Aleksander Barkov jr. NHL:ssä

  • 1 543 545
  • 4 424

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Kyllä suomalaisen Stanley Cup -voittajan pitäisi vain viedä pysti vanhempiensa kotiin, ja sijoittaa se keskelle olohuonetta jonkun räsymaton päälle. Sitten voidaan kutsua vähän sukulaisia kahvittelemaan. Kiusaantuneen hiljaisuuden vallassa sitten ollaan siinä olohuoneessa kaapeista kaivetuilla, huonosti istuvissa juhlavaatteissa joissa kukaan ei tunne oloaan kotoisaksi. Huonokuntoisimmat istuu niillä neljällä istumapaikalla mitä olohuoneen kulahtanut sohva ja kaksi hieman sohvan kanssa saman sävyistä nojatuolia tarjoavat. Loput sitten seisovat seiniin ja ovenkarmeihin nojaten ja pitelevät keittiön perimmäisistä kaapeista kaivettuja superpieniä posliinikahvikuppeja tasseillaan toisessa kädessä, ja toisessa samaan settiin kuuluvaa superpientä posliinilautasta johon on leikattu säädyllisen pieni pala äidin K-marketista hakemaa mansikkakakkua - yksi pala per vieras otetaan, loppu kakku jätetään keittiön pöydälle ja sitä ei haeta lisää vaikka emäntä välillä hiljaisellä äänellä kehottaa vieraita hakemaan lisääkin. Välillä laitetaan joko tassi tai pieni kakkulautanen lähimmälle tasolle, ja otetaan pieni, mustunut hopealusikka jotka on myös kaivettu sieltä perimmäisestä kaapista, ja sillä vähän huljutetaan pienessä kahvikupissa olevaa juhlamokan, kahden sokeripalan ja kevytmaidon sekoitusta, tai kaapaistaan pieni pala K-marketin mansikkakakusta suuhun.

Siinä kun ollaan pari tuntia sitten istuttu ja seistä pönötetty katsekontakteja vältellen lähes täydellisessä hiljaisuudessa - mustuneiden hopealusikoiden kilistämiset ja vanhan kaappikellon tikitys on ainoat äänet, jotka on hiljaisuutta ajoittain rikkoneet, ja ehkä joku hölösuu on kertaalleen jonkun kommentin päivän säästä heittänyt ilmoille, joihin muut on sitten hieman ynähtäneet - suvun vanhimmista joku huomauttaa, että jaa kello onkin jo tuon verran, eiköhän me tästä lähdetä. Siitä sitten yksitellen seurueet poistuvat, pelaajan äiti pistää keittiössä astiat pesukoneeseen, isä ja pelaaja seisovat käytävällä kädet taskussa ja ottavat vastaan kiusaantuneina kiusaantuneet onnittelut nyt sitten vielä siitä pokaalin voitosta, onhan se ihan komea kyllä, että tuota, onnea vaan joo ja me tästä nyt lähdetään sitten. Keittiön pöydälle jää loput mansikkakakusta. Poika ottaa pokaalin räsymatolta, ja kuljettaa sen isän farmarivolvolla seuraavalla pelaajalle.

Meinasin jo innostua, että unohdit sään kommentoinnin, mutta olithan sinä sen muistanut.

Tuli viestiä lukiessa sellainen kevyt ahdistus päälle, kun muistaa kuinka perseestä tuommoisessa juhlissa on istua. Kiusallinen hiljaisuus, välillä joku yksittäinen kommentti säästä ja sitten ne kiusalliset äänet mitkä kahvia ryystäessä tulee. Ja välillä yksittäinen "joo-o", mikä ei liity mihinkään.

Täydellinen kuvaus!
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Nykyjonnet ei tiedä sitäkään, että mitä tuollaisen kiusallisen hiljaisuuden sietäminen oli. Siihen aikaan ei ollut mitään kännyköitä taskussa, minkä esiin kaivamalla sen tilanteen olisi pystynyt purkamaan.

Se oli vaan perkele kestettävä.
 

Parson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat. NHL - Suomipelaajat
@FASlapsi Loistava kuvaus. Unohtui vielä se suvun musta lammas, alkoholisoitunut setä/eno joka kutsutaan velvollisuuden tunnosta, joka ei kuitenkaan pysty olemaan ryyppäämättä. Ja umpitunnellissa alkaa sitten kertomaan omasta lahjakkaasta urastaan jääkiekkoilijana joka katkesi ikävään loukkaantumiseen 17-vuotiaana, muuten hänestä olisi tullut NHL-tähti. Ja kyllähän juhlakalun saavutus on osittain hänen ansiotaan, sillä jääkiekkoilu kulkee tietenkin veressä, ja onhan hän antanut vaikka kuinka paljon neuvoja siskon/veljen pojalleen miten uralla kuuluisi edetä!
Selänteellähän tämä oli varmaan se Panu.
 
Jännää, että pohjoisamerikkalaiset huutelevat kaikenlaisen kunniakoodin perään ja välillä ovat niin takakireitä kuin olla ja voi, mutta sitten kannun kanssa voi sikailla ihan urakalla. En haluaisi puhua mistään kaksinaismoralismista, mutta ristiriitaiselta tämä minusta kuulostaa.
Jännää, ettei joku pysty erottamaan kauden aikana kaukalossa tapahtuvia pelaajien välisiä asioita siitä, että kauden jälkeen kipon voittaneet pelaajat haluavat juhlia sen kipon kanssa. Tuossa ei ole yhtään mitään ristiriitoja, koska tuolla arvostetaan voittamista viimeisen päälle ja voittajille kaikki sallitaan, kunhan siinä ei epäkunnioiteta vastustajia. Joo, urpoiluahan se on jos tahallaan sitä kipon kopiota telotaan, mutta siinä ei ole mikään mikä alentaisi muiden joukkueiden pelaajien itseisarvoa. Korkeintaan se vaan lisää sitä nälkää, että perkele, minäkin haluan vetää sitä spaghettia tuosta kiposta tai vastaavaa.

Toki jos väkisin haluaa väärinymmärtää kaikkea NHL-kulttuuriin liittyvää niin voihan tästäkin kaksinaismoralismia löytää. En vaan ymmärrä, miksi sitä aina pitää päivitellä kaikkea. Ihan samalla tavalla kotimaan Liigassakin sitä pyttyä kohdellaan.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Kyllä suomalaisen Stanley Cup -voittajan pitäisi vain viedä pysti vanhempiensa kotiin, ja sijoittaa se keskelle olohuonetta jonkun räsymaton päälle. Sitten voidaan kutsua vähän sukulaisia kahvittelemaan. Kiusaantuneen hiljaisuuden vallassa sitten ollaan siinä olohuoneessa kaapeista kaivetuilla, huonosti istuvissa juhlavaatteissa joissa kukaan ei tunne oloaan kotoisaksi. Huonokuntoisimmat istuu niillä neljällä istumapaikalla mitä olohuoneen kulahtanut sohva ja kaksi hieman sohvan kanssa saman sävyistä nojatuolia tarjoavat. Loput sitten seisovat seiniin ja ovenkarmeihin nojaten ja pitelevät keittiön perimmäisistä kaapeista kaivettuja superpieniä posliinikahvikuppeja tasseillaan toisessa kädessä, ja toisessa samaan settiin kuuluvaa superpientä posliinilautasta johon on leikattu säädyllisen pieni pala äidin K-marketista hakemaa mansikkakakkua - yksi pala per vieras otetaan, loppu kakku jätetään keittiön pöydälle ja sitä ei haeta lisää vaikka emäntä välillä hiljaisellä äänellä kehottaa vieraita hakemaan lisääkin. Välillä laitetaan joko tassi tai pieni kakkulautanen lähimmälle tasolle, ja otetaan pieni, mustunut hopealusikka jotka on myös kaivettu sieltä perimmäisestä kaapista, ja sillä vähän huljutetaan pienessä kahvikupissa olevaa juhlamokan, kahden sokeripalan ja kevytmaidon sekoitusta, tai kaapaistaan pieni pala K-marketin mansikkakakusta suuhun.

Siinä kun ollaan pari tuntia sitten istuttu ja seistä pönötetty katsekontakteja vältellen lähes täydellisessä hiljaisuudessa - mustuneiden hopealusikoiden kilistämiset ja vanhan kaappikellon tikitys on ainoat äänet, jotka on hiljaisuutta ajoittain rikkoneet, ja ehkä joku hölösuu on kertaalleen jonkun kommentin päivän säästä heittänyt ilmoille, joihin muut on sitten hieman ynähtäneet - suvun vanhimmista joku huomauttaa, että jaa kello onkin jo tuon verran, eiköhän me tästä lähdetä. Siitä sitten yksitellen seurueet poistuvat, pelaajan äiti pistää keittiössä astiat pesukoneeseen, isä ja pelaaja seisovat käytävällä kädet taskussa ja ottavat vastaan kiusaantuneina kiusaantuneet onnittelut nyt sitten vielä siitä pokaalin voitosta, onhan se ihan komea kyllä, että tuota, onnea vaan joo ja me tästä nyt lähdetään sitten. Keittiön pöydälle jää loput mansikkakakusta. Poika ottaa pokaalin räsymatolta, ja kuljettaa sen isän farmarivolvolla seuraavalla pelaajalle.

Ai että, nyt oli kyllä riipaisevan tarkka kuvaus perinteisistä suomalaisista sukujuhlista! Olin sellaisissa viimeksi reilu viikko sitten, ja hymy nousi huulille, kun sain lukea juuri samoista piirteistä kuin mitä niissäkin juhlissa esiintyi. Ainoa, mikä taisi kuvauksestasi puuttua, on iäkkäät sukulaiset tenttaamassa juhlistettavan nuoremmilta sisaruksilta: "Noooh, koskas on sinun vuorosi?"
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Ainoa, mikä taisi kuvauksestasi puuttua, on iäkkäät sukulaiset tenttaamassa juhlistettavan nuoremmilta sisaruksilta: "Noooh, koskas on sinun vuorosi?"
Nämä saa muuten hiljaiseksi siten, kun seuraavissa hautajaisissa kysyy "Nooh, koskas on sinun vuorosi?".
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Meinasin jo innostua, että unohdit sään kommentoinnin, mutta olithan sinä sen muistanut.

Tuli viestiä lukiessa sellainen kevyt ahdistus päälle, kun muistaa kuinka perseestä tuommoisessa juhlissa on istua. Kiusallinen hiljaisuus, välillä joku yksittäinen kommentti säästä ja sitten ne kiusalliset äänet mitkä kahvia ryystäessä tulee. Ja välillä yksittäinen "joo-o", mikä ei liity mihinkään.

Täydellinen kuvaus!
Aivan timanttinen sukujuhlien sielunmaiseman kuvaus kerrassaan. Ja se selän takana supina mikä alkaa vieraiden keskuudessa (perhepiirissä tietty) heti kun auton moottori pärähtää pihassa käyntiin ja isäntäväen silmä välttää. "Mitähän nuokin oikein nyt ovat olevinaan".
 

Aake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit vuodesta 1983, HJK
Tiedän minkä itse jysäyttäisin siihen pyttyyn. Siinä olisi sitten pastamestareilla sun muilla miettimistä.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Sieltä heti sitten tämän miehen kiintiöloukkaantuminen. Yhdellä kaudella urallaan tainnut päästä yli 80 runkosarjapelin kauteen. Toivottavasti ei olisi kovin pitkä huili. Muuten uralla loukkaantumisten vuoksi missatuissa peleissä tullaan lähestymään jo 200. rajapyykkiä.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola

En todellakaan usko, että mistään yhtä vakavasta on kyse mutta tuli jotenkin ikävät flasbackit Joni Pitkäsen loukkaantumisesta. Ei Barkov onneksi ihan täysiä tullut ja Pitkäsen tapaus oli varmaan vaan poikkeuksellisen paskaa tuuria, että kävi niin pahasti.

Kyllähän näitä tilanteita aina välillä sattuu ja seuraukset eivät ole kovin dramaattiset.
 

BonBon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, MG#64, Juhis#50, Donskoi#72, Pulju#98
No voihan vittu! Sasha taas paskana. Jos Laineen kohdalla puhutaan loukkaantumisherkästä kaverista niin kyllä Barkovin kohdalla voidaan sanoa samaa.

Todella ikävä kauden aloitus herroille.
 
Harmittavan paljon on Barkov kärsinyt urallaan loukkaantumisista ja sama meno näyttää vain jatkuvan. Kuudes hieman rikkonaisempi kausi Sashalle nyt peräjälkeen. Barkovilla alkoi uran 12. kausi ja käytännössä näistä kaksi on pelannut terveenä ilman vammoja.

Harmi että todennäköisesti missaa myös NHL-ottelut kotikaupungissaan. Toivotaan kuitenkin pikaista paluuta vaikka pahalta näytti jäältä poistuminen, kun ei painoa jalalle juurikaan varannut.
 

MrDownhouse

Jäsen
Suosikkijoukkue
KJK & NasKi (R.I.P)
Eipä tässäkään tilanteessa kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä loukkaantumisen vakavuuden tai poissaolon pituuden suhteen. Nilkka voi hyvin pyörähtää mitättömässäkin tilanteessa ja olla 1-2 päivää ihan pirun kipeä, ilman sen vakavempaa vammaa ja viikonloppuna saatetaan mennä taas kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös