

Sashan vierellä tulevalla kaudella todennäköisesti pelailee sellaisia seppiä, kuten 33 otteluun tehot 2+8=10 iskenyt Mason Marschment, mutta jos toiselle puolella saisi tuon Reinhartin Sampan, niin kyllähän siinä voisi olla ihan hyvä aihio kasassa ja samalla saisi Lundellin kaveriksi kolmoseen Verhaeghen ja Duclairin.

Mutta hyvää keskustelua ja Ippenatorin kaltaisia näkökulmia on hyvä ottaa keskusteluun mukaan, ettei tästä tule täyttä jees-mies myhäilymeininkiä. Odotellaan Sashalta hyviä näyttöjä Olympialaisista ja -22 pleijareista. Jos pääsisi kerrankin pelailemaan ilman vaivoja yms. niin olisi lisää hahmotuskykyä nähdä onko Sasha parhaassa kympissä vai vitosessa.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Yllä olevan taklauksen jälkeen Sasha oli vaisumpi loppujen pleijareiden ajan. En tiedä tuliko loukkia vai iskikö pupu pöksyyn tms. mutta peli heikkeni tämän jälkeen.
Ei iskenyt pupu, vaan aika selvästi vältteli vetoja vielä pitkään tuon jälkeen. Taisi ottaa hiukan aikaa huiliakin muistaakseni tuon jälkeen.
 

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
Kaikki tähtipelaajia saa ottaa tällä hetkellä todella kovaa playoffeissa, jossakin vaiheessa tuo kaiken järjen mukaan kääntyy, mutta saa nähdä että milloin.
Tarkoitti varmaan, että häntä pelataan enemmän pois / Barkovia vastaan. Joten on helpompi pelata Barkov pois + pärjätä sitten muita vastaan. Eli playoffeissa hänen ihollaan on tyyliin 2 pelaajaa jatkuvasti. Koska tiedetään mitä herra pystyy 1vs1 jne rakentelemaan.

Toki myös poffimaailm on erilainen ja siellä otetaan miestä myös kovemmin. Ja osalta tämä syö pelihaluja. Barkov ei kuitenkaan tähän kuulu. Pelaa saletisti täysin samallalailla poffeissa kuin runkosarjassa. Loukkaantuminen on toki sitten eriasia.

Jos muistan oikein niin Barkovin laukaisumäärät nousivat viime kaudella? mites playoffeissa. Tuliko tuosta loukkaantumista, minkä takia ei enää laukonut? Kun maalisarakekkin karttui vain yhdellä osumalla. Näköjään 5 5 4 -> sitten enää vain 3 1 2 eli lähes puolella tippui laukaisumäärät nuihin vikoihin peleihin.
 

Ippenator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Ilves, Carolina, Colorado ja Florida
Barkov rankattiin sitten NHL.com:in rankkauksessa NHL:n 15:nneksi parhaaksi pelaajaksi.


Eli minähän olen sitten arvioinut Barkovin aika selvästi paremmaksi kuin NHL.com, kun olen todennut, että mielestäni voidaan puhua hänen ehkä olevan jopa 10:n parhaan pelaajan joukossa. Olisikohan sitten kuitenkin niin, että ne top-5 tai jopa top-3 puheet täällä olivat aika korkealentoista tajunnanvirtaa?
 
Viimeksi muokattu:

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Eli minähän olen sitten arvioinut Barkovin aika selvästi paremmaksi kuin NHL.com, kun olen todennut, että mielestäni voidaan puhua hänen ehkä olevan jopa 10:n parhaan pelaajan joukossa. Olisikohan sitten kuitenkin niin, että ne top-5 tai jopa top-3 puheet täällä olivat aika korkealentoista tajunnanvirtaa?

Käsittääkseni täällä on lähinnä sentterirankkauksia tehty. Eri pelipaikkojen vertailu on niin turkasen hankalaa.

Mitä senttereihin tulee, niin McDavid ja MacKinnon ovat omalla listalla tuolla jossain. Sen jälkeen vertailu menee aika tiukaksi ja hankalaksi, kun on tämä potentiaalinen Selke-jengi ja sitten vähän tehokkaammat kaverit. Joku Draisaitl esim. olisi kiva nähdä selkeänä jengin ykkösenä ilman McDavidia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sanotaanko näin, että jos saisin valita joko Draisatlin tai Barkovin Detroitin ykkössentteriksi, niin sata kertaa sadasta valitsisin Barkovin. Usein tuntuu, ettei osa kotimaisesta kiekkoyhteisöstä edes ymmärrä, millainen tekijämies Herra Barkov on. Maailman absoluuttista eliittiä molemmin puolin kaukaloa. -Rehellisesti sanottuna en yhtään ihmettelisi, vaikka alkavalla kaudella 100 pistettä menisi rikki ja yhtäältä, mikäli Sasha vaihtaisi pakin paikalle, uskoisin hänen vakiinuttavan NHL-tason hyvinkin nopeasti.

Sashan "pisteitä" allekirjoittaneen silmissä nostaa niin ikään se, että kaukalon ulkopuolella kaveri on antanut itsestään kuvan erittäin fiksuna ja maanläheisenä herrasmiehenä. -Henkilö jonka varmasti jokainen ottaisi mielellään naapurikseen.

Patty Laine saanee myös alkavalla kaudella eniten suomalaistabloidien huomiota maamme änäripelaajista, mutta Barkov on käytännössä kiistatta tämän hetken paras suomalainen jääkiekkoilija. Rantanen ja Heiskanen 2nd and 3rd.
 

Ippenator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Ilves, Carolina, Colorado ja Florida
Sanotaanko näin, että jos saisin valita joko Draisatlin tai Barkovin Detroitin ykkössentteriksi, niin sata kertaa sadasta valitsisin Barkovin. Usein tuntuu, ettei osa kotimaisesta kiekkoyhteisöstä edes ymmärrä, millainen tekijämies Herra Barkov on. Maailman absoluuttista eliittiä molemmin puolin kaukaloa. -Rehellisesti sanottuna en yhtään ihmettelisi, vaikka alkavalla kaudella 100 pistettä menisi rikki ja yhtäältä, mikäli Sasha vaihtaisi pakin paikalle, uskoisin hänen vakiinuttavan NHL-tason hyvinkin nopeasti.

Sashan "pisteitä" allekirjoittaneen silmissä nostaa niin ikään se, että kaukalon ulkopuolella kaveri on antanut itsestään kuvan erittäin fiksuna ja maanläheisenä herrasmiehenä. -Henkilö jonka varmasti jokainen ottaisi mielellään naapurikseen.

Patty Laine saanee myös alkavalla kaudella eniten suomalaistabloidien huomiota maamme änäripelaajista, mutta Barkov on käytännössä kiistatta tämän hetken paras suomalainen jääkiekkoilija. Rantanen ja Heiskanen 2nd and 3rd.
Laine ei todellakaan kuulu keskusteluun Suomen parhaista pelaajista. En tiedä miksi häntä tässä kukaan mitenkään esille ottaisikaan? Henkilökohtaisesti minulle neljä selvästi parasta suomalaista ovat varsin tasaväkisiä, mutta jos laitan heidät parhaimmuusjärjestykseen, niin Aho ja Rantanen ovat parhaat. Heidän välilleen en oikeastaan pysty eroa saamaan. Kummankin peliä on äärettömän miellyttävää katsoa, ja vaikka Barkovkin on erittäin taitava ja hyvä minunkin mielestäni nykyään, niin hänen pelitapansa ei aivan yhtä paljon minun silmääni miellytä kuin Ahon ja Rantasen. Pidän myös ainakin tähän mennessä sekä Ahoa että Rantasta enemmän todellisina voittajatyyppeinä. Tämä siis ainakin niin kauan kuin Barkov jotenkin konkreettisesti todistaa tämän väitteeni vääräksi. Vielä ei ole sitä tehnyt millään tasolla.

Heiskanen jää sitten minulle suhteellisen niukasti neljänneksi parhaiden suomalaisten kisassa. Loistavaa potentiaalia hänellä on olla jopa paras jossain vaiheessa. Viime kausi oli kuitenkin lievähkö pettymys, ja vaikka taitopaketti hänellä on jo erittäin hyvä, niin mielestäni pitäisi vielä parantaa sekä hyökkäyspeliään että puolustuspeliään napsun verran, että voisi nousta parhaaksi suomalaispelaajaksi. Myös varsinkin lyöntilaukaustaan voisi vielä selvästi kehittää. Samassa rytäkässä saattaisi hyvinkin vielä kehittyessään tulla Norris trophykin sitten.

Joka tapauksessa Heiskanen on erittäin lahjakas pelaaja, jota kuitenkin ainakin vielä on hieman hehkutettu mielestäni ylikin todellisten peliesitysten. Olen myös aika armoton recency biasin suhteen, tosin vain kausitasolla, joten siksi tuo lievän pettymyksen viime kausi painaa Miron väistämättä neljänneksi parhaaksi suomalaispelaajaksi minun listallani. Viidentenä tulisi sitten varmaan Teräväinen, Hintz, Lindell tai Saros. Yhdeksäs sitten varmaan Granlund ja kymmenes ehkä Laine. Vaikea näitä eri pelipaikkoja on tosiaan keskenään verrata. Suunnilleen tältä nyt kuitenkin tuntuu minulle lista kymmenen parhaan suomalaispelaajan osalta.
 
Viimeksi muokattu:

Eugene

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, SaiPa, Ketterä
Laine ei todellakaan kuulu keskusteluun Suomen parhaista pelaajista. En tiedä miksi häntä tässä kukaan mitenkään esille ottaisikaan? Henkilökohtaisesti minulle neljä selvästi parasta suomalaista ovat varsin tasaväkisiä, mutta jos laitan heidät parhaimmuusjärjestykseen, niin Aho ja Rantanen ovat parhaat. Heidän välilleen en oikeastaan pysty eroa saamaan. Kummankin peliä on äärettömän miellyttävää katsoa, ja vaikka Barkovkin on erittäin taitava ja hyvä minunkin mielestäni nykyään, niin hänen pelitapansa ei aivan yhtä paljon minun silmääni miellytä kuin Ahon ja Rantasen. Pidän myös ainakin tähän mennessä sekä Ahoa että Rantasta enemmän todellisina voittajatyyppeinä. Tämä siis ainakin niin kauan kuin Barkov jotenkin konkreettisesti todistaa tämän väitteeni vääräksi. Vielä ei ole sitä tehnyt millään tasolla.
Niin, eli pidät siis Ahoa ja Rantasta viihdyttävimpinä pelaajina kuin Barkovia. Se on mielipidekysymys, mutta pelaajien paremmuuttahan voidaan tarkastella. Uskaltaisin väittää, että olisit vähemmistössä nostamassa Ahoa ja Rantasta Barkovia paremmiksi pelaajiksi. Tuon aika selkeän kärkinelikon suomalaisista allekirjoitan kyllä. Kaikki toki erityyppisiä pelaajia ja Heiskasta pakkina ei voi tietysti edes vertailla samalla tavalla hyökkääjiin.
 

Ippenator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Ilves, Carolina, Colorado ja Florida
Niin, eli pidät siis Ahoa ja Rantasta viihdyttävimpinä pelaajina kuin Barkovia. Se on mielipidekysymys, mutta pelaajien paremmuuttahan voidaan tarkastella. Uskaltaisin väittää, että olisit vähemmistössä nostamassa Ahoa ja Rantasta Barkovia paremmiksi pelaajiksi. Tuon aika selkeän kärkinelikon suomalaisista allekirjoitan kyllä. Kaikki toki erityyppisiä pelaajia ja Heiskasta pakkina ei voi tietysti edes vertailla samalla tavalla hyökkääjiin.
Kuten mainitsin, pidän koko nelikkoa varsin tasaväkisinä, mutta kuitenkin perustelin Ahon ja Rantasen jaetun ykköspaikan sillä, että ovat minulle viihdyttävämpiä pelaajina kuin Barkov ja kuitenkin myös tähän astiset uran saavutukset huomioon ottaen ainakin jonkin verran enemmän voittajatyyppejä kuin Barkov. Nämä nyt ovat joka tapauksessa makuasioita, eikä niiden kanssa ainakaan minulle ole millään enemmistön näkemyksellä mitään merkitystä. Toki sillä enemmistön näkemyksellä arvostusta osoitetaan, mutta ei se mikään absoluuttinen oikea mittari paremmuudelle ole.

Esimerkkinä vaikkapa useimpien NHL-scouttien jopa kakkosvaraukseksi povaama Brad Lambert, ihmettelin jo viime vuonna miten niin keskinkertaisen peliälyn omaavasta lupauksesta voivat niin monet asiantuntijat ja fanit ihan tosissaan kohista niin paljon. Tällä kaudella plakkarissa on seitsemässä pelissä yksi YV:llä saatu kakkossyottö, ja nyt ei sitten enää mahtunut heikohkossa JYP:in joukkueessa kokoonpanoon viimeisessä pelissä. Toki kausi on vielä vasta alussa, mutta kyllä väitän, että todellisia ihmeitä saa tapahtua, että Lambert ainakaan top vitoseen enää tuosta nousee. Voi tehdä tiukkaa jopa ykköskierroksen kanssa, ellei peli aivan ratkaisevasti parane. No katsotaan toki mielenkiinnolla kausi loppuun ja todetaan lopullinen tilanne sen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Kuten mainitsin, pidän koko nelikkoa varsin tasaväkisinä, mutta kuitenkin perustelin Ahon ja Rantasen jaetun ykköspaikan sillä, että ovat minulle viihdyttävämpiä pelaajina kuin Barkov ja kuitenkin myös tähän astiset uran saavutukset huomioon ottaen ainakin jonkin verran enemmän voittajatyyppejä kuin Barkov.
Mun mielestäni emme ole edes vielä nähneet, millainen voittajatyyppi Barkov on. Tämä kausi on oikeastaan ensimmäinen jolloin hänen ei tarvitse yksin raahata koko joukkuetta reppuselässään vaan muitakin todellisia vastuunkantajia löytyy. Odotan kyllä vesi kielellä Panthersien pelejä.
 

Ippenator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Ilves, Carolina, Colorado ja Florida
Mun mielestäni emme ole edes vielä nähneet, millainen voittajatyyppi Barkov on. Tämä kausi on oikeastaan ensimmäinen jolloin hänen ei tarvitse yksin raahata koko joukkuetta reppuselässään vaan muitakin todellisia vastuunkantajia löytyy. Odotan kyllä vesi kielellä Panthersien pelejä.
Nimenomaan emme ole tästä vielä kunnollisia näyttöjä nähneet. Vilpittömästi toivon hänen niitä kuitenkin antavan jo tällä kaudella joko olympialaisissa tai NHL playoffseissa. Tai miksei vaikka molemmissa. Lupaan hypätä täysillä Sashan bandwagoniin, jos jompi kumpi Sashan panoksen myötävaikutuksella toteutuu. Olympialaisissa mitalipeleihin pääsy tai änärissä finaaleihin pääsy olisivat jo hyvää eteenpäin menoa tässä asiassa.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Niin, eli pidät siis Ahoa ja Rantasta viihdyttävimpinä pelaajina kuin Barkovia.
Jos ihan puhdasta viihdytysarvoa lasketaan, minäkin pitäisin tuon järjestyksen. Barkov on toki kokonaisvaltaisin pelaaja tuosta kolmikosta. Paremmuusjärjestykseen en osaa silti laittaa enkä haluakaan, koska Mikon rooli on ihan eri.
 

xkouhiax

Jäsen
Suosikkijoukkue
Panthers
Olympialaisissa mitalipeleihin pääsy tai änärissä finaaleihin pääsy olisivat jo hyvää eteenpäin menoa tässä asiassa.

Kuinkas monta kertaa Aho ja Rantanen ovat olleet olympialaisten mitalipeleissä tai änärin finaaleissa? Jos siis he ovat mielestäsi enemmän voittajatyyppejä kuin Barkov ja Sashalle nuo kaksi saavutusta olisi " hyvää eteenpäin menoa". Musta tuntuu, että tämä ei nyt ole ihan loogista.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Paremmuusjärjestykseen en osaa silti laittaa enkä haluakaan, koska Mikon rooli on ihan eri.
Niin siis tarkoitat, että Rantasen rooli on sivurooli?

Ahon voittamisnäytöt huippuvuosistaan aika huomattavasti taantunutta ikämies-Bergeronia kahtena edellisenä keväänä aiheuttavat lähinnä myötähäpeää. Ovat saaneet ainakin minut epäilemään, että onko kaveri edes kunnollinen ykkössentteri vai pikemminkin mallia 1b.
 

Ippenator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Ilves, Carolina, Colorado ja Florida
Kuinkas monta kertaa Aho ja Rantanen ovat olleet olympialaisten mitalipeleissä tai änärin finaaleissa? Jos siis he ovat mielestäsi enemmän voittajatyyppejä kuin Barkov ja Sashalle nuo kaksi saavutusta olisi " hyvää eteenpäin menoa". Musta tuntuu, että tämä ei nyt ole ihan loogista.
Ovat kuitenkin voittaneet U20-maailmanmestaruuden erittäin keskeisissä rooleissa. Sinä nyt valitsit tuon ”pirun raamatun lukutekniikan”, joka taas minun mielestäni on harmillista älyllistä epärehellisyyttä. Aho on lisäksi ratkaissut liigamestaruuden henkilökohtaisesti ja molemmat ovat myös joka tapauksessa vieneet NHL-joukkueensa erittäin vahvoilla henkilökohtaisilla panoksilla pidemmälle playoffseissa kuin Barkov. Paremmat ovat sekä Ahon että Rantasen näytöt siis joka tapauksessa. Toki se on varsin helppoa, kun Barkovilla ei tällaisia näyttöjä vielä käytännössä ole.
 
Viimeksi muokattu:

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
Niin siis tarkoitat, että Rantasen rooli on sivurooli?

Ahon voittamisnäytöt huippuvuosistaan aika huomattavasti taantunutta ikämies-Bergeronia kahtena edellisenä keväänä aiheuttavat lähinnä myötähäpeää. Ovat saaneet ainakin minut epäilemään, että onko kaveri edes kunnollinen ykkössentteri vai pikemminkin mallia 1b.
Varmaan meinaa, että Mikko pelaa laidalla ja ei ole näin ihan verrannollinen Ahoon ja Barkoviin.

Aho on tosiaan omaankin silmään enemmän sentteri-laituri. Kärkkyää siis aika usein nuita vastahyökkäyksiä.

Kyllä imo jos pitäisi rakentaa joukkue jolla mahkut pitkälle. Niin tästä kolmikosta ekana ottaisin Barkovin. Sitten Rantanen sitten Aho.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Aika jännää, että alakenttien ja molareiden panosta aina korostetaan mestaruuksien voittamisessa. Mutta sitten vedetään näyttökorttia esiin, kun kukaan ei ole oikeastaan voittanut mitään. Menee kategoriaan paras huono. Kapanenhan sen junnukullan Suomelle silloin voitti. SIinä teille näyttöjä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös